Lue keskustelun säännöt.
Yritin puhua opinnoista, mies heitti sormuksen seinään
15.07.2015 |
Tiedän että luovaa-alaa ei kannata opiskella jos haluaa työllistyä, mutta minua silti kiinnostaa. Yritin puhua miehelle tuntemuksistani, juurikin tästä ristiriidasta. En ehtinyr paljoa sanoa, kun mies jo suuttui "ootko vieläki noin lapsellinen" "eikö yksi v*tun paska tutkinto jo riitä" viitaten siihen että minulla on yksi luovan-alan tutkinto.
Mies meni makkariin ja kohta kuulin kun hän heitti tänne olkkarin seinään sormuksen.
Tilanne on yhä päällä ja olen sanaton.
Kommentit (153)
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:27"]
Ite mies on sut valinnut :D olisihan joku kovan alan nainen liian maskuliininen ja uhkaava 3
[/quote]
Niin on valinnut, vaan ei ikuisuusopiskelijaa kortistoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:40"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:34"] [quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:36"]En lukenut koko ketjua, mutta tässä yksi näkökulma pohdittavaksi: On raskasta olla perheen vastuunkantaja. Itse olen vuosia odottanut, että puolisoni saisi elämänsä järjestykseen, jotta pystyisimme kantamaan taloudellisen vastuun yhdessä. Tilanne on ollut pitkään niin, että puolisoni opiskelee/keskeyttää opinnot/tekee pätkätöitä/on työttömänä jne. ja minä olen samassa vakiduunissa. Näin olemme pärjänneet taloudellisesti, mutta minulta tämä on vienyt mahdollisuuden esimerkiksi jatko-opintoihin tai työpaikan vaihtoon, sillä minulla on vastuu taloudestamme (meillä kyllä myös lapsia). Ymmärrän miehesi turhautumisen hyvin, uudet opinnot vaikuttavat hänenkin elämäänsä. Toisaalta ymmärrän kyllä sinuakin, olisi ihanaa opiskella, mutta ikuisesti ei voi odottaa että toinen joustaa ja tukee. Ja olen siis nainen. [/quote] Ymmärrän kyllä, varsinkin nyt kun pystyimme miehen kanssa jotenkin keskustelrmaan asiasta ja mies puhui hieman samoja asioita. Hän ei ollut opiskeluja vastaan, ainoastaan luovan alan opintoja. Olisi ihana jos pydtyisimme keskustelemaan näistä asioisya muutenkin. Aiemmin mies ei ole juurikaan maininnut miten häntä huolettaa meidän talous. En tietenkään halua että hänestä tuntuu pahalta kannatella meitä molempia, joten yritän keksiä töitä/opintoja niin että pystyisin työllistymään alalle joka minua jotenkin kiinnostaa ja jossa pärjäisin. Ap [/quote] Et sä edelleenkään opiskelemalla saa töitä. Ja miksi et menisi osaaikatöihin? Vai onko "luovalle" niin vaikeaa ottaa sitä kassan tai siivoajan duunia? [/quote] Mies on jostain syystä osa-aikatöitä vastaan. Siitäkin tulisi huutoa jos niihin menisin. Täällä on ollut vähän alaani liipöaavaa osa-aikahommaa, mutta mies on puhunut että paperiasiat muuttuu hankalemmiksi jos sellaisiin menee. Kassatyöt hän on kieltänyt minulta liian vaarallisena (?). Olen nyt niin vakuuttunut miehen taloushuolista, että ottaisin ihan ilolla vastaan muutakin kuin oman alan hommaa. Jos mieskin sitten uskaltaisi vaihtaa pois huonosta työpaikastaan, kun minulla olisi pysyvä työ? Ap
[/quote]
Ääh .. tämä on vitun tylsää trollausta.. mikään ei onnistu vaikka kaikkea on ehdotettu. Tuollainen trollaus on kulahtanutta ja väsähtänyttä.. blääh .. tuohon kommentiin kuoli koko trolli.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 08:20"]
Niin on valinnut, vaan ei ikuisuusopiskelijaa kortistoon
[/quote]
Tekisin mielelläni osa-aika töitä opintojen ohessa. Ihan suhteen aluksi teinkin, ja kun myöhemmin yritin taas, niin mies kielsi sen. Hänen mielestään se hankaloittaa elämää tai jotain? Minun mielestäni se taas hieman helpotti, enkä kokenut yhtään niin rankkana.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:30"]Itse opiskelin neljä ensimmäistä yhteiselomme vuotta, mies elätti meidät kummatkin. Nyt kun olen valmistunut, niin olen miehelleni sanonut, että jos haluaa itse vielä opiskella jotain niin minun puolestani olisi hänen vuoronsa tehdä jotain mitä oikeasti haluaa (opiskella liikenneopettajaksi). En todellakaan kehtaisi asettaa miestäni taas siihen maksajan rooliin useiksi vuosiksi vain siksi "kun mä nyt haluun". Ap voisi tosiaan miettiä uudelleen asiaa miehen näkökulmasta, ehkä hänelläkin on suunnitelmia ja haaveita. [/quote] Me opiskelimme yhdessä kolme vuotta, jonka jälkeen mies työllistyi mutta minä en. Sen ajanhoidin täysin kotityöt. Olen köyhästä perheestä, ja tottunut venyttämään penniä. En ostele vaatteita, ompelen ne itse. En käy parturissa, leikkaan itse hiukset jne. Emme matkustele ja ruokaa syön puolet vähemmän kuin mies. Ap
[/quote]
Ja ajattelet että olet sankari?
Mies ei ehkä halua köyhäillä vain siksi että se sopii sinulle. Ehkä hän haluaisi elää mukavasti ja toivoisi sinun ostavan kaupasta vaatteesi. Sun mies on ehkä haaveillut myös ulkomaanmatkoista ja kaikesta muusta mukavasta, asioista joita voitte alkaa tekemään kun säkin löydät työpaikan. Ymmärrän miestäsi. Multa palaisi käämit alta sekunnin. Se että itselle on ok köyhäillä sen sijaan että työllistyis ei tarkoita sitä että se on ok sille puolisolle joka tekee töitä. Varmasti se mies miettii kuinka paljon helpompaa hänellä olisi taloudellisesti jos olis vaan hän itse. Saattaa olla että aloitit eroprosessin hänen päässään. Hän haluaa naisen joka tienaa ja jonka kanssa elämä ei ole pelkkää kitkuttamista.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 08:23"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:40"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:34"] [quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:36"]
Ääh .. tämä on vitun tylsää trollausta.. mikään ei onnistu vaikka kaikkea on ehdotettu. Tuollainen trollaus on kulahtanutta ja väsähtänyttä.. blääh .. tuohon kommentiin kuoli koko trolli.
[/quote]
Tulihan se eka provo-trolli huutelu.
Miehen mielipiteet tuntuu heittelevän päivästä toiseen, enkä tiedä milloin mikäkin on sallittua. Joskus kun olen ehdotellut jotain työllistävämåää alaa, mied on ollut ehdottomasti vastaan ja pitäisi hakea vain oman alan töitä. Stten taas toisena päivänä kun yritän puhua oman alan töistä niin mies on taas vastaan, ja nyt pitäusi mennä työhön kuin työhön.
Kun yritän ehdotella minne hakisin, mies on vähän kaikkeen vastaan ja löytää pelkkiä huonoja puolia. Käytännössä kieltää minua hakemasta. Yritä nyt siinä tehdä oikein kun toinen vaihtaa mielipidettään jatkuvasti kuin tuuliviiri.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 08:31"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:30"]Itse opiskelin neljä ensimmäistä yhteiselomme vuotta, mies elätti meidät kummatkin. Nyt kun olen valmistunut, niin olen miehelleni sanonut, että jos haluaa itse vielä opiskella jotain niin minun puolestani olisi hänen vuoronsa tehdä jotain mitä oikeasti haluaa (opiskella liikenneopettajaksi). En todellakaan kehtaisi asettaa miestäni taas siihen maksajan rooliin useiksi vuosiksi vain siksi "kun mä nyt haluun". Ap voisi tosiaan miettiä uudelleen asiaa miehen näkökulmasta, ehkä hänelläkin on suunnitelmia ja haaveita. [/quote] Me opiskelimme yhdessä kolme vuotta, jonka jälkeen mies työllistyi mutta minä en. Sen ajanhoidin täysin kotityöt. Olen köyhästä perheestä, ja tottunut venyttämään penniä. En ostele vaatteita, ompelen ne itse. En käy parturissa, leikkaan itse hiukset jne. Emme matkustele ja ruokaa syön puolet vähemmän kuin mies. Ap
[/quote]
Ja ajattelet että olet sankari?
Mies ei ehkä halua köyhäillä vain siksi että se sopii sinulle. Ehkä hän haluaisi elää mukavasti ja toivoisi sinun ostavan kaupasta vaatteesi. Sun mies on ehkä haaveillut myös ulkomaanmatkoista ja kaikesta muusta mukavasta, asioista joita voitte alkaa tekemään kun säkin löydät työpaikan. Ymmärrän miestäsi. Multa palaisi käämit alta sekunnin. Se että itselle on ok köyhäillä sen sijaan että työllistyis ei tarkoita sitä että se on ok sille puolisolle joka tekee töitä. Varmasti se mies miettii kuinka paljon helpompaa hänellä olisi taloudellisesti jos olis vaan hän itse. Saattaa olla että aloitit eroprosessin hänen päässään. Hän haluaa naisen joka tienaa ja jonka kanssa elämä ei ole pelkkää kitkuttamista.
[/quote]
Kyllä ainakin pks töitä aina löytyy jos tahtoo. Vaan ei välttämättä oman alan hommia.
Vaan tämä trollaus jaarittelu nyt vain kiertää kehää.
Ainoa "luovan alan" tutkinto, johon kannattaa kouluttautua on arkkitehti. Sinne vaan pääsee harvat ja valitut. Työpaikkoja kuitenkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sä edes olet tuollaisen ihmisen kanssa? Aivan järkyttävää henkistä väkivaltaa ja sinun kontrolloimistasi!
Trolli tai ei, mutta KENENKÄÄN ei tarvitse olla huonossa parisuhteessa. Jos toinen osapuoli haukkuu tyhmäksi ja v*&%tun idiootiksi ja antaa ymmärtää että toisesta ei ole mihinkään ja haluaa rajoittaa toisen tekemisiä, niin siinä on kyllä sairasta touhua jo. Itse olen irtaantunut pitkäaikaisesta suhteesta, jossa minua henkisesti alistettiin vuosikaudet ja aloin jo itsekin uskomaan miehen puheet siitä miten idiootti olin.. Meillä on yhteisiä lapsia ja osin heidän takiaan sinnittelin niin pitkään ja olihan välillä niitä hetkellisiä onnen hetkiä, jolloin uskottelin itselleni että kaikki kääntyy hyväksi. Tuollainen pelkääminen ei kuulu mihikään parisuhteeseen. Jos toinen osapuoli on kykenemätön näkemään oman käytöksensä sairautta, niin älä mahdollistsa hänelle sitä että saa jatkossakin lytätä sinua henkisesti alas. Jokainen saa elämässään tehdä omat päätöksensä ja toki parisuhteessa pitää pystyä keskustelemaan asioista, mutta ei niin, että toinen raivoaa ja sitten hetken taas keskustelee "muka järkevästi" jolloin saa toisen näkemään vain sen oman näkökulmansa ja uskomaan siihen että omat ajatukset olikin aivan typeriä..
Mikään ei tule muuttumaan, jos et itse asioita muuta. Lähteminen pitkäaikaisesta parisuhteesta ei ole koskaan helppoa, mutta joskus itsensä takia se on pakko tehdä. Itse olen löytänyt uuden parisuhteen, jossa ei ole henkistä alistamista, ei raivoamisia eikä mitään edelliseen parisuhteeseeni kuuluneita sairaita piirteitä. Mieti asiaa siten, että jos joku ystäväsi kertoisi sinulle parisuhteestaan, joka olisi sen kaltainen mitä sinulla on nyt. Mitä neuvoisit hänelle? Haluaisitko ystäväsi kärsivän vuodesta toiseen? MIETI! Tämä on sinun elämäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet Ap päättänyt sietää tuota alistamista (tajuat itsekin, että miehesi määräilee sinua mielivaltaisesti, kontrolloi, alistaa, pahoinpitelee henkisesti) ja tanssia miehesi pillin mukaan, miksi valitat? Ei ANNA sinun tehdä esim. kassahommia tai osa-aikaista työtä, mutta muuttaa mieltään joka viikko... ei helvetti, ap, oletko kymmenenvuotias vai? Missä ihmeessä on itsekunnioituksesi?
Olen pahoillani, mutta multa loppuu empatia kesken, jos itse näet tuon kaiken mutta vain siedät. Sittenpähän olet osasi valinnut! Miksi siis valitat? Muut kohtelevat meitä siten kuin annamme heidän kohdella, jos olet päättänyt olla kynnysmatto surkimus ja paska, niin hyväksy sitten osasi. Älä syytä sekopäätä miestäsi, jos olet itse kykenemätön vetämään omat rajasi ja pitämään niistä kiinni. Siinäpä on vakka kantensa valinnut...
Jos taas haluat muutosta, niin sun on itse tehtävä se ja kasvettava aikuiseksi. En jaksa kuunnella näitä "Pertsa karjuu ja kieltää mua elämästä normaalisti ja vangitsee kotiin! Voi harmi! Mutta kun se Pertsa on niin kulta niin ei voi erotakaan! Voi sitä Pertsaa kun se ei anna mun tehdä mitän, höh!"
Itse en katselisi tuollaista peliä sekuntiakaan, eikä suurin osa muistakaan naisista. Mutta te itsesääliset / tuhoiset kynnysmatot tunnuttekin olevan oma rotunne. Ehkä saat tuosta roolista sitten jotain nautintoa irti, kun haluat siihen takertua?
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 08:11"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 01:46"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:50"] [quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:40"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:34"] [quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:36"]En lukenut koko ketjua, mutta tässä yksi näkökulma pohdittavaksi: On raskasta olla perheen vastuunkantaja. Itse olen vuosia odottanut, että puolisoni saisi elämänsä järjestykseen, jotta pystyisimme kantamaan taloudellisen vastuun yhdessä. Tilanne on ollut pitkään niin, että puolisoni opiskelee/keskeyttää opinnot/tekee pätkätöitä/on työttömänä jne. ja minä olen samassa vakiduunissa. Näin olemme pärjänneet taloudellisesti, mutta minulta tämä on vienyt mahdollisuuden esimerkiksi jatko-opintoihin tai työpaikan vaihtoon, sillä minulla on vastuu taloudestamme (meillä kyllä myös lapsia). Ymmärrän miehesi turhautumisen hyvin, uudet opinnot vaikuttavat hänenkin elämäänsä. Toisaalta ymmärrän kyllä sinuakin, olisi ihanaa opiskella, mutta ikuisesti ei voi odottaa että toinen joustaa ja tukee. Ja olen siis nainen. [/quote] Ymmärrän kyllä, varsinkin nyt kun pystyimme miehen kanssa jotenkin keskustelrmaan asiasta ja mies puhui hieman samoja asioita. Hän ei ollut opiskeluja vastaan, ainoastaan luovan alan opintoja. Olisi ihana jos pydtyisimme keskustelemaan näistä asioisya muutenkin. Aiemmin mies ei ole juurikaan maininnut miten häntä huolettaa meidän talous. En tietenkään halua että hänestä tuntuu pahalta kannatella meitä molempia, joten yritän keksiä töitä/opintoja niin että pystyisin työllistymään alalle joka minua jotenkin kiinnostaa ja jossa pärjäisin. Ap [/quote] Et sä edelleenkään opiskelemalla saa töitä. Ja miksi et menisi osaaikatöihin? Vai onko "luovalle" niin vaikeaa ottaa sitä kassan tai siivoajan duunia? [/quote] Mies on jostain syystä osa-aikatöitä vastaan. Siitäkin tulisi huutoa jos niihin menisin. Täällä on ollut vähän alaani liipöaavaa osa-aikahommaa, mutta mies on puhunut että paperiasiat muuttuu hankalemmiksi jos sellaisiin menee. Kassatyöt hän on kieltänyt minulta liian vaarallisena (?). Olen nyt niin vakuuttunut miehen taloushuolista, että ottaisin ihan ilolla vastaan muutakin kuin oman alan hommaa. Jos mieskin sitten uskaltaisi vaihtaa pois huonosta työpaikastaan, kun minulla olisi pysyvä työ? Ap [/quote] Nyt haloo ap! Mies yrittää rajoittaa opiskeluasi, mies yrittää rajoittaa työntekoasi. Hän ei anna sinun tehdä töitä millä tahansa alalla, eikä anna opiskella mitä tahansa alaa! Moni luovan alan opiskelija tekee opintojen aikana vaikkapa juuri noita kassatöitä. Mitä sitten? Elättääpä itse itsensä. Jos on jotain alaasi liittyvää osa-aikatyötä, niin hae välittömästi! Sinullahan voi olla sitä kautta mahdollisuus työllistyä vaikka kokopäiväisesti. Tai voit saada arvokkaita kontakteja. Jos et tartu tuohon tilaisuuteen, niin kadut varmasti. Miehesi vaikuttaa katkeralle. Hänen kannattaisi ensin miettiä omat työkuvionsa uusiksi ja sitten vasta "neuvoa" (lue: määräillä) muita. [/quote] Mies vaikuttaa usein katkeralta. Olen itse optimistinen ihminen, yritän ajatella asiat parhainpäin ja ihmisistä hyvää. Mies on päinvastainen ja kutsuu itseään realistiksi. Miehen määräily ei rajoitu pelkästään opiskeluihini, vaan myös menemisiini, sanomisiini ja tekemisiini. Hän saattaa todella pahasti suuttua ja haukkua taas v*tun idiootiksi, esim kun sanoin pitäni eräästä tv sarjasta. Hän haukkuu useaa ystävääni ja pyrkii rajoittamaan menojani heidän kanssaan. Olemme oikeastaan koko aja miehen kanssa kotona. Hän osaa olla tavattoman mustasukkainen, vaika kävisin vain kerran kuussa ystäväni luona kahvilla. "Mite kehtaat näyttäytyä sen seurassa, eikö sua hävetä". Sama homma tutkinnoistani "cv:ssä näyttää h*vetin pahalta jos opiskelet taas p*ska tutkinnon. Ei kukaan ota sua enää töihin sen jälkeen, oo ennemmin työttömänä" Ap
[/quote]
Miehesi lyttää ja vähättelee sinua, on alkanu agressiiviseksikin. Kaiken tuon arvostelun tarkoituksena on se, että alkaisit itsekin väheksyä itseäsi etkä enää poistuisi nyrkin ja hellan välistä. Kuulostaa aivan persoonallisuushäiriöisen manipulointiyrityksille nuo.
Jos toista rakastaa, ei häntä alista vaan on hänen tukenaan ja haluaa rakkaalleen onnellisuutta.
Ota jalat alle ja juokse karkuun. Todennäköisesti tuo tulee vaan muuttumaan pahemmaksi ja pahemmaksi, varsinkin kun miehesi ei halua edes parisuhdeterapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 19:53"]
Älä vaan tee lapsia tämän miehen kanssa joka suuttuessaan huutaa, raivoaa ja heittelee tavaroita!!!!
Raivohullu?
[/quote]
Toivottavasti kukaan mies ei ole niin hullu, että tekee tämän loisen kanssa lapsia.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 19:09"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:23"]Ymmärrän miestäsi. [/quote] Ymmärrän jotenkin hänen tuntemuksiaan, mutta minusta tuo käytös on liioiteltua. En uskalla puhua mitään kun mies aloittaa huudon. Ap
[/quote]
Päteekö tämä muihinkin asioihin kuin opiskelusuunnitelmiisi? Huonompi homma, jos sinä joudut olemaan useinkin sanaton. Huono homma sekin, jos mies huutaa muutenkin silloin, kun puhut omista asioistasi.
Ymmärrän kyllä, että mies ei pidä siitä, että sinä vaan haahuilet "luovien alojesi" kanssa saamatta aikaan mitään työllistymisen kannalta hyödyllistä. Silti huutaminen ja sormuksen heittely ei ole oikein. Toisaalta, hyvä jos pääset mokomasta nyt eroon.
[/quote]
Huutaa myös muista asioista. Tämä on nykyään melkein viikottaista. Kerran olin tehnyt väärää ruokaa ja sain huudot, tapasin kaverini ja sain huudot, ajattelin ääneen miten eräs tv sarja on mielenkiintoinen ja taas huudot jne.
Keskustelimme äsken miehen kanssa. Sanoin että ymmärrän häntä, mutta en käytöstään. Hän kuittasi asian sillä että kuka vaan reagoisi samassa tilanteessa noin, ja on hankala olla huutamatta, jos edes kuvittelen meneväni opiskelemaan p*skaa jolla ei työllisty. Yritin puhua muistakin aloista ja mies meinasi olla sitä mieltä että minun pitäisi nyt suoraan päästä ihan mihin tahansa työhön, tai ennemmin olla työttömänä pari vuotta, kuin opiskella luovaa alaa.
Hän puhui myös miten vihaa työtään, että sehän se taustalla oli. Tilanne on vieläkin kesken kun mies lähti vihaisena lenkille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 20:21"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 19:09"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:26"] [quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:23"]Ymmärrän miestäsi. [/quote] Ymmärrän jotenkin hänen tuntemuksiaan, mutta minusta tuo käytös on liioiteltua. En uskalla puhua mitään kun mies aloittaa huudon. Ap [/quote] Päteekö tämä muihinkin asioihin kuin opiskelusuunnitelmiisi? Huonompi homma, jos sinä joudut olemaan useinkin sanaton. Huono homma sekin, jos mies huutaa muutenkin silloin, kun puhut omista asioistasi. Ymmärrän kyllä, että mies ei pidä siitä, että sinä vaan haahuilet "luovien alojesi" kanssa saamatta aikaan mitään työllistymisen kannalta hyödyllistä. Silti huutaminen ja sormuksen heittely ei ole oikein. Toisaalta, hyvä jos pääset mokomasta nyt eroon. [/quote] Huutaa myös muista asioista. Tämä on nykyään melkein viikottaista. Kerran olin tehnyt väärää ruokaa ja sain huudot, tapasin kaverini ja sain huudot, ajattelin ääneen miten eräs tv sarja on mielenkiintoinen ja taas huudot jne. Keskustelimme äsken miehen kanssa. Sanoin että ymmärrän häntä, mutta en käytöstään. Hän kuittasi asian sillä että kuka vaan reagoisi samassa tilanteessa noin, ja on hankala olla huutamatta, jos edes kuvittelen meneväni opiskelemaan p*skaa jolla ei työllisty. Yritin puhua muistakin aloista ja mies meinasi olla sitä mieltä että minun pitäisi nyt suoraan päästä ihan mihin tahansa työhön, tai ennemmin olla työttömänä pari vuotta, kuin opiskella luovaa alaa. Hän puhui myös miten vihaa työtään, että sehän se taustalla oli. Tilanne on vieläkin kesken kun mies lähti vihaisena lenkille. Ap
[/quote]
Päästä fiksu miehesi vapaalle jalalle, ja haihattele loisena yksinäsi.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 19:09"]Ajattelit kuitenkin jatkaa yhteieloa miehen kanssa joka on pelottava ja saa raivareita niin ettei edes pysty normaalisti keskustelemaan????
[/quote]
Nähtävästi. En osaa muutakaan. Kaikki on hyvin niin kauan kun mies ei suutu. Mies taas äsken sanoi miten hänen mielestään mikään ei ole hyvin kun minä haaveilen ja teen siten elämästä hankalaa. Ja muutenkin kuullosti siltä että olen ihan p*ska ihminen. Kai sitä haaveilla saa, mutta ei niitä ole pakko toteuttaa?
Kyllä minä ymmärrän jos mies fiksusti sanoo että ennemmin mennä ammattiin jolla saisi töitä, ja sitten yhdessä pohdittaisiin mikä sellainen voisi olla. Mutta että heti alkaa huuto ja viskely (joka kuulemma on täysin normaali reaktio).
Kyllä minäkin haluan tienata ja tehdä oman korteni kekoon tässä suhteessa. Mies tuntuu muutenkin vastustavan opiskelua, kun yritin mainita työllistävämpiä aloja.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 20:33"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 19:09"]Ajattelit kuitenkin jatkaa yhteieloa miehen kanssa joka on pelottava ja saa raivareita niin ettei edes pysty normaalisti keskustelemaan???? [/quote] Nähtävästi. En osaa muutakaan. Kaikki on hyvin niin kauan kun mies ei suutu. Mies taas äsken sanoi miten hänen mielestään mikään ei ole hyvin kun minä haaveilen ja teen siten elämästä hankalaa. Ja muutenkin kuullosti siltä että olen ihan p*ska ihminen. Kai sitä haaveilla saa, mutta ei niitä ole pakko toteuttaa? Kyllä minä ymmärrän jos mies fiksusti sanoo että ennemmin mennä ammattiin jolla saisi töitä, ja sitten yhdessä pohdittaisiin mikä sellainen voisi olla. Mutta että heti alkaa huuto ja viskely (joka kuulemma on täysin normaali reaktio). Kyllä minäkin haluan tienata ja tehdä oman korteni kekoon tässä suhteessa. Mies tuntuu muutenkin vastustavan opiskelua, kun yritin mainita työllistävämpiä aloja. Ap
[/quote]
Niin, kivahan olisi kenen tahansa loisia ja haihatella, kun muut maksaa.
Sinulla ei ole vastuuta yhteisestä taloudestanne?
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 19:10"]musta sulla on ihan looginen suunnitelma. kohta olet työtön, tai voit opiskella lisää. unelmien kautta niitä asioita saa aikaan kun saa draivin päälle. eli yrität koulussa hoitaa itsellesi taas asiakastöitä kunnolla. jos mies ei sinua elätä hän on aika kohtuuton kun suuttui. eihän hän ole isäsi vaan puolisosi. jos uusi koulutus on virhe ei hän siihen voi vaikuttaa. tulosi toki tulevat työttömyyskorvauksista tippumaan?
[/quote]
En parempaakaan suunnitelmaa keksi. Olen ihan tarpeeksi ollut kotona työttömänä, ja tuntuisi hyödyllisemmältä yrittää kartuttaa tietotaitoa, luoda suhteita ja mahdollisesti sitä kautta saada töitä.
Ennemmin opiskelisin alaa josta pidän ja ehkä saisin töitä, kuin alaa josta en pidä ja satavarmasti saisin töitä.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 19:11"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 18:24"]
Ihan samat ajatukset minulla. Olen opiskellut aikoinani lukion jälkeen käsityöammattiin alalle, jolla ei suoranaisesti ole töitä ollut. Tein sitten muita hommia, kunnes kouluttauduin hoitoalalle, vaikka joskus ajattelin, etten ollenkaan jaksaisi tai viihtyisi alalla. No, viihdyn sittenkin, työ on monipuolista ja ansaitsen ihan mukavasti. Vapaa-aikana voin harrastaa taidetta ja käsitöitä, joista ei elannoksi asti valitettavasti ole kuin harvalla nyky-Suomessa.
[/quote]
Ymmärrän kyllä tämän. Tuntuisi vaan inhottavalta luovuttaa heti, kun olen nyt jo hieman alani töitä saanut, ja ehkä olisi mahdollista että saisin kouluttautumalla lisää. Tuntuu että heitän kaiken hukkaan jos nyt menisin vaikka kirjanpitäjäksi.
Ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 19:14"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 18:45"]Miksi sä edes kysyt sun mieheltä lupia? Hyvä mies kannustaa eikä lyttää.Opiskele tai työskentele missä haluat, kun rahakaan ei ole syynä miehen negatiivisuudelle. [/quote] Koska on kohteliasta kysyä puolison mielipidettä. Kyllä se nähtävästi vaikuttaa elämään. Oloni on kuin olisin loukussa. Minulla on tutkinto jolla pitäisi yrittää työllistyä unelma ammattiini. Toinen vaihtoehto on ilmeisesti että boudun työhön jota vihaan ja joka ei vaadi koulutusta. Tämä uusi tutkinto ei välttämättä olisi työllistänyt minua täällä, vaan ehkä naapurikaupungissa. Se voi myös kyrpiä miestä, kun hän haluaisi asua täällä. Tähän mennessä olemme muuttaneet hänen töidensä perässä. Ap
[/quote]
Kerro rehellisesti edes itsellesi, onko MIES koskaan kysynyt sinun lupaasi yhtään mihinkään. Sanotaan nyt vaikka lupaa ovien paiskomiseen ja huutamiseen.
Ryhdistäydy nyt, nainen ja elä OMAA elämääsi.
[/quote]
Ovia paiskoo ja huutaa vaikka pyydän ettei tekisi niin. Ei kuulemma voi hillitä itseään. Tämä on vaan pahentunut vuosien aikana, joten oelkäännmitä on seuraavana luvassa...
Ap
[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 01:46"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:40"][quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:34"] [quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 22:36"]En lukenut koko ketjua, mutta tässä yksi näkökulma pohdittavaksi: On raskasta olla perheen vastuunkantaja. Itse olen vuosia odottanut, että puolisoni saisi elämänsä järjestykseen, jotta pystyisimme kantamaan taloudellisen vastuun yhdessä. Tilanne on ollut pitkään niin, että puolisoni opiskelee/keskeyttää opinnot/tekee pätkätöitä/on työttömänä jne. ja minä olen samassa vakiduunissa. Näin olemme pärjänneet taloudellisesti, mutta minulta tämä on vienyt mahdollisuuden esimerkiksi jatko-opintoihin tai työpaikan vaihtoon, sillä minulla on vastuu taloudestamme (meillä kyllä myös lapsia). Ymmärrän miehesi turhautumisen hyvin, uudet opinnot vaikuttavat hänenkin elämäänsä. Toisaalta ymmärrän kyllä sinuakin, olisi ihanaa opiskella, mutta ikuisesti ei voi odottaa että toinen joustaa ja tukee. Ja olen siis nainen. [/quote] Ymmärrän kyllä, varsinkin nyt kun pystyimme miehen kanssa jotenkin keskustelrmaan asiasta ja mies puhui hieman samoja asioita. Hän ei ollut opiskeluja vastaan, ainoastaan luovan alan opintoja. Olisi ihana jos pydtyisimme keskustelemaan näistä asioisya muutenkin. Aiemmin mies ei ole juurikaan maininnut miten häntä huolettaa meidän talous. En tietenkään halua että hänestä tuntuu pahalta kannatella meitä molempia, joten yritän keksiä töitä/opintoja niin että pystyisin työllistymään alalle joka minua jotenkin kiinnostaa ja jossa pärjäisin. Ap [/quote] Et sä edelleenkään opiskelemalla saa töitä. Ja miksi et menisi osaaikatöihin? Vai onko "luovalle" niin vaikeaa ottaa sitä kassan tai siivoajan duunia? [/quote] Mies on jostain syystä osa-aikatöitä vastaan. Siitäkin tulisi huutoa jos niihin menisin. Täällä on ollut vähän alaani liipöaavaa osa-aikahommaa, mutta mies on puhunut että paperiasiat muuttuu hankalemmiksi jos sellaisiin menee. Kassatyöt hän on kieltänyt minulta liian vaarallisena (?). Olen nyt niin vakuuttunut miehen taloushuolista, että ottaisin ihan ilolla vastaan muutakin kuin oman alan hommaa. Jos mieskin sitten uskaltaisi vaihtaa pois huonosta työpaikastaan, kun minulla olisi pysyvä työ? Ap
[/quote]
Nyt haloo ap! Mies yrittää rajoittaa opiskeluasi, mies yrittää rajoittaa työntekoasi. Hän ei anna sinun tehdä töitä millä tahansa alalla, eikä anna opiskella mitä tahansa alaa! Moni luovan alan opiskelija tekee opintojen aikana vaikkapa juuri noita kassatöitä. Mitä sitten? Elättääpä itse itsensä.
Jos on jotain alaasi liittyvää osa-aikatyötä, niin hae välittömästi! Sinullahan voi olla sitä kautta mahdollisuus työllistyä vaikka kokopäiväisesti. Tai voit saada arvokkaita kontakteja. Jos et tartu tuohon tilaisuuteen, niin kadut varmasti.
Miehesi vaikuttaa katkeralle. Hänen kannattaisi ensin miettiä omat työkuvionsa uusiksi ja sitten vasta "neuvoa" (lue: määräillä) muita.
[/quote]
Mies vaikuttaa usein katkeralta. Olen itse optimistinen ihminen, yritän ajatella asiat parhainpäin ja ihmisistä hyvää. Mies on päinvastainen ja kutsuu itseään realistiksi.
Miehen määräily ei rajoitu pelkästään opiskeluihini, vaan myös menemisiini, sanomisiini ja tekemisiini. Hän saattaa todella pahasti suuttua ja haukkua taas v*tun idiootiksi, esim kun sanoin pitäni eräästä tv sarjasta.
Hän haukkuu useaa ystävääni ja pyrkii rajoittamaan menojani heidän kanssaan. Olemme oikeastaan koko aja miehen kanssa kotona. Hän osaa olla tavattoman mustasukkainen, vaika kävisin vain kerran kuussa ystäväni luona kahvilla. "Mite kehtaat näyttäytyä sen seurassa, eikö sua hävetä".
Sama homma tutkinnoistani "cv:ssä näyttää h*vetin pahalta jos opiskelet taas p*ska tutkinnon. Ei kukaan ota sua enää töihin sen jälkeen, oo ennemmin työttömänä"
Ap