Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perinnönjako hajotti sisarusten välit
Viimeinen isovanhemmistani, isoäitini kuoli neljä vuotta sitten.
Hänellä oli kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, vanhin tyttäristä on siis minun äitini.
Sisaruksilla on kaikilla ollut hyvät välit aina, ja ollaan oltu läheisissä tekemisissä. Kuitenkin äitini on huolehtinut eniten vanhemmistaan , ja käynyt lähes joka päivä heidän luonaan ja ollut ns omahoitajan työtä tehnyt, aina siitä saakka kun isoisäni kunto alkoi heikentyä siihen saakka kun sitten myös isoäidistäni aika jätti. Hoiti kauppareissut, talon askareita ja lääkärireissut yms. Välillä katsoin miten uuvuttavaa se hänelle oli , tietysti itsekin auttaen. Muut kolme sisarusta kävivät toisinaan pistäytymässä vanhemmillaan mutta vastuu oli täysin äidilläni.
Isoäidin kuoleman jälkeen perinnönjako tuntuu hajottaneen välit täysin ja sitä on vaikea seurata sivusta. Isoäitini muisti testamentissaan äitiäni enemmän kuin muita sisaruksia, sillä hän koki äitini olleen eniten läsnä ja apuna. Muisti myös toisia lapsiaan mutta perintö ei siis aivan tasan jakautunut neljän sisaruksen kesken.
Kaksi sisaruksista on lähes katkaissut välit äitiini tämän vuoksi. Äitiäni tämä sattuu sillä hän kokee menettäneensä nyt siskon ja veljen. Toinen veli kertoo ajattelevansa että ihan reilusti tämä meni, kun äiti on uhrannut melkein oman elämänsä kun oli lähes omaishoitajan lailla isovanhemmistani pitämässä huolta.
Vaikea tilanne ja vaikea asettua kenenkään puolelle. Välit tuntuvat menneen ja välissä on iso kuilu sisarusten välillä.
Kommentit (674)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoiten pääsee kun luopuu perinnöstään. Ei tarvitse maksaa perintöveroja, ei huolehtia tulevista kustannuksista (hautajaiset, talo ym) ja antaa muiden perillisten kiistellä keskenään.
Siirtää ongelman mieluummin omille lapsille?
Miten lapset tähän liittyvät jos antaa perinnön sisaruksille? Käytä aivojasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoiten pääsee kun luopuu perinnöstään. Ei tarvitse maksaa perintöveroja, ei huolehtia tulevista kustannuksista (hautajaiset, talo ym) ja antaa muiden perillisten kiistellä keskenään.
Siirtää ongelman mieluummin omille lapsille?
Miten tämä menee jos oma vanhempi on kieltäytynyt perinnöstä ja itse ollut silloin alaikäinen? Mistä saa tietää mitä tuolloin olisi mahdollisesti perinyt? Välit omaan vanhempaan huonot ja häneltä ei voi kysyä. Haluaisin tietää, että kaikki paperijutut kunnossa, mitään rahaa yms tuolloin ei varmaan ollut.
https://www.minilex.fi/a/kuolinpes%C3%A4n-osakas-ja-perinn%C3%B6st%C3%A…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoiten pääsee kun luopuu perinnöstään. Ei tarvitse maksaa perintöveroja, ei huolehtia tulevista kustannuksista (hautajaiset, talo ym) ja antaa muiden perillisten kiistellä keskenään.
Siirtää ongelman mieluummin omille lapsille?
Miten lapset tähän liittyvät jos antaa perinnön sisaruksille? Käytä aivojasi.
Jos sinulla on lapsia ja luovut perinnöstä, niin lapsesi perivät.
Jos haluat lahjoittaa osuutesi perinnöstä sisaruksillesi, niin joudut ottamaan perinnön ensin vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoiten pääsee kun luopuu perinnöstään. Ei tarvitse maksaa perintöveroja, ei huolehtia tulevista kustannuksista (hautajaiset, talo ym) ja antaa muiden perillisten kiistellä keskenään.
Siirtää ongelman mieluummin omille lapsille?
Miten lapset tähän liittyvät jos antaa perinnön sisaruksille? Käytä aivojasi.
Jos sinulla on lapsia ja luovut perinnöstä, niin lapsesi perivät.
Jos haluat lahjoittaa osuutesi perinnöstä sisaruksillesi, niin joudut ottamaan perinnön ensin vastaan.
Luovuin perinnöstäni ja perintö meni puoliksi kahden veljeni kanssa koska minulla ei ole lapsia. Kuten sanoin käytä aivojasi ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoiten pääsee kun luopuu perinnöstään. Ei tarvitse maksaa perintöveroja, ei huolehtia tulevista kustannuksista (hautajaiset, talo ym) ja antaa muiden perillisten kiistellä keskenään.
Siirtää ongelman mieluummin omille lapsille?
Miten lapset tähän liittyvät jos antaa perinnön sisaruksille? Käytä aivojasi.
Jos sinulla on lapsia ja luovut perinnöstä, niin lapsesi perivät.
Jos haluat lahjoittaa osuutesi perinnöstä sisaruksillesi, niin joudut ottamaan perinnön ensin vastaan.Luovuin perinnöstäni ja perintö meni puoliksi kahden veljeni kanssa koska minulla ei ole lapsia. Kuten sanoin käytä aivojasi ääliö.
Sinä se tässä olet ääliö.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa narsistiselta mummelilta, kilpailuttanut todennäköisesti lapsiaan aina. Ap:n äiti on se kultapuppeli.
kertoo meille henkilö, joka itse sössi mahdollisuuden saada sukulaiseltaan jotakin perinnöksi. nilliti nilliti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita, eikä kaikilla on niitä edellytyksiä jäädä esim omaishoitajaksi. Lasten pisteyttäminen on aina tympeää käytöstä.
Eihän tuo mitään pisteyttämistä ole, vaan kohtuullinen korvaus käytetystä ajasta ja vaivasta.
Jos ei hyvästä sydämestään ole valmis auttamaan, vaan ajattelee avustaan ansaitsevansa suuremman perinnön, niin olisi järkevää jo vainajan eläessä sopia avustasi esim viikoittain maksettava rahapalkka.
Ensinnäkin auttaminen voi viedä vuosien ajan paljon aikaa ja rahaakin ( esim. bensat , omat lomat töistä yms) , niin että ei se nyt kohtuutonta ole saada siitä jotain korvausta. Ahneita ovat ne sisarukset, jotka sitä eivät soisi. Eikä se ole mikään perustelu , että ei voi auttaa, kun asuu muualla. Voi ottaa vaikka vuorotteluvapaata jossain kohtaa ja onhan lomia ja viikonloppuja. Mutta kun ei taida kiinnostaa. Se paikkakunnalle jäänyt on vähän pakko tilanteessa ja kun on juuri sellainen hyväsydäminen, niin auttaa kun sisarukset eivät ehdi ( edes lomilla eikä koskaan viikonloppuisin).
Mutta sitten lasketaan joka maljakko tarkkaan ettei vaan auttajasisarus saa yhtään enempää.
Toisekseen, jos perinnönjättäjä tekee testamentin jollekin, ei se sen edunsaajan vika ole.
Jos tämä kieltäytyy, niin perintö menee lapsilleen, eli ei sisarukset kuitenkaan sitä saa.
Varmasti tehdään epäreilua testamentteja, mutta vähän oudolta tuntuu alkaa vihata testamentin saajaa, ellei tämä ole jollain kepulikonstilla sitä itselleen järjestänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoiten pääsee kun luopuu perinnöstään. Ei tarvitse maksaa perintöveroja, ei huolehtia tulevista kustannuksista (hautajaiset, talo ym) ja antaa muiden perillisten kiistellä keskenään.
Siirtää ongelman mieluummin omille lapsille?
Miten lapset tähän liittyvät jos antaa perinnön sisaruksille? Käytä aivojasi.
Jos sinä luovut omasta osastasi , niin se menee lapsillesi eikä sisaruksillesi.
Tai jos aktiivisesti luovut siitä sisarustesi hyväksi ts annat sen heille, maksat kuitenkin perintöverot.
Niin typerää miten aina ihmiset tappelee rahasta, jota ei edes itse ole omilla ansioillaan ansainneet. Suurin osa perinnöistä on vieläpä verrattain pieniä summia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan reilua, että se joka on selvästi eniten huolehtinut vanhuksesta ja käyttänyt siihen paljon aikaansa, vaivaansa ja omia varojaan (esimerkiksi bensarahat) myös saa eniten, jos kerran vanhempi on niin halunnut. Ei siinä ole muilla nokan koputtamista.
Mutta millainen oli kokonaiskuva? Oliko lähellä asunut myös suosikki, jonka lapsia isovanhemmat hoiti runsaasti ollessaan vielä hyväkuntoisia? Ja muut lapsenlapset ignoorattiin? Tätä eivät lapsenlapset välttämättä tai toivottavasti tiedä.
Meillä mummot on hoitanut suosikkilastensa jälkeläisiä pari kertaa viikossa ja muita pari kertaa viidessä vuodessa.. Ja kehtaavat puhua miten ovat kaikille tasa-arvoisia.
Ahneus on kyllä ruma piirre ihmisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosikkia en muista mummulla ja papalle olleen , kaikkia lastenlapsia kohdeltiin kanssa ihan tasavertaisesti eikä tässäkään ollut mitään suosimista , ikinä näkynyt että olis ollut mitään ainakaan ulospäin.
-ap
Kuulostaa ap siltä että sinä olit se suosikki.
Kivat sinulle. Epäilemättä tädeillä sedillä ja serkuilla voi olla erilaiset muistikuvat.
Valitettavan tutun kuuloista. Kummankin puolen isovanhempien jäämistöjen kanssa riitaa. Eräs isän sisaruksista osti vanhan kotitilansa ja maksoi muille osuudet rahana. Hoiti myös vanhemmat hautaan asti. Silti eräs sisaruksista oli vaatimassa perintöä, vaikka oli saanut osuutensa jo 20 v aikaisemmin ja vanha vaatimaton kotitalokin oli laajennettu ja remontoitu omistavan sisaruksen kustannuksella. Silti koki olevansa oikeutettu perintöön.
Äidin vanhempien kuolinpesä taas on edelleen yli 40 vuoden ajan jakamatta. Osakkaita yli kymmenen. Äiti olisi halunnut vanhempien kuoleman jälkeen ostaa paikan ja rakentaa sinne mökin, mutta muut eivät suostuneet myymään. Tontti ostettiin muualta ja rakennettiin sinne mökki. Vanha kotitila rapistuu, rakennukset ovat sortuneet ja kaupungilta tuli rakennusten purkukehotus. Eräs lapsenlapsista olisi myös halunnut ostaa paikan, mutta muiden mielestä sisämaan tontista pitäisi maksaa merenrantatontin hinta. Kummankin puolen sisarukset ja jälkeläiset ovat riidoissa keskenään.
Miten ihmeessä tällaiset tilanteet saisi vältettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä riitoja riittää. Testamentti on kuitenkin vainajan tahto ja sitä pitää ahneimmankin kunnioittaa. Ja ne puolisot ovat usein kieli pitkällä ottamassa perintöä. Jos olet aikeissa jättää perintöä lapsillesi, niin tee ehdottomasti testamentti joka sulkee esim. avioerotilanteessa lastesi puolisot saamasta osituksessa mitään osuutta perinnöstä. Tosi moni liitto päätyy eroon nykyään. Netissä on malleja ja lisäksi tarvitsee kaksi todistajaa.
Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan joka on puolet perinnöstä. Loput voi perittävä testamentata vapaasti haluamalleen henkilölle.
Voi ei, eikö me osattu tehdä tätäkään oikein. Siskon kanssa ollaan edelleen hyvissä väleissä, vaikka isän perintö tuli jaettavaksi yllättäen. Ei saatu riitaa aikaiseksi sitten millään.
Äidin ja hänen sisarustensa vanhempien perinnönjakoa sivusta seuranneena tunnistan tuon välien katkeamisen. Tosin tilanne ei tullut mitenkään yllättäen tietoon. Yksi siskoista uhriutuu, koska hän on mielestään hoitanut kaiken mummun eläessä. Oikeasti on omalla käytöksellään aiheuttanut sen, että kukaan muu ei päässyt auttamaan mummun hoitamisessa. Pahimmillaan seisoi portilla vahtimassa, että kukaan ei käy mummua tervehtimässä. Nyt sitten vahtii ettei kukaan muu saa pienestä irtaimistosta mitään, eli istuu sananmukaisesti avaimien päällä. Koitan olla tässä välissä kuuntelijana sekä äidilleni että yhdelle tädilleni, joille tilanne on melkein sietämätön.
Sisareni laskee jo tässä vaiheessa, kun äitimme elää, että ottaa tiiltä ensin5000 euroa hoitopaikkoihin, kun äiti kuolee.
Toki on hoitanut äitiä eniten, kun naapurissa asuu.
Minun puolesta ottakoot. Mutta kun itse kauempaa käyn kerran kuussa siivoamassa ja tekemässä ruokia pakkaseen, valittaa aina, että väärin autettu ja kuinka hän joutuu uhrautumaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äidilläni on lista, jonka mukaan tavarat jaetaan. Tosin, siitäkin voi tulla riitaa koska tunnen siskoni miehen - hän haluaa kaiken. Isäni perinnönjaossa (tavarat) suurin osa meni siskolleni koska mies halusi. Pyysin yhtä lamppua, jonka sainkin, mutta siitäkin käytiin keskustelua. Jos rahallista arvoa katsoo, sain 10% siitä mitä siskoni. Kalusteet ja auto myytiin ja ne rahat talletettiin isäni tilille kuten kuuluikin. Hautajaiset tietenkin maksettiin isäni tililtä kuten kaikki avoimet laskutkin. Jäljelle jääneet rahat jaettiin tasan.
Mutta, se mitä olen perinnönjakoja sivusta seurannut niin aina tulee riitaa, on rahaa/omaisuutta tai ei.
Niinhän sitä sanotaan, että pahin perillinen on tyttären mies.
Miksi ihmeessä otatte siskonmiehen perinnönjakoon mukaan? Eihän hän ole perimässä yhtään mitään, eikä hänellä ole mitään sanavaltaa. Me kyllä olemme jättäneet kaikkien puolisot yhteisestä sopimuksesta ulos
Jos et ole perillinen, sinulla ei ole mitään asiaa perinnönjakoon tai perunkirjoitukseen. Eräällä tutulla on tulossa perinnönjako. Sinne on kuulema tulossa vävy, miniä ja lapsenlapset perillisten lisäksi. Ei mennyt jakeluun vaikka sanoin ettei tuosta ole kuin harmia.
Vanhempieni perunkirjoituksessa paikalle tuli perillisten (minä ja sisarukset) lisäksi äidin sisko (ei perillinen), isänpuoleisen serkun mies (ei perillinen, lakimies) sekä kaukaisempi isänpuoleinen sukulainen (ei perillinen). Isän kaveri, ent.nimismies oli kirjoittajana ja kirjaimellisesti heitti ylimääräiset ulos. Tämä isän sukulaispapparainen vielä uhkasi tekevänsä meidät perinnöttömäksi! Se oli hauskaa.
Jälkeenpäin syötiin siskon tekemä kunnon ateria ja nimismies viihdytti meitä kokemuksillaan perinnönjaoista ja siitä kuinka oli aloittelevana poliisina yrittänyt löytää isoisäni pontikkatehtaan.
Alue: Aihe vapaa
En!