Miksi naiset nettideittailussa kysyvät aina ammattia?

Vierailija kirjoitti:

Eihän naisia kiinnosta alkuvaiheessa muuta kuin tulot ja omaisuuden määrä, johon toivoo pääsevänsä kiinni.

Jos nämä ensimmäiset vaatimukset täyttyvät, sitten voidaan jatkaa, muuten ei.

No nyt kun tiedät, että noin on, miten se on vaikuttanut deittailuusi?

En kyllä tajua mikä kiire sillä naisella on aina tietää mitä touhuan. Kyllähän sen olenko taksikuski vai remonttireiska voi kysyä myös vaikka kymmenentenä kysymyksenä. Ja mitä se haittaa jos kävisi vaikka työttömän kanssa rupattelemassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vastaisin "sähköarska", mikä ei sinänsä olisi valehtelua koska sellainen tutkinto on viimeisin. Joskin sitä ennen on luettu inssin ja dippainssin paperit, mutta pelkästääm tuolla saa tsekattua onko leidi "hieman itseään tärkeämpi".

Mitä tarkoitat? Insinöörejähän on Suomi puolillaan, ei kai se mikään niin ihmeellinen ammatti ole. Tai ihan arvostettu ammatti toki siinä missä muutkin, mutta en nyt ole ikinä kuullut kenenkään naisen ottavan (jos ei torjuvankaan) miestä siksi, että tämä on insinööri.

Naisille tuntuu olevan niin tärkeää se että mies on "akateeminen" (DI tai maisteri nähnytkään kuin vähän alkeita....), niin tuolla "sähköarska"-vastauksella saa karsittua tittelinkipeät ja myös ne joille keskimääräistä paremmat tulot ovat olennainen asia.

Keskustelun edetessä voisin ehkä lisätä "sortovaltaa edesauttavia työtehtäviä", palkka kun tulee rikkaasta hiekkamaasta. Sillä saisi karsittua kaikenlaiset maailmanhalijat helposti.

No naisille ei kyllä ole tärkeää, että mies on akateeminen. Joillekin ehkä muttei noin laajemmassa mittakaavassa. Ja naisia ei kiinnosta onko mies amk-insinööri vai diplomi-insinööri eli akateeminen vai ei. Toki varmasti jos itsekin on alalla, niin tällä on vaikutusta mutta muuten se on ihan se ja sama. Se insinööri nyt vaan on aika neutraali ammatti nykypäivänä, ennen ehkä olo toisin.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tajua mikä kiire sillä naisella on aina tietää mitä touhuan. Kyllähän sen olenko taksikuski vai remonttireiska voi kysyä myös vaikka kymmenentenä kysymyksenä. Ja mitä se haittaa jos kävisi vaikka työttömän kanssa rupattelemassa?

Työ on hyvä kysymys koska ensinnäkin siitä on helppoa puhella ja toiseksi se ei ole tulenarka kysymys paitsi tietenkin elämäntapatyöttömille niin kuin näkyy.

Parempi, kun ei puhu miehille mitään eikä usko sanaakaan niiden puheista. Ihan jokainen tuntuu olevan valehtelija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan ammatiksi deittipalveluihin aina lastenlääkäri. Se timii erittäin hyvin. Aamulla häivyn hiljaa nauraen. Naiset kuvittelevat pokaavansa loppuelämänsä elättäjän. Oikeasti olen rekkakuski.

Kannattaa 5 minuuttia jututtaa naista, jotta tietää mikä ammatti vetoaa. Tilanteen mukaan olen toimitusjohtaja, pankkiiri, upseeri, lääkäri, lentäjä, muusikko tai kirjailija.

Miltä tuntuu olla ammattivalehtelija? Osaatko puhua totta missään tilanteessa?

Ihan harrastelijatasoa olen ja mitä haittaa siitä on? Jos nainen haluaa seksiä vaikkapa kirjailijan kanssa, niin tarjoan sitä mitä toivotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan ammatiksi deittipalveluihin aina lastenlääkäri. Se timii erittäin hyvin. Aamulla häivyn hiljaa nauraen. Naiset kuvittelevat pokaavansa loppuelämänsä elättäjän. Oikeasti olen rekkakuski.

Kannattaa 5 minuuttia jututtaa naista, jotta tietää mikä ammatti vetoaa. Tilanteen mukaan olen toimitusjohtaja, pankkiiri, upseeri, lääkäri, lentäjä, muusikko tai kirjailija.

Kahdesta viimemeinitusta jää kiinni aika helposti, jos valehtelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monta erilaista syytä. Ammatti kertoo milloin on vapaata ja milloin töitä (valmentaja vs.  opettaja), miten paljon työ vie elämästä aikaa (suorittava taso, johtaja, yrittäjä), mikä painoarvo työllä on elämässä (ura-muu elämä), millaiset asiat henkilöä ammatillisesti kiinnostavat (pappi - controlleri), minkälaisten ihmisten kanssa viettää aikaa n. 8h päivässä  (kaupan kassa - psykologi), onko paljon pois kotoa (lentäjä- kääntäjä).

Tietää sitten hieman paremmin milloin ja mikälaista on yhteinenaika. Uupunutta latautumista vai energistä menemistä. Haluaako olla vapaalla kotona ja pyrkiä pois sieltä.

Mutta raha EI TIETENKÄÄN kiinnosta, ei sitten yhtään. 

TOTTAKAI raha kiinnostaa, jos ihminen hakee elämänkumppania eikä itsekään ole enää vasta lukiota käyvä teini. Minä en tiedä tänäpäivänäkään, paljonko avopuolisoni ansaitsee tai paljonko hänellä on omaisuutta (tai velkaa), mutta kyllä minä hain miestä, joka nauttii matkustelusta, ulkona syömisestä, harrastamisesta, ylipäänsä mukavasta elämästä. Ja se edellyttää mediaanituloja tai enemmän. Mutta ei niistä mieheni tuloista tai omaisuudesta minulle mitään iloa ole, omista tuloistani ja omaisuudestani on. Riittää, että hän haluaa samanlaista elämää.

Onko missään muualla enää nykyisin näin vanhanaikaista ajattelutapaa kuin täällä, että nainen haluaa miehen varallisuutta? Me naiset haluamme ihan omaa varallisuutta. Omaa uraa, omaa rahaa. Ei se miehen varallisuus hyödytä kuin golddiggereitä, me tavalliset koulutetut naiset haemme parisuhteelta ihan eri asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan ammatiksi deittipalveluihin aina lastenlääkäri. Se timii erittäin hyvin. Aamulla häivyn hiljaa nauraen. Naiset kuvittelevat pokaavansa loppuelämänsä elättäjän. Oikeasti olen rekkakuski.

Kannattaa 5 minuuttia jututtaa naista, jotta tietää mikä ammatti vetoaa. Tilanteen mukaan olen toimitusjohtaja, pankkiiri, upseeri, lääkäri, lentäjä, muusikko tai kirjailija.

Miltä tuntuu olla ammattivalehtelija? Osaatko puhua totta missään tilanteessa?

Ihan harrastelijatasoa olen ja mitä haittaa siitä on? Jos nainen haluaa seksiä vaikkapa kirjailijan kanssa, niin tarjoan sitä mitä toivotaan.

Miltä tuntuu olla niin huono seksissä että on aina pakko vaihtaa partneria 🤔?

Omasta mielestä ammatin tai työn kysyminen ei ole väärin, mutta jos sitä pitää kynnyskysymyksenä sille jatkuuko tutustuminen vai ei, niin arvomaailma voi olla hieman kyseenalainen.

Itsekin kysyn, koska jotkut ammatit antavat mielleyhtymän mahdollisesti hyvästä ihmisestä. Esim. poliisi, palomies, terveydenhoitoala, lastenhoitoala yms. Toki kaikilla aloilla työskentelee kaikenlaisia ihmisiä, mutta jotenkin itse ajattelee, että tietyille aloiöle hakeutuvilla on esim. tietynlainen taipumus tai halu auttaa muita, olla kilttejä, tai jotain tollaista.

Ihminen toki viime kädessä ratkaisee. Itse olen ollut yhdessä siivojasta juristiin, eikä työ ole itselle ikinä ratkaissut sitä kenen kanssa olen tai en.

Selvittääkseen pystyykö mies nostamaan naisen sosioekonomista asemaa ja kuinka paljon.

Muistan nuorena miehenä elävästi, kun naiset kysyivät tämän jo yökerhossa. Ja se on vain viisasta. Ei köyhän miehen kanssa kannata elämäänsä tuhlata. Niin ikävää kuin se kuulostaakin.

Vierailija kirjoitti:

Muistan nuorena miehenä elävästi, kun naiset kysyivät tämän jo yökerhossa. Ja se on vain viisasta. Ei köyhän miehen kanssa kannata elämäänsä tuhlata. Niin ikävää kuin se kuulostaakin.

*ikävältä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan ammatiksi deittipalveluihin aina lastenlääkäri. Se timii erittäin hyvin. Aamulla häivyn hiljaa nauraen. Naiset kuvittelevat pokaavansa loppuelämänsä elättäjän. Oikeasti olen rekkakuski.

Kannattaa 5 minuuttia jututtaa naista, jotta tietää mikä ammatti vetoaa. Tilanteen mukaan olen toimitusjohtaja, pankkiiri, upseeri, lääkäri, lentäjä, muusikko tai kirjailija.

Miltä tuntuu olla ammattivalehtelija? Osaatko puhua totta missään tilanteessa?

Ihan harrastelijatasoa olen ja mitä haittaa siitä on? Jos nainen haluaa seksiä vaikkapa kirjailijan kanssa, niin tarjoan sitä mitä toivotaan.

Eikö sinulle irtoa muuten? Mikäs siinä, kun loppuelämäsi haluat viettää irtosuhteillen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siitä saa jo aika hyvän käsityksen ihmisestä. Ja tottakai näistä kysytään.

Kyllä ne jotkut miehetkin osaavat ovat persoja naisen hienolle tittelille.

Miehiä kiinnostaa naisten tittelit yhtä paljon kuin naisia kiinnostaa paljon mies nostaa penkistä.

Mitä ihmeen tyydytystä te saatte tästä yleistämisestä? En ikimaailmassa ole tavannut nettideiteillä miestä, jota ei olisi kiinnostanut tittelini eli ammattini. Enkä kyllä olisi sellaisen kanssa juttua jatkanutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monta erilaista syytä. Ammatti kertoo milloin on vapaata ja milloin töitä (valmentaja vs.  opettaja), miten paljon työ vie elämästä aikaa (suorittava taso, johtaja, yrittäjä), mikä painoarvo työllä on elämässä (ura-muu elämä), millaiset asiat henkilöä ammatillisesti kiinnostavat (pappi - controlleri), minkälaisten ihmisten kanssa viettää aikaa n. 8h päivässä  (kaupan kassa - psykologi), onko paljon pois kotoa (lentäjä- kääntäjä).

Tietää sitten hieman paremmin milloin ja mikälaista on yhteinenaika. Uupunutta latautumista vai energistä menemistä. Haluaako olla vapaalla kotona ja pyrkiä pois sieltä.

Mutta raha EI TIETENKÄÄN kiinnosta, ei sitten yhtään. 

TOTTAKAI raha kiinnostaa, jos ihminen hakee elämänkumppania eikä itsekään ole enää vasta lukiota käyvä teini. Minä en tiedä tänäpäivänäkään, paljonko avopuolisoni ansaitsee tai paljonko hänellä on omaisuutta (tai velkaa), mutta kyllä minä hain miestä, joka nauttii matkustelusta, ulkona syömisestä, harrastamisesta, ylipäänsä mukavasta elämästä. Ja se edellyttää mediaanituloja tai enemmän. Mutta ei niistä mieheni tuloista tai omaisuudesta minulle mitään iloa ole, omista tuloistani ja omaisuudestani on. Riittää, että hän haluaa samanlaista elämää.

Onko missään muualla enää nykyisin näin vanhanaikaista ajattelutapaa kuin täällä, että nainen haluaa miehen varallisuutta? Me naiset haluamme ihan omaa varallisuutta. Omaa uraa, omaa rahaa. Ei se miehen varallisuus hyödytä kuin golddiggereitä, me tavalliset koulutetut naiset haemme parisuhteelta ihan eri asioita.

Ketjuun osallistuvat miehet on elämäntapatyöttömiä ja purkavat vaan katkeruuttaan. Kannattaa ottaa viihteenä. Ne on täällä meidän seurana jauhamassa tätä samaa kunnes vetävät viimeisen henkäyksensä.

Minä sanon aina miehille olevani koirien kouluttaja ja resque-harrastaja. Sitten pidän puolen tunnin monologin koiruliinieni ihanuudesta ja luonteenpiirteistä. Jos mies jaksaa tuon, niin hän on tosissaan minusta kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan ammatiksi deittipalveluihin aina lastenlääkäri. Se timii erittäin hyvin. Aamulla häivyn hiljaa nauraen. Naiset kuvittelevat pokaavansa loppuelämänsä elättäjän. Oikeasti olen rekkakuski.

Kannattaa 5 minuuttia jututtaa naista, jotta tietää mikä ammatti vetoaa. Tilanteen mukaan olen toimitusjohtaja, pankkiiri, upseeri, lääkäri, lentäjä, muusikko tai kirjailija.

Miksi sinun tarvitsee nähdä noin paljon vaivaa? Itse (n) aikoinaan pokasin yökerhosta useinkin miehiä mukaan. Kyllä kiinnostuksen herättämiseen riitti ulkonäkö, supliikki ja se, että he olivat fiksuja ja hauskoja. Ammatilla ei ollut pienintäkään merkitystä.

Mutta ehkä sinulla ei ole sellaista ulkonäköä, supliikkia ja huumoria, että niillä saisi naisia, jotka haluvat seksiä kanssasi? Joudut hankkimaan seksisi valehtelemalla ja teeskentelemällä (ikään kuin kukaan uskoisi että olet koskaan saanut naista silläkään tavalla).

Tuo lastenlääkäri toimii kyllä. Olen oikeasti lastenlääkäri mutta en laita ammattiani näkyviin mihinkään juurikin sen vuoksi, että se houkuttelee naisia treffeille kanssani. Ottaa päähän jo nuo sairaanhoitajat, jotka kärkkyvät meitä nuoria sinkkulääkäreitä. Omat treffikumppanit löytyvät useimmiten muualta kuin netin deittipalveluista. 

Vierailija kirjoitti:

Minä sanon aina miehille olevani koirien kouluttaja ja resque-harrastaja. Sitten pidän puolen tunnin monologin koiruliinieni ihanuudesta ja luonteenpiirteistä. Jos mies jaksaa tuon, niin hän on tosissaan minusta kiinnostunut.

Heh, no jollet osaa edes kirjoittaa rescue oikein, niin eipä taida kiinnostaa.