Mitä kertoa lapselle eron syyksi, jos oikea syy on miehen väkivaltaisuus?
Lähinnä henkinen mutta myös fyysisen uhka. Lapsi täyttää kohta viisi vuotta. Hänelle on aina syyt ja ymmärrettävät perustelut olleet tärkeitä. Toisaalta en haluaisi puhua hänelle pahaa isästä mutta toisaalta en halua valehdella syyksi mitään sellaista että ”äiti ja isä ei vain enää tykänneet riittävästi toisistaa”.
Kommentit (142)
Voisitko hakea apua neuvolasta tai perheneuvolasta asian käsittelyyn? Pitäisi olla itsestäänselvyys, ettei eroon johtaneita asioita puida ahdistavine yksityiskohtineen lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on poikalapsi niin hän tulee kärsimään erosta paljon ja varsinkin jos välit isään rapautuu.
Eli pitää tehdä kaikkensa ja tukea sitä, että lapsi ja isä voivat tavata säännöllisesti.
Voisin kertoa pitkänkin tarinan, mitä asiantuntijat ovat aikoinaan kertoneet miten ero ja erityisesti se, ettei pidetä yhteyttä riittävästi vaikuttaa isä- lapsi ( poika) suhteessa ja seuraukset näkyvät pitkän ajan kuluessa.En ole estämässä heidän tapaamisia. Mutta mies on useita kertoja uhannut että ei aio tavata lastaan eron jälkeen. Ap
Ap, lapselle ei pidä puhua pahaa omasta isästä. Ei edes silloin, kun isässä on vikaa. Varsinkaan tuollaiset asiat kuin väkivalta ei kuulu lapselle, häntä ei saa kuormittaa aikuisten asioilla. Tämän voit varmistaa keneltä tahansa psykologilta. Älä kaada omaa pahaa oloa lapseen muutenkaan.
Jos lapsi suoraan kysyisi väkivallasta nähtyään sitä itse, olisi hänelle selitettävä ikätasoisesti asia mahdollisimman lempeästi. Lapsi ei kuitenkaan ole tätä todistanut kertomasi mukaan, joten älä kaada noita asioita hänelle. Sanot vain, että joskus aikuiset ei pysty elämään yhdessä ja heidän on parempi erota.
Mistä olet keksinyt että haluaisi puhua lapselle pahaa hänen isästä?
Ikävä kyllä lapsi on ollut vieressäni kun isänsä on suoraan uhannut käydä päälleni. Olen samaa mieltä että väkivalta ei kuulu lapselle mutta kun isänsä on näin lapsen läsnäollessa toiminut niin en voi poistaa tapahtunutta vaikenemalla siitä täysin, ei tapahtunut katoa lapsen elämästä sillä että minä lakaisen koko asian maton alle enkä puhu siitä ikinä. En tarkoita että haluaisin erityisesti puhua vaan mietin että millä tavalla siitä pitäisi puhua lapselle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voisitko hakea apua neuvolasta tai perheneuvolasta asian käsittelyyn? Pitäisi olla itsestäänselvyys, ettei eroon johtaneita asioita puida ahdistavine yksityiskohtineen lasten kanssa.
En todellakaan aio kertoa lapselle mitään yksityiskohtia. Vaan mietin mitä sanoa lapselle eron syyksi. Olen aivan varma että lapsi tulee kysymään asiaa monta kertaa ja minun pitää etukäteen miettiä mitä olisi hänelle parasta sanoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko hakea apua neuvolasta tai perheneuvolasta asian käsittelyyn? Pitäisi olla itsestäänselvyys, ettei eroon johtaneita asioita puida ahdistavine yksityiskohtineen lasten kanssa.
En todellakaan aio kertoa lapselle mitään yksityiskohtia. Vaan mietin mitä sanoa lapselle eron syyksi. Olen aivan varma että lapsi tulee kysymään asiaa monta kertaa ja minun pitää etukäteen miettiä mitä olisi hänelle parasta sanoa. Ap
Voit sanoa, että joskus aikuiset ei enää voi elää yhdessä erimielisyyksien vuoksi. Ei sitä sen enempää tarvitse selittää. Miksi tämä on sinusta niin vaikeaa?
Minun vanhemmat erosivat, kun olin alle kouluikäinen. Olen kiitollinen, ettei meille lapsille reposteltu likaisia yksityiskohtia vaan kerrottiin vain yleisellä tasolla, ettei vanhemmat voi enää olla yhdessä ja että se ei ole lasten vika jne.
turha siinä silmät mustana puhua lapselle höpöhöpöä, lapsi ei välttämättä ole yhtä tyhmä kuin äiti ja voi jotain ymmärtää itsekin, ei siis kannata opetella samaa peittelyä/valehtelua lapselle muutoin se ajautuu myöhemmin samaan tilanteeseen
Vierailija kirjoitti:
turha siinä silmät mustana puhua lapselle höpöhöpöä, lapsi ei välttämättä ole yhtä tyhmä kuin äiti ja voi jotain ymmärtää itsekin, ei siis kannata opetella samaa peittelyä/valehtelua lapselle muutoin se ajautuu myöhemmin samaan tilanteeseen
Ei ole valehtelua olla revittelemättä eron yksityiskohtia lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko hakea apua neuvolasta tai perheneuvolasta asian käsittelyyn? Pitäisi olla itsestäänselvyys, ettei eroon johtaneita asioita puida ahdistavine yksityiskohtineen lasten kanssa.
En todellakaan aio kertoa lapselle mitään yksityiskohtia. Vaan mietin mitä sanoa lapselle eron syyksi. Olen aivan varma että lapsi tulee kysymään asiaa monta kertaa ja minun pitää etukäteen miettiä mitä olisi hänelle parasta sanoa. Ap
Voit sanoa, että joskus aikuiset ei enää voi elää yhdessä erimielisyyksien vuoksi. Ei sitä sen enempää tarvitse selittää. Miksi tämä on sinusta niin vaikeaa?
Minun vanhemmat erosivat, kun olin alle kouluikäinen. Olen kiitollinen, ettei meille lapsille reposteltu likaisia yksityiskohtia vaan kerrottiin vain yleisellä tasolla, ettei vanhemmat voi enää olla yhdessä ja että se ei ole lasten vika jne.
Sen takia tämä on minulle vaikeaa että lapsi on joutunut olemaan läsnä niissä pelottavissa tilanteissa, nähnyt ja kuullut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko hakea apua neuvolasta tai perheneuvolasta asian käsittelyyn? Pitäisi olla itsestäänselvyys, ettei eroon johtaneita asioita puida ahdistavine yksityiskohtineen lasten kanssa.
En todellakaan aio kertoa lapselle mitään yksityiskohtia. Vaan mietin mitä sanoa lapselle eron syyksi. Olen aivan varma että lapsi tulee kysymään asiaa monta kertaa ja minun pitää etukäteen miettiä mitä olisi hänelle parasta sanoa. Ap
Voit sanoa, että joskus aikuiset ei enää voi elää yhdessä erimielisyyksien vuoksi. Ei sitä sen enempää tarvitse selittää. Miksi tämä on sinusta niin vaikeaa?
Minun vanhemmat erosivat, kun olin alle kouluikäinen. Olen kiitollinen, ettei meille lapsille reposteltu likaisia yksityiskohtia vaan kerrottiin vain yleisellä tasolla, ettei vanhemmat voi enää olla yhdessä ja että se ei ole lasten vika jne.
Sen takia tämä on minulle vaikeaa että lapsi on joutunut olemaan läsnä niissä pelottavissa tilanteissa, nähnyt ja kuullut. Ap
Sitä suuremmalla syyllä ei ole syytä lisätä ahdistusta. Miksi sinun on niin vaikeaa puhua asiasta yleisellä tasolla? Kun ei sitä ihan oikeasti tartte sen syllisemmin avata lapselle. Sanot yksinkertaisesti, että vanhemmat ei tule toimeen keskenään. Ihan oikeasti, sen tyyppiset vastaukset riittävät.
No ei nyt jumalauta aleta pienelle lapselle selittämään mitään henkisestä väkivallasta tms. Ihmeellisiä sekopäitä sitä päästetäänkin lisääntymään.
Lapselle kerrotaan, että isä ja äiti ei oikein enää tule keskenään toimeen, eivätkä pysty sopimaan asioitaan. Lastaan rakastavat silti aina, sitä ei mikään muuta. Sit kun vuosia tulee lisää, aihetta voi avata enemmän jos se on tarpeen.
Miten se ei mahdu ihmisten kaaliin, että aikuisten asiat ja ongelmat ovat aikuisten, ei lasten!!
Terveisin vanhempiin kyllästynyt lastensuojelun työntekijä.
Isälläni oli tapana uhkailla väkivallalla. Uhkailu oli aika säännöllistä, se oli kauheaa ja kyllä minä jo ihan pienenä ymmärsin mitä tarkoitti kun isä sanoi äidille, että tuommoset pitäisi viedä saunan taakse tai polkea suohon. Isä uhkaili meitä lapsiakin. Fyysistäkin väkivaltaa oli, mutta uhkailu oli melkein pahempaa ja pelottavampaa. Lyöminen on lyömistä, sen tiesi että jokunen isku tulee ja se loppuu, mutta uhkaileminen pelotti, kun alkoi ajatella että jos se nyt oikeasti hukuttaa äidin tai meidät sinne suohon. Jos joku on sitä mieltä, että väkivallan uhka ei ole väkivaltaa, niin suksikoon kuuseen. On se. Jos toinen ihminen tahallaan luo ilmapiirin jossa pitää pelätä, niin mitä muutakaan se on kuin väkivaltaa?
Sanoisin, että kyllä se 5-vuotias jo tajuaa, vaikka sille sanoisi erosta vain että äidillä ja isällä on niin paljon riitoja joita ei voida selvittää, että on pakko erota.
Moni ei edes hae apua tai mene lääkärille koska heidät on peloteltu uskomaan siihen että väkivallan uhri kärsii ja saa kärsiä vaikka kaikki luut olisivat poikki.
Vierailija kirjoitti:
No ei nyt jumalauta aleta pienelle lapselle selittämään mitään henkisestä väkivallasta tms. Ihmeellisiä sekopäitä sitä päästetäänkin lisääntymään.
Lapselle kerrotaan, että isä ja äiti ei oikein enää tule keskenään toimeen, eivätkä pysty sopimaan asioitaan. Lastaan rakastavat silti aina, sitä ei mikään muuta. Sit kun vuosia tulee lisää, aihetta voi avata enemmän jos se on tarpeen.
Miten se ei mahdu ihmisten kaaliin, että aikuisten asiat ja ongelmat ovat aikuisten, ei lasten!!
Terveisin vanhempiin kyllästynyt lastensuojelun työntekijä.
Eli vaikka lapsi on ollut läsnä väkivaltatilanteissa niin suosittelet että ap ei puhu niistä lapselle mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi noin pienelle. Oletan ettei tuon ikäinen ymmärrä tilannetta,
Jotenkin minun on selitettävä lapselle miksi eroamme. Mikä sitten olisi hyvä tapa kertoa?
Ap
Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että 5-vuotiaalle pitäisi selittää miksi isä ja äiti eroavat??
Lapsen kannalta tärkeää on se, että isä ja äiti rakastavat häntä yhä. Aikuisten asiat kuuluvat aikuisille.
Pitäisi vai vanhempien ymmärtää tällaiset seikat itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi noin pienelle. Oletan ettei tuon ikäinen ymmärrä tilannetta,
Jotenkin minun on selitettävä lapselle miksi eroamme. Mikä sitten olisi hyvä tapa kertoa?
ApMistä ihmeestä olet saanut päähäsi että 5-vuotiaalle pitäisi selittää miksi isä ja äiti eroavat??
Lapsen kannalta tärkeää on se, että isä ja äiti rakastavat häntä yhä. Aikuisten asiat kuuluvat aikuisille.
Pitäisi vai vanhempien ymmärtää tällaiset seikat itsekin.
Ap on kyllä ihan oikeassa siinä että lapselle pitää selittää miksi vanhemmat eroaa. Näin neuvotaan myös esim mll:n sivuilla.
Lapselle ei kannata valehdella. Kerrot rehellisesti että isäsi on väkivaltainen hirviö. Todennäköisesti lapsi sen tietääkin.
Jotain ympäripyöreää, että isä suuttuu liian helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko hakea apua neuvolasta tai perheneuvolasta asian käsittelyyn? Pitäisi olla itsestäänselvyys, ettei eroon johtaneita asioita puida ahdistavine yksityiskohtineen lasten kanssa.
En todellakaan aio kertoa lapselle mitään yksityiskohtia. Vaan mietin mitä sanoa lapselle eron syyksi. Olen aivan varma että lapsi tulee kysymään asiaa monta kertaa ja minun pitää etukäteen miettiä mitä olisi hänelle parasta sanoa. Ap
Sulle on vastattu kymmenen kertaa tähän ja vastausten sisältö on sama.
Lopeta siis jankuttaminen. Jos olet noin yksinkertainen hae apua muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko hakea apua neuvolasta tai perheneuvolasta asian käsittelyyn? Pitäisi olla itsestäänselvyys, ettei eroon johtaneita asioita puida ahdistavine yksityiskohtineen lasten kanssa.
En todellakaan aio kertoa lapselle mitään yksityiskohtia. Vaan mietin mitä sanoa lapselle eron syyksi. Olen aivan varma että lapsi tulee kysymään asiaa monta kertaa ja minun pitää etukäteen miettiä mitä olisi hänelle parasta sanoa. Ap
Sulle on vastattu kymmenen kertaa tähän ja vastausten sisältö on sama.
Lopeta siis jankuttaminen. Jos olet noin yksinkertainen hae apua muualta.
Ap:n saamien vastausten sisältö ei suinkaan ole sama. Luehan ketju uudelleen. Lisäksi ap vaikuttaa kysyvän samalla miten puhua lapsen kanssa niistä tilanteista, joissa lapsi on ollut läsnä kun mies on meinannut käydä päälle. Siihen hän ei ole saanut oikein mitään neuvoa.
Onpa ilkeitä vastauksia ap saanut.
Kerrot saman syyn, jos nainen on väkivaltainen miestä kohtaan.