Mitä jos oman lapsensa kanssa ei tule millään toimeen?

En vain osaa olla tällaisen lapsen kanssa. En sano ettei minussa olisi kasvamista asian kanssa. Olen kasvanut ja oppinut kovimman kautta. Lapsi osaa ottaa esille minusta ne huonot puolet. Hankalaa on myös se ettei lapsi ota edes hellyyttä vastaan. Haluan näyttää hänelle että välitän ja rakastan mutta jos teen niin, lapsi ei ota sitä vastaan. Ei ole kovin kiitollista itsellekään kun yrittää parhaansa ja saa aina vaan kuin rätin naamallensa. En kerjää hyväksyntää mutta olisihan se mukava että lapsi näyttäisi minulle edes joskus jotenkin että rakastaa minua. Ei koskaan haleja, ei mitään. Itse sanon aina ennen nukkumaanmenoa lapselle että rakastan sinua ja saan vain hymähdyksen vastaukseksi. En tykkää tästä tunneköyhästä ympäristöstä. Mieheni on muuten aika samanlainen, ei näytä tunteitaan ja jos on vaikea tilanne hän sulkeutuu entisestään. Ap

Aika sekava vaan toi tilanne näyttää olevan, kun ensin ei tule lapsensa kanssa toimeen ja sitten kertoo olevansa eroamassa miehestään. Näköjään haluaa johonkin muualle.

Vierailija kirjoitti:

En vain osaa olla tällaisen lapsen kanssa. En sano ettei minussa olisi kasvamista asian kanssa. Olen kasvanut ja oppinut kovimman kautta. Lapsi osaa ottaa esille minusta ne huonot puolet. Hankalaa on myös se ettei lapsi ota edes hellyyttä vastaan. Haluan näyttää hänelle että välitän ja rakastan mutta jos teen niin, lapsi ei ota sitä vastaan. Ei ole kovin kiitollista itsellekään kun yrittää parhaansa ja saa aina vaan kuin rätin naamallensa. En kerjää hyväksyntää mutta olisihan se mukava että lapsi näyttäisi minulle edes joskus jotenkin että rakastaa minua. Ei koskaan haleja, ei mitään. Itse sanon aina ennen nukkumaanmenoa lapselle että rakastan sinua ja saan vain hymähdyksen vastaukseksi. En tykkää tästä tunneköyhästä ympäristöstä. Mieheni on muuten aika samanlainen, ei näytä tunteitaan ja jos on vaikea tilanne hän sulkeutuu entisestään. Ap

Eivät minunkaan lapseni ole ikinä halanneet minua. Joskus oikein hehkutetaan, että kyllä ne vaikeudet pienen lapsen kanssa jaksaa, kun sitten lapsi sanoo, että "äiti mä lakattan tua" - no ei ole ikinä sanonut. Lapseni ovat nyt teini-ikäisiä ja meillä on tosi hyvät välit. Ei siitä ole mitään sääntöjä, miten kiintymystä pitää osoittaa. Mieheni on juuri sellainen, että hänelle juuri halit ja tällaiset olisivat tärkeitä, itselleni paljon tärkeämpää on tulla vaikka kuunnelluksi, miehelle se ei ole ollenkaan niin tärkeää. Eivät tunteet ole sitä syvempiä, mitä voimakkaammin ne ulkopuolisille esitetään eli se tunneköyhyyden määrittely on vähän vaikeaa.