Lue keskustelun säännöt.
Elintasokuilu keskellä uusioperhettä
01.07.2015 |
Olemme uusioperhe. Lapsia yhteensä kuusi: miehen 2, minun 2, yhteiset 2. Miehen tulot noin 150 000€/v, minun 20 000€/v. Miehellä omaisuutta kertynyt reilustiyli miljoonan arvosta, minulla 100 000e.
Asiaan. Olen siis suhteen köyhä osapuoli. Maksan omien lapsieni menot, mies maksaa omiensa ja yhteisien. Mies maksaa elämisen suurimmaksi osaksi, mutta siitä edestä minä siivoan ihan yksin ison talomme ja pihamme. Sekä hoidan lähes yksin yhteiset lapsemme. Jos matkalle lähdetään, maksan oman matkani ja lasteni. Omille teinilapsilleen mies ostaa joka joulu ja syntymäpäivä toooosi kalliita lahjoja, tyyliin 500-1000€. Yhteisille lapsille hän ei osta, koska ovat vasta taaperoita. Ja itselleen hän ostaa kaikkea tosi kallista: autot, kellot, veneet, moottoripyörät, vaatteet, kaikki on 10 kertaa kalliimpaa kuin keskivertosuomalaisella. On käyttänyt itselleen ja lapsilleen rahaa kolmen vuoden sisään vähintään 150 000€:n arvosta. Laskin kerran, että miehellä on vaatekaapissa noin 80 kauluspaitaa (jokainen maksanut yli 100€).
Ytimeen. Mitä mieltä olette siitä, että kun minulle pitäisi jokin lahja ostaa, niin hän ostaa 50 euron hajuveden. Yhtenä syntymäpäivänä sain suklaarasian. Ok, kivoja lahjoja sinänsä, ostan itse hänelle samanhintaisia, hän kun on kieltänyt, ettei hänelle saa ostaa esim. 300€ kelloa, kun haluaa ennemmin käyttä tonnien kelloja, minkä ostamiseen hänelle minulla ei ole varaa. Normituloiselta mieheltä nuo lahjat olisivat todella hyviä. Pulma syntyy siitä, että lahjojen rahallinen arvo ei ole missään linjassa niiden tavaroiden kanssa, joita hän ostaa itselleen ja lapsilleen.
Tuntuu kummalta. Ollaan oltu useita vuosia naimisissa ja meillä on tällainen elintasokuilu, ihan keskellä meidän olohuonetta. Kun kalliit tavarat tulevat joka päivä omistajansa seurassa istumaan sohvalle, on vaikea niihin olla kiinnittämättä huomiota. Olen siis varmaankin kateellinen miehelleni ja hänen lapsilleen, ettei minulla ole näitä kalliita kamppeita.
Olen useamman kertaan vuosien varrella pyytänyt miestäni ostamaan minulle n 5000€ arvoisen esineen, erään taideteoksen, koska se on ainut materia, jonka ihan oikeasti haluaisin. Mies ei ole ostanut. Välttelee aihetta ja toteaa, että osta itse. Ihan siitä syystä olen pyytänyt, kun tuntuu heittelevän niitä tonnejaan ihan minne sattuu, surutta ja estoitta.
Välistä tuntuu, että mieheni saa nautintoa siitä, että hänellä ja hänen lapsillaan on kaikkea hienompaa kuin minulla ja lapsillani. Olen kertonut hänelle, että kärsin asiasta. Hänelle kaikki kalliit tavaransa ovat todella tärkeitä, hän elvistelee niillä ihmisille... Autoillaan ja 10 000 € kelloillaan. Luulisi siis, että hän ymmärtäisi minunkin tarpeeni. Enkä todellakaan oleta, että kaikki pitäisi meillä olla samantasoista. Ongelma syntyy siitä, että kaikki materia on ihan eri planeetalta hänellä kuin minulla. Hänen vaatteensa on Stockmannilta, minun Henkkamaukasta. Ihan siitä syystä toivoisin hänen ostavan sen toiveeni, että minulla olisi tunne, että hän minullekin on ostanut edes yhden vähän kalliimman jutun.
Mitä mieltä olette asiasta? Onko tämmöinen elintasokuilu ihan ok? Vai olenko vaan mielenipahoittaja? Tai voihan sitä vaan olla tyytyväinen siihen, ettei mies ole köyhimys evp. ;)
Kommentit (114)
kohta te eroatte ja siinä sitä sitten ollaan omien, miehen ja yhteisten kersojen kanssa taistelemassa omaisuudesta ja rahasta.
elämä on valintoja täynnä, sinä olet valinnut vääntää 2+2 lasta ja hoitaa niitä kotona samaan aikaan kun uusiomiehesi on luonut uraa ja tienannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 17:29"]
kohta te eroatte ja siinä sitä sitten ollaan omien, miehen ja yhteisten kersojen kanssa taistelemassa omaisuudesta ja rahasta.
elämä on valintoja täynnä, sinä olet valinnut vääntää 2+2 lasta ja hoitaa niitä kotona samaan aikaan kun uusiomiehesi on luonut uraa ja tienannut.
[/quote]
Itse en pystyisi noin kovapalkkaista uraa luomaan millään. Se vaatisi sen, ettei minunkaan tarvitsisi välittää kodista ja lapsista yhtään mitään. En pysty siihen, minusta on tärkeää olla lasten kanssa klo 16 jälkeen. Mieheni pitäisi luopua urastaan, jos minua ei olisi. Hän joutuu tekemään joko sata lasissa tai potkut tulee. Ei hän voisi lähteä viikon työmatkalle ilman että joku hoitaa hänen lapsiaan. Jo tämänkin takia olisi kiva, että edes toisi tuliaisiksi lentokentiltä jotain. Mut eipä tuo..... Itselleen ostaa kalliita juttuja sieltä kyllä. Toisaalta, mulla on ihmissuhteet kunnossa lapsiin, hänellä ei. Jos tälle asialle määriteltäisiin rahallinen arvo, olisi se kymmenien ellei satojen tuhansien eurojen arvoinen... Älkää nyt silti luulko, en mittaa kaikkea rahassa. Leikittelin vaan ajatuksella. Ap
Jos ollaan samassa taloudessa ni rahat on 50/50. Naurettava systeemi teilla. Kun han otti sinut han otti lapsesi myos ja kaiken muun mita tulee siina mukana. Kannattais varmaan erota, ni saat puolet hanen omaisuudestaan.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 17:53"]
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 17:29"]
kohta te eroatte ja siinä sitä sitten ollaan omien, miehen ja yhteisten kersojen kanssa taistelemassa omaisuudesta ja rahasta.
elämä on valintoja täynnä, sinä olet valinnut vääntää 2+2 lasta ja hoitaa niitä kotona samaan aikaan kun uusiomiehesi on luonut uraa ja tienannut.
[/quote]
Itse en pystyisi noin kovapalkkaista uraa luomaan millään. Se vaatisi sen, ettei minunkaan tarvitsisi välittää kodista ja lapsista yhtään mitään. En pysty siihen, minusta on tärkeää olla lasten kanssa klo 16 jälkeen. Mieheni pitäisi luopua urastaan, jos minua ei olisi. Hän joutuu tekemään joko sata lasissa tai potkut tulee. Ei hän voisi lähteä viikon työmatkalle ilman että joku hoitaa hänen lapsiaan. Jo tämänkin takia olisi kiva, että edes toisi tuliaisiksi lentokentiltä jotain. Mut eipä tuo..... Itselleen ostaa kalliita juttuja sieltä kyllä. Toisaalta, mulla on ihmissuhteet kunnossa lapsiin, hänellä ei. Jos tälle asialle määriteltäisiin rahallinen arvo, olisi se kymmenien ellei satojen tuhansien eurojen arvoinen... Älkää nyt silti luulko, en mittaa kaikkea rahassa. Leikittelin vaan ajatuksella. Ap
[/quote]
Jos sinua ei olisi, uskon, että mies olisi taatusti keksinyt jonkun ratkaisun lastenhoitoon. Et ole korvaamaton, vaikka luuletkin, että kotonaolosi takaa tuhansien eurojen lahjat sinulle.
Minä muistan, kun äitini opetti minulle aina, että naisen pitää hommata ammatti ja työpaikka ja elää omillaan. Koskaan ei saa lähteä siihen, että hommaa miehen ja toivoo miehen elättävän, vaan on itse elätettävä itsensä ja tehtävä lapsia se määrä, minkä pystyy itse elättämään, jos mies lähtee kävelemään.
Siksi olen hommannut koulutuksen ja työpaikan ennen lapsia ja olen kerännyt itse oman varallisuuteni, enkä laskenut sen varaan, että löydän rikkaan miehen. Omaisuuteni on minun omaisuus ja miehen omaisuus miehen. En ole miehen omaisuudesta mitään vailla siksi, että jaan vuoteen hänen kanssaan ja meillä on yhteisiä lapsia ja rakastamme toisiamme.
Mutta olen 60-luvun lapsia ja silloin oli kova buumi naisilla tasa-arvo ja taloudellinen itsenäisyys. Suurin piirtein siis sitä, että rintaliivejä poltettiin naisen itsenäisyyden puolesta. Mihin on nykyajan naiset unohtaneet tämän asian, että suu säkkiä myöten ja naisen pitää hommata itse itselleen oma varallisuus. Ikinä ei voi luottaa siihen, että heittäytymällä miehen armoille, voi maata laakereillaan loppu elämänsä ja mies elättää.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 17:29"]kohta te eroatte ja siinä sitä sitten ollaan omien, miehen ja yhteisten kersojen kanssa taistelemassa omaisuudesta ja rahasta.
elämä on valintoja täynnä, sinä olet valinnut vääntää 2+2 lasta ja hoitaa niitä kotona samaan aikaan kun uusiomiehesi on luonut uraa ja tienannut.
[/quote]
Onhan se mieskin vääntänyt 2 + 2 lasta jos termi sallitaan tässä yhteydessä. Eikö siis kenenkään pitäisi hankkia lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 18:09"]
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 17:29"]kohta te eroatte ja siinä sitä sitten ollaan omien, miehen ja yhteisten kersojen kanssa taistelemassa omaisuudesta ja rahasta. elämä on valintoja täynnä, sinä olet valinnut vääntää 2+2 lasta ja hoitaa niitä kotona samaan aikaan kun uusiomiehesi on luonut uraa ja tienannut. [/quote] Onhan se mieskin vääntänyt 2 + 2 lasta jos termi sallitaan tässä yhteydessä. Eikö siis kenenkään pitäisi hankkia lapsia?
[/quote]
Miehellä on varaa elättää omansa. Ap.lla ei
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 18:02"]
Jos ollaan samassa taloudessa ni rahat on 50/50. Naurettava systeemi teilla. Kun han otti sinut han otti lapsesi myos ja kaiken muun mita tulee siina mukana. Kannattais varmaan erota, ni saat puolet hanen omaisuudestaan.
[/quote]
Kannatta varmaan ennen naimisiin menoa pyytää kirjallisen avahvistuksen, että mies tarjoaa melkein aikuisille lapsipuolilleen saman elintason kuin omille lapsilleen.
Näin olisi mkehelelkin selvä mitä odotuksia häneen kohdistuu ja hän voi sitten päättää miten edetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei olla valmiita olemaan kunnolla perhe, olisko parasta asustella omissa kodeissa ja vaan seurustella? Minä en voisi tehdä lapsilleni sitä, että pakottaisin heidät saman katon alle jonkun aikuisen kanssa, joka ei suhtaudu heihin lämmöllä ja oikeudenmukaisesti. Toisaalta biologistenkin isien mielenkiinto jäkikasvuaan kohtaan voi olla tosi nihkeää...
Itselläni on isommat tulot kuin miehelläsi noin 170 000e7v, eikä minulla ole varaa ostaa mitään veneitä ja moottoripyörä yms. Verotus on sen verran kova. Miehesi elää ilmeisesti yli varojensa tai tienaa paljon enemmän kuin sinä tiedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
89 jatkaa. Meillä on myös tuollainen samanlainen
elintasokuilu. Puoliso tienaa vain ton parikymmentätonnia vuodessa. Omat tulot siis yli ton sun miehen tulojen. Ostan itselleni ja lapsille tietysti välillä jotain kallistakin. En vain koe oikeaksi ostella puolisolle jotain luksusta kun se on aikuinen ja käy työssä.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 16:30"]
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 11:29"]
Jos mies haluaa kallista ja parasta, eikö häntä hävetä nukkavieru vaimo? Luulisi hänen panostavan myös sinun ulkoasuusi, koska kuljet hänen rinnallaan. Ja sitten taas rakkaudesta kuvittelisi hänen joskus ilahduttavan jollain kivalla (tässä ei tarvitse olla rahallisen arvon pääkriteeri).
[/quote]
Hän sanoo minulle, että minun pitäisi ostaa uusia vaatteita ja ihan itse omalla rahalla. Sanon, että ostankin, mutta sellaisia kuin minulla on varaa (H&M). Luulisi joo, että nukkavieru vaimo hävettäisi. Tosin, kyllä ne hm-rätit ihan hyviltä näyttää :) Ap
[/quote]
On ne silti erilaisia kuin laatuvaatteet ja vielä erittäin kalliit vaatteet, vaikka olisivatkin kivoja ja tyyliisi sopivia. Kurja mies. Toki se 5 000 e taidejuttu on vähän yliampuva. Tietysti, jos mies olisi halunnut sen itsekin ja ostanut itselleen ja sinä saisit nauttia siitä kodissanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 20:34"]
89 jatkaa. Meillä on myös tuollainen samanlainen
elintasokuilu. Puoliso tienaa vain ton parikymmentätonnia vuodessa. Omat tulot siis yli ton sun miehen tulojen. Ostan itselleni ja lapsille tietysti välillä jotain kallistakin. En vain koe oikeaksi ostella puolisolle jotain luksusta kun se on aikuinen ja käy työssä.
[/quote]
Mun ystävä on rikas. Ja musta on reilu, että ostaa välillä puolisolleen kaikkea sellaista, mihin sillä ei itse olisi varaa. Esim. sellaisia lomamatkoja, jotka heiltä jäisi muuten tekemättä ja rahoittaa myös aika paljon yhteisiä kalliita harrastuksia. Onko kivaa olla rikas ja nauttia siitä vain yksin? Musta ainakaan ei olis ja mikään köyhä en todellakaan ole itsekään, mutta sinkku sen sijaan.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 20:25"]
Itselläni on isommat tulot kuin miehelläsi noin 170 000e7v, eikä minulla ole varaa ostaa mitään veneitä ja moottoripyörä yms. Verotus on sen verran kova. Miehesi elää ilmeisesti yli varojensa tai tienaa paljon enemmän kuin sinä tiedät.
[/quote]
No onko sinulla miljoonaa vai ainoastaan nuo tulot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te ryhdytte tuollaisten miesten kanssa yksiin????????? En voi ymmärtää. Varmaan mukavampiakin löytyisi vapaana.
Mielestäni miehesi ei ole velvoitettu ostamaan sinulle tai lapsillesi kalliita lahjoja. Jos haluta jotain, sinun on itse hankittava rahat siihen. Miehesi maksaa jo tarpeeksi kun on vastuussa asumiskuluista jne.
Ap:n lapset tässä säälittävät. Ei varmasti ole mukavaa elää perheessä, jossa sisarpuolet ovat nostettu korkeammalle jalustalle.
aloitus on provo, mutta noin yleisesti ottaen: älkää perustako uusperheitä. sen verran pitää elämässä tsempata, ettei siihen tilanteeseen joudu.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 17:04"]
Itse uusperheellisenä koen kyllä, että saman talouden lapsilla pitää olla suurinpiirtein samanlainen elintaso ja säännötkin. Olen itse rikkaampi osapuoli meidän suhteessa, ja olen kyllä miehen lapselle maksanut esim. ratsastustunteja, kalliin polkupyörän, tabletin ja avannut pienen säästörahaston. Koska omillanikin on. Ja tietysti ihan normaalissa elämässä jaamme lasten jokapäiväisiä kuluja katsomatta kumpi maksaa. Rikas etävanhempi on eri asia, silloin lasten ei tarvitse kokea, että siinä omassa lähiperheessä oltaisiin eriarvoisia.
[/quote]
Tämä kuulostaa terveeltä. Kaikkien etuhan se on, omien ja kumppanin lasten, että perheessä yksilöt tuntevat itsensä suurinpiirtein tasavertaisiksi. Hyvä mieli tuli lukiessa.
No en voi totta puhuen edes kuvitella tilannetta :D siis esim itseni kohdalle. Luulen että 5000€ taide olisi ollut vähän kallis ja turha silti ? Siis voihan sitä ihailla muuten eikä tarvi ostaa? En tarkoita pahalla
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 17:25"]
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 13:56"]
[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 13:19"]
Meillä se elintasokuilu koskettaa miehen lasta, jonka äidillä on huomattavasti paremmat tulot kuin minulla ja miehellä (me olemme keskituloisia). Miehen tyttö saa äidiltään kaiken, mitä keksii pyytää omasta hevosesta (jota ei edes hoida) kielikursseihin ulkomailla. Minun lähes samanikäinen tyttöni joutuu omista rahoistaan säästämään puhelimensa, miehen tyttö saa uuden vain ilmoittamalla äidilleen, että haluaa sen.
Asiasta on puhuttu paljon, koska nyt yhdellä lapsista on kaikki, mitä tahtoo ja perheen muut lapset katsoo kateellisina vierestä. Mies sanoo, että asialle ei voi mitään, minun mielestä meillä on oikeus ottaa pois uudet tavarat ja määrätä tyytymään vanhemmanmalliseen puhelimeen tai perheen yhteiseen tietokoneeseen oman iPadin sijaan.
[/quote]
Kurja tilanne perheen "köyhille" lapsille, mutta et silti voi vaatia tyttöä luopumaan omista tavaroistaan. Voitte edellyttää asiallista käytöstä, eli ettei tavaroilla leveillä ja leuhkita.
[/quote]
Tytölläni on rikkaita kavereita. Harmittaa häntäkin, että ei saa pariisin matkoja, vaan joutuu tyytymään Tallinan reissuun. Harmittaa, kun ei ole viimeisimpiä merkkejä puhelimia yms.
Mutta olen sanonut, että maailma on sellainen, että emme elä kommunismissa, missä kaikille jaetaan kaikki. Tyttö säästi itse järjestelmäkameran ja sanoikin, että se tuntuukin tosi arvokkaalta, kun teki sen eteen töitä.
Opettakaa lapsillenne, että jos jollakulla on omaisuutta, niin se ei automaattisesti kuulu lapsillenne.
Mahtaa näissä uusperheissä perikunnat tapella, kun mammat huomaa, että heidän edellisen liiton lapset ei perikään isäpuoltaan, vaan jäävät rannalle nuolemaan näppejään.
[/quote]
Ajatteleppa vielä, miten nämä nuoret mammat raivostuu, kun huomaavat, että sen vanhan äijänkäppänän vanhemmat ovatkin testamentissaan tehneet pykälän, että lasten puolisoilla ei ole osaa, eikä arpaa heidän omaisuuteen. Kun kaikki on laskettu sen varaan, että äijänkäppänä kuolee aiemmin ja sitten voi rypeä rahoissa ja omistaa appivanhempien veneet ja mökit.