Miksi naiset nettideittailussa kysyvät aina ammattia?
Olen pistänyt merkille, että tutustumisen aikana naiset eivät ikinä unohda kysyä mieheltä ammattia. Miksi tämä on niin tärkeää?
Muistan kerran yhdet treffit joiden alussa nainen kysyi, että mitäs teet työksesi ja sen jälkeen hän ei kysynyt enää yhtään mitään.
Harvoin kuulen esim. kysymystä, että minkälainen olet luonteeltasi.
Aina tuntuu olevan hirveä kiire kuulla se ammatti, käännetään se keskustelu heti töihin ihan kuin ilman sitä tietoa ei voisi jatkaa tutustumista.
Kommentit (654)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en laita näkyviin omaa ammattia kahdesta syystä. Psykoterapeutti voi vetää puoleensa miehiä ihan vääristä syistä ja toisaalta mielikuvat voi pelottaa tavalla, jonka jo ensivaikutelma voi häivyttää. Mutta tärkein syy on kuitenkin se, että voin testata onko mies oikeasti hakemassa yhden yön kivaa vai jotain muuta. Nimittäin ellei mies kysy ammattia ensimmäisten kysymysten joukossa, on syynä pelkästään se että hän ei yritä muodostaa mitään mielikuvaa yhteisestä arjesta, vaan pelkästään seuraavasta yöstä. Onhan sitä tietysti muitakin keinoja testata tätä, mutta tämän varmempaa ei ole.
"Testata"
Miksi pitää harrastaa tuollaista täysin lapsellista "testaamista"
Haluan tapailla ihmisiä, jotka hakevat parisuhdetta. Ongelmana on, että 80% ihmisistä, jotka hakevat yhtä yötä sanovat hakevansa parisuhdetta. Tämä on toistuva ongelma, jonka mielellään ratkaisee jollain kohtalaisen tehokkaalla tavalla säilyttääkseen mielekkyyden deittailussa.
Verbissä "testaaminen" voi olla ikävä konnotaatio, mutta en tiedä mitä deittailu on, ellei prosessi, jossa selvitetään (=testataan) yhteensopivuutta kahden ihmisen välillä. Sanoilla väärien mielikuvien luominen on erittäin helppoa ja siksi takuulla useimmat meistä kiinnittävät huolellista huomiota toisen käyttäytymiseen arvioidessaan ihmissuhteen mahdollisuutta. Ainakaan itse en haluaisi olla parisuhteessa, jossa olen tullut arvotuksi epämääräisestä joukosta kumppaniehdokkaita, vaan nimenomaan siksi, että kumppanini on arvioinut, havainnoinut (=testannut) minua ja tullut siihen tulokseen, että olen juuri hänelle sopiva kumppani.
Tuo kumppaniehdokkaiden arvioinnin ja havainnoinnin kautta siihen tulokseen tuleminen, että ollaan sopivia kumppaneita kuulostaa ihan siltä, että ollaan ns. "paperilla sopivia" mutta ei sen kummempaa. En minä ainakaan halua, että kumppanini haluaa olla kanssani vain siksi, että on arvioinnin ja havainnin kautta tullut siihen "tulokseen", että olen sopiva. Kuulostaa vähän autistiselta. Eivät ihmissuhteet tuollaisia ole, vaikka terapeutin harhaisesta näkökulmasta voi siltä vaikuttaakin. Toivottavasti et ole ainakaan pariterapeutti...
Olen eri, enkä terapeutti, mutta kyllä ihmiset tekevät tätä arviointia koko ajan eivätkä kiinnitä siihen mitään huomiota. Kyllä minäkin "arvioin" kun parisuhdetta etsin. Arvioin toki ulkonäköä seksuaalista vetovoimaa, mutta kun tämän arvion on läpäissyt niin sen jälkeen joudun miettimään onko miehestä oikeasti suhteeseen jollaisen haluan. En toki tietoisesti tee tätä enkä kulje minkään lomakkeen kanssa treffeillä, mutta varsinkin vähän pidemmän tapailun aikana tulee pohdittua onko kumppani sellainen, jonka kanssa haluaa ryhtyä suhteeseen ja olenko valmis sietämään asioita, joiden huomaan häiritsevän itseäni. Tämä tarkoittaa että otan selvää mm. arvoista, mielenkiinnonkohteista, tulevaisuudensuunnitelmista ja katson miten ihminen toimii erilaisissa tilanteissa. Jos kaikki tuntuu olevan kunnossa, olen tullut arviossani siihen tulokseen että parisuhde voisi olla mahdollinen. Pelkkä seksuaalinen vetovoima ei ole riittävä varmiste sille, että ihmiset sopivat yhteen. Siinä mennään vaan sokeasti omien halujen vietävänä ja kun uutuudenviehätys loppuu silloin loppuu myös moni suhde, kun arki iskee ja ne toisen ominaisuudet jotka aiemmin on viis veisannut alkaa häiritsemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä laa laa-maassa asuvat nämä miehet, jotka ei tajua että kyllä rahalla ON väliä?
Rahan määrä määrää missä asutaan, miten voidaan käyttää vapaa-aikaa, onko varaa perustaa perhettä jne.
Ei kyse ole siitä että yleisesti naiset kaipaavat elättäjää, vaan siitä etteivät ole kiinnostuneet elättämään aikuista miestä, niiden lasten lisäksi.
Lähinnä ammatin puuttuminen on iso red flag, en halua tehdä täyttä työviikkoa samalla kun mies makaa sohvalla piereksimässä. Mikä siinä ihmetyttää?
En minä piereksi sohvalla, mulla on harrastuksia. Sinua näkyy häiritsevän suunnattomasti se, että joillakin on vapaa-aikaa.
Ei muo haittaa sun vapaa-aika, jos rahoitat sen itse, etkä käy veronmaksajien kukkarolla. Aniharva elämäntapatyötön vaan elättää itsensä, ja vapaamatkustajat ei kiinnosta.
Marjo44hki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää ne naiset, ketkä vaan kuittailevat, että kyllä ammatti pitää näkyä profiilissa...
Ei kuule pidä, että sitähän varten siellä tutustutaan toisiimme, että kerron kyllä sitten!
Mä en laita profiiliteksiin muuta kuin
"Ota selvää".Sen takiahan siellä ollaan että tutustutaan!
No miten sitä sitten otetaan selvää, jos ei kysymällä?
Vierailija kirjoitti:
Eivät kysy luonteesta? Jokainenhan voi kertoa luonteestasn mitä tahansa, mutta ammattia ei voi valehdella. Ammatti kertoo ihmisestä paljon. Esim sen,että on pitkäkänteisyyttä ja tavoitteellisuutta ja älyä sen verran,että on kyennyt suorittamaan jonkun tutkinnon.
Taisi osua, eli ap:lla ei ole mitään ammattia.
P. S Ihmiset ylipäätään kysyvät ammattia, kun tutustuvat toisiinsa,ihan perusjuttu.
Olet aivan hakuteillä, ammatti ei todellakaan kerro tavoitteellisuudesta mitään. No sen että jos on halunnut putkimieheksi ja on putkimies niin on tavoitteellinen, mutta ei sen tavoitteellisempi ole lääkäri tai diplomi-insinöörikään.
Vierailija kirjoitti:
Miehet tekee ihan samaa, ne kysyy multa ensimmäisten lauseiden joukossa. Varmaan johtuu siitä, että se kuuluu yleisiin tapoihin? Töissä vietetään niin paljon aikaa, että se väkiselläkin kertoo jotain ihmisestä, kunnianhimosta, arvoista.
Ja minut on lempattu sen jälkeen, kun kuuli ammattini. Tein silloin sairaalasiivoojan hommia. Nykyään maisteri
Ammatti, identiteetti, itsetunto ja minäkäsitys ovat suomalaiselle yksi ja sama. Jos ammatin yleinen arvostus tai palkka ei ole linjassa olevan normin kanssa, ihminen on arvoton paska ilman markkina-arvoa. Ikävä tosiseikka.
Vierailija kirjoitti:
AP on selvästikin loukkaantunut kysymyksestä. Ainoa syy on se, että ap häpeää ammattiaan. Silloin kannattaa joko a) vaihtaa ammattia, tai b) kasvattaa itsetunto.
Niin tai ei ole viitsinyt hankkia mitään ammattia, mutta kumppani pitäisi silti löytyä. No mitäs jos etsisi sieltä deitti maailmasta naisen, jolla on sama asenne, ei mitään ammattia. Siinä sitten kaksi elämäntapatyötöntä yhdessä syljeksisi päin yhteiskuntaa, kun se ei elätä heitä tarpeeksi hyvin. Kaksin on aina mukavampi haukkua ihmisiä, jotka käy töissä, kun ne on viisaasti aikanaan hankkineet itselleen ammatin.
Outoa. Minä taas en ole koskaan törmännyt siihen että olisi kysytty ammattia. Yleensä ihan että kuinka päiväsi kuluvat. Ei minua itseänikään yleensä juuri kiinnosta mitä nainen tekee, plussaa on jos käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä laa laa-maassa asuvat nämä miehet, jotka ei tajua että kyllä rahalla ON väliä?
Rahan määrä määrää missä asutaan, miten voidaan käyttää vapaa-aikaa, onko varaa perustaa perhettä jne.
Ei kyse ole siitä että yleisesti naiset kaipaavat elättäjää, vaan siitä etteivät ole kiinnostuneet elättämään aikuista miestä, niiden lasten lisäksi.
Lähinnä ammatin puuttuminen on iso red flag, en halua tehdä täyttä työviikkoa samalla kun mies makaa sohvalla piereksimässä. Mikä siinä ihmetyttää?
En minä piereksi sohvalla, mulla on harrastuksia. Sinua näkyy häiritsevän suunnattomasti se, että joillakin on vapaa-aikaa.
Ei muo haittaa sun vapaa-aika, jos rahoitat sen itse, etkä käy veronmaksajien kukkarolla. Aniharva elämäntapatyötön vaan elättää itsensä, ja vapaamatkustajat ei kiinnosta.
niin eli raha on tärkeämpi kuin ammatti naisen silmään. mitä jos mies on työtön mutta sillä on tilillä 9 miljoonaa euroa. kyllä se sitten on ookoo kun rahaa on. työpaikka-korttia ei huudella enään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kysy luonteesta? Jokainenhan voi kertoa luonteestasn mitä tahansa, mutta ammattia ei voi valehdella. Ammatti kertoo ihmisestä paljon. Esim sen,että on pitkäkänteisyyttä ja tavoitteellisuutta ja älyä sen verran,että on kyennyt suorittamaan jonkun tutkinnon.
Taisi osua, eli ap:lla ei ole mitään ammattia.
P. S Ihmiset ylipäätään kysyvät ammattia, kun tutustuvat toisiinsa,ihan perusjuttu.
Olet aivan hakuteillä, ammatti ei todellakaan kerro tavoitteellisuudesta mitään. No sen että jos on halunnut putkimieheksi ja on putkimies niin on tavoitteellinen, mutta ei sen tavoitteellisempi ole lääkäri tai diplomi-insinöörikään.
Nyt en ihan tajunnut. Tottakai ammatin hankkinut on tavoitteellinen, hänhän on hankkinut itselleen ammatin. On se sitten mukä tahansa ja se kertoo ihmisestä hyvin olennaisen asian. Kas kun tässä maassa on paljon myös niitä, joita ei kiinnosta mikään työn teko.
Että otti päästä silloin sen Sukulan ohjelmassa ollut nuori jätkä, jolla oli loistava mahdollisuus saada ammattitaito ja työpaikka, mutta ei sitten kiinnostanutkaan. Pelaileminen netissä oli tärkeämpää. Ja juu, oli tavoitteita, kartano ja loistoauto ja niin pois päin. Sukula kysyi, miten aiot tavoitteesi toteuttaa, niin vastaus oli, että lottovoitolla.
Taisi niistä valtaosa muistakin tärvätä mahdollisuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä laa laa-maassa asuvat nämä miehet, jotka ei tajua että kyllä rahalla ON väliä?
Rahan määrä määrää missä asutaan, miten voidaan käyttää vapaa-aikaa, onko varaa perustaa perhettä jne.
Ei kyse ole siitä että yleisesti naiset kaipaavat elättäjää, vaan siitä etteivät ole kiinnostuneet elättämään aikuista miestä, niiden lasten lisäksi.
Lähinnä ammatin puuttuminen on iso red flag, en halua tehdä täyttä työviikkoa samalla kun mies makaa sohvalla piereksimässä. Mikä siinä ihmetyttää?
En minä piereksi sohvalla, mulla on harrastuksia. Sinua näkyy häiritsevän suunnattomasti se, että joillakin on vapaa-aikaa.
Ei muo haittaa sun vapaa-aika, jos rahoitat sen itse, etkä käy veronmaksajien kukkarolla. Aniharva elämäntapatyötön vaan elättää itsensä, ja vapaamatkustajat ei kiinnosta.
niin eli raha on tärkeämpi kuin ammatti naisen silmään. mitä jos mies on työtön mutta sillä on tilillä 9 miljoonaa euroa. kyllä se sitten on ookoo kun rahaa on. työpaikka-korttia ei huudella enään...
Miksi se mies sitten on työtön? Miksi hän ei elä sillä omaisuudellaan?
En itse kiinnostuisi sellaisesta miehestä. Elämäntapamme olisivat aivan liian erilaiset. Hän voisi lähteä talvisin moneksi kuukaudeksi lämpimään, minä en. Hän saattaisi haluta majoittua viiden tähden hotelleissa, minä tykkään reppureissaamisesta ja airbnb-majoituksista, missä voi itse kokata ruokansa. Hänen harrastuksensa olisivat todennäköisesti sellaisia, joihin minulla ei olisi varaa eikä kiinnostusta (golf, tennis, purjehdus). Hän ei pystyisi samaistumaan siihen, miltä tuntuu kun on hurjan raskas aika töissä. Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä laa laa-maassa asuvat nämä miehet, jotka ei tajua että kyllä rahalla ON väliä?
Rahan määrä määrää missä asutaan, miten voidaan käyttää vapaa-aikaa, onko varaa perustaa perhettä jne.
Ei kyse ole siitä että yleisesti naiset kaipaavat elättäjää, vaan siitä etteivät ole kiinnostuneet elättämään aikuista miestä, niiden lasten lisäksi.
Lähinnä ammatin puuttuminen on iso red flag, en halua tehdä täyttä työviikkoa samalla kun mies makaa sohvalla piereksimässä. Mikä siinä ihmetyttää?
En minä piereksi sohvalla, mulla on harrastuksia. Sinua näkyy häiritsevän suunnattomasti se, että joillakin on vapaa-aikaa.
Ei muo haittaa sun vapaa-aika, jos rahoitat sen itse, etkä käy veronmaksajien kukkarolla. Aniharva elämäntapatyötön vaan elättää itsensä, ja vapaamatkustajat ei kiinnosta.
niin eli raha on tärkeämpi kuin ammatti naisen silmään. mitä jos mies on työtön mutta sillä on tilillä 9 miljoonaa euroa. kyllä se sitten on ookoo kun rahaa on. työpaikka-korttia ei huudella enään...
Itseäni ei haittaisi vaikka mies olisi köyhä työtön, mutta veikkaan että aika moni haluaa senkin vuoksi työssäkäyvän, että elämäntyylit ovat samantyyppiset. Ei moni työssäkäyvä aina niin mielellään mene töihin, niin saattaisi alkaa ärsyttää, jos kumppani selvästi ylenkatsosi työelämää tai ei haluaisi osallistua siihen - ja että hänellä olisi ikuisesti vain vapaa-aikaa, kun itse myisi aikansa työnantajalle. Moni on myös sisäistänyt niin vahvasti työeetoksen, että monelle palkkatyön ulkopuolella oleminen olisi kielteinen asia, riippui se sitten työttömyydestä, pääomatuloilla tai omaisuudella elämisestä, taiteilijuudesta, tms. Tiedän ihmisiä, joita ärsyttävät esim. opintovapaille ja sapattivapaille jäävät ihmiset, ja tiedän ihmisen, jonka suhde ajautui kriisiin kun puoliso halusi jäädä pois työelämästä elääkseen apurahataiteilijana. Joillekin ihan oikeasti tuntuu olevan pointtina se työssäkäynti - kun itsekin joutuvat tekemään niin.
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Ukko39 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kysy luonteesta? Jokainenhan voi kertoa luonteestasn mitä tahansa, mutta ammattia ei voi valehdella. Ammatti kertoo ihmisestä paljon. Esim sen,että on pitkäkänteisyyttä ja tavoitteellisuutta ja älyä sen verran,että on kyennyt suorittamaan jonkun tutkinnon.
Taisi osua, eli ap:lla ei ole mitään ammattia.
P. S Ihmiset ylipäätään kysyvät ammattia, kun tutustuvat toisiinsa,ihan perusjuttu.
Ammattia ei voi valehdella.
Ok. Mä olen astronautti, mutta sivutyönä teen keikkaa shemalepornotähtenä.
AI ei voi? Pelimiehet on aina valehdelleet menestyksekkäästi ammattinsa pillumetsällä ollessaan. Maan baaritiskit on täynnä valelentokapteeneja, toimitusjohtajia, pankkiireja ja pörssimeklareita.
Noista ei ole kiinnostava kuin lentokapteeni. Pitää olla poliisi, palomies tai upseeri.
Se on hienompi tapa udella tulotasoa.
Ei tule suoraan mitään yksittäisiä ammatteja mieleen omalla kohdallani, mutta kierrän kaukaa ihmiset jotka ovat ammatissa jonka ovat valinneet mutta vihaavat sitä joka solullaan. Jos kaikki keskustelut pyörii vain sen ympärillä miten hirveää työn teko on, niin en jaksaisi tällaista ihmistä kuunnella. Ei omaa työtään ole pakko rakastaa joka päivä, mutta pitää olla halua pysyä alalla palkan lisäksi. Ihan sama onko kyseessä siivooja vai lääkäri, jos ihminen on väärällä alalla mutta liian kyvytön tekemään mitään asian eteen ja kehittämään itseään en voisi kuvitella parisuhdetta hänen kanssaan. Siitä valituksesta kun ei tulisi loppua ja tällainen aloitekyvyttömyys ja valitus ei yleensä koske vain yhtä osaa elämästä.
Jos joku ammattiryhmä pitäisi valita, niin jättäisin välistä jos mies suhtautuisi intohimoisesti teurastajana tai turkistarhaajana toimimiseen.