Minkälainen sinä olet työkaverina?

Olen aika neutraali, en sotkeennu sotiin siellä.  Yllättäen sain kuitenkin kerran salaisen suljetun lippuäänestyksen voittajana "positiivisin  työkaveri" kunniakirjan.

Nykyisessä työpaikassani jopa

Syön aina suu auki kahvihuoneessa ärsyttääkseni muita, saikutan paljon. Työkaverit kusipäitä.

Vierailija kirjoitti:

Syön aina suu auki kahvihuoneessa ärsyttääkseni muita, saikutan paljon. Työkaverit kusipäitä.

Kiitos, päivän parhaat naurut

En ole vielä työelämässä, mutta mikäli tulen töissä olemaan samanlainen kuin nyt opiskeluvaiheessa, niin olen hiljainen ja tunnollinen, mutta en aktiivinen tai ylisuorittaja. Teen sen mitä minulle on määrätty, mutta en yhtään enempää. En omasta aloitteestani puhu muille, mutta jos ryhmässä pitää työskennellä tai joku haluaa muuten vain jutella kanssani, osaan kyllä keskustella. Mihinkään pikkujouluihin tai muihin työajan ulkopuolisiin hassutteluihin en osallistu, ellei oikein maanitella. Ei minulla mitään niitä vastaan ole, mutta parhaiten viihdyn yleensä yksin kotona.

laiska

moraalinen kompassi. nykyinen työtön.

Olen varmaan ihan pidetty. Ainakin mun kanssa jutellaan ja olen saanut pari kivaa kaveria töistä. Mulla on sellainen olo, että pomo pitää mua jollain tavalla luottopakkina. Hoidan hommat ja kannan vastuuta. Välillä ehkä liikaakin kun uuvuttaa. Toisaalta välitän siitä mitä teen niin jotenkin luonto ei anna periksi olla tekemättä sitä extra mailia. Erityisopettaja olen.

Olen kannustava ja rohkaiseva työkaveri. Välillä liian tunnollinen, mutta minuun kyllä luotetaan. Tykkään keventää vaikeita tilanteita huumorilla, välillä kyllä yritän muistaa varmistaa ettei kukaan loukkaantuisi heitoistani 🤭

Pomo pitää mua 13. hyökkääjänä. Viltissä istutaan.

Vierailija kirjoitti:

Syön aina suu auki kahvihuoneessa ärsyttääkseni muita, saikutan paljon. Työkaverit kusipäitä.

Oletko ohjaajana kuntouttavassa työtoiminnassa? Taidankin tietää sinut!

Se joka tietää kaiken ja jolta kaikkea kysytään. Mutta jota ei ikinä oteta mihinkään mukaan ja joka ei enää jaksa mihinkään lähteäkään. Ennen olin kehittäjä ja innokas, nykyään kyllästynyt ja rimaa hipoen menijä. Todennäköisesti muiden mielestä lähinnä rasittava, mutta silti jollain tasolla mysteeri ja siksi myös jännittävä.

Olen tunnollinen ja hiljainen työntekijä joka tekee kaikki annetut työtehtävät eli perus ylisuorittaja rutiininomaisissa töissä mutta koetan kaikin keinoin vältellä ottamasta vastuuta.

Yritän kuluttaa mahdollisimman vähän paitsi omaani myös muiden energiaa. En pidä työstäni, mutta yritän olla pilaamatta muiden päivää. Teen sen mitä tarvitsee, mutta en ole erityisen oma-aloitteinen.

Peräsmies, päästän paltsuissa karmeet leijat

Huomaamaton ja ammattimainen. Teen yksin yövuoroja. Illalla saan raportin ja aamulla annan sen. 

Kai mää olen sitten sellainen tunnollinen suorittaja, jopa rasittava sähköjänis jolta ei mikään jää huomaamatta. Toisaalta olen sillai helppo työkaveri että yritän tehdä kaikkien työstä selkeää, enkä tee mitään hankaloittavia jekkuja. Muuten pidän etäisyyttä, en ole kenenkään bestis.

Ahkera ja tunnollinen, mutta sosiaalisesti passiivinen. En ikinä kysy keneltäkään mitään "no mites viikonloppu" vain siksi että kuuluu kysyä, vaan otan kontaktia vain jos oikeasti kiinnostaa ja sillä hetkellä huvittaa. Ihan hyvissä väleissä silti kaikkien kanssa, kai minun tyyliini on totuttu. Takana päin puhun ihmisistä aina joko hyvää tai en mitään.

Vierailija kirjoitti:

Se joka tietää kaiken ja jolta kaikkea kysytään. Mutta jota ei ikinä oteta mihinkään mukaan ja joka ei enää jaksa mihinkään lähteäkään. Ennen olin kehittäjä ja innokas, nykyään kyllästynyt ja rimaa hipoen menijä. Todennäköisesti muiden mielestä lähinnä rasittava, mutta silti jollain tasolla mysteeri ja siksi myös jännittävä.

Siehän oot ihan miun doppelganger.

Ahkera, tunnollinen, ammattitaitoinen. Teen työni ja olen ylpeä ammattikunnastani. Mutta oikeasti olen työyhteisössä varmaan melko huomaamaton. En pidä mekkalaa kahvihuoneessa.

Toisaalta olen poksahtaa, jos huomaan jonkun epäkohdan toimintatavoissa tms. Minun on pakko kertoa sellaisista tai selvittää asian oikea laita. Voi olla, että joku kokee sen ärsyttävänä.

Menen sieltä missä aita on matalin, en sosialisoi työkavereiden kanssa, en juurikaan edes pidä heistä ja hymyilen vain perjantaisin tulevan viikonlopun kunniaksi.