Nyt menee jo liian pitkälle. Itkuinen lapseni soitti koulusta, saako tulla kotiin.

Mihin ja mistä sä olet rikosilmoitukset tehnyt, jos ne ei ät ole johtaneet mihinkään?

Kannattaa ottaa yhteyttä rehtorin esimieheen. Koulutoimenjohtaja, sivistystoimenjohtaja tms. Ei noin pitkälle edenneessä kiusaamisessa enää mitkään keskustelut auta, tarvitaan rangaistuksia.

Hae esiin Hells Angels tai joku moottoripyörämies ,  jolle maksat sopivan summan että kuljettaa ja hakee poikasi viikon parin aikana.Eiköhän lopu kiusaus.

Näin teki joku perhe Ruotsissa.Siihen loppui keljuileminen. 

Vierailija kirjoitti:

Mihin ja mistä sä olet rikosilmoitukset tehnyt, jos ne ei ät ole johtaneet mihinkään?

Mihin sinä luulet että rikosilmoitus johtaa? Luuletko että jos teini lyö toista teiniä, että hän joutuisi siitä vankilaan 2 vuodeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttääkö se erilaiselta? Onko sillä kehitysvamma?

Mitä hemmetin väliä sillä on?? Että pitäisi ostaa coolit vaatteet? Kai jokainen saa näyttää miltä tahansa ja silti kukaan ei ole oikeutettu kiusaamaan.

Muistan kuinka siskon poika oli tarkka sukkienkin kanssa. Muutamat oppilaat tarkastivat alsuvaatteet ja sukat  koulussa! Syy, mitä arvelette ?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun pijan kiysaaminen loppui kun asiasta kerroin opettajalle.

Kiusaajille pidettiin hyvin vakava keskusyelu,kotiin soitot ja ensikerralla tulee poliisiasia,jos vielä kiusaavat koulussa ketään.

Asumme tosin Helsingistä 100km.

Muuttakaa pois,vaikka epäreilua onkin,mutta pieniä mukavia kaupunkeja riittää ja näissä on paremmat olot lapsilla.

Kiusaamista tapahtuu kyllä yhtälailla pienemmilläkin paikkakunnilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaminen on kärjistynyt väkivallaksi ja lapsi on tullut verisenä kotiin, on tilanne erittäin vakava ja rehtorin olisi pitänyt puuttua asiaan jo ajat sitten.

Sopisi jo kiusaajat erottaa koulusta ja siirtää toiseen kouluun.

Se on alunperinkin tainnut olla väkivaltaa, ei vain noin isoa tai ainakin jonkunlaista provosointia siihen. Luulen, että noiden kiusaajien mielestä on hauskaa ärsyttää mun poikaa, koska hänellä on vaikeuksia hillitä omia tunteitaan ja joutuu sen takia mukaan noihin tilanteisiin ja suuttuu oikeasti... Oikeasti ei haluaisi. Tätä olen koulussakin yrittänyt sanoa, vaan valitettavasti mulla on tunne, että koulussa ei oikein ymmärretä kuinka vakavaa tuollainen on. Mua ihan oikeasti pelottaa myös se, että oma lapseni suuttuu niin kovasti, että satuttaa pahasti vahingossa jotain kiusaajista. Siis sen lisäksi, että omalle lapselle sattuu jotain.

Pitäisikö tuossa tilanteessa kuraattorin tms keskustella koko luokan kanssa yksittäin ensin ja sitten ryhminä ja yhdessä? Meillä alakouluvuosina vastaava poika oli vaarassa joutua hampaisiin, mutta opettajat ja avustajat olivat tiukkoina huolehtimassa, että jannut ymmärtävät ettei tilanne parane millään lailla härnäämisestä ja provosoimisesta vaan muuttuu entistä rasittavammaksi heille. Pitää ymmärtää, ettei kaikista kiusaajista ole pelkästään hauskaa ärsyttää erityistä vaan siihen ajaa myös turhautuminen. Meidän pojan puheiden mukaan tilanne vaikutti rassaavan poikia kovasti kun erityislapsi kävi käsiksi ja lyömään milloin mistäkin syystä, joihin heillä ei ollut osaa. Alakoulun edetessä tilanne on asettunut, molemmat osapuolet ovat alkaneet tottua toisiinsa, sikäli kun tiedän. Me taas vanhempina emme osanneet kauheasti auttaa kun emme tienneet mitä tehdä. Yritettiin kompata opettajan viestiä, että provosoiminen ei ole järkevä linja, ja kyseltiin välillä miten tämän kanssa menee ja onko tilanne ennallaan. Ei ole enää tullut valituksia pojilta meille päin asiasta ja erityisen tietoviisautta esim. maantiedossa ihaillaan. Pojat tuntuvat antavan arvoa sille, että toinen on vaikeuksistaan huolimatta pärjännyt kohtuullisesti, koska he ovat itse nähneet niin selvästi, minkälaisia hankaluuksia vastaan tämä joutuu kamppailemaan ihan itsensä kanssa. Ääniherkkyyttä, vaikeus ymmärtää asiat muuten kuin kirjaimellisesti jne. 

Tämänkin olen kuullut noiden poikien vanhempien suusta moneen kertaan. Ymmärrän tämän jollain tavalla, että pojilla voi olla välillä vaikeuksia ymmärtää toisiaan ja heille tulee väärinymmärryksiä, mutta en usko, että tässä on se syy. Ovat kuitenkin jo yläasteella ja tunteneet koko ala-asteen eikä silloin ollut ongelmia. Toiseen perheen poika sanoi yhdessä tapaamisessa suoraan, että mun pojan kanssa on kiva tapella. Hän kertoi pitävänsä sitä leikkinä. Ainoa vain, että toisen turpaan vetäminen ei ole leikkiä. Tämä kun koulussa ymmärrettäisiin. Tuossakin tapaamisessa tuli olo, että nuo lapset saivat koulun henkilökunnan ja vanhempiensa siunauksen tuolle toiminnalleen; ei pojat ole ymmärtäneet ajatella asiaa noin, tuohan on ollut vain leikkiä. Seuraavalla viikolla mun poika kertoi, että yksi näistä pojista oli tunkenut hänen takin sisään niskaan lunta. Erikoinen käsitys leikistä. Kyllä tuo vahvistaa minussa ainakin sitä käsitystä, että tuota tehdään vaan ärsyttääkseen mun lasta.

Laita lapsi sreiner kouluun. Sinne niitä muitakin koulukiusattuja siirretään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota kotikouluun! En päästäisi enää sinne.

Mä en tiedä pystytäänkö me siihen. Suoraan sanoen en usko. Tämähän olisi ihanteellisin vaihtoehto, mutta pojalla on erityisen tuen päätös. Hänellä on laaja-alainen oppimisvaikeus, matematiikan oppimisvaikeus, adhd ja asperger. Hän tarvitsee niin paljon apua koulunkäyntiin, että en tiedä onko musta häntä siinä tukemaan.

Tämmöisellä kombolla tulee todennäköisesti kiusatuksi jokaisessa koulussa. Koulunvaihto siis tuskin auttaa, joten kotikoulu lienee vähiten huono vaihtoehto. Ainakin saa olla rauhassa.

ohis

Jännä huomata, että kun jättää erityislapsi-termin käyttämättä, saa sympatiaa. Yleensä nämä herkästi provosoituvat ja koulupäivästä kuormittuvat lapset, jotka ärsytettyinä menettävät hermonsa ja käyvät kiinni toisiin, halutaan keskusteluissa poistaa kouluista.

Eihän tuossa tilanteessa auta kuin tehostettu aikuisten valvonta koulupäivän aikana, kunnes poika oppii hallitsemaan tunteitaan ja muita keinoja päästä tilanteesta. Olen ollut samassa veneessä ap:n kanssa ja tilanteeseen on vanhempana käytännössä mahdotonta vaikuttaa. Onneksi useimpien vanhempien kanssa asiointi on sujunut hyvin ja molempien osapuolten näkökulma on ymmärretty. Aina tulee kuitenkin joku uusi tyyppi, jonka mielestä on kiva ärsyttää.

Koulun velvollisuus on puuttua tuohon.

Paina vain vanhempi ko. asiassa päälle. Tee kaikki mahdolliset ilmoitukset kaikille mahdollisille viranomaisille.

Kiusaamiseen on puututtava ja sen on loputtava!

Vierailija kirjoitti:

Näyttääkö se erilaiselta? Onko sillä kehitysvamma?

Sanotaanko näin, ettei hänen haasteitaan näe ulkopuolelta. Ne haasteet on tunteidensäätelyssä, toiminnanohjauksessa ja oppimisessa. Eli ihan "normaalin" näköinen lapsi on.

Vaikka kuka meistä on normaali? Minkä sä määrittelet erilaiseksi? Kaikki me ollaan omanlaisiamme persoonia eikä yksilöllisyys oikeuta kiusaamiseen. Inhottavaa, jos sulla on niin paha olo, että sun pitää purkaa sitä mun lapseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaminen on kärjistynyt väkivallaksi ja lapsi on tullut verisenä kotiin, on tilanne erittäin vakava ja rehtorin olisi pitänyt puuttua asiaan jo ajat sitten.

Sopisi jo kiusaajat erottaa koulusta ja siirtää toiseen kouluun.

Se on alunperinkin tainnut olla väkivaltaa, ei vain noin isoa tai ainakin jonkunlaista provosointia siihen. Luulen, että noiden kiusaajien mielestä on hauskaa ärsyttää mun poikaa, koska hänellä on vaikeuksia hillitä omia tunteitaan ja joutuu sen takia mukaan noihin tilanteisiin ja suuttuu oikeasti... Oikeasti ei haluaisi. Tätä olen koulussakin yrittänyt sanoa, vaan valitettavasti mulla on tunne, että koulussa ei oikein ymmärretä kuinka vakavaa tuollainen on. Mua ihan oikeasti pelottaa myös se, että oma lapseni suuttuu niin kovasti, että satuttaa pahasti vahingossa jotain kiusaajista. Siis sen lisäksi, että omalle lapselle sattuu jotain.

Sano sille, että väkivalta ei ole ratkaisu. Nämä asiat opetetaan yleensä jo päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun pijan kiysaaminen loppui kun asiasta kerroin opettajalle.

Kiusaajille pidettiin hyvin vakava keskusyelu,kotiin soitot ja ensikerralla tulee poliisiasia,jos vielä kiusaavat koulussa ketään.

Asumme tosin Helsingistä 100km.

Muuttakaa pois,vaikka epäreilua onkin,mutta pieniä mukavia kaupunkeja riittää ja näissä on paremmat olot lapsilla.

Tuskin on pelkästään kaupungin koosta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaminen on kärjistynyt väkivallaksi ja lapsi on tullut verisenä kotiin, on tilanne erittäin vakava ja rehtorin olisi pitänyt puuttua asiaan jo ajat sitten.

Sopisi jo kiusaajat erottaa koulusta ja siirtää toiseen kouluun.

Se on alunperinkin tainnut olla väkivaltaa, ei vain noin isoa tai ainakin jonkunlaista provosointia siihen. Luulen, että noiden kiusaajien mielestä on hauskaa ärsyttää mun poikaa, koska hänellä on vaikeuksia hillitä omia tunteitaan ja joutuu sen takia mukaan noihin tilanteisiin ja suuttuu oikeasti... Oikeasti ei haluaisi. Tätä olen koulussakin yrittänyt sanoa, vaan valitettavasti mulla on tunne, että koulussa ei oikein ymmärretä kuinka vakavaa tuollainen on. Mua ihan oikeasti pelottaa myös se, että oma lapseni suuttuu niin kovasti, että satuttaa pahasti vahingossa jotain kiusaajista. Siis sen lisäksi, että omalle lapselle sattuu jotain.

Pitäisikö tuossa tilanteessa kuraattorin tms keskustella koko luokan kanssa yksittäin ensin ja sitten ryhminä ja yhdessä? Meillä alakouluvuosina vastaava poika oli vaarassa joutua hampaisiin, mutta opettajat ja avustajat olivat tiukkoina huolehtimassa, että jannut ymmärtävät ettei tilanne parane millään lailla härnäämisestä ja provosoimisesta vaan muuttuu entistä rasittavammaksi heille. Pitää ymmärtää, ettei kaikista kiusaajista ole pelkästään hauskaa ärsyttää erityistä vaan siihen ajaa myös turhautuminen. Meidän pojan puheiden mukaan tilanne vaikutti rassaavan poikia kovasti kun erityislapsi kävi käsiksi ja lyömään milloin mistäkin syystä, joihin heillä ei ollut osaa. Alakoulun edetessä tilanne on asettunut, molemmat osapuolet ovat alkaneet tottua toisiinsa, sikäli kun tiedän. Me taas vanhempina emme osanneet kauheasti auttaa kun emme tienneet mitä tehdä. Yritettiin kompata opettajan viestiä, että provosoiminen ei ole järkevä linja, ja kyseltiin välillä miten tämän kanssa menee ja onko tilanne ennallaan. Ei ole enää tullut valituksia pojilta meille päin asiasta ja erityisen tietoviisautta esim. maantiedossa ihaillaan. Pojat tuntuvat antavan arvoa sille, että toinen on vaikeuksistaan huolimatta pärjännyt kohtuullisesti, koska he ovat itse nähneet niin selvästi, minkälaisia hankaluuksia vastaan tämä joutuu kamppailemaan ihan itsensä kanssa. Ääniherkkyyttä, vaikeus ymmärtää asiat muuten kuin kirjaimellisesti jne. 

Tämänkin olen kuullut noiden poikien vanhempien suusta moneen kertaan. Ymmärrän tämän jollain tavalla, että pojilla voi olla välillä vaikeuksia ymmärtää toisiaan ja heille tulee väärinymmärryksiä, mutta en usko, että tässä on se syy. Ovat kuitenkin jo yläasteella ja tunteneet koko ala-asteen eikä silloin ollut ongelmia. Toiseen perheen poika sanoi yhdessä tapaamisessa suoraan, että mun pojan kanssa on kiva tapella. Hän kertoi pitävänsä sitä leikkinä. Ainoa vain, että toisen turpaan vetäminen ei ole leikkiä. Tämä kun koulussa ymmärrettäisiin. Tuossakin tapaamisessa tuli olo, että nuo lapset saivat koulun henkilökunnan ja vanhempiensa siunauksen tuolle toiminnalleen; ei pojat ole ymmärtäneet ajatella asiaa noin, tuohan on ollut vain leikkiä. Seuraavalla viikolla mun poika kertoi, että yksi näistä pojista oli tunkenut hänen takin sisään niskaan lunta. Erikoinen käsitys leikistä. Kyllä tuo vahvistaa minussa ainakin sitä käsitystä, että tuota tehdään vaan ärsyttääkseen mun lasta.

Siis onko ne kiusaajat pojan "kavereita"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin ja mistä sä olet rikosilmoitukset tehnyt, jos ne ei ät ole johtaneet mihinkään?

Mihin sinä luulet että rikosilmoitus johtaa? Luuletko että jos teini lyö toista teiniä, että hän joutuisi siitä vankilaan 2 vuodeksi?

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15v. Poliisi voi ottaa tuota nuorempia johonkin puhutteluun, mutta tuskin yleensä ehtivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kiusaaminen on kärjistynyt väkivallaksi ja lapsi on tullut verisenä kotiin, on tilanne erittäin vakava ja rehtorin olisi pitänyt puuttua asiaan jo ajat sitten.

Sopisi jo kiusaajat erottaa koulusta ja siirtää toiseen kouluun.

Se on alunperinkin tainnut olla väkivaltaa, ei vain noin isoa tai ainakin jonkunlaista provosointia siihen. Luulen, että noiden kiusaajien mielestä on hauskaa ärsyttää mun poikaa, koska hänellä on vaikeuksia hillitä omia tunteitaan ja joutuu sen takia mukaan noihin tilanteisiin ja suuttuu oikeasti... Oikeasti ei haluaisi. Tätä olen koulussakin yrittänyt sanoa, vaan valitettavasti mulla on tunne, että koulussa ei oikein ymmärretä kuinka vakavaa tuollainen on. Mua ihan oikeasti pelottaa myös se, että oma lapseni suuttuu niin kovasti, että satuttaa pahasti vahingossa jotain kiusaajista. Siis sen lisäksi, että omalle lapselle sattuu jotain.

Pitäisikö tuossa tilanteessa kuraattorin tms keskustella koko luokan kanssa yksittäin ensin ja sitten ryhminä ja yhdessä? Meillä alakouluvuosina vastaava poika oli vaarassa joutua hampaisiin, mutta opettajat ja avustajat olivat tiukkoina huolehtimassa, että jannut ymmärtävät ettei tilanne parane millään lailla härnäämisestä ja provosoimisesta vaan muuttuu entistä rasittavammaksi heille. Pitää ymmärtää, ettei kaikista kiusaajista ole pelkästään hauskaa ärsyttää erityistä vaan siihen ajaa myös turhautuminen. Meidän pojan puheiden mukaan tilanne vaikutti rassaavan poikia kovasti kun erityislapsi kävi käsiksi ja lyömään milloin mistäkin syystä, joihin heillä ei ollut osaa. Alakoulun edetessä tilanne on asettunut, molemmat osapuolet ovat alkaneet tottua toisiinsa, sikäli kun tiedän. Me taas vanhempina emme osanneet kauheasti auttaa kun emme tienneet mitä tehdä. Yritettiin kompata opettajan viestiä, että provosoiminen ei ole järkevä linja, ja kyseltiin välillä miten tämän kanssa menee ja onko tilanne ennallaan. Ei ole enää tullut valituksia pojilta meille päin asiasta ja erityisen tietoviisautta esim. maantiedossa ihaillaan. Pojat tuntuvat antavan arvoa sille, että toinen on vaikeuksistaan huolimatta pärjännyt kohtuullisesti, koska he ovat itse nähneet niin selvästi, minkälaisia hankaluuksia vastaan tämä joutuu kamppailemaan ihan itsensä kanssa. Ääniherkkyyttä, vaikeus ymmärtää asiat muuten kuin kirjaimellisesti jne. 

Tämänkin olen kuullut noiden poikien vanhempien suusta moneen kertaan. Ymmärrän tämän jollain tavalla, että pojilla voi olla välillä vaikeuksia ymmärtää toisiaan ja heille tulee väärinymmärryksiä, mutta en usko, että tässä on se syy. Ovat kuitenkin jo yläasteella ja tunteneet koko ala-asteen eikä silloin ollut ongelmia. Toiseen perheen poika sanoi yhdessä tapaamisessa suoraan, että mun pojan kanssa on kiva tapella. Hän kertoi pitävänsä sitä leikkinä. Ainoa vain, että toisen turpaan vetäminen ei ole leikkiä. Tämä kun koulussa ymmärrettäisiin. Tuossakin tapaamisessa tuli olo, että nuo lapset saivat koulun henkilökunnan ja vanhempiensa siunauksen tuolle toiminnalleen; ei pojat ole ymmärtäneet ajatella asiaa noin, tuohan on ollut vain leikkiä. Seuraavalla viikolla mun poika kertoi, että yksi näistä pojista oli tunkenut hänen takin sisään niskaan lunta. Erikoinen käsitys leikistä. Kyllä tuo vahvistaa minussa ainakin sitä käsitystä, että tuota tehdään vaan ärsyttääkseen mun lasta.

Siis onko ne kiusaajat pojan "kavereita"?

Eivät ole, mutta tulevat kuulema usein ns. moikkaamaan ja samalla provosoimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttääkö se erilaiselta? Onko sillä kehitysvamma?

Sanotaanko näin, ettei hänen haasteitaan näe ulkopuolelta. Ne haasteet on tunteidensäätelyssä, toiminnanohjauksessa ja oppimisessa. Eli ihan "normaalin" näköinen lapsi on.

Vaikka kuka meistä on normaali? Minkä sä määrittelet erilaiseksi? Kaikki me ollaan omanlaisiamme persoonia eikä yksilöllisyys oikeuta kiusaamiseen. Inhottavaa, jos sulla on niin paha olo, että sun pitää purkaa sitä mun lapseen.

Eli on jollain tavalla erityinen.....

Vierailija kirjoitti:

Koulu pystyy kyllä vaikka mihin, jos tahtoa on. Tiedän kiusattuja, joille on turvattu aikuisen läsnäolo joka sekunti kouluaikana. Eli välitunnilla on joku koulun aikuinen koko ajan parin metrin päässä valvomassa, että saa olla rauhassa. Tällaiset järjestelyt onnistuvat hyvin, kun tahtoa on.

Kyse ei aina ole tahdosta vaan resursseista.

Yhden aikuisen sitominen yhden oppilaan tueksi tarkoittaa, että moni muu oppilas jää ilman tukea. Ei niitä oppilaiden tukitarpeita huudella julkisesti.

Valitettavasti kouluissa on liian vähän aikuisia.

Mene aamulla lapsen kanssa kouluun ja pyydä päästä rehtorin kanssa keakustelemaan. Lapsella on oikeus käydä koulua, kiusaajat voidaan sijoittaa lastenkotiin, kun vanhemmat eivät pysty heistä ihmisiä kasvattamaan. Kun rajoja ei ole kotona, viimeistään poliisi ja oikeuslaitos ne heille asettaa.