Miksi se naapurin tervehtiminen on NIIN vaikeaa?
Asumme uudella asuinalueella, pihojen väliaidat eivät ole vielä kasvaneet, joten näkyvyys on esteetön :)! Itse olen ottanut naapureihin asiallisen linjan, sanoin hei nähdessämme ja toki jään puhumaan, jos naapurilla on asiaa. Mitään ystävyyttä en ole hakemassa.
Yksi naapuriperhe (se seinänaapuri) on melkoisen tuuliviiri. Nainen etenkin on paskaa nielleen näköinen ja tervehtii vaihtelevasti. Silloin, kun ovat vailla jotain, niin ollaan niin hunajaista...
Onko naapurini moukka vai mikä ihme tässä nyt on? Miksi sinä et tervehdi omaa naapuriasi?
Kommentit (99)
En minäkään ole moikkausväleissä kaikkien naapureitteni kanssa. Joidenkin kanssa vain. En edes tunnista kaikkia naapureitani, joten silloin moikkaan vasta jos toinen tekee aloitteen.
Jotkut naapurit ei ymmärrä että jos on ystävällinen ja tervehtii niin ei välttämättä halua sen kummempaa tuttavuutta.
Itse asun kaupungin vuokra-asunnossa ja tervehdin naapureita mutta ei kiinnosta sen enempää.
Hyvät käytöstapoihin kuuluu, että naapureita tervehditään. Joillakin ei vaan ole niitä käytöstapoja lainkaan. Tervehtimistavasta tai tervehtimättömyydestä voi päätellä paljon muitakin asioita kyseisen ihmisen sosiaalisista taidoista vaikkapa parisuhteessa, sukulaisten kanssa, ystävien kanssa, työpaikalla yms. Moukka on moukka joka tilanteessa.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 16:14"]
Hyvät käytöstapoihin kuuluu, että naapureita tervehditään. Joillakin ei vaan ole niitä käytöstapoja lainkaan. Tervehtimistavasta tai tervehtimättömyydestä voi päätellä paljon muitakin asioita kyseisen ihmisen sosiaalisista taidoista vaikkapa parisuhteessa, sukulaisten kanssa, ystävien kanssa, työpaikalla yms. Moukka on moukka joka tilanteessa.
[/quote]
Heh.
Naapuri antaa elukkansa paskoa meidän pihaan edelleen, vaikka on monesti sanottu asiasta ja pyydetty, että pitää lemmikkinsä omassa pihassa. Ei auta. En enää jaksa edes kohteliaisuudesta irvistää tuolle ihmiselle. Kärrään vain nykyisin ne tapetut tiaiset ja paskakasat aidan yli heidän puolelleen.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 16:14"]Hyvät käytöstapoihin kuuluu, että naapureita tervehditään. Joillakin ei vaan ole niitä käytöstapoja lainkaan. Tervehtimistavasta tai tervehtimättömyydestä voi päätellä paljon muitakin asioita kyseisen ihmisen sosiaalisista taidoista vaikkapa parisuhteessa, sukulaisten kanssa, ystävien kanssa, työpaikalla yms. Moukka on moukka joka tilanteessa.
[/quote]
Kyllä on tullut vastaan myös hyvinkoulutettuja ihmisiä jotka eivät tervehdi
Oli hassunhauskaa talvellakin, kun naapurin kanssa putsattiin vierekkäin autoja. Moikkasin, eikä vastausta ikinä kuulunut. Pakko olla joku perisuomalainen metsäläisyyden ilmentymä. Pitää vain olla ottamatta itseensä, vaikka tuo tuntuu todella epäkohteliaalta käytökseltä.
Mä ainakin tervehdin ❤ Miten jotkut voi olla näin yrmyjä kuten tällä palstalla
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 20:27"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 16:38"] [quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 16:00"]Se on sun naapuri. Ei työkaveri eikä sydänystävä. Anna sen olla, ei naapureita tarvitse pokkuroida. Et sä varmaan siihen kuole jos et ole kaikkien naapureittesi kanssa moikkausväleissä. [/quote] Vain Suomessa... [/quote] Ainoastaan. Vain Suomesta löytyy näin vähämielistä sakkia. "Ei kuule kiinnosta".... "Miksi naapuria pitäisi tervehtiä?"..."Naapureita ei tarvitse pokkuroida"... Miksei tällainen paskakansa vain kuole hiljaa pois?
[/quote]
No aloita itsestäsi tuo pois kuoleminen niin on heti yksi "paskakansan" jäsen vähemmän.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 18:54"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 17:35"]Tuo kaikkien tervehtiminen on lähtenyt maalta, missä kaikki tunsi toisensa. Kun muutetaan kaupunkiin, jatketaan samaa perintöä, että kaikille vastaantulijoille pitää moikata. Ei olla vielä sopeuduttu kaupunkielämään, että ihmisillä on oma reviiri ja ihmisiä nyt tulee vain vastaan ja niitä ei edes huomata. Maalla vastaantulija oli niin harvinaista herkkua ja ainakin jokun tutun sukulaisen vähintään, että piti päivää sanoa. [/quote] Ei ole kyse siitä, että kaikkia moikattaisiin, vaan omien naapureiden moikkaamisesta, mikä taas on kaupunkilainen tapa. Ei siinä tarvitse jäädä juoruilemaan muuta asiaa, mutta tervehtiminen nyt vain on korrektia käytöstä.
[/quote]
No ihan yhtä tuntemattomia ne naapurit mulle on, kun kadulla vastaan kävelevät ihmisetkin joten ihan yhtä korrektia tai epäkorrektia se niidenkin tervehtiminen on...
Mä aika paljon välttelen naapureita sen jälkeen kun edellisessä kerrostalossa sain naapurin miehestä stalkkerin. En vaan halua enää naisena olla liian tuttavallinen miespuolisille naapureille. Joten en hymyile , kuitenkin alkavat luulla jotain...
Nää moikkaamispelkoiset on varmaan niitä samoja urpoja jotka ei saa bussissa sanottua tuntemattomalle jäävänsä pois seuraavalla. Mieluummin ängetään väkisin jostain raosta ettei vaan joutuis tunnustamaan toisen ihmisen olemassaoloa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 02:41"]
Nää moikkaamispelkoiset on varmaan niitä samoja urpoja jotka ei saa bussissa sanottua tuntemattomalle jäävänsä pois seuraavalla. Mieluummin ängetään väkisin jostain raosta ettei vaan joutuis tunnustamaan toisen ihmisen olemassaoloa.
[/quote]Niin tai kaupassa ovat kärryjen kanssa takana kintereillä halutessaan ohi. Törmäsin kerran yhteen sellaiseen. Mistä ihmeestä voin tietää, että joku haluaa ohi kun ei saa sitä suutaan auki? Ollaanko sitä mykkiä vai mikä on?
No mä en moikkaa yhtä naapuria kun se saa mun veren kiehumaan törkeällä käytöksellään. Aina en moikkaa kaikkia muitakaan tosin. Talo on sen verran suuri etten tunnista melkein ketään, eikä itsellä tule kuljettua rappukäytävässä kuin aniharvoin. Silloin kyllä yleensä moikkaan, ja pidän alaovea auki tms. (Ja moikkaan kyllä aina kun mua moikataan.) Yhden naapurin kanssa ollaan jopa jutteluväleissä, ihan mukavaa.
.
Musta tuntuu että omalla kohdalla paljon riippuu siitä toisesta ihmisestä se, miten hänen seurassaan käyttäydyn. Olen aika ujo ja varautunut joidenkin kanssa, mutta toiset ihmiset taas jotenkin saavat avautumaan pelkällä olemuksellaan. Ja oma fiiliskin vaikuttaa - jos olen hyvällä tuulella ja itsevarma, olen suuremmalla todennäköisyydellä vieraillekin ihmisille ns. avoin. Jos taas ketuttaa/väsyttää/tunnen oloni jotenkin rähjäiseksi tms. niin kuljen enemmän laput silmillä. Ehkä moukkamaista, mutta ehkä myös inhimillistä?
Tervehdin melkein kaikkia naapureitani ja välillä puhutaan pitkät tovit. Mun yläpuolella asuu koppavan oloinen muija, ei tervehdi, menee ohi kuin ei huomaisikaan. Mulle ihan se ja sama.
Meidän kerrostalossa otimme alkuun (muutimme silloin uuteen taloon) tavan , että tervehdimme toisiamme. Uudet asukkaat ovat hyvin ottaneet tavan vastaan. Emme sen enempää ole tekemisissä toistemme kanssa, mutta kiva on esim.hississä vaihtaa muutama sana. Meillä ei erotella ketään, tervehdimme samoin maahanmuuttajia ja vaikka kotisairaanhoidon henkilökuntaa.
Ottakaa mallia esim.saksalIsista, jotka ovat kohteliaita. Lomalla esim. hotellissa aamiaiselle tullessaan huikkaavat 'haloo' siis koko salille yhteisesti. Valitettavasti olen joskus ollut ainoa tervehdykseen vastaaja.
Ei mulla ainakaan ole mitään tarvetta tehdä naapurien kanssa tuttavuutta edes sen moikkaamisen verran. Ei tosiaan. Mitä vähemmän niitä näkee sen parempi.