G: Jos valtio lopettaisi kaikki lapsiperheiden tuet, olisiko teillä varaa tehdä lapsia?

Ei olisi vara tehdä yhtään lasta,myönnän sen ihan suoraan.

minä hän joutuisin jopa opettamaan lapseni kotona, ja mitä sitten jos ne sairastuisivat? Keittiön pöydälläkö minä niitä fiskarseilla leikkelisin?

Nyt kuitenkin kasvatan tulevia veronmaksajia ja maksan paljon veroja palkastani: olen oikeutettu etuihin.

Jos kaikki tuet lakkautettaisiin se tarkoittaisi meidän kohdallamme toimeentuloasiakkaaksi siirtymistä, ehkä se tulisi sitten halvemmaksi kuin sairaanlapsen hoitotuki, vähän yli 300e ja kahden lapsen lapsilisät 210e

Ja palaisin töihin varmaan puolen vuoden päästä synnytyksestä.

Eikä toinen vanhemmista voisi olla kotona kuin maksimissaan vuoden.

Jos molemmat kävisivät töissä, pärjättäisiin ihan hyvin.



Missään nimessä en kuitenkaan toivo, että lapsiperheiden etuuksia heikennettäisiin millään tavalla tai tulonsiirtoja yleensäkään vähennettäisiin.



Jokaisen yhteiskunnan etu on mahdollisimman pienet tuloerot. Esim. rikollisuus lisääntyy rähjähdysmäisesti tuloerojen kasvaessa ja kun yhä suurempi osa ihmisistä syrjäytyy. OIkeistolaisille tiedoksi, että jokainen nyt vain ei pysty olemaan oman onnensa seppä.

Tai ehkä sitten miehen opintojen kustannuksella, kun olisi joutunut jäämään koti-isiksi siiheksi, kunnes itse pääsen kunnolla palkattuun työhön.

Minä jouduin uudestaan opiskelemaan, kun terveys ei entistä työtä kestänyt. Sitten kun mies valmistuu yliopistosta, maksettavana on opintolainat jne ja fm ei välttämättä työllään rikastu. Minä taas olen ihan vaan duunari. Siinä vaiheessa kun rahaa olisi lapseen, olisimme jo liian vanhoja.

Ja vastaus on ei.



Vielä yhden lapsen ensimmäisen elinvuoden me pärjäisimme, jos olisimme ko tilanteeseen ehtineet varauta eli muuto ei tapahtuisi yhdessä yössä. Siis ihan säästämällä rahaa olisimme voinneet tehdä lapsen ja toinen vanhemmista olisi jäännyt kotiin, tosin sehän olisi ko yhteiskunnassa merkinnyt irtisanoutumista työstä, koska oikeutta äitiys- ja vanhempainvapaaseen ei tietenkään olisi! Ja irtisanoutuiminen olisi se isoin riski.



Mutta jos niitä töitä saisi sitten vuoden kuluttua, mikä tosin minulla merkitsisi mitä todennäköisimmin alanvaihtoa, koska työskentelen päiväkodissa ja ko yhteiskunnassa ei niitä olisi kuin yksityisiä plus lapsia ylipäätään vähemmän eli työtäkään ei olsi tarjolla. Mutta jos siis töitä saisin, niin eihän minun palkasta paljon jäisi käteen kun kaikki menisi oman lapsen hoitomaksuihin!



Eli miehen palkalla suunnilleen elettäisiin ja varmaan taas pärjättäisiin ellei lapsi sattuisi sairatelemaan paljon sellaista, mitä mahdollinen vakuutus ei korvaisi. Pelkästään käynnit vuosittain yksityislääkärillä neuvolan sijasta, hammashoito jne olisi aika tyyristä. Toiseen lapseen meillä ei olisi ikinä varaa.



Ja kun lapsi lähtee kouluun, niin koulumaksut, kirjat ja tarvikkeet jne ehkä saisimme juuri peruskoulun ajan ne jotenkuten maksettua mutta omasta ja lapsen elämästä tinkien ts tuskin esim olisi varaa hoidattaa omia vaivojaan, ostaa uusia vaatteita jne. Eikä lapsi menisi lukioon tai yliopistoon, hyvä jos jonkun lyhyen ammattikoulun saisi käytyä ja siihenkin menisi monen vuoden säästöt, jotka olisi kaikki pois meidän terveellisestä ravinnosta jne.



Enemmin ehkä jättäisin sitten lapset kokonaan tekemättä, koska meillä ei ainakaan olisi varaa ilman yhteiskunnan eri tukimuotoja kasvattaa edes yhtä niin, että hänelle olisi turvattu tulevaisuus.

Nyt 29 v. ja kaksi lasta. Enempää ei tule.

kuin lapsilisä (no, neuvola kerran vuodessa ja koulu sitten muutaman vuoden päästä) eli teemme työmme vuorotellen ja hoidamme lapset kotona, 3 ja 5 vee. Aika rankkaa tää on!

Itse en niitä mieltäisi sellaisiksi, varsinkaan tuota terveyhdenhuoltojärjestelmää. Sehän koskee kaikenikäisiä ihmisiä, ei pelkästään lapsia.

Ei julkinen terveydenhuoltokaan ole enää 15 vuoteen ollut maksutonta. Vakuutus kattaa myös sairaalapäivämaksut, poliklinikkamaksut, lääkekulut jne.



Peruskoulun maksuttomuudesta voidaan myös olla monta mieltä. Erittäin pienituloinen serkkuni on huolissaan siitä, että lasta kiusataan vaatteiden takia. Pitäisi siis olla kalliimpia vaatteita koulussa! Lukiohan ei maksuton ole ollut ikinä.



Joka tapauksessa olen ehdottomasti kaikkia lapsiperheiden (ja muidenkin) tulonsiirtojen poistamisia ja vähentämisiä vastaan. Jenkeissä ja Britanniassa asuneena tiedän, mistä puhun, kun puolustan mahdollisimman pieniä tuloeroja.

Ainakin, jos asutte Suomessa.

Yhden palkalla kun ei oikein tahdo elää.

Mutta kehitysvammaisen lapsen hoito olisi mulle mahdotonta ilman yhteiskunnan tukia (niin rahallisia kuin muita)

Eli ei olisi varaa palkata hoitajaa kotiin, mutta nykyisillä palkoilla ei kuitenkaan voisi kumpikaan vanhemmista olla myöskään kokonaan kotona. Ja meillä mies on tällä hetkellä pienituloisempi, eikä taatusti suostuisikaan jäämään kokonaan kotiin.

Eli ei, ei olisi. Tai sitten asuttaisiin yksiössä ja syötäisiin kaurapuuroa

:-P.

Mutta ei ole kovin järkevää miettiä näin, koska jos lapsiperheiden tukia ei olisi, ei luultavasti olisi mitään muitakaan tukia tai hyvinvointiyhteiskuntaa ylipäätään, vaan elettäisiin amerikkalaisen mallin mukaan. Tuloerot olisivat isommat, toiset saisivat paljon isompaa palkaa ja toiset eivät edes eläisi omalla palkallaan yms. yms. Lapsia silti tod. näk. syntyisi, mutta köyhimmät lapset kärsisivät ihan oikeasti. Ihmisten eriarvoisuus sen mukaan, millaiseen perheeseen on sattunut syntymään, olisi sitten todellisuutta Suomessakin.

Asutaan ulkomailla. Olen kotirouva/kotiäiti. Ei tarkoitusta mennä töihin edes lasten kasvettua. En saa mitään tukia, vaan miehen palkalla eletään. Mies toimii yksityisyrittäjänä. Tulot ovat korkeat ja rahaa säästössä. Koulutus täällä on maksutonta, ts. ei ole mitään lukukausimaksuja.

lapsilisiä kyllä onnistuisi sillä ne menevät meillä säästöön.