lasten ja " teinien" kiukuttelusta. Täytyyhän sen olla sallittua ??

- ap



ps. meillä on aina tullut joka puolelta palautetta, miten lapset ovat NIIIIIN ihania ja hyvin kasvattettuja ja sosiaalisia ja reiluja. Mutta kotona ei kyllä aina tunnu siltä...



Mutta viis siitä, pääasia todellakin, että on äidin neuvot menneet kuitenkin perille, vaikkei se aina kotona siltä näytäkään !

Monihan tuossa ketjussa sanoi nimenomaan että " en tule hyväksymään " lapseltaan tiettyä käytöstä yhtään kertaa.

Niinhän he kuvittelevat. Kyllä se mielipiteetkin muuttuvat vaikka nyt kuvittelevat olevansa niiiin ehdottomia.



Mielestäni sellainen lapsi joka ei koskaan sano vanhemmilleen vastaan on outo ja lapsessa on jotain psyykkistä vikaa. Lukekaa lehtiä

niin, kyllä minä mieluummin antaisin lapsen kiukutella kotona ja nauttia elämästä harrastusten parissa :)

Musta oli teininä ihan kamalaa, että äitini salli minun esim haistatella hänelle. Olisin niin toivonut, että äiti olisi pistänyt mulle luun kurkkuun, ja sanonut, että tuollaista hänelle sanota. Vaan epipä sanonut.



JOskus kysyin mieheltäni, että miten hän kapinoi vanhempiaan vastaan, haistatteliko tms. Mies sanoi, ettei heille lapsina/teineinä tullut mieleenkään haistatella äidille, heidän isänsä ei olisi mitenkään sallinut sitä.



Joten okei, meidän lapset on vasta pieniä, mutta enpä usko, että meillä tullaan missään vaiheessa suvaitsemaan minkäänlaista epäkunnioittavaa käytöstä. Kiukutella saa ja riidellä ja osoittaa mieltä, mutta ei haistatella tai kohdella toisia perheenjäseniä epäkunnioittavasti.

Vierailija:

Mies sanoi, ettei heille lapsina/teineinä tullut mieleenkään haistatella äidille, heidän isänsä ei olisi mitenkään sallinut sitä.

Joten okei, meidän lapset on vasta pieniä, mutta enpä usko, että meillä tullaan missään vaiheessa suvaitsemaan minkäänlaista epäkunnioittavaa käytöstä. Kiukutella saa ja riidellä ja osoittaa mieltä, mutta ei haistatella tai kohdella toisia perheenjäseniä epäkunnioittavasti.

Itse kirjoitin toiseen ketjuun täsmälleen samalla tavoin ja mikä oli tuomio! Mut leimattiin " lestaksi" !!!

Menen kyllä ihan sanattomasti tästä nykymeiningistä, jolloin ilmeisesti on ihan ok haistatella ym. omille vanhemmilleen.

vaan jonku mielestä lapset eivät saa edes sanoa äitiä ja isää tyhmäksi. Se jos mikä on kyllä naurettava väite

Minulla ainakin oli teininä, tosin minun kotioloni olivat kaukana ihanteellisesta, joten sillä ei voi perustella. Mutta on myös edelleen nyt aikuisena. Kyllä minä välillä puran kiukkuani juoksulenkkiin tai aerobictuntiin tai penkkipunnerukseen. Haen rentoutta ja eskapismia hevosen selästä tai valutan tunteitani päiväkirjaan. Ei kaikkia tunteitaan ole mikään pakko tai mitään syytä purkaa kanssaihmistensä niskaan. Eihän suurin osa tunteista edes liity mitenkään välttämättä kehenkään muuhun kuin omaan itseen. Miksi ne pitäisi purkaa juuri toisiin ihmisiin, kun ne voi purkaa yhtä hyvin tekemiseen tai tuottamiseen? Ja kuka on sanonut, että harrastuksesta ei voi nauttia, jos siihen purkaa tunteitaan? Minusta ainakin tuntuu uskomattoman hyvltä juosta tai uida kiukku ja ärtymys pois. Muuttaa se fyysiseksi tekemiseksi ja tuntea kuinka kroppa alkaa siitä vapautua ja rentoutua. Ja se tunteikkaan tekemisen jälkeinen olohan on euforinen.

Kyllä mä ainakin aika katkerasti olen huomannut, miten huonot riitelykeinot olen kotoa mukaani saanut, kun nimittelen, mökötän, paiskon kamoja ja huudan...okei, koko ajan vähemmän, koska hävettää käyttäytyä näin, varsinkin kun vertauskohtana on mieheni, joka osaa selvittää asiat sivistyneesti, eikä ole KOSKAAN nimitellyt minua saati mitään pahempaa.



Yksi todella tärkeä asia, jonka lapsuudenkodista lapsille elämän eväiksi antaa, on keinot purkaa ne pahat olot sivistyneesti ja toisia loukkaamatta. Meinaatteko, että ne kiukut sun muut purkautuu jotenkin paremmin, jos saa nimitellä äitiä tai huutaa kurkku suorana? Enpä oikein usko, siinä vaan tulee opittua erittäin huonoja tapoja, joilla ei oikeasti selvitetä mitään ristiriitoja.

Lasta ja lasten käyttämiä puhetapoja voi myös ohjata fiksumpaan suuntaan, kuin siihen, että haukutaan toisia tyhmiksi.



Meidän lapset eivät ole meitä vanhempia tyhmiksi haukkuneet, osaavat sen sijaan aika hyvin tunnistaa tunteensa ja mistä ne johtuu. Kiukuta saa, ja itkeä ja huutaa tunteet pihalle, mutta ei solvata toisia.



Kerrohan mitä erityisarvoa on sillä, että laspi saa sanoa vanhempiaan tyhmiksi? Miksei sitten vaikka vittupäiksi?

Vierailija:

Kyllä mä ainakin aika katkerasti olen huomannut, miten huonot riitelykeinot olen kotoa mukaani saanut, kun nimittelen, mökötän, paiskon kamoja ja huudan...okei, koko ajan vähemmän, koska hävettää käyttäytyä näin, varsinkin kun vertauskohtana on mieheni, joka osaa selvittää asiat sivistyneesti, eikä ole KOSKAAN nimitellyt minua saati mitään pahempaa.

Yksi todella tärkeä asia, jonka lapsuudenkodista lapsille elämän eväiksi antaa, on keinot purkaa ne pahat olot sivistyneesti ja toisia loukkaamatta. Meinaatteko, että ne kiukut sun muut purkautuu jotenkin paremmin, jos saa nimitellä äitiä tai huutaa kurkku suorana? Enpä oikein usko, siinä vaan tulee opittua erittäin huonoja tapoja, joilla ei oikeasti selvitetä mitään ristiriitoja.

Sinä varmaan täysimetit lastasi 8 kk ikään koska se on lapsen kannalta parasta. Sinä varmaan olet kotiäiti siihen saakka kun lapset menevät lukioon, koska se lasten turvallisuuden kannalta parasta. Sinun lapsesi on varmaan kasvatettu sosiaalisiksi ja muut huomioon ottaviksi lapsiksi jotka ovat luokkansa parhaita ja joilla on paljon kavereita ja jotka puolustavat kaikkia kiusattuja. Lapsillasi on varmaan monta harrastusta joissa he ovat parhaita. JNE JNE maailmaas on miljoona asiaa jotka ovat paperilla kirjoitettauna niin hienoja ja yleviä mutta joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä

Vai onko teidän tasapainoiset lapsukaisenne myös järjestään niin verbaalisesti lahjakkaita että sanovat " minua suututtaa ja ajattelen että sinä ehkä joskus tunnut vähäisessä määrin tyhmältä, vaikka se ei tietenkään pidä paikkaansa" Haloo, jos suututtaa silloin tulee sanottua tylysti, ei kai nyt aikuinen ihminen voi masentua siitä että oma murkku sanoo tyhmäksi?

et mitä te sit TEETTE käytännössä, jos " ette hyväksy nimittelyä" yms. överiksi menevää käytöstä? Tuleeko rangaistuksia tms.? Meillä on myös aina ollut periaate, et kiukutella ja suuttua saa, mut ketään ei saa loukata tai nimitellä, siis sellasta ei hyväksytä. Nyt kuitenkin tuo 10-vuotiaamme käyttäytyy välillä tavalla, joka on aivan uskomatonta: haistattelua, nimittelyä yms.

Mitä tällaisessa tilanteessa mielestänne kannattaa tehdä? Mikä on oikea toimintatapa? Keskustelua ym. " lempeämpiä" toimintatapoja on jo tuloksetta kokeiltu, ja sanomattakin on selvää, että minkäänlaista väkivaltaista käytöstä emme hyväksy.

Katsomme omaa käytöstämme toisesta käsin. Ei todellakaan riitä yksinäinen ratsastelu tai lenkkeily!

Kun teini huutaa vanhemmalleen, hän katsoo samalla toisen reaktioita...

Nimenomaan sitä on tarkoitus opettaa, että suuttuneenakin osaa ilmaista asian muuten kuin haukkumalla tai solvaamalla. Meillä toisten haukkuminen on kiellettyä ihan samalla tavalla kuin vaikkapa toisten lyöminen tai tavaroiden tahallinen hajoittaminen. Jos lapsi näitä sääntöjä rikkoo, häntä rankaistaan. Toki myös samalla ohjataan oikeaan käytökseen, mutta juuri rangaistuksella tehdään selväksi, että tiettyä käytöstä ei yksinkertaisesti hyväksytä. Ei se vanhempien haukkuminen ole yhtään sen kummempaa huonoa käytöstä kuin joku muukaan kielletty. Jos yleensä kokee kykenevänsä kieltämään lapseltaan jotain, niin silloin voi ihan samoilla keinoilla kieltää nimittelyn ja haukkumisenkin. Tottakai lapset joskus saattavat tehdä kiellettyjäkin asioita ja silloin rikkomukset käsitellään sopivaksi katsotulla tavalla. Ja mitä peilaamiseen tulee, niin fiksu lapsi huomaa kyllä kertayrittämästä, että peilaustulos vanhempien haukkumisesta on järjettömän huono ja kiukku kannattaa kokeilla purkaa muilla tavoin. Ja minusta tosiaan on tärkeää, että lapsi oppii purkamaan tunteita myös muuten kuin toisiin ihmisiin. Toki niitä toisiin ihmisiinkin pitää purkaa erityisesti, jos se toinen on tunteet aiheuttanut, mutta ei se nyt ainoa keino saa olla.

Vierailija:

Vai onko teidän tasapainoiset lapsukaisenne myös järjestään niin verbaalisesti lahjakkaita että sanovat " minua suututtaa ja ajattelen että sinä ehkä joskus tunnut vähäisessä määrin tyhmältä, vaikka se ei tietenkään pidä paikkaansa" Haloo, jos suututtaa silloin tulee sanottua tylysti, ei kai nyt aikuinen ihminen voi masentua siitä että oma murkku sanoo tyhmäksi?

menevän niinkuin kirjoissa. Hän ei ole uskaltanut opiskella eikä mennä työhön kun kotona on aikoinaan nujerrettu kaikki omat mielipiteet. Kiltti tyttö joka on kasvatettu hyväksi vaimoksi ja joka tekee saman omille lapsilleen.

Ei hyvä

Ei haukku haavaa tee, mutta haistattelu on kiellettyä.

Uraäiti, kotiäitiyttä polla kesti juuri ja juuri vuoden ja kaksi kuukautta. Kaikkea muuta kuin kiltti tyttö, eikä edes kovin hyvä vaimo. Akateemisesti koulutettu ja suunnittelee jatko-opintoja. Mikään ikinä mennyt kuin kirjoissa (jos tragikomedioita ei lasketa.) Ja taitavat nuo meidän pojatkin olla aika kaukana ylikilteistä.

Vierailija:

menevän niinkuin kirjoissa. Hän ei ole uskaltanut opiskella eikä mennä työhön kun kotona on aikoinaan nujerrettu kaikki omat mielipiteet. Kiltti tyttö joka on kasvatettu hyväksi vaimoksi ja joka tekee saman omille lapsilleen.

Ei hyvä

Mukava lukea, yhdyn täysin.



Omat lapseni ovat vielä leikki-iässä, joten en tiedä miten itse tulen menestymään murkkujen kanssa.



Mutta minä ja mieheni emme suuttuessamme nimittele tai hauku toisiamme, emmekä kumpikaan ole varmasti omille vanhemmillemme haistatelleet.

Olemme myös molemmat pärjänneet hyvin työelämässä - emme ole niitä joiden yli kävellään. Osaamme keskustella asioista asiallisesti ja asioista asioina, jopa tulehtuneissa työtilanteissa.

mitä sinä nyt.

Vierailija:

menevän niinkuin kirjoissa. Hän ei ole uskaltanut opiskella eikä mennä työhön kun kotona on aikoinaan nujerrettu kaikki omat mielipiteet. Kiltti tyttö joka on kasvatettu hyväksi vaimoksi ja joka tekee saman omille lapsilleen.

Ei hyvä

Huorittelua, lyömistä tms en hyväksy missään tilanteessa. Tunteitaan, vihaa ja kiukkia, voi purkaa muilla keinoin. Näitä olisi hyvä opettaa lapsille...