Lue keskustelun säännöt.
En uskalla synnyttää alateitse
09.07.2015 |
Lähete pelkopolille tehty, sillä en saanut enää nukuttua synnytyspeloltani. Tuttavapiirissä kävi tapaus, jossa lääkärien töppäilyjen takia lapsi kuoli hapenpuutteeseen. Esimerkiksi facebookin Hoitovirheet kuriin! julkisessa ryhmässä on kamalia tarinoita juuri synnytyksistä, missä vauvoja on menehtynyt tai vammautunut aivan turhaan. Jotka sektio olisi pelastanut. Yksi nainen menetti vauvansa lisäksi myös kohtunsa. Kaikki lääkärin virhearvion perusteella.
Minullekin on sattunut hoitovirhe kun toisessa leikkauksessa sain hermovaurion, vaikka riski oli erittäin minimaalinen. Kokeneempi leikkaaja kenties olisi osannut välttää tämän.
Olen menettänyt kaiken luottamukseni lääkäreihin ja sairaanhoitoon, ja pelkään alatiesynnytystä vauvani puolesta yli kaiken. Mielestäni alateitse synnyttävät naiset ovat hurjan rohkeita kun synnytys on "hyppy tuntemattomaan" eikä sitä voi koskaan suunnitella.
Näillä näkymin saisin pelkosektion. Tahtoisin vain että vauva saataisi nopeasti turvaan, ja voisin huokaista pelostani. Olen käynyt myös psykologilla raskausaikana purkamassa huoltani, mutta mikään ei auta.
On vain kauhu että menetän lapseni alatiesynnytyksessä jos jotain menee vikaan, enkä osaa vaatia oikeaa hoitoa.
Tuntuu että pelkosektio on kirosana tällä palstalla ja hävettäisi aina kertoa toisille että lapsi syntyi pelkosektiolla. Aina synnytyksistä kuitenkin naisten kesken puhutaan. Mutta tämä kauhu ja menettämisen pelko välillä syö minulta kaiken vauvaonnen.
Kommentit (80)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 22:51"]Kun mun synnytys oli ohi, kävelin yöllä tyytyväisenä vessaan, kävin suihkussa, hoidin vauvaa. Viereisen sängyn sektion saanut voihki kivuissaan lisää kipulääkettä, tarvitsi kahden hoitsun avun kääntymiseen vuoteessa ja pissat menivät kateriin. Oksenteli myös välillä railakkaasti. Pakko sanoa, että olin tyytyväinen alatiesynnytyksestäni. Luomuna meni ja pääsi heti vauvaa hoitamaan. Ei tikkejä.
[/quote]
Kun minun Sektio oli ohi kävelin myös tyytyväisenä vessaan ja hoidin vauvaa. No okei pari tuntia meni tietysti puuduksissa mutta noin niinkun muuten. Mutta olethan sä nyt luomusynnyttäjänä tietysti vähän parempi ihminen ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:10"]
Voi vitsi, olen niin onnellinen että synnytin alakautta. Synnytys kestyi 28h, joista 14h synnytyssalissa. Ihana lapsi syntyi eikä tarvinnut kokea sektiota. Toivottavasti en koskaan joudu niin suureen leikkaukseen. Kiva kertoa omalle tytölle ylpeänä hänen synnytyksestään, joka oli ainutkertainen. :)
[/quote]
Hyvä hyvä, tämä oli juuri oikea ketju ylistää onnistutunna alatiesynnytystäsi ja alleviivata miten ylpeä ole AINUTKERTAISESTA synnytyksestä, koska sektiothan ovat varmaan mielestäsi ihan tusinatavaraa?
Tiedoksesi että jokainen lapsen syntymä on ainutkertainen vanhemmilleen syntyi lapsi miten hyvänsä. :)
Mutta siis tälläisten kommentien rivien välit uhkuu tuota asennetta joka meillä on valloillaan naisten keskuudessa.
[/quote]
No ei sektiossa ainakaan ole mitään sellaista, jota äiti ja tytär voivat jakaa esim. tyttären tulevassa synnytyksessä. ...
[/quote]
Entä, jos se tytär joutuu sektioon tahtomattaan? Rummutatko silloinkin erinomaisuuttasi, kun kykenit alatiesynnytykseen, jossa tyttäresi selkeästi epäonnistui? Hupsista, koipi suusta...
AP:lle tsempit. Hyvin se menee. Sektio on ihan ok.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:17"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:10"]
Voi vitsi, olen niin onnellinen että synnytin alakautta. Synnytys kestyi 28h, joista 14h synnytyssalissa. Ihana lapsi syntyi eikä tarvinnut kokea sektiota. Toivottavasti en koskaan joudu niin suureen leikkaukseen. Kiva kertoa omalle tytölle ylpeänä hänen synnytyksestään, joka oli ainutkertainen. :)
[/quote]
Hyvä hyvä, tämä oli juuri oikea ketju ylistää onnistutunna alatiesynnytystäsi ja alleviivata miten ylpeä ole AINUTKERTAISESTA synnytyksestä, koska sektiothan ovat varmaan mielestäsi ihan tusinatavaraa?
Tiedoksesi että jokainen lapsen syntymä on ainutkertainen vanhemmilleen syntyi lapsi miten hyvänsä. :)
Mutta siis tälläisten kommentien rivien välit uhkuu tuota asennetta joka meillä on valloillaan naisten keskuudessa.
[/quote]
No ei sektiossa ainakaan ole mitään sellaista, jota äiti ja tytär voivat jakaa esim. tyttären tulevassa synnytyksessä. Kun olin raskaana, minusta oli kiva kuulla äidiltäni miten hänen synnytyksensä ja hänen äitinsä synnytykset ovat menneet, ja miten itse synnyin. Pieni asia, mutta hyvin merkityksellinen synnytykseen valmistautuvalle esikoisen odottajalle. Sain niistä valtavasti vertaistukea ja luottamusta. Alatiesynnytyshän on aina tietyllä tavalla hyvin ainutkertainen tapahtuma, ja samallakin äidillä erilainen eri lasten syntyessä.
[/quote]
Äitini synnytti neljä lasta alakautta ja itselläni on pelkästään kiireellisiä sektioita. Ei toiminut meidän perheessä tuo.
No mutta suomessa kulttuurikin on sellainen että kunnioitusta saa mitä enemmän kärsii. Jos maksat yksityisesti hampaanpoiston anestesiassa olet nössö. Kipu karaistaa!
Pelkosektion haluavat ovat kuin rintamakarkureita. Mitä rankempi sotatarina, sen kunnioitetumpi.
Se suomalainen sisu! Eli järjetöntä. Luulisi että tälläisestä ajattelusta olisi jo päästy kun ajat muuttuu. Ei ole pakko vääntää hampaat irvessä, vaan kuunnella itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 20:31"]Oikeasti pelkäät vain pillusi puolesta
[/quote]
Alateitse kaksi kertaa synnyttäneenä voisin sanoa että vaikka syy olisikin tuo niin pelko ei ole täysin aiheeton... Jos olisin ennen synnyttämistä tiennyt mitä nyt tiedän, olisin myös itkenyt itselleni sektiot...
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:26"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 20:31"]Oikeasti pelkäät vain pillusi puolesta [/quote] Alateitse kaksi kertaa synnyttäneenä voisin sanoa että vaikka syy olisikin tuo niin pelko ei ole täysin aiheeton... Jos olisin ennen synnyttämistä tiennyt mitä nyt tiedän, olisin myös itkenyt itselleni sektiot...
[/quote]
Mitä sinulle kävi? Ihan noin mielenkiinnosta? 4-asteen repeämät? :( Ja totta, molemmissa on komplikaatioriskinsä. Molemmissa voi mennä täydellisesti, vaikeasti tai totaalisen pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:20"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:10"]
Voi vitsi, olen niin onnellinen että synnytin alakautta. Synnytys kestyi 28h, joista 14h synnytyssalissa. Ihana lapsi syntyi eikä tarvinnut kokea sektiota. Toivottavasti en koskaan joudu niin suureen leikkaukseen. Kiva kertoa omalle tytölle ylpeänä hänen synnytyksestään, joka oli ainutkertainen. :)
[/quote]
Hyvä hyvä, tämä oli juuri oikea ketju ylistää onnistutunna alatiesynnytystäsi ja alleviivata miten ylpeä ole AINUTKERTAISESTA synnytyksestä, koska sektiothan ovat varmaan mielestäsi ihan tusinatavaraa?
Tiedoksesi että jokainen lapsen syntymä on ainutkertainen vanhemmilleen syntyi lapsi miten hyvänsä. :)
Mutta siis tälläisten kommentien rivien välit uhkuu tuota asennetta joka meillä on valloillaan naisten keskuudessa.
[/quote]
No ei sektiossa ainakaan ole mitään sellaista, jota äiti ja tytär voivat jakaa esim. tyttären tulevassa synnytyksessä. ...
[/quote]
Entä, jos se tytär joutuu sektioon tahtomattaan? Rummutatko silloinkin erinomaisuuttasi, kun kykenit alatiesynnytykseen, jossa tyttäresi selkeästi epäonnistui? Hupsista, koipi suusta...
[/quote]
Niin tai entäs jos tyttäresi päätyy pelkosektioon? Halveksutko häntäkin? Pettymys kun et voi jakaa tätä voimattomana kokemusta hänen kanssaan sitten?
Kiireellinen sektio, alatie synnytys ja hätäsektio. Ekan aikana olin pettynyt koska en saanut synnytettyä alakautta. Tokan aikana sain pahat repeämät, enkä saanut istua 6viikkoon. Hätäsektiossa repesin sisältä jostain että huusin koko yön ja lähes seuraavan päivän. Maitoa tuli jokaisen kohdalla vasta viidentenä päivänä. Mutta tärkeintä on että kaikki on terveitä, reippaita lapsia :)
Luota itseesi, joka tapauksessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon synnyttäny seitsemän alakautta ja ilman puudutuksia ja niin haluaisin synnyttää tämän kahdeksannenkin, mutta ennen kaikkea haluan tämänkin vauvani syntyvän mahdollisimman turvallisesti ja riskittömästi, toisaalta haluan näiden kaikkien pikkuisteni vuoksi toipua mahdollisimman hyvin ja nopeasti.
.
Ajattelen kuitenkin, että äidin vaisto on niin vahva, en tiedä, onko se sitä, että alitajunta rekisteröi tiedostamatta asioita, joilla on merkitystä, vai jotain muuta, mutta tiedän monia esimerkkejä, joissa äidin vahva tunne on ollut oikeassa, vaikka kokeneet lääkärit on olleet eri mieltä.. eräs äiti mm. pyysi ennen alatiesynnytystä, että leikattaisiin, puolisonsa tarjoutui maksamaan kaikki kulut. Suomessahan se ei toimi niin ja tämä äiti pakotettiin synnyttämään alakautta ja lapsi vammautui vakavasti. Siksikin ajattelen, että kannattaa kuunnella itseään. Itse asiassa oma lääkärinikin sanoi, että yleensä äiti tietää itse, onko kaikki hyvin jne.
.
Pidän myös hölmönä ajatusta, että sektio ei olis synnytys. Siinä äiti ei ole ehkä samalla lailla aktiivinen toimija kuin alatiesynnytyksessä, mutta ihan samalla lailla se vauva mullistaa vanhempiensa elämän. Ihan niin kuin puudutuksessa ei tunne kipua niin kuin luomuna synnyttäessä.. Itse pelkään enemmän puudutusta kuin kipua, samoin kuin enemmän sektiota kuin alatiesynnytystä.
.
Tärkeintä on kuunnella itseään ja ottaa vauva vastaan hyvillä mielin. Vauva tarvii enemmän vanhempiaan ja huolen pitoa kuin "oikean tavan" syntyä.
.
Onnea loppuraskauteen ja synnytykseen :)
Sektio voi mennä myös todella hyvin. Esikoinen leikattiin suunnitellusti perätilan takia ja vauva oli vierihoidossa koko ajan. Haava parani hyvin enkä ollut kipeä. Ainoa miinus mielestäni oli se, ettei imetys käynnistynyt kunnolla, vauvan paino laski ja sen jälkeen sai enimmäkseen pulloruokaa. Terve ja hyvin kasvanut lapsi on silti. Miten pelkosektio eroaisi "normaalista" suunnitellusta sektiosta? Ei juuri mitenkään, se vain että fysiologinen syy puuttuu. Ei kohtu eikä lapsi sitä tiedä miksi synnytystapa on sektio. Ihan suotta kiduttaa äitiä ja pakottaa alatiesynnytykseen. Voi toki myös olla että ap synnyttäisi hyvin myös alateitse, mutta pakottaa ei voi. En haluaisi vertailla alatiesynnytystä ja sektiota, mutta kuopuksen synnytyksestä olin paljon kipeämpi kuin sektiosta. Kaikki me olemme yksilöitä, eikä synnytystä (oli se sitten sektio tai alatiesynnytys) voi ennustaa etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä alatiesynnytys onnistuu, ainakin suurimmalta osalta. En voi väittää että kaikilta, koska se ei olisi todenmukaista. Jos olet terve ihminen, niin alatiesynnytys onnistuu kyllä, ja se on äidille jopa helpompi ja turvallisempi kuin sektio. Alatiesynnytys on myös lapselle turvallisempi kuin sektio. Ensisynnyttäjällä aihe tuntuu pelottavalta, ja se on aivan järkeenkäypää. Puudutukset ovat kuitenkin sen verran hyvät jo supistusten alusta lähtien, lapsen ulos tuloon saakka, että oman itsensä puolesta ei tarvitse liiaksi huolehtia. Suosittelisin itse alatiesynnytystä, jolloin lapsen saa myös nopeamin rinnallensa, eikä tarvitse lääkäreiden tikkailla suuria leikkaushaavoja kiinni.
Jos et uskalla niin et uskalla. Silloin synnytät sektiolla ja piste. Tässä maailmassa ei tulla jakamaan kunniamainintoja synnytystavasta riippuen. Itse pelkäsin myös ja harkitsin sektiota. Päädyin kuitenkin synnyttämään alakautta. Itse synnytyksessä en enää tajunnut pelätä. Tsemppiä loppuraskauteen, teet nyt lopullisen päätöksen ja lopetat murehtimisen. Itse et voi kuitenkaan juuri mihinkään vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:57"]Kyllä alatiesynnytys onnistuu, ainakin suurimmalta osalta. En voi väittää että kaikilta, koska se ei olisi todenmukaista. Jos olet terve ihminen, niin alatiesynnytys onnistuu kyllä, ja se on äidille jopa helpompi ja turvallisempi kuin sektio. Alatiesynnytys on myös lapselle turvallisempi kuin sektio. Ensisynnyttäjällä aihe tuntuu pelottavalta, ja se on aivan järkeenkäypää. Puudutukset ovat kuitenkin sen verran hyvät jo supistusten alusta lähtien, lapsen ulos tuloon saakka, että oman itsensä puolesta ei tarvitse liiaksi huolehtia. Suosittelisin itse alatiesynnytystä, jolloin lapsen saa myös nopeamin rinnallensa, eikä tarvitse lääkäreiden tikkailla suuria leikkaushaavoja kiinni.
[/quote]
Olen terve ihminen mutta silti kaikki kolme lasta ovat olleet niin solmussa napanuoran kanssa. Jokaisen kohdalla syke laskenut ja kiireellä kärrätty leikkaussaliin. Ilman sektiota mulla ei olisi lapsia. Periiate ja käytäntö ei katsos ole aina sama asia...
Minä olen todella kipuherkkä ja sain sellaiset dropit alatiesynnytyksessä, että kipua en tuntenut. Ihmettelen, miksi se olisi niin kärsimystä? Valtaosa uudelleensynnyttäjistä synnyttää ja haluaa synnyttää alateitse. Tekeehän se suurella osalla kipeää, mutta esim. epiduraali on kyllä todella toimiva yleensä. Jos olet nuori ja normaalipainoinen, en näe mitään syytä olla yrittämättä alatiesynnystystä. Jos olet iäkäs synnyttäjä tai hyvin ylipainoinen, tai molempia, sektio voi olla järkevämpää. Ottakaa huomioon, että myös alatiesynnytyksen komplikaatioissa ovat mukana esim. sairaalloisen lihavat äidit, hyvin iäkkäät (joiden synnytys keskeytyy paljon todennäköisemmin kuin nuorempien), raskausdiabeetikot ja suuret lapset, huumeidenkäyttäjät jotka tulevat sairaalaan kun synnytys ollut käynnissä ties kuinka kauan, sydänsairaat, jnejne. Terveen, normaalipainoisen alatiesynnytys onnistuu USEIMMITEN erittäin hyvin.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:06"]Minä olen todella kipuherkkä ja sain sellaiset dropit alatiesynnytyksessä, että kipua en tuntenut. Ihmettelen, miksi se olisi niin kärsimystä? Valtaosa uudelleensynnyttäjistä synnyttää ja haluaa synnyttää alateitse. Tekeehän se suurella osalla kipeää, mutta esim. epiduraali on kyllä todella toimiva yleensä. Jos olet nuori ja normaalipainoinen, en näe mitään syytä olla yrittämättä alatiesynnystystä. Jos olet iäkäs synnyttäjä tai hyvin ylipainoinen, tai molempia, sektio voi olla järkevämpää. Ottakaa huomioon, että myös alatiesynnytyksen komplikaatioissa ovat mukana esim. sairaalloisen lihavat äidit, hyvin iäkkäät (joiden synnytys keskeytyy paljon todennäköisemmin kuin nuorempien), raskausdiabeetikot ja suuret lapset, huumeidenkäyttäjät jotka tulevat sairaalaan kun synnytys ollut käynnissä ties kuinka kauan, sydänsairaat, jnejne. Terveen, normaalipainoisen alatiesynnytys onnistuu USEIMMITEN erittäin hyvin.
[/quote]
Useimmiten ei lohduta sitä, jolla on ollu vahva tunne siitä, ettei halua tai uskalla synnyttää alakautta, mutta painostuksen tms jälkeen tehny sen ja tuloksena on synnytyksessä vammautunut vauva
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:06"]Minä olen todella kipuherkkä ja sain sellaiset dropit alatiesynnytyksessä, että kipua en tuntenut. Ihmettelen, miksi se olisi niin kärsimystä? Valtaosa uudelleensynnyttäjistä synnyttää ja haluaa synnyttää alateitse. Tekeehän se suurella osalla kipeää, mutta esim. epiduraali on kyllä todella toimiva yleensä. Jos olet nuori ja normaalipainoinen, en näe mitään syytä olla yrittämättä alatiesynnystystä. Jos olet iäkäs synnyttäjä tai hyvin ylipainoinen, tai molempia, sektio voi olla järkevämpää. Ottakaa huomioon, että myös alatiesynnytyksen komplikaatioissa ovat mukana esim. sairaalloisen lihavat äidit, hyvin iäkkäät (joiden synnytys keskeytyy paljon todennäköisemmin kuin nuorempien), raskausdiabeetikot ja suuret lapset, huumeidenkäyttäjät jotka tulevat sairaalaan kun synnytys ollut käynnissä ties kuinka kauan, sydänsairaat, jnejne. Terveen, normaalipainoisen alatiesynnytys onnistuu USEIMMITEN erittäin hyvin. [/quote] Useimmiten ei lohduta sitä, jolla on ollu vahva tunne siitä, ettei halua tai uskalla synnyttää alakautta, mutta painostuksen tms jälkeen tehny sen ja tuloksena on synnytyksessä vammautunut vauva
[/quote]
Yleisempiä ovat varmasti onnistumistarinat siitä, kuinka synnytys olikin ohi kuudessa tunnissa ja tuloksena kaunis vauva. Tietenkään ei lohduta, jos lapsi vammautuu. Tiesit kuitenkin varmaan, että tuo sektion haluaminen ja synnytyksen epäonnistumisen pelkääminen on synnytyspelkoa? Synnytyspelko on yleisintä masentuneilla ja seksuaalista väkivaltaa kokeneilla, syömishäiriöisillä ja yllätysraskauden kokeneilla. Siihen on mahdollista saada apua.
Lievätkin mielenterveyden ongelmat lisäävät synnytyspelon riskiä. Samoin tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten taipumus täydellisyyden tavoitteluun, luovat suorituspaineita suhteessa raskauteen, synnytykseen ja tulevaan vanhemmuuteen. Näiden asioiden huolellinen kartoittaminen on neuvolan tehtävä.
Synnytyspelkopotilas kärsii luottamuspulasta: hänen on vaikeaa luottaa joko itseensä tai hoitohenkilökuntaan. Siksi potilaan luottamusta hoitoa antavaan tahoon, hoitohenkilökuntaan ja potilaaseen itseensä tulisi vahvistaa.
Turvallisuuden tunne on edellytys sille, että aivot voivat vastaanottaa ja käsitellä tietoa ja tunteita. Pelkäävä potilas kokee stressiä, hän on yli- tai alivireystilassa ja hänen on hankalaa tai jopa mahdotonta ilmaista itseään vapaasti tai omaksua tietoa synnytyksestä.
Ei ole kuitenkaan kovin realistista pelätä lapsen vammautumista. Todennäköisempää on, että lapsi kuolee liikenneonnettomuudessa kuin vammautuu synnytyksessä.
Lähes jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä. Tämä on luonnollista uuden tilanteen edessä. Voimakas synnytyspelko sen sijaan on suhteeton ja epärealistinen pelko, joka on haitallinen sekä naiselle itselleen että raskauden ja synnytyksen kululle. On arvioitu, että noin 6–10 %:n raskaana olevista kärsii synnytyspelosta.
Altistavat tekijät
Psyykkiset ongelmat ennen raskautta ja sen aikana lisäävät synnytyspelon riskiä. Erityisesti raskaudenaikainen masentuneisuus on voimakkaasti yhteydessä synnytyspelkoon. Myös muut jaksamista kuormittavat tekijät, kuten työttömyys, taloudelliset ongelmat ja tuleva yksinhuoltajuus lisäävät riskiä synnytyspelkoon, varsinkin, jos sosiaalinen tukiverkko on riittämätön.
Väkivaltaiset tai kivuliaat seksuaaliset kokemukset tai kivuliaat gynekologiset toimenpiteet (erityisesti raskaudenkeskeytys) voivat heijastua myöhemmin synnytyspelkona. Synnytyskivun pelko on yhteydessä kivun pelkoon yleensä, riippumatta siitä, kuinka mones synnytys on tulossa. Pelkoon siitä, ettei itse osaa synnyttää, liittyy pelko lapsen vaurioitumisesta.
Hoito
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00884
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:19"][quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:13"]
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:06"]Minä olen todella kipuherkkä ja sain sellaiset dropit alatiesynnytyksessä, että kipua en tuntenut. Ihmettelen, miksi se olisi niin kärsimystä? Valtaosa uudelleensynnyttäjistä synnyttää ja haluaa synnyttää alateitse. Tekeehän se suurella osalla kipeää, mutta esim. epiduraali on kyllä todella toimiva yleensä. Jos olet nuori ja normaalipainoinen, en näe mitään syytä olla yrittämättä alatiesynnystystä. Jos olet iäkäs synnyttäjä tai hyvin ylipainoinen, tai molempia, sektio voi olla järkevämpää. Ottakaa huomioon, että myös alatiesynnytyksen komplikaatioissa ovat mukana esim. sairaalloisen lihavat äidit, hyvin iäkkäät (joiden synnytys keskeytyy paljon todennäköisemmin kuin nuorempien), raskausdiabeetikot ja suuret lapset, huumeidenkäyttäjät jotka tulevat sairaalaan kun synnytys ollut käynnissä ties kuinka kauan, sydänsairaat, jnejne. Terveen, normaalipainoisen alatiesynnytys onnistuu USEIMMITEN erittäin hyvin. [/quote] Useimmiten ei lohduta sitä, jolla on ollu vahva tunne siitä, ettei halua tai uskalla synnyttää alakautta, mutta painostuksen tms jälkeen tehny sen ja tuloksena on synnytyksessä vammautunut vauva
[/quote]
Yleisempiä ovat varmasti onnistumistarinat siitä, kuinka synnytys olikin ohi kuudessa tunnissa ja tuloksena kaunis vauva. Tietenkään ei lohduta, jos lapsi vammautuu. Tiesit kuitenkin varmaan, että tuo sektion haluaminen ja synnytyksen epäonnistumisen pelkääminen on synnytyspelkoa? Synnytyspelko on yleisintä masentuneilla ja seksuaalista väkivaltaa kokeneilla, syömishäiriöisillä ja yllätysraskauden kokeneilla. Siihen on mahdollista saada apua.
Lievätkin mielenterveyden ongelmat lisäävät synnytyspelon riskiä. Samoin tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten taipumus täydellisyyden tavoitteluun, luovat suorituspaineita suhteessa raskauteen, synnytykseen ja tulevaan vanhemmuuteen. Näiden asioiden huolellinen kartoittaminen on neuvolan tehtävä.
Synnytyspelkopotilas kärsii luottamuspulasta: hänen on vaikeaa luottaa joko itseensä tai hoitohenkilökuntaan. Siksi potilaan luottamusta hoitoa antavaan tahoon, hoitohenkilökuntaan ja potilaaseen itseensä tulisi vahvistaa.
Turvallisuuden tunne on edellytys sille, että aivot voivat vastaanottaa ja käsitellä tietoa ja tunteita. Pelkäävä potilas kokee stressiä, hän on yli- tai alivireystilassa ja hänen on hankalaa tai jopa mahdotonta ilmaista itseään vapaasti tai omaksua tietoa synnytyksestä.
Ei ole kuitenkaan kovin realistista pelätä lapsen vammautumista. Todennäköisempää on, että lapsi kuolee liikenneonnettomuudessa kuin vammautuu synnytyksessä.
[/quote]
Usein varmaan niinkin, mutta tiedän silti useamman tapauksen, joissa vahinko on tapahtunut vastoin todennäköisyyttä. Yksi lapsi mm. eli elämänsä alkutaipaleen riippukeinussa, koska kaikkialla muualla hapenpuutteen aiheuttamat kouristukset oli niin rajuja. Ja ko. äiti ei ollut ensisynnyttäjä ja tosiaan suorastaan rukoili, että sais sektion, mutta erityisiä riskejä ei pitänyt olla...
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:10"]
Voi vitsi, olen niin onnellinen että synnytin alakautta. Synnytys kestyi 28h, joista 14h synnytyssalissa. Ihana lapsi syntyi eikä tarvinnut kokea sektiota. Toivottavasti en koskaan joudu niin suureen leikkaukseen. Kiva kertoa omalle tytölle ylpeänä hänen synnytyksestään, joka oli ainutkertainen. :)
[/quote]
Hyvä hyvä, tämä oli juuri oikea ketju ylistää onnistutunna alatiesynnytystäsi ja alleviivata miten ylpeä ole AINUTKERTAISESTA synnytyksestä, koska sektiothan ovat varmaan mielestäsi ihan tusinatavaraa?
Tiedoksesi että jokainen lapsen syntymä on ainutkertainen vanhemmilleen syntyi lapsi miten hyvänsä. :)
Mutta siis tälläisten kommentien rivien välit uhkuu tuota asennetta joka meillä on valloillaan naisten keskuudessa.
[/quote]
Tällaiset mammat vaanivat siellä hiekkalaatikon laidalla istuen kahisevassa tuulipuvussaan, tupakka hampaissa ja raakkuvat viskinpolttamalla äänellä Janicoyaan ja Jezminoyaan olemaan heittelemättä hiekkaa, samalla kun utelevat josko kelpaat jengiin ainoalla oikealla tavalla synnyttäneenä äitinä. Yes!