Itä- ja Länsi-Suomen erot
Itse koko ikäni Itä-Suomessa asuneena ja vähän aikaa sitten keski-Suomeen muuttaneena olen tutustunut ensi kertaa kunnolla länsisuomalaisiin ja hämmästynyt toden teolla "heimojemme" erilaisuudesta. Tutustuminen sieltä päin tulleisiin on ollut todella avartavaa, kun KAIKKI tuntuu olevan erilaista puhetyylistä ja tavoista lähtien. Hauskaa on ollut kun ollaan eroavaisuuksia pohdittu (etenkin se klassinen "missä teidän lapset oikein laskee pulkkamäkeä)... Haluaisin kuulla muidenkin kokemuksia! Itäsuomalaiset, länsisuomalaiset, eteläiset ja pohjalaiset, mikä toisella puolella Suomea asuvissa on oudointa / hauskinta? :)
Kommentit (154)
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 14:34"]
Olen muuttanut Kainuusta Etelä-Savoon ja jatkuvasti on valtava ikävä kotikontuja. Olen savolaisissa piireissä aina se, joka puuhaa omia juttujaan ja on ruokapöydässä hiljaisin. Myöskin olen muiden mielestä täällä varmaan kummallinen ja seurani on vaivaantunutta, kun murjotan vaan yksin nurkassa tutkiskellen ympäristöä. Itse olen ainakin huomannut, että savolaiset ovat merkittävästi iloisempaa kansaa, kuin kainuulaiset. On välillä rankkaa koittaa sopeutua seuraelämään ja oikeastaan mieluiten istuskelen yksin kotona murehtimassa. Tosin silloin, kun haluan pitää hauskaa, haluan tehdä sen kunnolla ja silloin savolaiset jäävät minusta jälkeen. ;)
[/quote]älä välitä, pidän kainuulaista vähäpuheisuutta sata ketaa parempana kuin savolaisten tyhjänpäiväistä lätinää ja mukahauskuutta! Itsekin olen kotoisin Koillismaalta ja asun savolaisten keskellä. Yhtään luotettavaa ja rehtiä savolaista en ole tavannut, onko joku muu :)
[/quote]
Enpä tiedä. Savolaiset eivät ehkä sitoudu kaikkiin mielipiteisiin sataprosenttisesti, mutta tosipaikan tullen savolainen ilmaantuu paikalle ja auttaa kun taas länsisuomalainen hoitaa omat hommansa vimpan päälle ennen kuin viitsii auttaa hukkuvaa vieressä. Ero on yhteisöllisyyden määrässä - idässä saa joskus kuulla vittuilua ja joutua riitelemäänkin, mutta elämä jatkuu ja välit kyllä sovitaan myöhemmin. Lännessä jos kerran joku äänensä korottaa niin kaunaa kannetaan loppuelämä.
Minusta tuo karjalaisten iloisuus on myytti. En ole itse Itä-Suomessa asunut, mutta tunnen helposti kymmeniä ihmisiä, joiden juuret ovat Etelä- tai Pohjois-Karjalassa. Kukaan heistä ei ole ihmisenä esimerkiksi millään tapaa vieraanvarainen, kaikki yhteiset menot lasketaan sentilleen ja jaetaan. Eivät mitenkään erityisen hilpeitä ihmisiä, huumorikin sellaista päälleliimattua hekottelua ja sievistelyä. Olen lapsuuteni ja nuoruuteni kasvanut Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella, ja oikein huvittaa, miten sarkasmia ymmärtämätön itäsuomalainen aina itkee länsisuomalaisten huumorintajuttomuutta, tässäkin ketjussa. Omaa sarkasmiani joudun selvästi himmailemaan itäsuomalaisten seurassa, heillä on taipumus ottaa jutut liian tosikkomaisesti ja kirjaimellisesti. Toki länsisuomalaisissakin on puutteensa, mm. tietynlainen sisäänpäinlämpiävyys ja siitä juontuva sisäsiittoisuus on yleinen ongelma.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 09:18"][quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 07:22"]Itä-suomalaiset ovat vakuuttuneita erinomaisuudestaan, kuten tämäkin ketju osoittaa.
[/quote] Itä-suomalaiset ovat parempia puhumaan.
[/quote]
Vielä kun siitä saisi joku selvän
Eikös länsisuomalaisista löydetty virolaisten geenejä- on aika erilainen kulma Suomessa.
Turkulainen kulttuuri arvostaa ulkonäköä ja varallisuutta, tai sen ulkoisia merkkejä (auto, vaatteet ja talo) ylitse kaiken. Ihmisarvo määritellään näillä ja vain näillä. Ihmisen koulutus, näkemys tai kokemus eivät ole arvossaan, kunhan on HOIKKA ja HYVÄNNÄKÖINEN. Huonommin pukeutuneille ei tarvitse huomiota antaa. Kun olet hoikka ja pukeutunut merkkivaatteisiin, saat ensiluokkaisen asiakaspalvelun maireine hymyineen. Ja kun puhutaan muista ihmisistä, muistetaan aina mainita erikseen onko henkilö hoikka tai paksu, lihonut tai laihtunut viime aikoina.
Turku lienee Suomen Florida- se ulkonäkökeskeinen kulmakunta.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 12:32"]Olen idästä ja asun nyt etelä-pohjanmaalla ja kulttuuriero on huima niin hyvässä kuin pahassakin. Arvostan itse kovasti täällä asennetta yrittäjyyteen ja yrittäjät ovat keskenään verkostoituneet. Ymmärsin sen vasta kun muutin tänne. Ihmisiin on todella vaikea tutustua,pohjalaiset on todella sulkeutuneita. Sama suku on saattanut asua monta sataa vuotta tietyllä paikalle eli täällä on tietynlaista juurevuutta. Kaupan kassan tai kenenkä tahansa vieraan kanssa ei voi niitä näitä jutella. Se oli myös yllätys miten vähän osa ihmisistä on matkustellut missään edes kotimaassa. Vieläkään en ole täysin sopeutunut mutta yritän joka päivä.
[/quote]
Seinäjoen seutu on oma lukunsa.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 07:44"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 07:38"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 21:25"]
koko ikäni itä-Suomessa asuneena voin sanoa että se "lännen murre" kuulostaa todella hassulta omaan korvaani :D
[/quote]
Hämäläisenä minusta tuntui samanlaiselta, kun asuin opiskeluaikana Savonlinnassa. Että ihmiset oikeasti puhuivat niin kuin Esa Pakarinen "Lentävä kalakukko" -elokuvassa. :)
[/quote]
Ymmärtävätköhän länsisuomalaiset mikä on raatakylykikukko, tai mitä Pakarinen tarkoitti laulaessaan että kaekkisinneriensi kunmottimehtään...
[/quote]
Voin totanoin niinku sanoo ettei kyl vittuukaa kiinnost.
Menny sääki vittuu siit kiekuust, tai mää tuu ja päräytä sua yhtäkkii turpaa saatana.
Tervetuloa Poriin, Suomen ystävällisimpaan kaupunkiin.
[/quote]kiitos, pitääpä käydä taas joskus!
Muistelen, että täälläkin on keskusteltu joskus sellaisesta itä-länsi -kulttuurierosta, että lännessä kutsutuilla on tapana tuoda tuliaisia, tyhjin käsin saapuminen on melkein tylyä. Itä-Suomessa taas koetaan loukkauksena, jos joku tuo vaikka syötävää tuliaisiksi, "Mikäs meidän tarjoiluissa on vikana, ihan kuin meillä ei olisi varaa tarjota!".
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 14:55"]Eikös länsisuomalaisista löydetty virolaisten geenejä- on aika erilainen kulma Suomessa.
Turkulainen kulttuuri arvostaa ulkonäköä ja varallisuutta, tai sen ulkoisia merkkejä (auto, vaatteet ja talo) ylitse kaiken. Ihmisarvo määritellään näillä ja vain näillä. Ihmisen koulutus, näkemys tai kokemus eivät ole arvossaan, kunhan on HOIKKA ja HYVÄNNÄKÖINEN. Huonommin pukeutuneille ei tarvitse huomiota antaa. Kun olet hoikka ja pukeutunut merkkivaatteisiin, saat ensiluokkaisen asiakaspalvelun maireine hymyineen. Ja kun puhutaan muista ihmisistä, muistetaan aina mainita erikseen onko henkilö hoikka tai paksu, lihonut tai laihtunut viime aikoina.
Turku lienee Suomen Florida- se ulkonäkökeskeinen kulmakunta.
[/quote]
Haistanko pientä katkeruutta täällä?
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 14:54"]
Minusta tuo karjalaisten iloisuus on myytti. En ole itse Itä-Suomessa asunut, mutta tunnen helposti kymmeniä ihmisiä, joiden juuret ovat Etelä- tai Pohjois-Karjalassa. Kukaan heistä ei ole ihmisenä esimerkiksi millään tapaa vieraanvarainen, kaikki yhteiset menot lasketaan sentilleen ja jaetaan. Eivät mitenkään erityisen hilpeitä ihmisiä, huumorikin sellaista päälleliimattua hekottelua ja sievistelyä. Olen lapsuuteni ja nuoruuteni kasvanut Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella, ja oikein huvittaa, miten sarkasmia ymmärtämätön itäsuomalainen aina itkee länsisuomalaisten huumorintajuttomuutta, tässäkin ketjussa. Omaa sarkasmiani joudun selvästi himmailemaan itäsuomalaisten seurassa, heillä on taipumus ottaa jutut liian tosikkomaisesti ja kirjaimellisesti. Toki länsisuomalaisissakin on puutteensa, mm. tietynlainen sisäänpäinlämpiävyys ja siitä juontuva sisäsiittoisuus on yleinen ongelma.
[/quote]komppaan tuota myyttistä iloisuutta vastaan myöskin. Muutenkin on aivan eri asia vierailla tai oleilla tilapäisesti jossain tai tavata yksi mummo. Tosielämä tulee vastaan vasta paikkakunnalla asuessa. Muistakaa kaikki se! Iloiset eteläkarjalaiset, joopa joo. Tapaamani ihmiset ovat varautuneita vieraita kohtaan. Pysyttelevät omissa piireissään. Vanhoissa ihmisissä vähäpuheisuutta ja äärimmäistä materialismia. Omaisuuteen liittyvät asiat ovat tärkeitä sekä itsellä että muilla. Näyttämisenhalu ja leuhkaili ovat yleistä. Myös sisäänpäinlämpiävyys ja tyhmyys. Nämä kaikki paljastuvat vasta asuessa pitempään siellä. Hyvä ystävä asuu länsirannikolla ja on avoimempi ja mukavampi kuin nämä mukakarjalaiset savolaiset, joit eteläkarjalaiset oikeasti ovat!
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 21:28"]
Itä-Suomalaisten umpimielisyys. Kaikki uusi on pahasta, kaikki erilainen on pahasta. Täydellinen ymmärtämättömyys estetiikasta. Naapurin uudesta talosta kateellinen länsi- suomalainen rakentaa itselleen vieläkin hienomman talon. Itä-suomalainen haukkuu kylillä naapurinsa homoksi, räjäyttää sen postilaatikon ja kivittää ikkunat.
[/quote]
Puhut nyt savolaisista, et karjalaisista ;)
Eroja on ihan itäsuomalaisissakin. Kainuulaiset ovat epäluuloisia pessimistejä, joille elämän kurjuus on normitila. Toisaalta siitä sikiää sysimusta huumori, jota muiden on vaikea ymmärtää. Savolaiset ovat sosiaalisia, ja pyrkivät luomaan yhteisöllisyyttä, toisaalta tämä ei välttämättä johda mihinkään syvempään - mutta small talk on hyvin hallussa :) Pohjois-Karjalassa ihmiset ovat äärimmäisen vieraanvaraisia ja helposti lähestyttäviä. Toisaalta peliin kuuluu myös kateus... Eteläkarjalaisiin olen tutustunut vain sen verran, että mieheni mummo on muutaman kerran puhunut minut pyörryksiin.
Se on totta, että useimmiten Itä-Suomessa pihoista, taloista, autoista ja ylipäätään omaisuudesta huolehditaan keskimäärin huonommin. Niiden hyvää hoitoa ei nähdä ihan niin kunnia-asiana kuin lännessä.
Itäsuomalaisille on keskimäärin sitten ominaista paremmat jutut, nohevampi kanssakäyminen ja keskustelevuus. Äidin puolen miessukulaisten kanssa, jotka ovat kotoisin Tampereen länsipuolelta, on melkein mahdotonta käydä normaalia keskustelua. Kaikki punoittavat, jupisevat pienellä äänellä jotakin "ilmoista", eivät uskalla ottaa kantaa mihinkään eivätkä ylipäätään kertoa edes itsestään. Ehkä tämä korostuu, kun heistä iso osa on maaseudun asukkaita. Joka tapauksessa melko masentavaa sakkia. Isänpuoleisten, karjalaisten sukulaisten kanssa taas keskustelu on välillä vähän liiankin jouhevaa, kaikki asiat udellaan ja kysellään oikopäätä. Toisaalta tämä luo avoimuuden ilmapiirin, vaikkakin vähän väkisin.
Ei ihme, että länsisuomalaisista on tullut päteviä diplomi-insinöörejä, matemaatikkoja, tutkijoita, kirjoittajia ja suomalaisia yritys"johtajia", joiden luoma yrityskulttuuri on tunnettua keskustelemattomuudestaan ja armeijamaisesta hierarkiastaan.
Ei ole myöskään ihme, että itäsuomalaisilla geeneillä varustetut ovat yliedustettuina politiikassa ja musiikkielämässä. Politiikassa tietysti iso osa nimityksistä jakautuu maantieteellisesti tasapuolisesti, mutta silti itäsuomalais-sukuiset ovat yliedustettuina mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Sossun asiakkaista 2/3:sta on -nen päätteinen sukunimi.
Ja suomalaisista 9/10
En lukenut koko ketjua, mutta leuhkimmat, kovimmat, v-ttumaisimmat ihmiset kasvaa ja kasvatetaan aikuisiksi etelä-pohjanmaalla.
Tällaiset ovat kyllä vaarallisia ketjuja, koska stereotypioitahan nämä ovat eivätkä oikein muuta ja kukaan ei ole geneettisesti puhtaasti mitään. Mutta jos nyt ajattelisin ketjun vuoksi ennakkoluuloisesti, sanoisin, että länsisuomalaiset (puhun siis rannikosta en Keski-Suomen tienoista) ovat työpaikoilla ja opinnoissa hankituissa mielikuvissani keskimäärin ehkä pidempiä kuin itäsuomalaiset. Etenkin ehkä naiset. Siten itäsuomalaiset ovat ehkä myös hieman tanakampia, siis mielikuvissani. Länsi-Suomessa kasvot ovat kaidemmat ja nenä kapea, kun taas Itä-Suomessa ollaan poskekkaampia ja leveänenäisempiä.
Ehkä Länsi-Suomessa ollaan myös tarkempia tietyistä perinteellisistä koodeista ja esimerkiksi on tärkeää pitää tietty "ryhti" asioissa muiden silmissä, esimerkiksi pihan pitää olla kunnossa ja talon maalattuna. Mielikuvissani itäsuomalaiset ovat tällaisissa asioissa rennompia, ja vähän sinne päin. Ei niin kauheasti esitetä.
Itäsuomalaiset ehkä korostavat itäsuomalaisuuttaan enemmän. Se on enemmän jokin luonteenpiirre/nippu luonteenpiirteitä, kun taas vaikka turkulaisuutta ei koe jotenkaan luonteenpiirteiden kautta. Yllättävästi olen kokenut länsisuomalaiset puheliaammiksi, tai sitten olen vain heidän kanssaan jostain syystä tullut paremmin juttuun.
Ja joskus täytyy myöntää, että länsisuomalaiset suhtautuvat Itä-Suomeen ylenkatseellisesti. Siellä on se köyhyys, syrjäytyneet, itsemurhapoikamiehet, mielenterveysongelmat ja alkoholismi, vaikkeivat asiat ole niin yksioikoisia.
Olen koko ikäni asunut Länsi-Suomessa ja ollut itäsuomalaisten kanssa paljon tekemisissä työn kautta.
Eniten olen ihmetellyt itäsuomalaisten huumorintajuttomuutta, kun jotenkin juuri sitä mainostetaan. Eivät tunnu ymmärtävän sitä lakoniaa, mitä etenkin länsirannikolla harrastetaan. Itämurteet kuulostavat edelleen kummallisilta ja välillä vaikeilta ymmärtää. Ihmettelen, mikseivät sano asiaansa vaan viäntävät jotain ihan muuta.
Olen suurimman osan elämästäni asunut lännessä ja en ole vieläkään tottunut tuohon jatkuvaan kyräilyyn ja kyttäämiseen. Täällä sinun asiat kysytään sinun naapurilta. Idässä tultiin juttelemaan itselle - vaikka juttu etenikin kiertäen ja kaartaen.
Hmm. Olen kasvanut pk-seudulla mutta vanhemmat junantuomia ja sukua Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Opiskeluaikoina, töissä ja harrastuksissa on tullut tutustuttua ihmisiin varmaan jokaisesta läänistä, ja vaikka ehkä jotain yleistyksiä voi tehdä, niin eivät ne todellakaan kaikkia koske. Olen tavannut puheliaita, ystävällisiä ja huumorintajuisia ihmisiä ihan seudusta riippumatta, samoin kyräileviä, epärehellisiä tai tuppisuita. Huumorintajukin voi vaihdella paljon jopa saman perheen sisällä.
Kulttuurieroja on varmasti, mutta mikään "KAIKKI savolaiset ovat kieroja / pohjalaiset jäyhiä / helsinkiläiset ylimielisiä" ei minusta pidä paikkaansa.
Itä-suomalaisten murre kuulostaa hassulta.
Luulin, että Itä-Suomessa on naisista pulaa, muttai taisin käsittää väärin.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 14:34"]
Olen muuttanut Kainuusta Etelä-Savoon ja jatkuvasti on valtava ikävä kotikontuja. Olen savolaisissa piireissä aina se, joka puuhaa omia juttujaan ja on ruokapöydässä hiljaisin. Myöskin olen muiden mielestä täällä varmaan kummallinen ja seurani on vaivaantunutta, kun murjotan vaan yksin nurkassa tutkiskellen ympäristöä. Itse olen ainakin huomannut, että savolaiset ovat merkittävästi iloisempaa kansaa, kuin kainuulaiset. On välillä rankkaa koittaa sopeutua seuraelämään ja oikeastaan mieluiten istuskelen yksin kotona murehtimassa. Tosin silloin, kun haluan pitää hauskaa, haluan tehdä sen kunnolla ja silloin savolaiset jäävät minusta jälkeen. ;)
[/quote]älä välitä, pidän kainuulaista vähäpuheisuutta sata ketaa parempana kuin savolaisten tyhjänpäiväistä lätinää ja mukahauskuutta! Itsekin olen kotoisin Koillismaalta ja asun savolaisten keskellä. Yhtään luotettavaa ja rehtiä savolaista en ole tavannut, onko joku muu :)