Ensikertalaiskiintiö - mitä ihmettä teen opiskelupaikan suhteen
Hain opiskelemaan psykologiaa ensimmäistä kertaa enkä valitettavasti päässyt sisälle. Tein todella paljon töitä ja pääsykoe meni ihan hyvin, mutta ei niin hyvin että olisin päässyt sisälle valintakoekiintiössä. Harmittaa, turhauttaa, ärsyttää. Tuntuu niin turhauttavalta antaa kaikkensa jollekkin useiden kuukausien ajan ja sitten jäädä täysin tyhjän päälle. No, näin kävi ja tässä ollaan.
Hain opiskeleman myös tradenomiksi ja pääsin sisälle. Jos ensikertalaiskiintiötä ei olisi käytössä ottaisin opiskelupaikan aivan ehdottomasti vastaan ja pyrkisin ensi keväänä uudestaan opiskelemaan psykologiaa, ala kiinnostaa todella paljon. Haluan tehdä työtä jossa voin konkreettisesti auttaa muita ihmisiä, uskon että minulla olisi kys. ammatissa paljon annettavaa, toisekseen uskon että sisäinen intohimo ja kiinnostus jotakin kohtaa tuottaa enemmän tulosta työn jäljessä. Kaupallinen ala kiinnostaa myös, mutta ei yhtä suuresti.
Valitettavasti ensikertalaiskiintiöt ovat kaiketi keskimäärin 60-65% yliopistoissa ja minä haen valintakoekiintiössä, en siis edes lukioiden papereilla & valintakokeella. En edes halua tietää kuinka paljon heikommat mahdollisuudet on ensi vuonna päästä opiskelemaan psykologiaa jos nyt vastaanotan tradenomin paikan. Haluaisin kuitenkin opiskelemaan heti, mutta en menettää mahdollisuuksiani sinne minne todella haluan. En ole mikään luonnonlahjakkuus matemaattisissa aineissa, eli ei olisi varaa hakea hirveästi pienemmässä kiintiössä.. Taistelu oli jo ennestään kovaa. Olen laskenut todella paljon viimeisen vuoden aikana ja kehittynyt huimasti, mutta en tiedä olenko ensi keväänä niin hyvä että pääsisin minikiintiössä sisään. Kohtalotoverit, miten olette toimineet tai kuinka toimisitte?
Kommentit (49)
Jos olet jo asunut ulkomailla, niin miksi edes haluat Suomeen opiskelemaan? Esimerkiksi Englanti tai Skotlanti olisi varmaan ihan hyvä vaihtoehto? En suosittele tradenomi-koulutuksen aloittamista, jos et oikeasti sitä halua. Hae ensi vuonna uudestaan ja harkitse tosiaan hakemista ulkomaillekin!
En nyt tajua, miten kaupallinen ala, kuten esim. markkinointi ja psykologia eivät liippaisi toisiaan. Ihmisten ostokäyttäytyminen se vain on kummallista, ja eikös sitäkin tutkita psykologian keinoin? Tehdään markkinatutkimuksia sun muuta...?
Jos kaupallinen ala ei pätkääkään kiinnosta, niin älä mene, mutta nykymaailmassa ei ole mitään haittaa olla moniosaaja. Avoimen väyläkin on olemassa, muistuttaisin siitä. (Itse olen 40-veenä lukenut avoimessa lakia n. 80 op, koska tarvitsen sen ymmärrystä työssäni. Tutkintoa ei sieltä tule, mutta työnantaja on kyllä huomioinut hikoiluni palkassani.)
Tää uudistus on ihan p:stä. Jos olet yhtään epävarma tai epäonnistut vaikka vaan yhden kerran, voi työelämäsi olla pilalla forever. Enemmistö ja Suomen talouselämä kärsii muutaman lusmuilijan tähden.
Lue Emben blogia ja pidä välivuosi avoimessa yliopistossa. Aloitat tilastojen lukemisen jo heti elokuussa niin ei tule kiire.
Ei kannata ottaa tradenomin paikkaa vastaan. Et tee paikalla mitään kun et pysty opiskelemaan siellä täysipäiväisesti kuitenkaan pääsykokeisiin lukemisen ohella.
Joku tuolla taisikin jo mainita siitä että voit mahdollisesti lukita ovet psykalle ikuisesti ottamalla vastaan jonkun toisen paikan. Sitä ei tällä hetkellä voi varmaksi sanoa saako Suomessa opiskella toista tutkintoa vai rajoitetaanko opiskelumahdollisuudet yhden tutkinnon jälkeen kokonaan avoimen puolelle ja maksullisiin lisätutkintoihin. Psykoterapeutiksi on muuten mahdollista päästä myös muita reittejä kuin pelkästään yliopiston psykan pääaineopiskelun kautta. Kannattaa tutkia kaikki vaihtoehdot.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 15:08"]
Joku tuolla taisikin jo mainita siitä että voit mahdollisesti lukita ovet psykalle ikuisesti ottamalla vastaan jonkun toisen paikan. Sitä ei tällä hetkellä voi varmaksi sanoa saako Suomessa opiskella toista tutkintoa vai rajoitetaanko opiskelumahdollisuudet yhden tutkinnon jälkeen kokonaan avoimen puolelle ja maksullisiin lisätutkintoihin. Psykoterapeutiksi on muuten mahdollista päästä myös muita reittejä kuin pelkästään yliopiston psykan pääaineopiskelun kautta. Kannattaa tutkia kaikki vaihtoehdot.
[/quote]
Niin alas ei tämä maa voi vajota, että alettaisi estää toisen tutkinnon suorittaminen.... eihän? Tämä siis toiveajattelua. Koska jos näin kävisi, hyppäisin saman tien sillalta. T: se toinen joka aiemmin sanoi jääneensä himpun verran psykan paikasta
Kyllähän sitä käytännössä jo yritettiin kun aiottiin evätä opintotuki toisesta tutkinnosta vaikka opintotukikuukausia olisi vielä jäljellä tai olisi suorittanut ensimmäisen tutkinnon ulkomailla!
Samaan aikaan pitäisi olla valmis vaihtamaan ammattia useita kertoja 40 vuoden työuran aikana...
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 13:57"][quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 13:26"]
Tuli myös maininta siitä että kauppis ja psykologia ovat kaukana toisistaan - onko poissuljettua pitää koirista ja ruuanlaitosta, nehän ovat ihan eri asioita? Ei yksi kiinnostuksen kohde automaattisesti poissulje toista. Mainitsin kuitenkin että kiinnostus psykologiaa kohtaan on huomattavasti suurempi, siitä huolimatta että kaupallinenkin ala kiinnostaa.
[/quote]
Eivät ne ole välttämättä kaukana toisistaan. Molemmat ovat laajoja oppialoja ja myös kaupallinen ala työllistää psykologeja. Tiedän myös ihmisiä, joilla on sekä kauppatieteen että psykologian (tai sosiaalipsykologian, kognitiotieteen, aikuiskasvatustieteen, sosiologian jne.) koulutustausta. Erityisaloista tms. tulee mieleen: työhyvinvointi, organisaatiopsykologia, johtajuus/johtajien koulutus (mitä on hyvä johtajuus? miten parantaa työntekijöiden motivaatiota?), markkinointi, kulutuskäyttäytymisen tutkiminen, työhaastattelut...
Suosittelen, että rohkeasti ja luovasti yhdistelet erilaisia kiinnostuksenkohteita ja katsot, mitä syntyy. Esim. yksi kaverini ei aikoinaan osannut päättää, valitsisiko taidealan vai matemaattisen alan. Alat tuntuivat sulkevan toisensa pois, mutta myöhemmin tietotekniikan ja peliteollisuuden kehityttyä löytyikin töitä taitavalle tietokonegrafiikan osaajalle.
-16
[/quote]
Ihan sama tuli mieleen. Itse olen Haaga-Heliassa ja ihan jo perusopinnoissa on nimenomaan kursseja työhyvinvoista, organisaatiojutuista ja työmotivaatiosta. HR jos on pääaine, niin entistä enemmän saa lukea näitä.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 15:03"]En nyt tajua, miten kaupallinen ala, kuten esim. markkinointi ja psykologia eivät liippaisi toisiaan. Ihmisten ostokäyttäytyminen se vain on kummallista, ja eikös sitäkin tutkita psykologian keinoin? Tehdään markkinatutkimuksia sun muuta...?
Jos kaupallinen ala ei pätkääkään kiinnosta, niin älä mene, mutta nykymaailmassa ei ole mitään haittaa olla moniosaaja. Avoimen väyläkin on olemassa, muistuttaisin siitä. (Itse olen 40-veenä lukenut avoimessa lakia n. 80 op, koska tarvitsen sen ymmärrystä työssäni. Tutkintoa ei sieltä tule, mutta työnantaja on kyllä huomioinut hikoiluni palkassani.)
[/quote]
HR
Psykologiaan ei ole avoimen väylää.
Kaverini halusi myös lukemaan psykologiaa. Aloitti amkissa tradenomin opinnot, kun sinne pääsi sisään. Joka vuosi oli varasijalla psykaa lukemaan, mutta ei vaan millään päässyt sisään :(. No, nyt on ihan kivassa, mieleisessään työpaikassa ja ihan iloinen ettei jättänyt amkin lukuja kesken.
Hmm. Mitä olet opiskellut ennen? - Voisitko viettää välivuoden opiskelemalla psykaa avoimen yliopiston puolella? Voitko parantaa yo-todistustasi? Onko sinulla mahdollisuuksia saada töitä? Mikä kiire sinulla on päästä opiskelemaan?
Psykologin työstä tuntuu olevan monella aika ruusuinen kuva. Jaksatko oikeasti kuunnella eläkeikään asti toisten suruja 8h/pvä viisi kertaa viikossa?
Minulla ihan sama ongelma. Pääsin sisään ensin kauppikseen yliopistoon, ja otin paikan vastaan vaikkei paljoa kiinnostunut (hakiessa ja lukiessa vielä kiinnosti). No, tänä keväänä hain lähes yhtä suositulle alalle kun psyka ja jäin ensimmäiselle varasijalle. Muutama kirosana ja kyyneö taisi päästä, etenkin kun kys alalle otetaan vain n 20 sisään joka vuosi ja hakijoita on tsiljoona. En tiedä, mitä tekisn, kauppis ei yhtään kiinnosta mutta kai se on pakko syksyllä aloittaa. :(
[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 12:21"]Psykologin työstä tuntuu olevan monella aika ruusuinen kuva. Jaksatko oikeasti kuunnella eläkeikään asti toisten suruja 8h/pvä viisi kertaa viikossa?
[/quote]
Psykologi ei ole sama asia kuin terapeutti, psykologi voi vaan puhtaasti keskittyä esimerkiksi lukihäiriötesteihin ym. jos ei jaksa kuunnella asiakkaiden ongelmia päivästä toiseen.
Mutta ap:lle. Symppaan sua kamalasti. Mä pääsin toisella kerralla sisään ja se on kyllä työn takana :/ uskon kuitenkin että jos motivaatiota riittää kaikki pääsee ennemmin tai myöhemmin.
Saanko udella minnepäin Suomea hait?
Lisäystä viestiin 4: ja tuntui että oli kiire päästä yliopistoon, vanhemmat painostivat. Molemmat valmisuivat itse nopeasti, pääsivät yliopistoon heti (kauppis&oikis), saivat hyviä töitä. Ahdistaa.
Itse olen viettänyt jo välivuoden joten tuntui että jään paikalleni jos en aloita.
Miksi sinne tradenomikoulutukseen menisit? Mitä pahaa olisi panostaa vielä yksi vuosi pääsykokeeseen? Jos menet kouluun, jonka haluat jättää kesken päästäsi psykalle, jää ehkä joku toinen motivoitunut rannalle tradenomikoulusta. Sitä paitsi amk on yhtä ryhmätyötä ja läsnäolopakkoa, jolloin aikasi lukea pääsykokeeseen valuu hukkaan.
Eihän tuo tradenomin koulutus liity mitenkään millään tavalla psykologiaan! Tiedätkö mitä haluat vai haetko vain varmuudeksi jonnekin? Ei kannata.
Elämässä ei yleensäkään kannata TYYTYÄ tärkeissä asioissa, kuten terveydessä, puolisossa, työssä tai koulutuksessa. Sinulla on realistiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan psykologiaa, kuten huomaat. Miksi menisit johonkin tradenomikoulutukseen, josta et ole edes kiinnostunut..?
Tärkeimmissä asioissa ei kannata olla "varasuunnitelmia" - kunhan tietää realiteetit eikä tavoittele mahdottomia.
up