Vaatiiko sun keho välillä jotain tiettyä ruokaa? Kuunteletko sitä?
Uskon, että kun kuuntelee kehoa, niin se kertoo mitä se tarvitsee. Jos on puutteita tms.
Viimeksi aloin himoitsemaan maksaa. Sitten alkoi menkat. Nyt tekee mieli punajuurta. Niissä on niin paljon kaikkea, etten tiedä tarkalleen mitä kroppa haluaa. Annan sille punajuurta niin paljon kun se haluaa :)
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Mun keho vaati äsken suklaakeksin. Teidän muiden kehot on terveellisempiä.
Sentään vain yhden? Mulla on kroppa huutanut tykönsä kokonaisen mutakakun jo ainakin 5 päivää putkeen. Bikinikautta odotellessa!
Mun ruokavalio koostuu ainoastaan siitä, mitä kunakin hetkenä tekee mieli.
Aamiaiseksi tein seoksen, jossa oli kaurahiutaleita, tummaa kaakaojauhetta, tummaa siirappia, meijerivoita. Aamiaiseen kuului myös banaani, granaattiomena, omena, Aura-juustoa, sekä makeita maustekurkkuja.
Kehoni vaatii välillä marianne karkkeja joita työnnän peräaukkooni. Se syö ne hyvällä ruokahalulla.
Joskus tekee mieli graavattua merilohta, jossa on paahdettua ruisleipää.
Joskus syön pussillisen katkarapuja.
Tyypilliset mieliteot ovat happamia tai tulisia.
Itse tehty kaurasämpylä (monen tunnin taikinajuuri, ja pitkä kohotusaika), siihen voita tai Oivariinia, Turunmaata, maukasta tomaattia, ja Herbamarea.
Joskus tekee mieli jauhelihakastiketta, kermalla tai sitten tomaatilla ja valkosipulilla!
Letut, jossa on "kultainen pitsireuna"... kanelisokerilla. Tai sitten sipaisu mansikkahilloa, ja jääkylmää kermavaahtoa. Rullaan sen!
kinuski (kuohukermaa ja fariinisokeria)
Fazerin salmiakki-jäätelöpuikko. Sitä kehoni vaatii jotakuinkin pari kertaa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Kehoni vaatii usein berliininmunkkeja, omar-munkkeja ja Arnold’s donitseja.
Oletko nunna?
Kuuntelen kyllä. Syön yleensä monipuolisesti paljon kasviksia sisältävää ruokaa eikä juurikaan lihaa. Toisinaan iskee kova himo pinaattiin ja punajuureen ja ennen menkkoja tekee usein mieli punaista lihaa. Kuuntelen kehoa ja uskon että voin sillä tavalla paremmin. Makeanhimo ja rasvaisen ruoan mieliteot on eri asia eikä niitä tarvitse aina kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
LOHIKEITTO!
Lohikeitto on hyvää. Muistan, kun opiskelijan pikkubudjetilla hain paikallisen marketin kalatiskiltä lohenruotoja ihan pilkkahintaan . Niissä oli aina kunnolla kalaa kiinni eli sai ihan hyvän keiton. Tein perinteiseen tapaan eli ilman perunoita, keitin ruodot ja lisäsin veteen vain hitusen suolaa. Ruodot sitten viimeisenä poimin pois, se kalaliemikin oli aivan älyttömän hyvää.
Punaista maitoa tai joskus kermaakin sitten ja ihan vähän vehnäjauhosuurusta.
Tuli ihan yhtä halvaksi jollei jopa halvemmaksikin kuin perinteinen opiskelijaruoka makaronisörsseli jossa vähän jotain tonnikalaa tai jauhelihaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LOHIKEITTO!
Lohikeitto on hyvää. Muistan, kun opiskelijan pikkubudjetilla hain paikallisen marketin kalatiskiltä lohenruotoja ihan pilkkahintaan . Niissä oli aina kunnolla kalaa kiinni eli sai ihan hyvän keiton. Tein perinteiseen tapaan eli ilman perunoita, keitin ruodot ja lisäsin veteen vain hitusen suolaa. Ruodot sitten viimeisenä poimin pois, se kalaliemikin oli aivan älyttömän hyvää.
Punaista maitoa tai joskus kermaakin sitten ja ihan vähän vehnäjauhosuurusta.
Tuli ihan yhtä halvaksi jollei jopa halvemmaksikin kuin perinteinen opiskelijaruoka makaronisörsseli jossa vähän jotain tonnikalaa tai jauhelihaa
Toinen keittoaines olivat savuluut. Nekin halpoja silloin. Savuluukeittoa tekisin vieläkin, mutta mies inhoaa eikä suostu syömään
Hapankaali, puolukat ja hapanmaitotuotteet aina ajoittain himolistalla ja niitä tulee sitten mätettyä kaksin käsin. Viimeksi oli tällainen vuoden kestänyt hapan kausi tulehdiskierteen ja useamman Ab kuurin jälkeen. Lihanhimo yllättää usein kerran vuoteen ja silloin tulee syötyä tuhti annos siipikarjaa. Sit voi taas olla vuoden ilman :D kalaa ja äyriäisiä tulee kyllä syötyä useammin.
Vierailija kirjoitti:
Kala on sellainen mikä aina välillä muistuttaa itsestään, että käypäs taas kalalounaalla!
Tuleeko "muistutus" aina iltaisin alushousuja vaihtaessa?
Mä oon pitkään himoinnut maksapasteijaa tai maksamakkaraa. Sitten kuitenkin aina siinä kaupan hyllyn edessä, kun tuijotan riveinä vilkkuvia Snellmanin ja Atrian logoja, valtaa mielen surulliset teuraspossujen naamat ja jää maksat ja makkarat ostamatta. Ei vaan pysty.