Lue keskustelun säännöt.
Juristivaimoni elämään ei mahdu muu kuin työ
12.07.2015 |
Olen ihan turhautunut, koska vaimoni elämään ei tunnu mahtuvan muuta kuin työ. Olemme lapseton pari, kolmikymppisiä. Hän on juristi ja tekee töitä ainakin 80 tuntia viikossa. Vapaalla aina vastaa puheluihin ja sähköposteihin, myös lomamatkoilla. Nyt emme ole vuoteen käyneet kuin viikonloppumatkalla Euroopassa, koska pidempiä aikoja hän ei voi olla poissa töistä. Olemme puhuneet lapsen hankkimisesta mutta en tiedä, onko se järkevää. Lapsella pitäisi kuitenkin olla äiti, jolla on aikaa. En tiedä, vähentäisikö vaimoni työtä jos hankkimisemme lapsen. Meidän parisuhteelle ei ole aikaa kunnolla ja seksielämäkin vähentynyt. Rakastan vaimoani mutta en osaa kuvitella elämää tällaisena eteenpäin. Ollaan yritetty myös puhua hänen työnteosta ja hän usein sanoo, että vähentää ja ottaa enempi vapaata, mutta ei se kuitenkaan toteudu. Olen välillä vähän mustasukkainen hänen työkavereilleen, kun he saavat viettää niin paljon aikaa hänen kanssaan. Joskus miettinyt jopa, että jos hänellä onkin suhde jonkun kanssa?
Kommentit (200)
Itse olen asianajotoimistossa toimistohenkilökunnassa, ja kyllä olen kauhistellut sitä juristien työmäärää ja todennut että itse en ikinä haluaisi olla juristi. Nimenomaan tuo että vapaa-aikaa ei ole, iltaisin, ÖISIN, viikonloppuisin ja lomilta laitellaan meilejä ja tehdään töitä. Varsinkin näistä uransa alkupuolella olevista huomaa kuinka tärkeää on olla aina tavoitettavissa, ja he ottavat vastaan jokaisen tehtävän, joka heille annetaan, jotta hommia saa jatkossakin. Ja niinhän sitä pitääkin, jos urallaan haluaa edetä. Valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jos arvostaa enemmän vapaa-aikaa, niin toinen ammatti tai ainakin jonnekin vaihto valtiolle tai yksityiselle puolelle,mutta ei missään nimessä aa-toimistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:45"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:29"]
Ja kai lapselle on luonnollisempaa olla kotona äidin,kuin isän kanssa.
[/quote]
Tämä otti vähän korvaan. Esimerkiksi kahden isän perheessä äitiä ei ole ollenkaan. Pitäisikö heidän palkata sitten naispuolinen nanny, jotta tulisi se "luonnollinen" äiti olemaan kotona?
Minusta luonnollista on se, että kun kotona on lapsi (alle kouluikäinen), niin sitten sekä äiti että isä (tai isät ja äidit) vähentävät töitään, jotta lapsella on turvallinen olla ja kehittyä (lastenpsykiatriasta tietävät: mikä on lapsen perusturvallisuuden kehityksen kannalta tärkeää nämä ensimmäiset vuodet?), eikä lasta heitetä turvattomuuden valtaan vieraiden käsien käsiteltäviksi jo alta vuoden vanhana. Jos ei sellaista olla valmiita valitsemaan, on aika turhaa hankkia lasta vain siksi, että se "kuuluu asiaan" ja kun kaikilla muillakin on. Niin kuin kaikessa, valinta on yksilön.
[/quote]
Tarkoitin lähinnä sitä vauva-vaihetta. Jos on kaksi miestä perheessä, niin asiat täytyy järjestellä muulla tavalla. Mutta meillä, kun olisi äiti ja isä, niin mielestäni tuntuisi hassulta että äiti ei olisi kotona ja huolehtisi imetyksestä ym. Varmasti sinänsä ei ole väliä kumpi vanhempi tai mitä sukupuolta oleva lasta hoitaa kun on turvallinen aikuinen. En ole kyllä mitenkään perehtynyt lastenpsykiatriaan. Terv.Aloittaja
[/quote]
Turvallinen aikuinen on sellainen, joka ei jatkuvasti vaihdu. Oma koti on lapselle paras paikka kasvaa ja omat vanhemmat ne parhaat kasvattajat. Juristeilla tosin luulisi olevan varaa palkata kotiin hoitaja - jonka sitten täytyisi pysyä samana lapsuusvuodet.
Imetysaika on muuten aika lyhyt, jos ei sitten ihan taaperoikään aio imettää. Sen jälkeen isukki voisi ottaa muutamaksi vuodeksi koti-isän hommat vastuulleen. Niinkin suoraselkäisiä miehiä tässäkin maassa on ollut, siis miehiä, jotka ihan oikeasti ottavat vastuuta perheestään.
Miksi ihmeessä mies muka luopuisi urastaan kokonaan, jos jää vanhempainvapaalle tai hoitovapaalle, mutta naiselta sitä odotetaan itsestäänselvyytenä? Ap on nyt vaan pari vuotta kotona ja sitten hoitaa tarhasta hakemiset, niin tekee moni muukin vanhempi.
Aloittaja tässä. Ilmaisin itseäni varmaan huonosti aiemmin. En tarkoittanut että naisen paikka automaattisesti on kotona lapsen kanssa. Vaan tarkoitin että helpompaa ja luonnollisempaa vauva-vaiheessa imetys ym. huomioiden jos äiti on kotona. Siis jos se on mahdollista.
Vastauksista pääteltävissä, että työ vie paljon aikaa juristeilla ja helpotusta ei ehkä luvassa. Olen miettinyt, onko suhteessamme joku vikana kun hän ennemmin viettää töissä aikaa, kuin kanssani. Ehkä kyse ei ole siitä vaan että muuten ns. putoaa kelkasta.
Tapasin ex-tyttöystäväni hiljattain ja hänellä on nykyään perhe. En voinut olla ajattelematta, että teinkö virheen, jättäessäni hänet. Hän vaikutti kaikin puolin hyvältä, tasapainoiselta äidiltä ja vaimolta. Vaimolleni en mietteistäni kertonut. rakastan häntä, mutta tuntuu ettei hän ole enää se sama nainen johon rakastuin. Hän on väsynyt, tiuskiva, ei jaksa panostaa ulkonäköönsä kuten ennen. Seksiä meillä on ollut viimeisen vuoden aikana noin kerran kahdessa viikossa. Häntä ei huvita, kun yritän tehdä aloitteen. Vaikka hieroa vähän hartioita rankan työpäivän jälkeen. Hän vain työntää pois. Se loukkaa.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:29"]Aloittaja tässä. Onko se tosiaan sellaista, että 80-tuntia viikossa on normaalia ja välttämätöntä? Työskentelee yksityisessä toimistossa. Jos vaimo ei yhtään vähennä, niin hän ei näkisi lasta koskaan hereillä ollessa? Olettaen että töissä 8-21. Ehkä viikonloppuna. En halua myöskään luopua omasta urastani täysin. Ja kai lapselle on luonnollisempaa olla kotona äidin,kuin isän kanssa. Osallistuisin tietysti lapsenhoitoon. [/quote] Kyllä sille lapselle on kuule ihan sama onko kotona äidin vai isän kanssa.
[/quote]
Ei tietenkään ole! Kysypä vaikka keneltä lapselta tahansa, esim. kumman ottaa hoitajaksi, jos on sairaana. Aika harva lapsi sanoo, että "ihan sama".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:43"]Jos aloittaja olisi nainen ja hänen miehensä tekisi noin paljon töitä niin kyllä palstamammat olisivat heti arvostelemassa, kun ei miehellä riitä aikaa perheelleen. Nyt sen sijaan puolustellaan työnarkomaania vain koska hän on nainen.
Kyllä tuollainen määrä työtä on ehdottomasti liikaa. Polttaa itsensä loppuun ennemmin tai myöhemmin. Älkää nyt tuollaiseen tilanteeseen lapsia tehkö. Eikä tuo reilua ole sinuakaan kohtaan.
[/quote]
Eihän täällä kukaan puolustele. Mutta lapsi voi olla kotona yhtähyvin isän kuin äidinkin kanssa.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:47"]Tuollaista se juristeilla on asianajotoimistossa, tutut juristinaiset ovat vaihtaneet esimerkiksi yritysjuristeiksi inhimillisempien työaikojen (ja perhe-elämän) toivossa
[/quote]Sairasta touhua. Elämässä on niin paljon tarkeämpiä asioita kuin työ ja ura.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:59"][quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:29"]Aloittaja tässä. Onko se tosiaan sellaista, että 80-tuntia viikossa on normaalia ja välttämätöntä? Työskentelee yksityisessä toimistossa. Jos vaimo ei yhtään vähennä, niin hän ei näkisi lasta koskaan hereillä ollessa? Olettaen että töissä 8-21. Ehkä viikonloppuna. En halua myöskään luopua omasta urastani täysin. Ja kai lapselle on luonnollisempaa olla kotona äidin,kuin isän kanssa. Osallistuisin tietysti lapsenhoitoon. [/quote] Kyllä sille lapselle on kuule ihan sama onko kotona äidin vai isän kanssa.
[/quote]
Ei tietenkään ole! Kysypä vaikka keneltä lapselta tahansa, esim. kumman ottaa hoitajaksi, jos on sairaana. Aika harva lapsi sanoo, että "ihan sama".
[/quote]
Lapsi on sairaana sen vanhemman kanssa mieluiten kuka häntä yleensä enemmän hoitaa. Useinhan se on vielä nykyäänkin äiti, mutta voi olla yhtähyvin isäkin jos isä on kotona ja äiti töissä.
Sulla on pesänrakennusvietti päällä ja vaimollasi ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:52"]
[/quote]
Turvallinen aikuinen on sellainen, joka ei jatkuvasti vaihdu. Oma koti on lapselle paras paikka kasvaa ja omat vanhemmat ne parhaat kasvattajat. Juristeilla tosin luulisi olevan varaa palkata kotiin hoitaja - jonka sitten täytyisi pysyä samana lapsuusvuodet.
Imetysaika on muuten aika lyhyt, jos ei sitten ihan taaperoikään aio imettää. Sen jälkeen isukki voisi ottaa muutamaksi vuodeksi koti-isän hommat vastuulleen. Niinkin suoraselkäisiä miehiä tässäkin maassa on ollut, siis miehiä, jotka ihan oikeasti ottavat vastuuta perheestään.
[/quote]
Juu, ymmärrän ettei se lopullinen urasta luopuminen ole. Asian taustasta sen verran, että puhuessamme perheeseen liittyvistä toiveistamme oli selvää, että vaimo jää kotiin lasten kanssa. Hän sanoi haluavansa olla kotiäitinä muutaman vuoden. Siihen perustuen minä olen rakentanut omia työkuvioitani, että vaimoni tulee jäämään kotiin lasten kanssa. Minulla ei ole mahdollisuutta jäädä pidemmäksi aikaa kotiin. Mielestäni mieltä ei voi noin vain muuttaa tällaisessa asiassa. Olisin varmasti miettinyt tarkemmin avioliittoamme jos olisin tiennyt ettei vaimosta ole jäämään kotiin. Olisin voinut myös valita omat työni toisella tavalla jos olisimme päätyneet, että minä jään lasten kanssa kotiin. Terv.aloittaja
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 18:00"][quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:47"]Tuollaista se juristeilla on asianajotoimistossa, tutut juristinaiset ovat vaihtaneet esimerkiksi yritysjuristeiksi inhimillisempien työaikojen (ja perhe-elämän) toivossa
[/quote]Sairasta touhua. Elämässä on niin paljon tarkeämpiä asioita kuin työ ja ura.
[/quote]
Sellaista se on.
Ap:lle tiedoksi - vaimosi on valinnut työn perhe-elämän yli. Olen itsekin aa-toimistossa oleva juristi ja odotan esikoistani. Jouduin tekemään sen valinnan, että huippuasianajajaksi tai osakkaaksi en tule pääsemään ja toivon kovasti että minulle edes työpaikka on kun palaan vanhempainvapaalta. Olen siis vakituinen, mutta olen saanut jo aikamoisen "lusmun" leiman tämän mahani kanssa.
Minulle tärkeämpää oli kuitenkin se lapsi js perhe ja jos ura menee, niin sitten menee. Keksin jotain muuta, työ ei ole elämäni. 50h/vko on maksimi. Minunkaltaiseni naisjuristit tippuvat sinne valtion konttoreihin pikkupalkalle, mutta sinun vaimosi Ap on eri sakkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo en usko, että tulee itsestään tilanne helpottamaan. Kannattaa keskustella vakavasti naisesi kanssa. Jos hän on sitä mieltä, ettei ole valmis antamaan enempää aikaa suhteellenne ja mahdollisesti jopa vaihtamaan työpaikkaa, niin sinun täytyy tehdä päätös siitä tyydytkö nykyiseen tilanteeseen ja siihen aikaan jonka naiselta saat osaksesi vai onko teidän parempi lähteä jatkamaan eri suuntiin.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 18:09"][quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:52"]
[/quote]
Turvallinen aikuinen on sellainen, joka ei jatkuvasti vaihdu. Oma koti on lapselle paras paikka kasvaa ja omat vanhemmat ne parhaat kasvattajat. Juristeilla tosin luulisi olevan varaa palkata kotiin hoitaja - jonka sitten täytyisi pysyä samana lapsuusvuodet.
Imetysaika on muuten aika lyhyt, jos ei sitten ihan taaperoikään aio imettää. Sen jälkeen isukki voisi ottaa muutamaksi vuodeksi koti-isän hommat vastuulleen. Niinkin suoraselkäisiä miehiä tässäkin maassa on ollut, siis miehiä, jotka ihan oikeasti ottavat vastuuta perheestään.
[/quote]
Juu, ymmärrän ettei se lopullinen urasta luopuminen ole. Asian taustasta sen verran, että puhuessamme perheeseen liittyvistä toiveistamme oli selvää, että vaimo jää kotiin lasten kanssa. Hän sanoi haluavansa olla kotiäitinä muutaman vuoden. Siihen perustuen minä olen rakentanut omia työkuvioitani, että vaimoni tulee jäämään kotiin lasten kanssa. Minulla ei ole mahdollisuutta jäädä pidemmäksi aikaa kotiin. Mielestäni mieltä ei voi noin vain muuttaa tällaisessa asiassa. Olisin varmasti miettinyt tarkemmin avioliittoamme jos olisin tiennyt ettei vaimosta ole jäämään kotiin. Olisin voinut myös valita omat työni toisella tavalla jos olisimme päätyneet, että minä jään lasten kanssa kotiin. Terv.aloittaja
[/quote]
No jompikumpi teistä joutuu joustamaan, miksi sen pitäisi olla vaimosi jos sinä sitä lastakin enemmän haluat? Et voi säästää kakkua ja syödä sitä (useimmat miehet voivat).
37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on niin tätä. Naisen tulisi revetä kaikkeen: synnyttää, imettää, antaa lapsille kaikkensa, hoitaa koti, tehdä arvostettua uraa ja tienata siinä missä mies. Ei tajuta, että se ei yleensä ole mahdollista.
Jos teet uraa, miehet vinkuu että niitä lapsia. Ja jos teet lapsia samat miehet vinkuu, että olet "lompakkoloinen" ja kysellään täällä, että miksei naiset tee "suurtekoja".
Teidän on keskusteltava asia selväksi. Jos vaimosi haluaa tehdä täysillä uraa ja sinä haluat lapsia, niin ehkä teidän tulisi hankkia itsellenne sopivammat puolisot.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:29"]Aloittaja tässä. Onko se tosiaan sellaista, että 80-tuntia viikossa on normaalia ja välttämätöntä? Työskentelee yksityisessä toimistossa. Jos vaimo ei yhtään vähennä, niin hän ei näkisi lasta koskaan hereillä ollessa? Olettaen että töissä 8-21. Ehkä viikonloppuna. En halua myöskään luopua omasta urastani täysin. Ja kai lapselle on luonnollisempaa olla kotona äidin,kuin isän kanssa. Osallistuisin tietysti lapsenhoitoon.
[/quote]
Niin sä vähän "auttelet", mutta äiti on ainoa vanhemman vastuut ja velvollisuudet kantava? Muista mainita naiselle noista sun ajatuksistasi, niin voi välttää tekemästä tuota virhettä eli lasta sinun kanssasi.
Juu, ymmärrän ettei se lopullinen urasta luopuminen ole. Asian taustasta sen verran, että puhuessamme perheeseen liittyvistä toiveistamme oli selvää, että vaimo jää kotiin lasten kanssa. Hän sanoi haluavansa olla kotiäitinä muutaman vuoden. Siihen perustuen minä olen rakentanut omia työkuvioitani, että vaimoni tulee jäämään kotiin lasten kanssa. Minulla ei ole mahdollisuutta jäädä pidemmäksi aikaa kotiin. Mielestäni mieltä ei voi noin vain muuttaa tällaisessa asiassa. Olisin varmasti miettinyt tarkemmin avioliittoamme jos olisin tiennyt ettei vaimosta ole jäämään kotiin. Olisin voinut myös valita omat työni toisella tavalla jos olisimme päätyneet, että minä jään lasten kanssa kotiin. Terv.aloittaja
Kyllä sen mielen vaan voi muuttaa... Ihan sama kuin siinä että kumppani lupaa että lapsia tehdään, ja 10 vuodenkaan päästä ei vaan ole valmis. Jos tekin opiskeluaikoina olette kimppaan menneet, niin mielipiteet, arvot yms. muuttuvat.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:57"]
Aloittaja tässä. Ilmaisin itseäni varmaan huonosti aiemmin. En tarkoittanut että naisen paikka automaattisesti on kotona lapsen kanssa. Vaan tarkoitin että helpompaa ja luonnollisempaa vauva-vaiheessa imetys ym. huomioiden jos äiti on kotona. Siis jos se on mahdollista.
Vastauksista pääteltävissä, että työ vie paljon aikaa juristeilla ja helpotusta ei ehkä luvassa. Olen miettinyt, onko suhteessamme joku vikana kun hän ennemmin viettää töissä aikaa, kuin kanssani. Ehkä kyse ei ole siitä vaan että muuten ns. putoaa kelkasta.
Tapasin ex-tyttöystäväni hiljattain ja hänellä on nykyään perhe. En voinut olla ajattelematta, että teinkö virheen, jättäessäni hänet. Hän vaikutti kaikin puolin hyvältä, tasapainoiselta äidiltä ja vaimolta. Vaimolleni en mietteistäni kertonut. rakastan häntä, mutta tuntuu ettei hän ole enää se sama nainen johon rakastuin. Hän on väsynyt, tiuskiva, ei jaksa panostaa ulkonäköönsä kuten ennen. Seksiä meillä on ollut viimeisen vuoden aikana noin kerran kahdessa viikossa. Häntä ei huvita, kun yritän tehdä aloitteen. Vaikka hieroa vähän hartioita rankan työpäivän jälkeen. Hän vain työntää pois. Se loukkaa.
[/quote]
No tuskin johtuu sinänsä sinusta, vaan nimenomaan juristin työ on tuollaista. Siihen työhön hakeutuu perinteisesti niitä, joille raha ja ura ovat tärkeitä. Julkispuolella voi olla hieman löysempää, mutta palkatkin huonommat. Itse en haluaisi juristiksi missään nimessä, vaikka opiskelupaikkaa tarjottaisiin lautasella. Mieti mikä sinulle on tärkeää.
en vain ymmärrä, miksei mies jää himaan lapsen kanssa. sitä lastahan hän haluaa, mutta ei halua hoitaa sitä?? miesten tapa ajatella. halutaan kaikki, rusinat pullasta, mutta mitään ei sen eteen voi tehdä. tai mitä nyt panna muutaman kerran. vaimosi on vielä menestyvä, niin etkö voisi tukea hänen uraa? miksi aina oletetaan, että nainen joustaa ja jää kotiin? mutta kotiäiti ei kuitenkaan saisi olla, mieluiten vielä kouluttamaton ja voi tehdä hieman jotain töitä vaikka kaupan kassalla palvellen miehiä. sinnehän naiset sopivat. miehet ovat suomessa tottuneet liian hyvään.
Älä IKINÄ kuvittele että lapsi muuttaisi jonkin parisuhteessa hiertävän asian positiiviseksi. Yleensä se ei muuta ja sittenpä olet siinä tilanteessa lapsi hoidettavana.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:45"][quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:39"]
[quote author="Vierailija" time="12.07.2015 klo 17:29"]
Ja kai lapselle on luonnollisempaa olla kotona äidin,kuin isän kanssa.
[/quote]
Tämä otti vähän korvaan. Esimerkiksi kahden isän perheessä äitiä ei ole ollenkaan. Pitäisikö heidän palkata sitten naispuolinen nanny, jotta tulisi se "luonnollinen" äiti olemaan kotona?
Minusta luonnollista on se, että kun kotona on lapsi (alle kouluikäinen), niin sitten sekä äiti että isä (tai isät ja äidit) vähentävät töitään, jotta lapsella on turvallinen olla ja kehittyä (lastenpsykiatriasta tietävät: mikä on lapsen perusturvallisuuden kehityksen kannalta tärkeää nämä ensimmäiset vuodet?), eikä lasta heitetä turvattomuuden valtaan vieraiden käsien käsiteltäviksi jo alta vuoden vanhana. Jos ei sellaista olla valmiita valitsemaan, on aika turhaa hankkia lasta vain siksi, että se "kuuluu asiaan" ja kun kaikilla muillakin on. Niin kuin kaikessa, valinta on yksilön.
[/quote]
Tarkoitin lähinnä sitä vauva-vaihetta. Jos on kaksi miestä perheessä, niin asiat täytyy järjestellä muulla tavalla. Mutta meillä, kun olisi äiti ja isä, niin mielestäni tuntuisi hassulta että äiti ei olisi kotona ja huolehtisi imetyksestä ym. Varmasti sinänsä ei ole väliä kumpi vanhempi tai mitä sukupuolta oleva lasta hoitaa kun on turvallinen aikuinen. En ole kyllä mitenkään perehtynyt lastenpsykiatriaan. Terv.Aloittaja
[/quote]
Ei ole pakko imettää. Ura kaatuu äitiyslomaan.