Miten sanoa puolison painosta loukkaamatta?
Puolisoni runsas ylipaino harmittaa niin pahoin, etten kohta näe muuta tietä ulos kuin ero. Hänen luonteestaan pidän, ja meillä on hauskaa yhdessä. Fyysinen vetovoima on poissa painonnousun myötä. Eniten kuitenkin harmittaa se, että emme voi harrastaa yhdessä. Puoliso ei kykene esim, hiihtämään tai lähtemään lapin vaellukselle mistä itse olen haaveillut. Hän ei mahdu huvipuistolaitteisiin, ja lentokoneessakin tuntee olonsa epämukavaksi kun turvavyöhön tarjotaan jatkopalaa. Eihän tuollainen ylipaino terveellistäkään ole, huoli hänestä on myös valtava. Hän kimpaantuu jos yritän sivuta asiaa, ja usein syyttää minua, esim siitä että ostan ja syön juustoa, joka hänen mukaansa lihottaa häntä.
Alan olla neuvoton, mitä itse tekisit tilanteessani?
Kommentit (59)
Ei saa ottaa puheeksi. Jätät vain suoraan. Painosta ei saa kumppanille puhua.
Missä ajassa paino on noin noussut?
Vierailija kirjoitti:
Ei saa ottaa puheeksi. Jätät vain suoraan. Painosta ei saa kumppanille puhua.
Nimenomaan. Se on pahinta. Reilumpaa vain hävitä ja jättää lappu: "Anteeksi, sielumme kasvoivat erilleen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa ottaa puheeksi. Jätät vain suoraan. Painosta ei saa kumppanille puhua.
Nimenomaan. Se on pahinta. Reilumpaa vain hävitä ja jättää lappu: "Anteeksi, sielumme kasvoivat erilleen."
Tais tässä tapauksessa kyllä vain toisen sielu kasvaa :D
Vierailija kirjoitti:
Missä ajassa paino on noin noussut?
Vähitellen 5 yhteisen vuoden aikana. Alussa hän oli normaalipainossa ja liikuimme yhdessä. Hän ikään kuin luisui toisenlaisiin elämäntapoihin, pikku hiljaa.
Älä osta kotiin mitään lihottavaa ja epäterveellistä edes itsellesi. Jos vaimollasi on ahmimishäiriö, hän ei oikeasti pysty vastustamaan kotona olevia lihottavia ruokia tai herkkuja. Voit tukea vaimoasi syömällä itsekin samaa kuin toivot hänen syövän - ainakin kotona ollessasi! Suosittelen Patrik Borgin kirjoja ja blogeja kaikille, joilla on syömiseen tai painoon liittyviä ongelmia. Vaimosi voi halutessaan pyytää apua terveyskeskuslääkäriltä, joka voi esimerkiksi kirjoittaa lähetteen ravitsemusterapeutille. Puolisosi on kyllä ihan varmasti itse tietoinen paino-ongelmastaan ja kärsii siitä. Ymmärrän huolesi, mutta painostamisesta ei ole apua, päinvastoin.
Hän on kiintyneempi vararenkaaseensa kuin sinuun tai elämään joten täältä tulee lupa jättämiselle. Tuollainen ihminen on ruokaholisti ja niille puhuminen on yhtä turhaa kuin alkoholistillekin. Ne ei välitä sinun huolistasi ja peloistasi eikä pahasta mielestäsi mitä aiheuttavat toiminnallaan. Osta kakku ja pizza, jätä lappu pöydälle ja lähde.
No,mun EX sanoi että pelkää mun saavan sydiksen.
joopajoo.
ET. MITENKÄÄN. PISTE.
Jos Sijaltainen nousisi.
Vierailija kirjoitti:
No,mun EX sanoi että pelkää mun saavan sydiksen.
joopajoo.
Itse en ole vielä hälle tätä sanonut, mutta kyllä, tämä pelko on olemassa. Samoin diabeteksesta, nivelten kulumista ja ties mistä mitä en hänelle soisi.
Eniten kuitenkin harmittaa se kun itse lähden vaikka kävelylle niin toinen sanoo sen sattuvan polviin ja jää sipsien ja oluen kanssa sohvalle
Sanot ukollesi että nyt keväällä laihdutaan molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Älä osta kotiin mitään lihottavaa ja epäterveellistä edes itsellesi. Jos vaimollasi on ahmimishäiriö, hän ei oikeasti pysty vastustamaan kotona olevia lihottavia ruokia tai herkkuja. Voit tukea vaimoasi syömällä itsekin samaa kuin toivot hänen syövän - ainakin kotona ollessasi! Suosittelen Patrik Borgin kirjoja ja blogeja kaikille, joilla on syömiseen tai painoon liittyviä ongelmia. Vaimosi voi halutessaan pyytää apua terveyskeskuslääkäriltä, joka voi esimerkiksi kirjoittaa lähetteen ravitsemusterapeutille. Puolisosi on kyllä ihan varmasti itse tietoinen paino-ongelmastaan ja kärsii siitä. Ymmärrän huolesi, mutta painostamisesta ei ole apua, päinvastoin.
Vaimo? Ei taidettu missään kohtaa mainita onko kyse miehestä vai naisesta. Itselle jäi kylläkin se fiilis, että nyt on kyse miehestä. No anyway, itse pyytäisin puolisoa lähtemään kävelylle. Ja nimenomaan kävelylle ei millekään hikilenkille. Jos puolison kunto on heikentynyt vuosien saatossa, niin todennäköisesti tulee vain inhoreaktio. Ja parin päivän päästä uudestaan kävelylle. Ja näin jatkatte yhdessä, kunnes siitä tulee tapa ja hyvä fiilis myös sille, joka on ylipainoinen. Yhdessä tekemällä todennäköisesti saatte painonpudotuksen liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Älä osta kotiin mitään lihottavaa ja epäterveellistä edes itsellesi. Jos vaimollasi on ahmimishäiriö, hän ei oikeasti pysty vastustamaan kotona olevia lihottavia ruokia tai herkkuja. Voit tukea vaimoasi syömällä itsekin samaa kuin toivot hänen syövän - ainakin kotona ollessasi! Suosittelen Patrik Borgin kirjoja ja blogeja kaikille, joilla on syömiseen tai painoon liittyviä ongelmia. Vaimosi voi halutessaan pyytää apua terveyskeskuslääkäriltä, joka voi esimerkiksi kirjoittaa lähetteen ravitsemusterapeutille. Puolisosi on kyllä ihan varmasti itse tietoinen paino-ongelmastaan ja kärsii siitä. Ymmärrän huolesi, mutta painostamisesta ei ole apua, päinvastoin.
Mistähän sä tuon vaimon keksit?
Sijaltainen_nousisi kirjoitti:
Menkää sängyynm alle..e
Mitä jos toinen ei sovi?
Tummu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä osta kotiin mitään lihottavaa ja epäterveellistä edes itsellesi. Jos vaimollasi on ahmimishäiriö, hän ei oikeasti pysty vastustamaan kotona olevia lihottavia ruokia tai herkkuja. Voit tukea vaimoasi syömällä itsekin samaa kuin toivot hänen syövän - ainakin kotona ollessasi! Suosittelen Patrik Borgin kirjoja ja blogeja kaikille, joilla on syömiseen tai painoon liittyviä ongelmia. Vaimosi voi halutessaan pyytää apua terveyskeskuslääkäriltä, joka voi esimerkiksi kirjoittaa lähetteen ravitsemusterapeutille. Puolisosi on kyllä ihan varmasti itse tietoinen paino-ongelmastaan ja kärsii siitä. Ymmärrän huolesi, mutta painostamisesta ei ole apua, päinvastoin.
Vaimo? Ei taidettu missään kohtaa mainita onko kyse miehestä vai naisesta. Itselle jäi kylläkin se fiilis, että nyt on kyse miehestä. No anyway, itse pyytäisin puolisoa lähtemään kävelylle. Ja nimenomaan kävelylle ei millekään hikilenkille. Jos puolison kunto on heikentynyt vuosien saatossa, niin todennäköisesti tulee vain inhoreaktio. Ja parin päivän päästä uudestaan kävelylle. Ja näin jatkatte yhdessä, kunnes siitä tulee tapa ja hyvä fiilis myös sille, joka on ylipainoinen. Yhdessä tekemällä todennäköisesti saatte painonpudotuksen liikkeelle.
Joo, heti vaimo ;D Vaimo jää sipsien ja oluen kans sohvalle. Tässä kohtaa pomppasi ja trolliksi paljastui.
Ja tällaisessa tapauksessa itse ainakin lähtisin selvittelemään sen lihovan mielenliikkeitä, masennusmahdollisuutta jne. en todellakaan miettisi mitään menetettyä patikontia.
Ja oli jopa otettu lentokoneen "lisäpalakin" mukaan. Olis ihan riittänyt vähempikin vakuuttelu ylipainosta...
Jo aloituksessa ap kertoi puolison itsekin olevan huolissaan lihomisesta, joten miksi se pitäisi erikseen sanoa hänelle.
Jos sitten et pysty elämään asian kanssa niin sanot, että nyt on tilanne sellainen, että haluat hönen laihtuvatän, tai eroatte. Mutta älä viitsi sitä alkaa johonkin naurettavaan terveyshuolikaapuun pukemaan, et vain pidä ylipainoisesta kumppanista.
Vierailija kirjoitti:
Jo aloituksessa ap kertoi puolison itsekin olevan huolissaan lihomisesta, joten miksi se pitäisi erikseen sanoa hänelle.
Jos sitten et pysty elämään asian kanssa niin sanot, että nyt on tilanne sellainen, että haluat hönen laihtuvatän, tai eroatte. Mutta älä viitsi sitä alkaa johonkin naurettavaan terveyshuolikaapuun pukemaan, et vain pidä ylipainoisesta kumppanista.
En pidä. Mutta oleellisempaa siinä on muut asiat kuin ulkonäkö, ja yritinkin hakea pointteja keskustella asiasta rauhanomaisesti niin ettei heti ekana tulis mieleen että hän on ruma läski. Omalla tavalla hän on aina mulle kaunis mutta tuntuu oikeasti että ylipaino on vienyt multa kumppanin.
Miksi se pitäisi ottaa puheeksi? Meinaatko, ettei hän ole itse huomannut?