Lue keskustelun säännöt.
Sektio vai yritys alatiesynnytykseen - en tiedä! :(
12.07.2015 |
Raskauden puoliväli alkaa häämöttää ja yhä enemmän mietin tulevaa synnytystä.
Pohjustuksena, raskaus sai alkunsa pitkän yrityksen jälkeen. Kolme vuotta meni tuloksetta ja käytiin jo hakemassa lähetteet tutkimuksiin, kun yllättäen tulinkin luomusti raskaaksi. Tunnelma on ollut veitsen terällä taiteilua, menetyksen pelko on ollut mukana koko ajan. Jos tämän menetän, kuka tai mikä takaa että enää koskaan tulen uudelleen raskaaksi?
Synnytykseen suhtauduin ensin positiivisin mielin, mutta se alkoi mietityttää yhä enemmän ja enemmän. Nyt se on alkanut oikeastaan jo pelottaa. En pelkää vammoja tai repeämiä, suurin osa paranisi varmasti ajan kanssa, minä pelkään lapsen menettämistä/lapsen vammautumista. Ilmeisesti osa synnytyksistä menee niin pahasti päin honkia, että lopulta (mikäli lääkäri panttaa sektiota viimeiseen asti) lapsesta tulee hapenpuutteen takia vaikeasti vammainen aivovaurion takia, tai sitten jopa kuolee.
Sektio käy koko ajan siis mielessä, mutta samaan aikaan olen päässyt seuraamaan sisareni sektiosta paranemista, joka hänellä oli todella vaikeaa ja kivuliasta. Hänellä siis lapsi ei mahtunut tulemaan ulos ja lopulta mentiin kiireesti sektioon. Tässäkin tapauksessa pelkoani lisää se, että jos hänelläkään ei mahtunut tulemaan ulos, niin mitenkä sitten minulla? Kuinka paljon ruumiinrakenne sitten on yhteneväistä sisaruksilla, sitä on mahdotonta etukäteen sanoa.
En siis todellakaan tiedä mitä tehdä. Haluaisin mennä normaaliin alatiesynnytykseen reippain mielin, mutta pelkään niin hemmetisti lapsen puolesta. Sektio olisi varteenotettava vaihtoehto, mutta onko paraneminen tosiaan aina niin kivuliasta, ettei pysty itsenäisesti toimimaan kolmenkaan viikon päästä leikkauksesta?
Miten te muut samassa tilanteessa olette päättäneet ja miten sitten lopulta kävi? Pelkopolille sain jo lähetteen, kun neuvolassa tämän otin puheeksi.
Kommentit (81)
Sektiosta paraneminen on yksilöllistä. Minulla oli suunniteltu sektio, seuraavana päivänä sain kipulääkettä ja siitä eteenpäin pärjäsi ilman. Vointi oli mainio, haava parani hyvin ja olin paremmassa kunnossa kuin suurin osa alateitse synnyttäneistä. Vauvoja jaksoin hoitaa hyvin, liikkuminen ei olut ongelma. Siskoni sai vauvan (3,2 kg) alateitse ja oli vielä kahden viikon kuluttua täysin vuodepotilas, ei kyennyt edes vessassa ilman apua käymään. Vauvaa hän ei hoitanut kuukauteen, koska ei yksinkertaisesti pystynyt. Puoliso tai joku muu kävi tuomassa vauvan vierelle imetettäväksi, mutta muuta sisko ei kyennyt tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, että kakkone unohti kertoa, että 30% alateitse syntyneistä vauvoista kärsii eriasteisista synnytyksen aiheuttamista vaurioista.
Sektioiden komplikaatioista suurin osa johtuu siitä, että ensin yritettiin alatiesynnytystä, mutta se epäonnistui.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:46"]
Sektiosta paraneminen on yksilöllistä. Minulla oli suunniteltu sektio, seuraavana päivänä sain kipulääkettä ja siitä eteenpäin pärjäsi ilman. Vointi oli mainio, haava parani hyvin ja olin paremmassa kunnossa kuin suurin osa alateitse synnyttäneistä. Vauvoja jaksoin hoitaa hyvin, liikkuminen ei olut ongelma. Siskoni sai vauvan (3,2 kg) alateitse ja oli vielä kahden viikon kuluttua täysin vuodepotilas, ei kyennyt edes vessassa ilman apua käymään. Vauvaa hän ei hoitanut kuukauteen, koska ei yksinkertaisesti pystynyt. Puoliso tai joku muu kävi tuomassa vauvan vierelle imetettäväksi, mutta muuta sisko ei kyennyt tekemään.
[/quote]
Huh :S
Mikä siskollasi sitten oli, kun oli niin huonossa kunnossa? Menikö jokin pieleen vai oliko esim. todella pahat repeämät?
Kiva, kun sitten samaan aikaan kaikki ystävät ja kaverit, joiden kanssa olen asiaa puheeksi ottanut, mainostavat alatiesynnytyksen etuja juuri nopean paranemisen takia. Mutta eipä näköjään mene sitten ihan niinkää kaikilla.
ap
Alatiesynnytys on turvallisempi kaikkien tilastojen mukaan. Sektiota ei saa pyytämällä. Molemmat absoluuttisia faktoja!
Hätäsektiossa äidin tai lapsen tai molempien todennäköisyys kuolla ilman ko. leikkausta on 100%. Siksi sektioihin liittyy kohonnut kuolleisuusriski: ei sen sektion takia vaan sen sektioon johtaneen syyn takia. Sekä äiti että lapsi kuolevat, jos istukka repeää eikä tehdä sektiota. Mutta koska noissa tapauksissa ei alatiesynnytetä vaan yritetään pelastaa äiti ja lapsi, niin sektiokuolleisuus kohoaa. Aina ei ehditä ajoissa, koska moni kätilö haluaa pitkittää sektiopäätöstä, vaikka äiti olisi käytännössä tajuton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:51"]
Alatiesynnytys on turvallisempi kaikkien tilastojen mukaan. Sektiota ei saa pyytämällä. Molemmat absoluuttisia faktoja!
[/quote]
Pelkosektion saa kyllä, ketään pelkäävää ei pakoteta alatiesynnytykseen.
Keisarileikkaus tehdään yleensä puudutuksessa (selkäydintilaan tehty spinaalipuudutus tai epiduraalipuudutus). Vatsanpeitteet avataan, kohdun seinämään matalalle tehdään poikkiviilto, jota laajennetaan sivuille, kalvot puhkaistaan. Sikiö autetaan kohtuhaavasta ulos ja napanuora katkaistaan välittömästi.Vauva syntyy yleensä noin 10 minuutin sisällä leikkauksen alkamisesta. Leikkaava lääkäri tai kätilö näyttää vauvaa vanhemmille, jonka jälkeen kätilö tarkastaa vastasyntyneen terveyden ja voinnin. Lääkäri jatkaa leikkausta, istukka painetaan kohdusta ulos ja tarkastaa että kohtuun ei jää vuotoa. Kohtuhaava suljetaan ommellen.
Keisarileikkauksen riskit
Yleisimmät keisarileikkauksen haitat ovat tulehdukset ja verenvuoto. Merkittävän verenhukan riski on kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen, ja verenhukasta johtuvan kohdunpoiston vaara on keisarileikkauksen yhteydessä kuusinkertainen. Riski kuolla keuhkoveritulppaan (ks. «Keuhkoveritulppa (keuhkoembolia)»4) on alatiesynnytykeen nähden 26-kertainen ja kohtutulehduksen vaara 15-kertainen ennaltaehkäisevästä antibioottihoidosta huolimatta. Näistä luvuista huolimatta keisarileikkaus on keskimäärin varsin turvallinen.
Keisarileikkaus lisää seuraavan raskauden riskejä varsinkin istukkaongelmien vuoksi. Keisarileikkaus voi lisätä ongelmia seuraavan raskauden alkamisen suhteen (raskaus ei ala yhtä nopeasti), ja joidenkin tutkimusten mukaan myös keskenmenon ja kohdunulkoisen raskauden riski voi lisääntyä. Istukan kiinnittymishäiriöt «Etinen istukka»5 ja «Istukan ennenaikainen irtoaminen»6 lisääntyvät seuraavissa raskauksissa.
Suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneen lapsen sopeutuminen kohdunulkoiseen elämään käynnistyy hitaammin. Leikkauksella syntyneellä lapsella voi olla enemmän hengitysvaikeuksia ja alttiutta allergiaan ja astmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:46"]
Sektiosta paraneminen on yksilöllistä. Minulla oli suunniteltu sektio, seuraavana päivänä sain kipulääkettä ja siitä eteenpäin pärjäsi ilman. Vointi oli mainio, haava parani hyvin ja olin paremmassa kunnossa kuin suurin osa alateitse synnyttäneistä. Vauvoja jaksoin hoitaa hyvin, liikkuminen ei olut ongelma. Siskoni sai vauvan (3,2 kg) alateitse ja oli vielä kahden viikon kuluttua täysin vuodepotilas, ei kyennyt edes vessassa ilman apua käymään. Vauvaa hän ei hoitanut kuukauteen, koska ei yksinkertaisesti pystynyt. Puoliso tai joku muu kävi tuomassa vauvan vierelle imetettäväksi, mutta muuta sisko ei kyennyt tekemään.
[/quote]
Huh :S
Mikä siskollasi sitten oli, kun oli niin huonossa kunnossa? Menikö jokin pieleen vai oliko esim. todella pahat repeämät?
Kiva, kun sitten samaan aikaan kaikki ystävät ja kaverit, joiden kanssa olen asiaa puheeksi ottanut, mainostavat alatiesynnytyksen etuja juuri nopean paranemisen takia. Mutta eipä näköjään mene sitten ihan niinkää kaikilla.
ap
[/quote]
Ihan normaali synnytys, jossa lantio murtui. Tuttu komplikaatio, josta ei puhuta, koska se todella invalidisoi äidin ja aiheuttaa erittäin ikäviä komplikaatioita. Onneksi murtuma oli lopulta aika lievä, joten kävelykin onnistui jo 6 kk kuluttua synnytyksestä. Häntäluun murtuma on toinen tavallinen ja äärettömän kivulias mahdollisuus.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:52"]
Hätäsektiossa äidin tai lapsen tai molempien todennäköisyys kuolla ilman ko. leikkausta on 100%. Siksi sektioihin liittyy kohonnut kuolleisuusriski: ei sen sektion takia vaan sen sektioon johtaneen syyn takia. Sekä äiti että lapsi kuolevat, jos istukka repeää eikä tehdä sektiota. Mutta koska noissa tapauksissa ei alatiesynnytetä vaan yritetään pelastaa äiti ja lapsi, niin sektiokuolleisuus kohoaa. Aina ei ehditä ajoissa, koska moni kätilö haluaa pitkittää sektiopäätöstä, vaikka äiti olisi käytännössä tajuton.
[/quote]
Tuon viimeisen lauseen takia juuri pelkäänkin...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas kivoja kommentteja synnytyspelkoiselle. :( oma vinkkini on, että ehdottomasti menet pelkopolille ja kerrot siellä ajatuksistasi. Hyvin se varmasti menee. Voimia loppuraskauteen ja tsemppiä synnytykseen. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:51"]
Alatiesynnytys on turvallisempi kaikkien tilastojen mukaan. Sektiota ei saa pyytämällä. Molemmat absoluuttisia faktoja!
[/quote]
Mutta jos tilastoista poistetaan hätäsektiot, lopputulos muuttuu täysin. Lisäksi sektio ei aiheuta vauvalle hapenpuutetta ja siten aivovaurioita. Sektiolapset ovat alatiesynnytettyihin verrattuna terveempiä - ei luumurtumia, ei gapenpuutetta, ei raajojen vääntymiä ja hermovaurioita.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:54"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:46"]
Sektiosta paraneminen on yksilöllistä. Minulla oli suunniteltu sektio, seuraavana päivänä sain kipulääkettä ja siitä eteenpäin pärjäsi ilman. Vointi oli mainio, haava parani hyvin ja olin paremmassa kunnossa kuin suurin osa alateitse synnyttäneistä. Vauvoja jaksoin hoitaa hyvin, liikkuminen ei olut ongelma. Siskoni sai vauvan (3,2 kg) alateitse ja oli vielä kahden viikon kuluttua täysin vuodepotilas, ei kyennyt edes vessassa ilman apua käymään. Vauvaa hän ei hoitanut kuukauteen, koska ei yksinkertaisesti pystynyt. Puoliso tai joku muu kävi tuomassa vauvan vierelle imetettäväksi, mutta muuta sisko ei kyennyt tekemään.
[/quote]
Huh :S
Mikä siskollasi sitten oli, kun oli niin huonossa kunnossa? Menikö jokin pieleen vai oliko esim. todella pahat repeämät?
Kiva, kun sitten samaan aikaan kaikki ystävät ja kaverit, joiden kanssa olen asiaa puheeksi ottanut, mainostavat alatiesynnytyksen etuja juuri nopean paranemisen takia. Mutta eipä näköjään mene sitten ihan niinkää kaikilla.
ap
[/quote]
Ihan normaali synnytys, jossa lantio murtui. Tuttu komplikaatio, josta ei puhuta, koska se todella invalidisoi äidin ja aiheuttaa erittäin ikäviä komplikaatioita. Onneksi murtuma oli lopulta aika lievä, joten kävelykin onnistui jo 6 kk kuluttua synnytyksestä. Häntäluun murtuma on toinen tavallinen ja äärettömän kivulias mahdollisuus.
[/quote]
Hui saakeli, en ole tuosta kuullutkaan. No ei ihme että on ollut kipeänä!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:52"]
Hätäsektiossa äidin tai lapsen tai molempien todennäköisyys kuolla ilman ko. leikkausta on 100%. Siksi sektioihin liittyy kohonnut kuolleisuusriski: ei sen sektion takia vaan sen sektioon johtaneen syyn takia. Sekä äiti että lapsi kuolevat, jos istukka repeää eikä tehdä sektiota. Mutta koska noissa tapauksissa ei alatiesynnytetä vaan yritetään pelastaa äiti ja lapsi, niin sektiokuolleisuus kohoaa. Aina ei ehditä ajoissa, koska moni kätilö haluaa pitkittää sektiopäätöstä, vaikka äiti olisi käytännössä tajuton.
[/quote]
Tuon viimeisen lauseen takia juuri pelkäänkin...
ap
[/quote]
Ja kannattaa pelätä. Minä menin kipushokkiin, koska ensin oli liian aikaista saada mitään lääkettä ja sitten liian myöhäistä ja lopulta kipu oli niin hirveä, että menetin tajuntani. Hätäsektioon mentiin vasta sitten, kun vauvan sydänäänissä oli häikkää ja kätilö kävi vielä osastolla ihmettelemässä, että enkö halunnut tätä vauvaa, kun olin niin kipuherkkä enkä suostunut synnyttämään. KOhtutulehduksen sain ihan siksi, että vauva oli jo matkalla synnytyskanavassa, mutta jäi hartoistaan kiinni ja piti painaa takaisin kohtuun.
Takana kaksi suunniteltua sektiota, joista molemmista olen toipunut erittäin hyvin. 3-4 päivää sairaalassa ja kotiin päästyäni olen jatkanut elämääni ihan normaalisti ilman mitään toipumisaikaa tai apukäsiä. Minulla kävi tuuri, että paranin niin nopeasti. Mutta tuurikauppaa se on alatiesynnytyskin. Sektion riskejä vaan liioitellaan huomattavasti enemmän.
Mä jouduin kiireelliseen sektioon, ja toivun kyllä suht nopsaan. Lapsi sai yllättäen puolentoista vuorokauden kuluttua hengityskatkoja, kiikutettiin lastenklinikalle, mutta syytä ei löytynyt, lapsi on ihan ok. Tutkittiin päästä varpaisiin. Syy saattoi olla sektio, tai päänmuovautumisesta ( jäi kiinni virhetarjonnan vuoki synnytyskanavaan) johtuva päänsärky. Näin lääkäri aprikoi, syytä ei toki voi tietää.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 20:56"]
Onpas kivoja kommentteja synnytyspelkoiselle. :( oma vinkkini on, että ehdottomasti menet pelkopolille ja kerrot siellä ajatuksistasi. Hyvin se varmasti menee. Voimia loppuraskauteen ja tsemppiä synnytykseen. <3
[/quote]
Toisaalta niitä raakoja faktoja ja muiden kokemuksia haluankin kuulla. Niin moni asia voi mennä pieleen kummassakin, lopulta pitää mielessään punnita kummat riskit mieluummin ottaa.
Ja vaakakuppi on jo paljon kallistunut sektion puolelle, mutta tässä on vielä aikaa..
Ja kiitos tsempeistä!
ap
Mulla on takana neljä helppoa, nopeaa ja kivutonta alatiesynnytystä. Lapset syntyneet täysin hyvissä voimissa ja terveinä. Suosittelen juttelemaan asiasta neuvolassa. Tuo "30% vauvoista" ei kyllä pidä paikkaansa lainkaan. Suurin osa alatiesynnytyksistä sujuu hyvin.
Menikö ap:n siskon sektiossa jotain pieleen vai miksi non pitkä toipumisaika? Ei kuulosta normaalilta.
Minulla ei ollut juurikaan kipuja sektion jälkeen, sairaalassa sain ibuprofeiinia ja parasetamolia. Olin osastolla paremmassa kunnossa kuin alateitse synnyttäneet. Neljä päivää sektion jälkeen kävin jo koiran kanssa kävelyllä ilman mitään ongelmia.
Keisarileikkaukseen liittyy riskejä, niin kuin alatiesynnytykseenkin. Kaiken kaikkiaan noin 1,2 %:iin kaikista synnytyksistä liittyy vaikea komplikaatio.
Keisarileikkauksessa vaikeiden komplikaatioiden osuus on 4,5 %.
Äidin riskitMuokkaa
◾Leikkaukseen liittyvät riskit: Keisarileikkauksen jälkeen verensiirron tarvitsee n. 6 % potilaista, kun spontaanin alatiesynnytyksen jälkeen osuus on 0,4-0,6 %. Riski joutua tilanteeseen, jossa verenvuotoa ei saada tyrehdytettyä muuten kuin poistamalla kohtu, on keisarileikkauksen yhteydessä kuusinkertainen alatiesynnytykseen verrattuna.
◾Tulehdukset: Keisarileikkauksen jälkeinen kohtutulehdus on 15 kertaa yleisempi alatiesynnytykseen verrattuna (2,6 vs. 0,2 %). Keisarileikkaushaava tulehtuu 4-7 %:lla potilaista.
◾Keuhkoveritulppa: Vaara kuolla keuhkoveritulppaan on keisarileikkauksen jälkeen 26-kertainen verrattuna alatiesynnytykseen. Joissain riskitapauksissa on mahdollista käyttää ennalta ehkäisevää lääkitystä (ns. tromboosiprofylaksia).
◾Seuraavat raskaudet: Keisarileikkausta seuraavissa raskauksissa poikkeavaan paikkaan kiinnittyneen istukan riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä useampia sektioita naiselle on aiemmin tehty.[7]
◾Kuolema: Keisarileikkaus on Suomessa ja muissa länsimaissa turvallinen toimenpide. Raskaus-, synnytys- tai lapsivuodeajan kuolema on hyvin harvinainen tapahtuma. Kaksi miljoonaa synnytystä käsittäneessä brittiaineistossa vuodelta 1999 äitikuoleman vaara oli noin 1/17 000 synnytystä. Alatiesynnytyksissä riski oli 1/49 000, ennalta suunnitelluissa keisarileikkauksissa 1/17 000 ja hätäsektioissa 1/5 500. [8]
Lapsen riskitMuokkaa
◾Hengitysvaikeudet: Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla esiintyy hengitysvaikeuksia sitä useammin, mitä varhaisemmin sektio tehdään. Raskausviikolla 39, jolloin suurin osa sektioista suoritetaan, riski on vielä kuusinkertainen (esiintyvyys 1,8 %).
◾Kuolema: Keisarileikkauksen jälkeen seuraavissa synnytyksissä perinataalikuolleisuus on kohdun repeämisriskin vuoksi jopa kahdeksankertainen verrattuna niihin synnyttäjiin, joille ei ole aiemmin tehty sektiota.[7]
Alatiesynnytys aiemman keisarileikkauksen jälkeenMuokkaa
Keisarileikkauksella synnyttäneille naisille tehdään usein ns. synnytystapa-arvio seuraavan raskauden loppuaikana. Jos syy aiempaan leikkaukseen on liittynyt nimenomaan edelliseen raskauteen, ei estettä alatiesynnytykselle yleensä ole. Alatiesynnytys onnistuu noin kolmessa neljäsosassa tapauksista, joissa edellinen synnytys on hoidettu keisarileikkauksella. Kahden edeltävän keisarileikkauksen jälkeen ei alatiesynnytystä useinkaan suositella, koska kohdun seinämään keisarileikkauksista jäänyt arpi on heikompaa kudosta ja sillä on riski revetä. [7] Jos äidille on tehty hätäsektio pienillä raskausviikoilla (22 - 25) on riski paljon isompi, sillä leikattava kohtu on vielä paksu, jolloin lihaksiakin joudutaan katkaisemaan enemmän. Yleensä pienillä viikoilla päädytään pystyviiltoon sekä vatsan osalta että kohdun osalta. Tästä syystä myöhemmät raskaudet on synnytettävä sektiolla repeämisriskin takia. Repeämisriski on suurempi, kun kaikki supistajalihakset on viilletty poikki