Alan olla niin epätoivoinen kaverittomuuden takia, että mietin jo

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 23:51"]Ketään yksinäistä pk-seudulta? Olisi ihana saada välillä seuraa lenkille, kahville tai ehkä baariinkin. Olen mielestäni normaali työssäkäyvä ja parisuhteessa oleva nuori nainen mutta ystävät ovat jostain syystä jääneet. Ja aikuisena ei ole enää niin helppo muodostaa ystävyys/kaverisuhteita kun tuntuu että kaikilla on jo ne omat piirinsä :( 
[/quote]

Täällä ihan sama juttu. Olen aikoinaan muuttanut tänne opiskeluiden perässä ja en ole vain päässyt piireihin...kaikilla näyttää olevan jo kaveriluku täynnä. Minkä ikäinen olet? :)

Tottakai 103

Jos tehdään 103 ja en muista enää 60 jotain joka olit oulu-ylivieska väliltä niin, että teen itse sähköpostin johon voitte laittaa viestiä niin ehkäpä live treffit sitte onnistuvat :). T 71

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 11:51"][quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 09:39"]Täällä ois yks kaveriton kalajoen suunnalta...
[/quote]

Minkä ikäinen olet? Itse olen kalajoelta ja n23 :)
[/quote]
olen n36, yksi lapsi löytyy...

Noniin 103 ja 60 jotain, osoitteeni on lauraannip@gmail.com

30v nainen jyväskylästä täällä, hep! :)

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 07:15"]

 Tehkää se aloite, kysykää joku kivan tuntuinen työkaveri kahville. Ystäviä voi oikeasti saada mistä vaan, kunhan näkee vähän vaivaa.

[/quote]En kyllä suosittele että hengaa työkaverin kanssa vapaa-ajalla. Sitten puheet on aina vaan työ ja työ vaikka pitäisi rentoutua ja unohtaa työasiat.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 14:30"]

Noniin 103 ja 60 jotain, osoitteeni on lauraannip@gmail.com

[/quote]

Minkä ikäinen olet?

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 12:28"]

Olen muuttanut aikanaan muualta tänne missä nykyään asun. Kouluaikana kavereita oli, mutta kun koulu loppui ja kaverit muutti kuka minnekin tajusin hiljalleen, että eipä mulla elämään ole montaa kaveria jäänyt.

Sitten tuli lapset jne. Onneksi on mies ja työkaverit. Ja ne muutamat kaverit muuten vaan.

Muualta muuttaneena mulla on sellainen olo, että en vaan oo ikinä päässyt piireihin mukaan ja niissä piireissä (mm. miehen kaverien tyttökaverit/vaimot) ei ole tarvetta uusille tuttavuuksille ollut.

Mutta toisaalta oma elämäni on jo vuosia seilannut niin syvissä vesissä, että en minä jaksaisi enää alkaa syvemmin keneenkään tutustumaankaan. Kun taustoista on muodostunut niin erilaiset ja kaikenlainen hyvän-päivän-tuttavuus-pinnallisella-jutellaan-sisustuksesta-ja-muusta-turhasta ei kiinnosta.

[/quote]

Voin samaistua tähän lähes täysin! Lapsia ei ole, mutta muuten kuvaa kyllä omaa elämääni ja ajatusmaailmaani.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 07:15"]

Kumpi on tärkeämpää, periaate esim facee kohtaan vai se, että saa uusia kontakteja? Tai löytää ne vanhat?

[/quote]

Ehdottomasti se ettei kuulu Facebookiin. Oikeasti vähän ihmettelen miten hölmöjä ihmisiä löytyy kun niin monet avaavat siellä koko elämänsä. Melko kevytkin yleissivistyksen taso kertoisi millaisesta lafkasta on kyse.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 08:50"]

No eikä putoa. Itse en ole mikään someaktiivi, mutta hyvin pysyy piireissä halutessaan, kun pitää muita kanavia pitkin yhteyttä. Monet eivät itse vaivaudu pitämään säännöllisesti yhteyttä ja sitten ihmettelevät, kun kaverit jäävät.. Onko niin vaikea ottaa yhteyttä, käydä kahvilla, tms jonkun ihmisen kanssa, jonka seurassa viihtyy?

[/quote]

En minä ainakaan ihmettele että kaverit jäävät. Saa kai sitä silti sanoa että se on sääli.

terv. se joka ei ole Facebookissa eikä jaksa alituiseen olla itse se aloitteellinen osapuoli.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 13:01"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 10:40"]

Itsetutkiskelun paikka, hyvä pohtia miksi on tullut häädettyä kaikki ihmiset omasta elämästäsi. Omaa käytöstä ja asennetta on aihetta nyt reflektoida.

[/quote]

Tää on mun mielestä typerä viesti.

Joskus vaan kerää kusipäitä ympärilleen. Lopulta ei enää jaksa niitä ja päätyy kaverittomaksi, koska ei halua olla enää moukkien kanssa.

Typerää syyllistää ketään ilman, että tietää koko totuutta.

Ihmisillä on taipumus kumarrella kusipäitä muutenkin. Sitä tapahtuu isommassa mittakaavassa... esim. diktaattorit ja pienemmässä mittakaavassakin... Kaikkien kohdalla ilmiö ei toteudu, mutta monen kohdalla kyllä....

[/quote] Mun mies on just tällainen ihminen josta kusipäät kiinnostuu, kiltti, hiljainen ja hyvä kuuntelija. Miehen eksät on täysiä sekopäitä ja moni kohdellut miestä kuin paskaa. Myös kavereista löytyy tyyppejä jotka vain puhuvat loputtomiin omista asioistaan ja vittuilevat (varsinkin kännissä). Itsellänikin oli ihan mulkkuja kavereita, mutta lopetin yhteydenpidon kun en enää jaksanut sitä paskaa.

Laittakaa nyt ihmeessä mistä päin ystäviä kaipailette. Eihän sitä tiedä vaikka naapurista löytyisi. Jotenkin tuntuu, että kun yrittää ystävyyssuhteita kehitellä tutuista ja kavereista niin he ovat niin kiireisiä. Heillä on kavereita, sukulaisia ja jatkuvaa menoa.

Täälläkin kaveriton. Olen ulospäinsuuntautunut ja näytän "menestyneeltä" ja olen sosiaalisessa ammatissa. Silti olen ihan ilman kavereita töiden ulkopuolella. En tiedä, missä olen epäonnistunut enkä kehtaa kelleen tutulle myöntää, ettei minulla ole kavereita. Mies onneksi on.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:31"]

Ystävien saanti on tuurinpeliä, joko kemiat kohtaa tai sitten ei.

[/quote]

Lisäksi vähintään jomman kumman pitäisi ottaa myöhemminkin yhteyttä, tuntuu että useimmiten homma kaatuu siihen ettei mikään "ulkopuolinen taho" kuten työpaikka tai koulu vedä yhteen niin että tapaaminen järjestyy ilman että kukaan sitä ehdottaa. Tämä tuntuu ainakin omalla kohdallani olevan tilanne näin aikuisena vaikka kuinka viihtyisi yhdessä siellä töissä tai koulussa. Myönnän, en itsekään mielelläni ole se joka tekee aloitteita, varsinkin kun kaiken pitäisi nykyään tapahtua Facebookissa ja siihen en ole koskaan liittynyt.

Up

Hei

[quote author="Vierailija" time="16.07.2015 klo 09:39"]Täällä ois yks kaveriton kalajoen suunnalta...
[/quote]

Minkä ikäinen olet? Itse olen kalajoelta ja n23 :)

up

Ihminen ei ole koskaan täysin luotettava, tosin on karmeita ihmisiä ja mukavampia. Mutta täysin luotettava on ainoastaan Jumala :) Sen takia vetäydyn aika ajoin hiljaisuuteen pois ihmisten seurasta ja rukoilen ja nautin vaan Luojani seurasta. Se tekee kutaa pitkän sosiaalisen jakson jälkeen.