Eilen tuli tasan viisi vuotta lapseni kuolemasta. Tänään olen rikki.
Mun lapsi olisi täyttänyt eilen 25-vuotta, mutta sen sijaan vein kukkia pojan haudalle. Jostain syystä eilen ei tuntunut yhtään miltään. Luulin jo, että nää kamalat vuosipäivät on helpottaneet eivätkä enää lamaannuta, mutta aamulla näin sattumalta kauppareissulla pojan ala-asteen opettajan. En tiedä mikä sattuma se oli, mutta tuntui, että kaikki mustu silmissä ja suhisi korvissa. Pakolliset moikat sain sanottua ja autossa romahdin. Tuli mieleen ihan kaikki pojan koulumuistot, eka koulupäivä, eka luokkakuva, eka joulujuhla, väsyneet aamut teini-iässä kun riideltiin kouluun menosta, vanhojen tanssit, ylioppilasjuhlat...mulla on ihan älytön ikävä taas. En pääse ikinä yli. Toivottavasti sulla rakas poikqni on siellä jossain kaikki hyvin ❤️
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Halaus sinulle❤️
Kiitos. Tuli vähän parempi olo. Ap
Höh. Ei ne vuosipäivät lopu ihan heti. Siskon kuolemasta tulee keväällä kahdeksan vuotta ja nyt jo ahdistaa koko kevät sen vuosipäivän takia. Nykyään yhdistän skillat, narsissit ja muut kevätkukat vuosipäivään, enkä kevääseen itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Aijaa se on ollut lauantai. Oli liian hauskaa?...
Voitko mennä pois? Aloittajalla on muutenkin varmasti paha olla nyt.
Kuoli 20-vuotissyntymäpäivänään? Onnettomuus?
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on kaikki hyvin! ❤️
Kiitos. Toivon niin myös. Ap
Älä äiti itke, mulla on täällä kaikki hyvin! Mä tiedän, mitä teille kuuluu ja käyn teitä katsomassa. Kiitos kaikesta, sä olit hieno äiti. Kerro terveiset muillekin!
Nähdään sit, kun sun aika tulee - mutta vielä se ei ole, sulla on tehtävää jäljellä. Mä tuun sua vastaan sitten!
Lämpimiä ajatuksia sinulle. Poikasi kulkee sinun mukana sydämmessäsi missä ikinä oletkin.
Isovanhempieni haudan vieressä on hauta, joka on aina viimeisen päälle hoidettu. Haudalla palaa aina kynttilä tai vaihtoehtoisesti sillä on tuoreita leikkokukkia. Hautakiven mukaan siellä lepää 6-vuotiaana kuollut poika. Haudalla käyvä nainen on jo melko vanha. Pojan kuolinvuosi on 80-luvun alkupuolella. Tämä koskettaa minua aina.
Voimia aloittajalle <3
Onko teillä koira? Onko pojallasi nuorempia sisaruksia? Entä kuoliko poikasi äkilisessä onnettomuudessa? Minule tulee semmoista mieleeni.
Älä sure, hänellä on kaikki hyvin! Ei me kuolla, keho vain kuolee, henki elää edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kuoli 20-vuotissyntymäpäivänään? Onnettomuus?
Osittain. En halua puhua siitä. Ap
Halaus ❤ Anna surun tulla, laita silmät kiinni, hengitä rauhallisesti syvään ja muistele hyviä muistoja virtaavana vetenä. Lähetä lopuksi pojallesi terveiset ja tee jotain itsellesi mieluista. Näin itse Inacteen kun suru ottaa vallan.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä koira? Onko pojallasi nuorempia sisaruksia? Entä kuoliko poikasi äkilisessä onnettomuudessa? Minule tulee semmoista mieleeni.
Älä sure, hänellä on kaikki hyvin! Ei me kuolla, keho vain kuolee, henki elää edelleen.
Kauniisti sanottu. On mulla kaksi ihanaa tyttöä, mutta ei se surua vähennä. Ap
Älä anna surun ja kaipauksen musertaa sinua. Turvaa Herraan. Sinä tapaat vielä rakkaan poikasi.
”Tahdomme, veljet, teidän olevan selvillä siitä, mitä tapahtuu kuoleman uneen nukkuville, jotta ette surisi niin kuin nuo toiset, joilla ei ole toivoa. Jos kerran Jeesus on kuollut ja noussut kuolleista, niin kuin me uskomme, silloin Jumala myös on Jeesuksen tullessa tuova poisnukkuneet elämään yhdessä hänen kanssaan. Ilmoitamme teille, mitä Herra on sanonut: Me elossa olevat, jotka saamme jäädä tänne siihen asti kun Herra tulee, emme ehdi poisnukkuneiden edelle.”
Halaus sinulle❤️