Lue keskustelun säännöt.
En uskalla synnyttää alateitse
09.07.2015 |
Lähete pelkopolille tehty, sillä en saanut enää nukuttua synnytyspeloltani. Tuttavapiirissä kävi tapaus, jossa lääkärien töppäilyjen takia lapsi kuoli hapenpuutteeseen. Esimerkiksi facebookin Hoitovirheet kuriin! julkisessa ryhmässä on kamalia tarinoita juuri synnytyksistä, missä vauvoja on menehtynyt tai vammautunut aivan turhaan. Jotka sektio olisi pelastanut. Yksi nainen menetti vauvansa lisäksi myös kohtunsa. Kaikki lääkärin virhearvion perusteella.
Minullekin on sattunut hoitovirhe kun toisessa leikkauksessa sain hermovaurion, vaikka riski oli erittäin minimaalinen. Kokeneempi leikkaaja kenties olisi osannut välttää tämän.
Olen menettänyt kaiken luottamukseni lääkäreihin ja sairaanhoitoon, ja pelkään alatiesynnytystä vauvani puolesta yli kaiken. Mielestäni alateitse synnyttävät naiset ovat hurjan rohkeita kun synnytys on "hyppy tuntemattomaan" eikä sitä voi koskaan suunnitella.
Näillä näkymin saisin pelkosektion. Tahtoisin vain että vauva saataisi nopeasti turvaan, ja voisin huokaista pelostani. Olen käynyt myös psykologilla raskausaikana purkamassa huoltani, mutta mikään ei auta.
On vain kauhu että menetän lapseni alatiesynnytyksessä jos jotain menee vikaan, enkä osaa vaatia oikeaa hoitoa.
Tuntuu että pelkosektio on kirosana tällä palstalla ja hävettäisi aina kertoa toisille että lapsi syntyi pelkosektiolla. Aina synnytyksistä kuitenkin naisten kesken puhutaan. Mutta tämä kauhu ja menettämisen pelko välillä syö minulta kaiken vauvaonnen.
Kommentit (80)
Ap, siinä on nyt kaksi asiaa. Ensimmäinen on sun mielesi joka sanoo ettet pysty siihen synnytykseen. Mutta mielelläkö ajattelit synnyttää?
Ehei vaan se on sun kroppa joka valmistautuu siihen koko ajan. Naisen kroppa on tehty synnyttämiseen, miksi sun kroppasi ei siihen olisi?
Tottakai kaikkia jollain asteella pelottaa synnyttäminen mutta kun synnytys lähtee käynyiin jää mielesi aivan telineisiin kropan ottaessa ohjat. Epäiletkö sä lastasikin ettei se ole tarpeeksi "hyvä" syntymään niinkun epäilet kroppaasi ettei se osaa synnyttää??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pimpsa levis epparin takia. Leikkasivat reilusti ja tuskin palautuu. Kiva kiva!
Kun näitä pelkojuttuja lukee, niin tuleepa ajateltua, että miten ennen vanhaan synnytettin, kun ei ollut tietoa pelkopoliklinikoista ja muista hienouksista?
Kiitos teille <3 Etenkin 36-viestin kirjoittajalle. Maanantaina pelkopoli ja pysyn kannassani.
- Ap
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:02"]
Eihän sinun ole pakko kertoa, että syy sektioon oli pelko? Minun syyni sektioon oli jotain muuta, mutta en ole arastellut kertoa synnyttäneeni sektiolla. Siinä vaiheessa, kun lapsi on terveenä sylissä, ei itselle synnytystavalla ole väliä. Ainoastaan alapäänsä peräsuoleen asti repineet katkerat ämmät kehtaavat kiljua, ettei sektio ole synnytys. Kyllä se on, siinä missä se tavallisempikin.
Minä olen saanut kaikki kolme ihanaa lastani sektiolla. Suunniteltu sektio on tehty kaikille viikoilla 34-35 ja ihan terveitä ovat kaikki. Ensimmäinen sai kortisonit (mun kankkuunhan se pistettiin), mutta kahdelle seuraavalle en niitä halunnut, ja turhia olisivat olleetkin. Sektiosta toipuminen oli jokaisella kerralla helppoa - pari ekaa päivää tujummat kipulääkkeet ja sen jälkeen pärjää jo parasetamolilla. Vauvat olivat vuorokauden verran valvonnassa ja pääsivät sitten vierihoitoon. Kotiin kolmantena päivänä.
Sektioiden riskiluvut johtuvat noista sektioiden panttaamisista - yleensä sektio tehdään Suomessa vain lääketieteellisin perustein ja käytännössä silloin, kun vauva pitää saada ulos heti. Kaikki komplikaatiot, jotka johtuivat vain pieleen menneestä alatiesynnytys-yrityksestä, kirjataan sektiolle. Tämän voisivat myös tämän palstan luomusynnyttäjät yrittää ymmärtää.
Saattaahan toki sektionkin jälkeen iskeä jos jonkinlaista tulehdusta tai muuta, mutta hyvät ihmiset eihän sydänleikkaukseen menevääkään tällä tavoin pelotella?!
Kaikkein turvallisin tapa synnyttää on suunniteltu sektio, sekä äidille että lapselle. Sektio kuitenkin maksaa alatiesynnytystä enemmän, joten sitä ei saa valita eikä anneta ilman lääketieteellistä syytä.
Jos Suomessa vertailtaisiin suunniteltuja sektioita ja hätäsektioita, tai suunniteltuja sektioita ja alatiesynnytyksiä, komplikaatiot sekä lapselle että äidille ovat kummassakin jälkimmäisessä tapauksessa huomattavasti todennäköisemmät. Mitä tulee tuohon repeämäriskiin arpikudoksesta johtuen - tämän takia sektiolla synnyttäneelle tehdään synnytystapa-arvio, jotta tiedetään onnistuuko seuraava synnytys alateitse. Kahden sektion jälkeen tehdään automaattisesti sektio, riskien minimoimiseksi. Veritulppariski on jokaisessa leikkauksessa - jos riski tuohon on iso, saa napapiikit, muussa tapauksessa tukisukat.
#26: Auton allekin voi jäädä, tai meteoriitti pudota päähän, mutta en sen vuoksi jättäisi elämääni elämättä, ihan kuten haluan. :D Haluaisin kyllä nähdä, miten SINÄ valmistat lastasi elintärkeään leikkaukseen, jota ilman tämä ei todennäköisesti selviäisi...
[/quote]
Sektioiden riskiluvut ovat samanlaisia kaikissa maissa. Suomesta ei edes ole omia tilastoja, koska meillä vain 15% naisista synnyttää sektiolla ja heistäkin 9% haluaisi synnyttää alateitse. Vain 6% on äidin omasta tahdosta tehtyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 20:55"]Miksi ap välität muiden mielipiteistä? Jos valitset sektion, se on oma asiasi. Sitä paitsi muualla kehittyneissä maissa sektioita tehdään jopa puolelle äideistä - äiti saa siis valita sektion, ei tosiaan tarvitse olla synnytyspelkoa - Olen valinnut sektion ja tyytyväinen ja myös ylpeä siitä.
[/quote]
Mikä sektiossa aiheuttaa ylpeyttä? Ihan ystävällinen kysymys siis.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 20:41"]
Käsittääkseni sektio on vaarallinen vauvalle vain jos keuhkot ei ole kypsynyt tarpeeksi (supistukset vielä kypsyttävät keuhkoja). Siksi suunnitellut sektiot tehdään aikaisintaan rv39 jos lapsella ei ole hätää.
Toinen "vaara" on se ettei lapsi saa emättimessä/synnytyskanavassa olevia bakteereja. Tästä huolimatta minulla on monia sektiolla syntyneitä täysin terveitä 30v ystäviä.
Kolmas "vaara" on, että imetys ei heti käynnisty, vaan aluksi saa päivän-pari luovutettua maitoa.
Siinä ne vaarat sitten ovatkin ellei ole joku supertörppö lääkäri, joka leikkaa lasta veitsellä.
Ja ei, en tippaakaan pelkää alapääni puolesta. Revetköön koko toosa vaikka kunhan lapsi tulisi terveenä ulos.
Riskit itseäni kohtaan tiedostan sektiossa, olen lukenut aiheesta paljon, selvittänyt riskit ja ollaan käyty niitä neuvolassa läpi. Olen valmis ottamaan itselleni riskit kunhan vain lapseni olisi heti turvassa. Olisin alatiesynnytyksessä kokoajan paniikissa ja pelkäisin vain. Ei sekään taitaisi olla hyvä kun pitäisi muuhunkin keskittyä.
Mutta tosiaan viestinne varmistivat että pelkosektiot todella on melko halveksittuja äitien keskuudessa.
[/quote]
Jep, jengi hiljenee aina, jos kerron pelkosektiostani. Toisaalta olen sen verran vanha ja kokenut (olin) että kukaan ei kehdannut sanoa mitään päin naamaa. Sain sektion helposti. Ikäni, kokemukseni ja vakuuttavuuteni ansioista. Siihen vaikutti toki sekin, että ykkönen syntyi kiireellisellä sektiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sinä saa täällä kommentteja kuin puolesta ja vastaan. Sitä minä en vaan ymmärrä että miksi ruokit netissä pelkoasi, olet selvästi helposti ahdistuva ihminen ja silti luet jotain kauhutarinoita? Saitko täältä nyt tarpeeksi kauhutarinoita sektiosta? Itsekin olen hieman vainoharhainen, lähipiirissä oli kohtukuolema joten itse pelkään sitä enemmän kuin synnytystä. Ei kamalassa pelossa voi pysyä synnytystilanteessa järkevänä ja sinulle tulisi epämieluisa synnytys, mutta toivottavasti ymmärrät että leikkaus on isompi riski ja sen jälkeinen aika vaikeampi sinulle ja vauvalle. Ehkä sitä täällä vastahakoisilla kommenteilla haetaan. Minusta alatiesynnytys ei ole mikään must have-juttu, mutta jotenkin aika rutiininomaisesti se meni kun kipulääkkeen sai ja ponnistin kivuttomasti 4kg pojan maailmaan. Ei siinä mitään osannut pelätä vaikka hoitaja olen itsekin ja tiesin varmasti kaikki asiat mitkä voisi mennä pieleen. Sinä teet niinkuin parhaaksi näet.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:05"]
Kiitos teille <3 Etenkin 36-viestin kirjoittajalle. Maanantaina pelkopoli ja pysyn kannassani.
- Ap
[/quote]
Tsemppiä sinulle, Ap, pidä pääsi ja nauti loppuraskaudesta! <3
#36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi vitsi, olen niin onnellinen että synnytin alakautta. Synnytys kestyi 28h, joista 14h synnytyssalissa. Ihana lapsi syntyi eikä tarvinnut kokea sektiota. Toivottavasti en koskaan joudu niin suureen leikkaukseen. Kiva kertoa omalle tytölle ylpeänä hänen synnytyksestään, joka oli ainutkertainen. :)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:04"]
Kun näitä pelkojuttuja lukee, niin tuleepa ajateltua, että miten ennen vanhaan synnytettin, kun ei ollut tietoa pelkopoliklinikoista ja muista hienouksista?
[/quote]
Koska ei se lapsi voinut vatsaankaan jäädä. Äitikuolleisuus oli suuri ja samoin lapsikuolleisuus.
Oma mummonikin menetti yhden vauvan hapenpuutteelle kun jäi jumiin synnytyksessä.
Äitini synnytti ilman epiduraalia ja siihen aikaan kätilöt käski maata hiljaa huutamatta. Sanoi että oli elämänsä kauhein ja pelottavin kokemus 22v nuorena ujona naisena. Tietenkään siinä ajassa mies ei vielä ollut useinkaan mukana.
Eli lyhyesti: koska oli pakko. Toinen mummoni sanoo ettei koskaan olisi tahtonut kahta lasta enempää mutta ei voinut estääkkään ja lopulta 7 tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:10"]
Voi vitsi, olen niin onnellinen että synnytin alakautta. Synnytys kestyi 28h, joista 14h synnytyssalissa. Ihana lapsi syntyi eikä tarvinnut kokea sektiota. Toivottavasti en koskaan joudu niin suureen leikkaukseen. Kiva kertoa omalle tytölle ylpeänä hänen synnytyksestään, joka oli ainutkertainen. :)
[/quote]
No kivat sulle. Onpahan jotain olalle taputettavaa jos kaikki muu menikin pieleen. :)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:10"]
Voi vitsi, olen niin onnellinen että synnytin alakautta. Synnytys kestyi 28h, joista 14h synnytyssalissa. Ihana lapsi syntyi eikä tarvinnut kokea sektiota. Toivottavasti en koskaan joudu niin suureen leikkaukseen. Kiva kertoa omalle tytölle ylpeänä hänen synnytyksestään, joka oli ainutkertainen. :)
[/quote]
Hyvä hyvä, tämä oli juuri oikea ketju ylistää onnistutunna alatiesynnytystäsi ja alleviivata miten ylpeä ole AINUTKERTAISESTA synnytyksestä, koska sektiothan ovat varmaan mielestäsi ihan tusinatavaraa?
Tiedoksesi että jokainen lapsen syntymä on ainutkertainen vanhemmilleen syntyi lapsi miten hyvänsä. :)
Mutta siis tälläisten kommentien rivien välit uhkuu tuota asennetta joka meillä on valloillaan naisten keskuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsi syntyi pelkoseltiolla ja olen asian kanssa sujut joten ei hävettäisi siitä puhuakaan. Mutta ei ole kyllä kukaan koskaan kysynyt synnytystapaani. Ja jos joskus olen maininnut sektiosta niin ei siihen mitään syitä ole kysytty. Tältä palstalta saa vääristyneen kuvan ihmisistä, eihän ihmiset onneksi tosi elämässä näin törppöjä ole :)
Itse olen tyytyväinen sektiopäätökseen. Pelkopoli nimensämukaisesti oli kuin olikin _pelko_poli. Siellä nimittäin vain peloteltiin sektion kamaluudesta. No, olin ottanut jo asioista selvää eikä se vaikuttanut mielipiteeseeni. Kaikki meni hyvin ja minulla on terve ja ihana lapsi, se on tärkeintä ja siihen ei mikään synnytystapa vaikuta, kuten ei myöskään siihen kuinka hyvä äiti olen (vaikka siitäkin tällä palstalla tietysti aina ylemmyydentuntoiset alatiesynnyttäjät jaksavat jauhaa..).
Facebookissa on ryhmä elektiivinen Sektio, suosittelen liittymään. Siellä on asiallisempaa ja asiantuntevampaa keskusteluseuraa.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:02"]
Eihän sinun ole pakko kertoa, että syy sektioon oli pelko? Minun syyni sektioon oli jotain muuta, mutta en ole arastellut kertoa synnyttäneeni sektiolla. Siinä vaiheessa, kun lapsi on terveenä sylissä, ei itselle synnytystavalla ole väliä. Ainoastaan alapäänsä peräsuoleen asti repineet katkerat ämmät kehtaavat kiljua, ettei sektio ole synnytys. Kyllä se on, siinä missä se tavallisempikin.
Minä olen saanut kaikki kolme ihanaa lastani sektiolla. Suunniteltu sektio on tehty kaikille viikoilla 34-35 ja ihan terveitä ovat kaikki. Ensimmäinen sai kortisonit (mun kankkuunhan se pistettiin), mutta kahdelle seuraavalle en niitä halunnut, ja turhia olisivat olleetkin. Sektiosta toipuminen oli jokaisella kerralla helppoa - pari ekaa päivää tujummat kipulääkkeet ja sen jälkeen pärjää jo parasetamolilla. Vauvat olivat vuorokauden verran valvonnassa ja pääsivät sitten vierihoitoon. Kotiin kolmantena päivänä.
Sektioiden riskiluvut johtuvat noista sektioiden panttaamisista - yleensä sektio tehdään Suomessa vain lääketieteellisin perustein ja käytännössä silloin, kun vauva pitää saada ulos heti. Kaikki komplikaatiot, jotka johtuivat vain pieleen menneestä alatiesynnytys-yrityksestä, kirjataan sektiolle. Tämän voisivat myös tämän palstan luomusynnyttäjät yrittää ymmärtää.
Saattaahan toki sektionkin jälkeen iskeä jos jonkinlaista tulehdusta tai muuta, mutta hyvät ihmiset eihän sydänleikkaukseen menevääkään tällä tavoin pelotella?!
Kaikkein turvallisin tapa synnyttää on suunniteltu sektio, sekä äidille että lapselle. Sektio kuitenkin maksaa alatiesynnytystä enemmän, joten sitä ei saa valita eikä anneta ilman lääketieteellistä syytä.
Jos Suomessa vertailtaisiin suunniteltuja sektioita ja hätäsektioita, tai suunniteltuja sektioita ja alatiesynnytyksiä, komplikaatiot sekä lapselle että äidille ovat kummassakin jälkimmäisessä tapauksessa huomattavasti todennäköisemmät. Mitä tulee tuohon repeämäriskiin arpikudoksesta johtuen - tämän takia sektiolla synnyttäneelle tehdään synnytystapa-arvio, jotta tiedetään onnistuuko seuraava synnytys alateitse. Kahden sektion jälkeen tehdään automaattisesti sektio, riskien minimoimiseksi. Veritulppariski on jokaisessa leikkauksessa - jos riski tuohon on iso, saa napapiikit, muussa tapauksessa tukisukat.
#26: Auton allekin voi jäädä, tai meteoriitti pudota päähän, mutta en sen vuoksi jättäisi elämääni elämättä, ihan kuten haluan. :D Haluaisin kyllä nähdä, miten SINÄ valmistat lastasi elintärkeään leikkaukseen, jota ilman tämä ei todennäköisesti selviäisi...
[/quote]
Sektioiden riskiluvut ovat samanlaisia kaikissa maissa. Suomesta ei edes ole omia tilastoja, koska meillä vain 15% naisista synnyttää sektiolla ja heistäkin 9% haluaisi synnyttää alateitse. Vain 6% on äidin omasta tahdosta tehtyjä.
[/quote]
Sairaalan sisäiset tilastot ovat olemassa. :)
t: NKL:n varsin tutussa hoivassa 3x sektiolla synnyttänyt
Kirjoitin aiemmin kahdesta sektiostani. Myönnän, että synnytyspelko ei ole minulle tuttu asia ja itse olisin kyllä mieluummin alakautta synnyttänyt. Siltikin voin sanoa, että lopputuloksena minulla on kaksi täydellistä lasta ja ylpeänä minäkin olen kertonut lapsilleni kahdesta ainutkertaisesta synnytyksestä. Pääasia kuitenkin oli sitten sektio tai alakauttasynnytys on, että niin lapsi kuin äitikin voi hyvin.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:10"]
Voi vitsi, olen niin onnellinen että synnytin alakautta. Synnytys kestyi 28h, joista 14h synnytyssalissa. Ihana lapsi syntyi eikä tarvinnut kokea sektiota. Toivottavasti en koskaan joudu niin suureen leikkaukseen. Kiva kertoa omalle tytölle ylpeänä hänen synnytyksestään, joka oli ainutkertainen. :)
[/quote]
Hyvä hyvä, tämä oli juuri oikea ketju ylistää onnistutunna alatiesynnytystäsi ja alleviivata miten ylpeä ole AINUTKERTAISESTA synnytyksestä, koska sektiothan ovat varmaan mielestäsi ihan tusinatavaraa?
Tiedoksesi että jokainen lapsen syntymä on ainutkertainen vanhemmilleen syntyi lapsi miten hyvänsä. :)
Mutta siis tälläisten kommentien rivien välit uhkuu tuota asennetta joka meillä on valloillaan naisten keskuudessa.
[/quote]
No ei sektiossa ainakaan ole mitään sellaista, jota äiti ja tytär voivat jakaa esim. tyttären tulevassa synnytyksessä. Kun olin raskaana, minusta oli kiva kuulla äidiltäni miten hänen synnytyksensä ja hänen äitinsä synnytykset ovat menneet, ja miten itse synnyin. Pieni asia, mutta hyvin merkityksellinen synnytykseen valmistautuvalle esikoisen odottajalle. Sain niistä valtavasti vertaistukea ja luottamusta. Alatiesynnytyshän on aina tietyllä tavalla hyvin ainutkertainen tapahtuma, ja samallakin äidillä erilainen eri lasten syntyessä.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:07"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 20:55"]Miksi ap välität muiden mielipiteistä? Jos valitset sektion, se on oma asiasi. Sitä paitsi muualla kehittyneissä maissa sektioita tehdään jopa puolelle äideistä - äiti saa siis valita sektion, ei tosiaan tarvitse olla synnytyspelkoa - Olen valinnut sektion ja tyytyväinen ja myös ylpeä siitä. [/quote] Mikä sektiossa aiheuttaa ylpeyttä? Ihan ystävällinen kysymys siis.
[/quote]
Se että tulee äidiksi. Se, että sai raskauden kunnalla päätökseen. Se, että teki sen päätöksen, taikka lopulta tilanne ajautui siihen ja on sekin melkoinen koettelemus ja iso leikkaus.
Kaikista synnytyksistä voi olla ylpeä!
Sulle ap. Jos nyt saat tahtosi läpi ja sut leikataan, niin joo, yksi pelko pois. Sitten se alkaakin koko lopun elämän pituinen pelkääminen sen lapsen puolesta; että elää, ei sairastu vakavasti, käy koulunsa, hoitaa asiansa niin, ettei tarvitse puolestaan hävetä. No joo, pelkonsa kullakin.
Itsellä takana alatiesynnytys ja siitä saatujen traumojen aiheuttamana pelkosyyn takia tehty sektio. Ja voin ainakin omasta puolestani suositella sektiota. Valinta on sinun, eikä sinun tarvitse muiden mielipiteistä välittää, jos sektioon päädyt. Toivuin itse sektiosta huomattavasti nopeammin kuin alatiesynnytyksestä, jonka jälkeen en voinut kävellä pitkiä matkoja tai istua vielä kuukaudenkaan jälkeen. Sektion jälkeen kannoin vauvaa sairaalan käytävällä jo seuraava päivänä ja kävin kaupassa alle viikko sektiosta. Minulle se oli paras ratkaisu järjetön pelko huomioon ottaen. Kun sain sektiopäätöksen, olo oli kuin olisin voittanut pääosuman lotossa. Jos vielä mietit alatiesynnytystä vaihtoehtona, ehkä pelkosi on voitettavissa. Itse en olisi voinut alateitse synnyttää. Pahin riski vauvalle olisi ollut täydellinen paniikki kesken ponnistusvaiheen, joka itselle oli pahin kokemus. Valinta on sinun! Ja yhtä ihana lapsesi on, huolimatta synnytystavasta. Älä kuuntele liiaksi todellisesta synnytyspelosta tietämättömien kommentteja!