Lue keskustelun säännöt.
Mitä kertoa lapselle eron syyksi, jos oikea syy on miehen väkivaltaisuus?
17.02.2022 |
Lähinnä henkinen mutta myös fyysisen uhka. Lapsi täyttää kohta viisi vuotta. Hänelle on aina syyt ja ymmärrettävät perustelut olleet tärkeitä. Toisaalta en haluaisi puhua hänelle pahaa isästä mutta toisaalta en halua valehdella syyksi mitään sellaista että ”äiti ja isä ei vain enää tykänneet riittävästi toisistaa”.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi noin pienelle. Oletan ettei tuon ikäinen ymmärrä tilannetta,
Jotenkin minun on selitettävä lapselle miksi eroamme. Mikä sitten olisi hyvä tapa kertoa?
ApMistä ihmeestä olet saanut päähäsi että 5-vuotiaalle pitäisi selittää miksi isä ja äiti eroavat??
Lapsen kannalta tärkeää on se, että isä ja äiti rakastavat häntä yhä. Aikuisten asiat kuuluvat aikuisille.
Pitäisi vai vanhempien ymmärtää tällaiset seikat itsekin.Ap on kyllä ihan oikeassa siinä että lapselle pitää selittää miksi vanhemmat eroaa. Näin neuvotaan myös esim mll:n sivuilla.
Ei neuvota kertomaan yksityiskohdista. Päinvastoin. Aikuisten ongelmat ei kuulu lapsille. Lapsille kerrotaan ikätason mukaisesti.
Ei ap ole ollut aikeissa yksityiskohdista kommenttiensa perusteella lapselle kertoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi noin pienelle. Oletan ettei tuon ikäinen ymmärrä tilannetta,
Jotenkin minun on selitettävä lapselle miksi eroamme. Mikä sitten olisi hyvä tapa kertoa?
ApMistä ihmeestä olet saanut päähäsi että 5-vuotiaalle pitäisi selittää miksi isä ja äiti eroavat??
Lapsen kannalta tärkeää on se, että isä ja äiti rakastavat häntä yhä. Aikuisten asiat kuuluvat aikuisille.
Pitäisi vai vanhempien ymmärtää tällaiset seikat itsekin.Ap on kyllä ihan oikeassa siinä että lapselle pitää selittää miksi vanhemmat eroaa. Näin neuvotaan myös esim mll:n sivuilla.
Ei neuvota kertomaan yksityiskohdista. Päinvastoin. Aikuisten ongelmat ei kuulu lapsille. Lapsille kerrotaan ikätason mukaisesti.
Ei ap ole ollut aikeissa yksityiskohdista kommenttiensa perusteella lapselle kertoakaan.
Kun kerran MLL:n ohjeista puhuttiin, tässä faktat: https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/vanh…
Siellä annetaan hyvin ohjeita. Eli lasta ei kuormiteta aikuisten asioilla.
Lapsi on siis nähnyt uhkaavia tilanteita, ollut niissä paikalla. Kyllä lapselle pitää tehdä selväksi ja sanoa että kukaan ei saa käyttäytyä niin kuin isä on käyttäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi noin pienelle. Oletan ettei tuon ikäinen ymmärrä tilannetta,
Jotenkin minun on selitettävä lapselle miksi eroamme. Mikä sitten olisi hyvä tapa kertoa?
ApMistä ihmeestä olet saanut päähäsi että 5-vuotiaalle pitäisi selittää miksi isä ja äiti eroavat??
Lapsen kannalta tärkeää on se, että isä ja äiti rakastavat häntä yhä. Aikuisten asiat kuuluvat aikuisille.
Pitäisi vai vanhempien ymmärtää tällaiset seikat itsekin.Ap on kyllä ihan oikeassa siinä että lapselle pitää selittää miksi vanhemmat eroaa. Näin neuvotaan myös esim mll:n sivuilla.
Ei neuvota kertomaan yksityiskohdista. Päinvastoin. Aikuisten ongelmat ei kuulu lapsille. Lapsille kerrotaan ikätason mukaisesti.
Ei ap ole ollut aikeissa yksityiskohdista kommenttiensa perusteella lapselle kertoakaan.
Kun kerran MLL:n ohjeista puhuttiin, tässä faktat: https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/vanh…
Siellä annetaan hyvin ohjeita. Eli lasta ei kuormiteta aikuisten asioilla.
Jos lapsi on joutunut näkemään uhkaavia tilanteita niin kyse ei ole enää vain aikuisten asioista vaan lapsi on joutunut osalliseksi ja siksi niistä on puhuttava lapselle.
Oikea syy on, että ette kyenneet parina tulemaan toimeen keskenänne.
Kuka ärsytti, miten; kuka reagoi, miten - ei kuulu lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en suostunut antamaan lapsia isälle eron jälkeen. Isä oli väkivaltainen minua kohtaan niin henkisesti kuin fyysisesti. Lapsia kohtaan vain henkisesti toisinaan.
Isä vei tapaamiset käräjille. Jossa tehtiin olosuhdeselvitykset joiden mukaan isälle myönnettiin valvotut tapaamiset. Muuhun en olisi suostunut missään tapauksessa. Miksi altistaisin lapset miehelle josta itse erosin väkivallan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Eli lasta ei kuormiteta aikuisten asioilla.
Nimenomaan. Ei hänelle esim. sanota: "onnistuin aina ärsyttämään vanhempaasi."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi noin pienelle. Oletan ettei tuon ikäinen ymmärrä tilannetta,
Jotenkin minun on selitettävä lapselle miksi eroamme. Mikä sitten olisi hyvä tapa kertoa?
ApMistä ihmeestä olet saanut päähäsi että 5-vuotiaalle pitäisi selittää miksi isä ja äiti eroavat??
Lapsen kannalta tärkeää on se, että isä ja äiti rakastavat häntä yhä. Aikuisten asiat kuuluvat aikuisille.
Pitäisi vai vanhempien ymmärtää tällaiset seikat itsekin.Ap on kyllä ihan oikeassa siinä että lapselle pitää selittää miksi vanhemmat eroaa. Näin neuvotaan myös esim mll:n sivuilla.
Ei neuvota kertomaan yksityiskohdista. Päinvastoin. Aikuisten ongelmat ei kuulu lapsille. Lapsille kerrotaan ikätason mukaisesti.
Ei ap ole ollut aikeissa yksityiskohdista kommenttiensa perusteella lapselle kertoakaan.
Kun kerran MLL:n ohjeista puhuttiin, tässä faktat: https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/vanh…
Siellä annetaan hyvin ohjeita. Eli lasta ei kuormiteta aikuisten asioilla.
Jos lapsi on joutunut näkemään uhkaavia tilanteita niin kyse ei ole enää vain aikuisten asioista vaan lapsi on joutunut osalliseksi ja siksi niistä on puhuttava lapselle.
Ap kysyi, mitä sanoa eron syyksi. Silloin ei oteta esille uhkaavia tilanteita vaan kerrotaan, kuten MLL:n ohjeessa neuvotaan.
Uhkaavista tilanteista voi puhua jos lapsi kysyy siten, että sanoo toisen olleen vihainen ja siksi puhuneen niin, vaikka se ei oikein olekaan.
87 lisää myös sen, että eron syistä juttelin myös lapsille avoimesti niin kuin asiat ovat , tosin mitään r ai skau ksia en alkanut tietenkään kertoilemaan, mutta lasten ikätason (5-10v) mukaisesti kerroin. Kyllä lapset ovat myös kodin ilmapiirin ja isän käytöksen aistineet ja nähneet joten ei siinä mitään epäselvää ollut lapsille.
Eron jälkeen lapsillakin oli tunne, että on rauhallista ja turvallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en suostunut antamaan lapsia isälle eron jälkeen. Isä oli väkivaltainen minua kohtaan niin henkisesti kuin fyysisesti. Lapsia kohtaan vain henkisesti toisinaan.
Isä vei tapaamiset käräjille. Jossa tehtiin olosuhdeselvitykset joiden mukaan isälle myönnettiin valvotut tapaamiset. Muuhun en olisi suostunut missään tapauksessa. Miksi altistaisin lapset miehelle josta itse erosin väkivallan vuoksi.
Provosointi on sekin väkivaltaa. Tiedän tapauksia, jossa tunnetaan toisen heikkoudet, ja yritetään yllyttää väkivaltaan. Mutta parissa on aina 2 osapuolta - siksi pettäminenkään ei enää ole rikos.
Lisäksi aikuisen ärsyttävyys ei automaattisesti tarkoita lasten ärsyttävyyttä. Ei pidä sekoittaa ihmisiä: lapset ovat erillisiä yksilöitä.
Lasten oikeuksia toiseen vanhempaansa ei saa nöyryyttää omien kompleksien vuoksi.
Tottakai kotiolot ovat rauhallisemmat, kun ei ole KAKSI riitelijää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienelle lapselle ei kerrota todellisia syitä. Hänellä ei ole palikoita käsitellä asioita vielä. Teini-ikäisille voi jo asiaa avata JOS hän itse kysyy. Meillä kysyi, kerroin tarkemmin, mutten vielä kaikkea. En ehkä koskaan kerrokaan koko tarinaa, lähinnä suojellakseni lapsia. Sitä paitsi on voinut jo itse todeta paljon ihan vain omin silmin.
Vierailija kirjoitti:
Oikea syy on, että ette kyenneet parina tulemaan toimeen keskenänne.
Kuka ärsytti, miten; kuka reagoi, miten - ei kuulu lapselle.
"Uhri" ei tieteeönkään näe itsessään mitään vikaa... vaikka SUOSTUU riitoihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Todelliset syyt" on subjektiivinen käsitys.
Entä jos suuttuva osapuoli kertoo, että kohde jolle suuttui, on mielenvikainen.
"Vanhempani erosivat, koska äitini on mt-ongelmainen, ja isäni mitta tuli täyteen. Ihanaa olla perillä näistä totuuksista, puolin ja toisin! Voin nyt paremmin, kun ymmärrän!"
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kotiolot ovat rauhallisemmat, kun ei ole KAKSI riitelijää.
Kun kyse on narsismista niin siihen riittää ihan se yksi ainoa riitelijä, se narsisti.
Siihen ei ei todellakaan tarvitse KAHTA vaan se YKSI.
"Äitini on täydellinen, viaton uhri. Isäni sekosi vailla mitään syytä, vaikka äitini on ihana." 😶
Kannattaa lukea ohjeista se, että toista ei pidä mustamaalata. Omat ahdistukset pitää purkaa muualle kuin lapsen niskoille. Lapselle kerrotaan ja tehdään selväksi se, että ero on aikuisten välinen asia eikä syytellä toista osapuolta, vaikka tämä omasta mielestä olisikin syyllinen eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kotiolot ovat rauhallisemmat, kun ei ole KAKSI riitelijää.
Kun kyse on narsismista niin siihen riittää ihan se yksi ainoa riitelijä, se narsisti.
Siihen ei ei todellakaan tarvitse KAHTA vaan se YKSI.
Antaa hänen riehua ittekseen - tai kertoo heti, missä menee raja. Jos ei kykene olemaan asisllinen, ei keskustella ollenkaan.
Jos sekoaa, soitetaan 112.
Ei neuvota kertomaan yksityiskohdista. Päinvastoin. Aikuisten ongelmat ei kuulu lapsille. Lapsille kerrotaan ikätason mukaisesti.