Eilen tuli tasan viisi vuotta lapseni kuolemasta. Tänään olen rikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä koira? Onko pojallasi nuorempia sisaruksia? Entä kuoliko poikasi äkilisessä onnettomuudessa? Minule tulee semmoista mieleeni.

Älä sure, hänellä on kaikki hyvin! Ei me kuolla, keho vain kuolee, henki elää edelleen.

Kauniisti sanottu. On mulla kaksi ihanaa tyttöä, mutta ei se surua vähennä. Ap

Miten niin ei vähennä surua että sulla on kaksi ihanaa lasta elossa? Etkö muka olisi surullisempi jos heitäkään ei olisi?

Mä rakastan mun tyttöjä ja he on mulle ihan kaikki kaikessa. Ei kukaan kuitenkaan voi koskaan sitä aukkoa täytää, jonka poika lähtiessään jätti. Mun suru on aivan valtava ja olin pojan kuoleman aikaan ihan h e l v e t i n rikki. Siitäkin huolimatta, että mulla on maailman rakkaimmat lapset ja mies. Ei ne silti sitä surua vähennä mikä mulla on. Mulla on aivan järkyttävä ikävä mun poikaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lämpimiä ajatuksia sinulle. Poikasi kulkee sinun mukana sydämmessäsi missä ikinä oletkin.

Elämänkoululainen siellä fiilistelee. "Sydämmessäsi" 😂

Et ole vissiin menettänyt ketään läheistä perheenjäsentäsi kun noin rumasti pilkkaat. Siltä se tuntuu että poistunut rakas ja läheinen on mukana sydämessä.

Naurettavaa vetää hirveitä johtopäätöksiä ap:n pojan kohtalosta. Minä tulen rakastavasta kodista, jossa ei juotu juuri lainkaan, mutta kun mietin miten minä itse olen huolettomana nuorena hölmöillyt (kuten myös aivan tavallisista kodeista olevat, koulussa hyvin menestyvät ja hyvin käyttäytyvät kaverini), on todellakin puhtaasti tuurista kiinni, ettei meistä kenellekään sattunut tuollaista onnettomuutta. Se olisi voinut käydä meistä kenelle tahansa.

Eikä minusta tullut mitään alkoholistia, vaan tylsän tavallinen korkeakoulututkinnon suorittanut perheenäiti, joka juo pari lasia viiniä kuussa. Jättäkää siis nuo jeesustelevat löpinät sikseen.

Paljon voimia sinulle ap <3 Elämä ei ole reilua, ei lähimainkaan, mutta enää pojallasi ei ole mitään hätää, eikä hän varmasti haluaisi sinun surevan (sikäli kun sille nyt mitään mahdat). Kun itse ajattelen menetettyjä läheisiä, niin minulle tuottaa lohtua ajatella, että energia ei voi kadota, ainoastaan muuttaa muotoaan. Kuoleman jälkeen he ovat tulleet osaksi tätä kaunista elävää luontoa meidän ympärillämme, ei millään metaforallisella höpinätavalla vaan aivan kirjaimellisesti. Kuolleet rakkaamme siis tosiaankin ovat aina kanssamme, vain muodossa jota emme ehkä ymmärrä.

Sulla on oikeus olla rikki ja ikävöidä <3 Mutta hei, tämä on vain hetkellinen ero. Hän pääsi jo määränpäähän ja sinulla on pidempi matka sinne, mutta lopulta olette taas yhdessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä koira? Onko pojallasi nuorempia sisaruksia? Entä kuoliko poikasi äkilisessä onnettomuudessa? Minule tulee semmoista mieleeni.

Älä sure, hänellä on kaikki hyvin! Ei me kuolla, keho vain kuolee, henki elää edelleen.

Kauniisti sanottu. On mulla kaksi ihanaa tyttöä, mutta ei se surua vähennä. Ap

Miten niin ei vähennä surua että sulla on kaksi ihanaa lasta elossa? Etkö muka olisi surullisempi jos heitäkään ei olisi?

Ap:n tyttäristään tuntema ilo ja pojastaan tuntema suru ovat kaksi ihan eri asiaa. Eivät tunteet ole mikään yhtenäinen saavi, josta ammennetaan tasaisesti joka kohdasta. Tyttäret varmasti tuovat iloa elämään, mutta eivät vie pois pojan kuoleman aiheuttamaa surua.

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä poika ei olisi koskaan syntynytkään, et surisi nyt. Oikeastaan siis suret sitä, että olet saanut pitää hänet elämässäsi 20 vuotta. Voisitko tuntea surun sijaan kiitollisuutta tuosta 20 vuodesta ?

Sääli sun vähäistä elämänkokemusta ja - ymmärrystä. Mistä filosofiasta sä nyt ammennat?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on alkoholimyrkytys?

Kai osaat googlea käyttää kun olet tännekin löytänyt...

Onko tehty poliisitutkinta? Miten ei kaverit huomanneet mitään on varmasti ollut ihan kuutamolla ja oksentanut. Silloin olisi pitänyt viedä sairaalaan. Vai kuoliko kotona?

Vierailija kirjoitti:

Onko tehty poliisitutkinta? Miten ei kaverit huomanneet mitään on varmasti ollut ihan kuutamolla ja oksentanut. Silloin olisi pitänyt viedä sairaalaan. Vai kuoliko kotona?

Voisitko lopettaa tuo urkkimisen, kun ap on selkeästi sanonut, ettei halua asiasta jauhaa? Eiköhän nämä asiat ole käyty läpi kuten olosuhteiden valossa on ollut asianmukaista.

Vierailija kirjoitti:

Kun ihminen kuolee niin hänet laitetaan hautaan ja se on ihmisen elämän loppu. Mitään Taivasta tai mitään muutakaan kuoleman jälkeistä elämää ei ole koska siitä ei ole mitään todisteita että niin olisi. Eikä esimerkiksi Jumalan tai Jeesuksenkaan olemassaolosta ole mitään todisteita vaan heihin uskovat ihmiset ovat psykoosissa olevia vajaamielisiä lampaita jotka eivät ymmärrä että mikä on totta ja mikä ei.

Kyllä on todisteita, jos haluaa etsiä niitä. Minä voin sinulle henkilökohtaisesti myös vakuuttaa, että henkimaailma on totta. Kuinka muuten voisin kuulla hengen puhuvan, esimerkiksi varoittavan minua vaarasta.

Joten pidä pienempää ääntä asioista joista et tiedä oikeasti itse mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on alkoholimyrkytys?

Liiallisesta alkoholin nauttimisesta johtuva sydänpysähdys tai tukehtuminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tehty poliisitutkinta? Miten ei kaverit huomanneet mitään on varmasti ollut ihan kuutamolla ja oksentanut. Silloin olisi pitänyt viedä sairaalaan. Vai kuoliko kotona?

Voisitko lopettaa tuo urkkimisen, kun ap on selkeästi sanonut, ettei halua asiasta jauhaa? Eiköhän nämä asiat ole käyty läpi kuten olosuhteiden valossa on ollut asianmukaista.

Juuri näin. Mulle tuli kurja tunne, että halusit tahallaan satuttaa ap:ta ja syyllistää... Mitä väliä sillä on, missä tuo tapahtui. Eiköhän kaikki ole tehneet parhaansa aloittajan pojan eteen. Kaveritkin ovat voineet olla ihan kännissä eivätkä välttämättä huomanneet että nyt on kaveri hengenvaarassa. Muutkin oksentaa niin ei yhtä oksentelevaa kaveria välttämättä ihmettele. Äärimmäisen surullinen juttu.

Voimia ap ❤️

Vierailija kirjoitti:

Vai kuoliko kotona?

Yritätkö vihjailla, että ap ei olisi huolehtinut lapsestaan? HÄPEÄ, vaikka se voikin olla sulta liikaa pyydetty.

Halauksia ja lämpimiä ajatuksia täältäkin ❤

Olen aivan varma, ettei poikasi haluaisi sinun surevan ylettömästi. Hän oli varmasti fiksu nuori pohjimmiltaan ja tahtoisi, että muistat hyvät hetket hänen kanssaan, yhteiset retket, naurut ja arjen sattumukset. Hän haluaisi sinun elävän elämäsi täysillä loppuun asti ja nauttivan pienistäkin asioista. Kun katsot tarkkaan, näet monet kauniit asiat, joilla hän muistuttaa sinua olemassaolostaan; auringonsäde puiden lomassa, perhosen lento lähelläsi, niistä tiedät, että hän on aina luonasi ja lähelläsi. Lämmin osanottoni.

Ap kerro lisää tuosta myrkytyksestä? Montako promillea?

Paljon voimia Ap. ❤️ Ei ole oikein sanoja, joilla lohduttaa.

Pojasta olisi luultavasti tullut alkoholisti jos suvussa siihen alttiutta. Ei se sekään elämä ole hääppöistä, kuolla sitten kirroosiin tuskien kourissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä koira? Onko pojallasi nuorempia sisaruksia? Entä kuoliko poikasi äkilisessä onnettomuudessa? Minule tulee semmoista mieleeni.

Älä sure, hänellä on kaikki hyvin! Ei me kuolla, keho vain kuolee, henki elää edelleen.

Kauniisti sanottu. On mulla kaksi ihanaa tyttöä, mutta ei se surua vähennä. Ap

Miten niin ei vähennä surua että sulla on kaksi ihanaa lasta elossa? Etkö muka olisi surullisempi jos heitäkään ei olisi?

Mä rakastan mun tyttöjä ja he on mulle ihan kaikki kaikessa. Ei kukaan kuitenkaan voi koskaan sitä aukkoa täytää, jonka poika lähtiessään jätti. Mun suru on aivan valtava ja olin pojan kuoleman aikaan ihan h e l v e t i n rikki. Siitäkin huolimatta, että mulla on maailman rakkaimmat lapset ja mies. Ei ne silti sitä surua vähennä mikä mulla on. Mulla on aivan järkyttävä ikävä mun poikaa. Ap

Tämän voi ymmärtää vain toinen saman kokenut. Voimia ap! ❤️

Suru ei katoa koskaan, mutta muuttaa muotoaan. Itse olen menettänyt tyttäreni 8vuotta sitten. Hän oli nuori ja täynnä elämää. Jokainen lapsi on lahja ja toiset ovat täällä vain hetken lainassa. Itse luin paljon surukirjoja lapsen menehtymisen jälkeen, kun pahimman ylin olin päässyt. Myös kirjat henkisyydestä, kuoleman jälkeisestä elämästä lohduttivat. Edelleen on kova ikävä, mutta osaan jo olla niin ettei ajatukset ole koko ajan tyttärestäni. Niitä hetkiä tulee pikkuhiljaa enemmän. Halaus ja voimia ap,❤ meitä on monia lapsensa menettäneitä.