Luulin nuorena että vanhenemisessa pahinta on rypyt. Kukaan ei kertonut että muuttuu sirkuksen parrakkaaksi naiseksi, joka ei pääse kyykystä ylös ilman paukkuvia polviniveliä
On kuulkaa todella karmeaa olla nelikymppinen ;(
Kommentit (79)
Jos suvussa nivelrikkoa niin ei grammaakaan ylipainoa, affaltilla juoksu kielletty ja lihakset kuntoon. Voi vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos suvussa nivelrikkoa niin ei grammaakaan ylipainoa, affaltilla juoksu kielletty ja lihakset kuntoon. Voi vaikuttaa.
Ei ole grammakaan ylipainoa, en juokse (enää). Lihaksia en jaksa treenata muutakun kävelemällä.
Vierailija kirjoitti:
Uni katoaa, hormoonit heittelee, sexi ei maistu, töissä ei jaksa, perhe rasittaa jne.
Nukun kuin tukki 9-10 tunnin unet, seksiä monta kertaa viikossa, ei heittele hormoonit eikä harmoonit, töitä ei eläkkeellä tartte tehdä enää, johan noita teinkin 43 v, perhe on kaikista paras, varsinkin lapsenlapset jne. Ikää 67 v.
Jos on karmeaa olla nelikymppinen, niin lohdutukseksi, se menee ohi n. kymmenessä vuodessa, ja olet viisikymppinen. Toivottavasti se ei ole enää yhtä karmeaa, koska jos elonpäiviä riittää, kymppejä tulee kokoajan lisää, yksikään ei tipahda matkasta pois.
Tietyssä iässä monen naisen kasvoihin tulee untuvakarvaa, myös poskiin. Muistan, kun nuorempana itsekseni ihmettelin kuusikymppisten naistyökaverien kasvojen karvoitusta. Se untuva näkyy tietyssä valossa, jos ei ole laitettu voidetta kasvoille. Nyt kuusikymppisenä sitä näkyy itselläkin, sen lisäksi että leukaan ja ylähuuleen kasvaa yksittäisiä ohuita pidempiä karvoja, jotka leikkaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Minulla jo ala-astelaisena poksui nilkat siihen malliin että talo kaikui kun koitin yöllä hiippailla portaita alas. :D
Ehkä iän myötä tulee sitten meluhaitan kylkeen kipujakin.
Sama. Kun pulpetista nousi ylös, niin lonkasta kuului POKS. Eikä ole poksuminen ainakaan vähentynyt näin vanhempana.
Täysin sun oma moka, kun et ole pitänyt kunnostasi huolta!Olen 45v ja ei mitään ongelmia. Syväkyykky ja spagaatti onnistuu. Ihanaa olla notkea ja siitä Kiitos jooogalle ❤
No mä olen 26v ja joka vuosi partakarvat lisääntyy, nypiskelen niitä sitten pois. En halua edes ajatella mikä on tilanne 40 tai 60v. Mutta onhapan paksu tukka ja ripset 😅
Polvet ei sentäsä vielä pauku.
Vierailija kirjoitti:
Uni katoaa, hormoonit heittelee, sexi ei maistu, töissä ei jaksa, perhe rasittaa jne.
Nelikymppisenä se seksi vasta maittaakin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinä olet jo nelikymppisenä tuossa kunnossa, niin ei vaikuta tulevaisuus kovin lupaavalta. Minulle nuo oireet tulivat vasta kuudenkympin ja kuoleman välillä.
Älä vain sano etteivät oireet helpottaneet edes haudassa?
Aika karmeeta jos vielä haudassakin pitää viettää ikuisuus kyykkyyn-ylös-harjoituksissa.
Minä kuuskymppinen ja pieraisen aina kun lähden liikkeelle, ei takapää pidä enää yhtään...paukkuu vaan
Vierailija kirjoitti:
Olen pian 50 vuotias ja polveni eivät pauku ollenkaan ja naamassani ei kasva myöskään karvoja sen enempää kuin ennenkään. Huolehdin itsestäni.
Millaisilla elintavoilla pystyy estämään karvankasvun kasvoissa vanhemmiten ?
50 veet voivotteli kurjaa kuntoaan vauvassa...nyt voihkii jo 40 veet... kurjaa on.
Eli suomenkansan kunto ja terveys on huono.
Kaikilla mittareilla.
Nyt tulisi polkaista käyntiin kuntokampanja.
Eli koko kansakunta liikkelle.
Valtion tulisi olla aktiivinen, nyt on tosi passiivinen hallinto tämänkin suhteen.
Pahinta on se, että kaikkea kivaa ei saa enää tehdä, koska se "ei sovi tuon ikäiselle".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uni katoaa, hormoonit heittelee, sexi ei maistu, töissä ei jaksa, perhe rasittaa jne.
Nelikymppisenä se seksi vasta maittaakin!
Niinpä. Harmi vaan, että samanikäisille miehille ei niinkään.
N41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla jo ala-astelaisena poksui nilkat siihen malliin että talo kaikui kun koitin yöllä hiippailla portaita alas. :D
Ehkä iän myötä tulee sitten meluhaitan kylkeen kipujakin.
Sama. Kun pulpetista nousi ylös, niin lonkasta kuului POKS. Eikä ole poksuminen ainakaan vähentynyt näin vanhempana.
Sama täällä. Polvet ja lonkat poksunu iät ja ajat. Nyt olen kolmekymppinen. Mihinkään ei vaan satu vaikka poksahtelee.
Minä erosin hiukan yli nelikymppisenä. Nuorruin monta vuotta, jopa kymmeniä. Niin mieleltäni kuin fyysisestikin. Aloin käydä kylpylässä, laivoilla, tanssimassa ja ravintolassa, se oli sitä aikaa kun vielä ihmiset tapasivat naamatusten toisiaan.
Pidin hauskaa, tapailin miehiä, olin todella vetreässä kunnossa. Naamassa ei ollut karvoja eikä ryppyjä, jaksoin tanssia humpat ja valssit koko illan ja pilkkuun saakka.
Seksikin maistui ja maistuu yhä edelleen kun menovaiheen jälkeen löysin sopivan kumppanin. Karvoja ei ole vieläkäån, mutta kyykky tuottaa vaikeuksia kun satutin polveni kaatuessani liukkaalla.
Tosin en tupakoinut, alkoa käytin kyllä, mutta en vetänyt mitään räkäkännejä.
Ei todellakaan 40-50- eikä edes 60-vuotias ole iäkäs ihminen.
Kosmetologi hoitaa nuo partakarvat ihan hujauksessa vain pysyvästi pois. Toki se maksaa maltaita, mutta eipähän tarvihe nyppiä.
Mulla oli tuollaista samanlaista nelikymppisenä ja tuntui kuin vanhenisi kerralla 100 vuotta. Kyllä siinä ikävaiheessa on selkeä rajapyykki nuoruuden ja vanhenemisen välillä. Olo ja kunto kuitenkin  helpotti vuosien saatossa ja miksi tunnen oloni nyt 60 vuotiaana vetreäksi sekä elämänhaluiseksi. Sitä tottuu vanhenevaan  itseensä ja oppii näkemään enemmän vaivaa hyvinvointinsa eteen, joka nuorena oli itsestään selvää ilman vaivaakin.
Ja ne, jotka kehuvat pysyneensä samanlaisia kuin nuorina, todellakin näyttävät siihen aikaan pysähtyneiltä kaikin tavoin.  Muutoksia ja uutta vastustavia lähinnä.
Mun polvinivelet on paukkunut lapsesta asti. Ja niitä särkee usein. Kaikilla sukulaisilla polvi/nivelvaivoja. Oo siis kiitollinen siitä että omasi ovat edes nuorena olleet terveet.
N30