Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perinnönjako hajotti sisarusten välit
Viimeinen isovanhemmistani, isoäitini kuoli neljä vuotta sitten.
Hänellä oli kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, vanhin tyttäristä on siis minun äitini.
Sisaruksilla on kaikilla ollut hyvät välit aina, ja ollaan oltu läheisissä tekemisissä. Kuitenkin äitini on huolehtinut eniten vanhemmistaan , ja käynyt lähes joka päivä heidän luonaan ja ollut ns omahoitajan työtä tehnyt, aina siitä saakka kun isoisäni kunto alkoi heikentyä siihen saakka kun sitten myös isoäidistäni aika jätti. Hoiti kauppareissut, talon askareita ja lääkärireissut yms. Välillä katsoin miten uuvuttavaa se hänelle oli , tietysti itsekin auttaen. Muut kolme sisarusta kävivät toisinaan pistäytymässä vanhemmillaan mutta vastuu oli täysin äidilläni.
Isoäidin kuoleman jälkeen perinnönjako tuntuu hajottaneen välit täysin ja sitä on vaikea seurata sivusta. Isoäitini muisti testamentissaan äitiäni enemmän kuin muita sisaruksia, sillä hän koki äitini olleen eniten läsnä ja apuna. Muisti myös toisia lapsiaan mutta perintö ei siis aivan tasan jakautunut neljän sisaruksen kesken.
Kaksi sisaruksista on lähes katkaissut välit äitiini tämän vuoksi. Äitiäni tämä sattuu sillä hän kokee menettäneensä nyt siskon ja veljen. Toinen veli kertoo ajattelevansa että ihan reilusti tämä meni, kun äiti on uhrannut melkein oman elämänsä kun oli lähes omaishoitajan lailla isovanhemmistani pitämässä huolta.
Vaikea tilanne ja vaikea asettua kenenkään puolelle. Välit tuntuvat menneen ja välissä on iso kuilu sisarusten välillä.
Kommentit (674)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnönjako kirkastaa perheen sisäiset välit, kun ne, joille raha on ihmissuhteita tärkeämpää, paljastuvat.
Olen kokenut saman, kun asetuin puolustamaan vainajan tahtoa ja oikeutta määrätä täysin omasta omaisuudestaan, vaikken itse ollut suurin saaja.
Minusta on ihmisen halveksuntaa, jos hänen tahtoaan ei kunnioiteta/hyväksytä hänen kuolemansa jälkeen, enkä sellaisten omaneduntavoittelijoiden kanssa niin hirveästi edes haluakaan olla tekemisissä.
Itse olen tehnyt juuri sellaisen testamentin kuin haluan, ja lapsettomana muutan sitä, jos haluan, eikä siihen kenelläkään (sisaruksistani) ole nokan koputtamista, tai jos on, niin koputtakoon nokkaansa aivan vapaasti.
Tärkeintä testamentin toimeenpanossa on, että VAINAJAN TAHTO TOTEUTUU juuri sellaisena kuin vainaja on oman tahtonsa halunnut toteutuvan kuolemansa jälkeen.
Vainajan tahto voi olla se viimeinen keino kiusata ja näyttää valtaansa
Tai sitten ei. Kaikessa ei tarvi olla draamaa vaan välillä , niinkuin joku kirjoittikin , tilanteet ovat tavattoman yksinkertaisia ja yksiselitteisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnönjako kirkastaa perheen sisäiset välit, kun ne, joille raha on ihmissuhteita tärkeämpää, paljastuvat.
Olen kokenut saman, kun asetuin puolustamaan vainajan tahtoa ja oikeutta määrätä täysin omasta omaisuudestaan, vaikken itse ollut suurin saaja.
Minusta on ihmisen halveksuntaa, jos hänen tahtoaan ei kunnioiteta/hyväksytä hänen kuolemansa jälkeen, enkä sellaisten omaneduntavoittelijoiden kanssa niin hirveästi edes haluakaan olla tekemisissä.
Itse olen tehnyt juuri sellaisen testamentin kuin haluan, ja lapsettomana muutan sitä, jos haluan, eikä siihen kenelläkään (sisaruksistani) ole nokan koputtamista, tai jos on, niin koputtakoon nokkaansa aivan vapaasti.
Tärkeintä testamentin toimeenpanossa on, että VAINAJAN TAHTO TOTEUTUU juuri sellaisena kuin vainaja on oman tahtonsa halunnut toteutuvan kuolemansa jälkeen.
Vainajan tahto voi olla se viimeinen keino kiusata ja näyttää valtaansa
Entäs sitten? Jokaisen tahto on kuitenkin hänen oma tahtonsa, ja hänen oma omaisuutensa on hänen omaansa. Voihan sitä perinnöttä jääneet yrittää kiistää testamentin, jos haluavat vainajan tahdon yli kävellä, ja pitävät testamenttia vain "kiusaamiskeinona". Tuollainen argumentti ei päde oikeudessa. Pitää huomioida, että kiistäminen onnistuu erittäin harvoin, ja maksaa erittäin paljon epäonnistuessaan, mikä mielestäni on aivan oikein sellaisille, jotka eivät vainajan tahdosta välitä, vaan ainoastaan omasta tahdostaan.
Siitä vain sitten kaikki rahanahneet testamentteja kiistämään ja toisten omaisuuksia havittelemaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnönjako kirkastaa perheen sisäiset välit, kun ne, joille raha on ihmissuhteita tärkeämpää, paljastuvat.
Olen kokenut saman, kun asetuin puolustamaan vainajan tahtoa ja oikeutta määrätä täysin omasta omaisuudestaan, vaikken itse ollut suurin saaja.
Minusta on ihmisen halveksuntaa, jos hänen tahtoaan ei kunnioiteta/hyväksytä hänen kuolemansa jälkeen, enkä sellaisten omaneduntavoittelijoiden kanssa niin hirveästi edes haluakaan olla tekemisissä.
Itse olen tehnyt juuri sellaisen testamentin kuin haluan, ja lapsettomana muutan sitä, jos haluan, eikä siihen kenelläkään (sisaruksistani) ole nokan koputtamista, tai jos on, niin koputtakoon nokkaansa aivan vapaasti.
Tärkeintä testamentin toimeenpanossa on, että VAINAJAN TAHTO TOTEUTUU juuri sellaisena kuin vainaja on oman tahtonsa halunnut toteutuvan kuolemansa jälkeen.
Vainajan tahto voi olla se viimeinen keino kiusata ja näyttää valtaansa
Entäs sitten? Jokaisen tahto on kuitenkin hänen oma tahtonsa, ja hänen oma omaisuutensa on hänen omaansa. Voihan sitä perinnöttä jääneet yrittää kiistää testamentin, jos haluavat vainajan tahdon yli kävellä, ja pitävät testamenttia vain "kiusaamiskeinona". Tuollainen argumentti ei päde oikeudessa. Pitää huomioida, että kiistäminen onnistuu erittäin harvoin, ja maksaa erittäin paljon epäonnistuessaan, mikä mielestäni on aivan oikein sellaisille, jotka eivät vainajan tahdosta välitä, vaan ainoastaan omasta tahdostaan.
Siitä vain sitten kaikki rahanahneet testamentteja kiistämään ja toisten omaisuuksia havittelemaan...
Tuskinpa tässä tätä tarkoitettiin. Mutta onhan se tehokas keino jatkaa lastensa eriarvoistamista testamenttaamalla suosikkilapselke enemmän, kuin sille, kenestä ei ole välitetty. Tuskin sitä oikeuteen lähtee muutaman kilon takia, mutta ei se sisarusten välejä paranna, jos joku on elinaikana saanut muutenkin enemmän ja toinen pärjätä omillaan. Sitten testamentissakin vielä tätä kärjistetään.
Jokainen peilaa omiin kokemuksiin omia mielipiteitään. Minäkin omaan kokemukseen, kun olen tämän nähnyt, että esikoinen on saanut meillä kymmeniä tuhansia rahaa, mitä muut ei saaneet. Esikoisella kaikki rahat mennyt iloisesti ulosottoon. Sai mökin, mikä sekin meni. Nyt on luvattu, että esikoinen saa talon, kun kuollaan.
Minulle ihan sama. Olen oman omaisuuteni työllä tienannut. Mutta kyllä se vähän kurpaisee, että sisaruksista yksi on sellainen, kenelle on avokäsin annettu kaikkea ja muille ei mitään. Ja kyse ei ole rahaa ahneudesta, vaan siitä tunteesta, että miksi me muut lapset emme ole yhtä rakkaita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se, että kuskaa autolla tai käyttää lääkärissä, jne. no, auttamista sekin on, mutta aika vähäarvoista"
Olet siis se, joka ei auta.
Niin, sinä et voi tilannetta tietää. Jos minusta puhutaan, niin olen kyllä vanhempiani auttanut aika roimasti silloin kun kotipaikkakunnalla asuin, muilla konstein kuin autolla kuskaten. Myöhemmin sitten ne autolla kuskaamiset jäivät muiden huoleksi, mutta he eivät tehneet sitten taas sellaista auttamista mitä minä aikoinani.
Heti vedit suoraan että sinä et auta, olet vain kärkkymässä rahaa... Ei, en ole kärkkymässä rahaakaan...
Vähäarvoista, no, eihän se paljon kustanna, jos ajaa tk:hon vastaanotolle, mitä se nyt kustantaa. Vähäarvoista se on. Isoista rahoista puhutaan sen sijaan silloin jos on esim. kiinteistö, ja sitä vaikka sisarusten kesken yhdessä kunnostetaan vanhempien avuksi....
Niin, tuossa taas mietitään omaa peppua, millä on juuri sinulle, ei menehtyneelle arvoa. Millä on rahallista arvoa, ihan kuin se olisi se pääasia läheissuhteissa. Onko apua enemmän arkiaskareissa auttamisesta, vai jonkun kiinteistön kunnostamisesta, jos perusasuminen onnistuu. Et suorastaan luo ajatustakaan sille, onko avulla muutakin merkitystä kuin rahallinen arvo. Ei sinulle olekaan. Mutta testamentin tekijä saattaa arvottaa mm. läsnäoloa ja arjen apua, mitä et pidä minään ja siitähän se itku sitten syntyy. "Eihän tuo ole tehnyt mitään", vaikka on uhrannut aikaansa, välittänyt läsnäolemalla, ollut saatavissa jne. Kummalla on enemmän väliä, että saa seuraa apua pyydettäessä, vai sillä että lapset tulevat kerran vuodessa kunnostamaan kämppää jotta perinnön arvo säilyy. Niin. Se on sitä, mikä erottaa perhesuhteet maksetusta avusta ja ihmisille usein tärkeää, koska välittämistä ei voi rahalla ostaa. Remontin voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnönjako kirkastaa perheen sisäiset välit, kun ne, joille raha on ihmissuhteita tärkeämpää, paljastuvat.
Olen kokenut saman, kun asetuin puolustamaan vainajan tahtoa ja oikeutta määrätä täysin omasta omaisuudestaan, vaikken itse ollut suurin saaja.
Minusta on ihmisen halveksuntaa, jos hänen tahtoaan ei kunnioiteta/hyväksytä hänen kuolemansa jälkeen, enkä sellaisten omaneduntavoittelijoiden kanssa niin hirveästi edes haluakaan olla tekemisissä.
Itse olen tehnyt juuri sellaisen testamentin kuin haluan, ja lapsettomana muutan sitä, jos haluan, eikä siihen kenelläkään (sisaruksistani) ole nokan koputtamista, tai jos on, niin koputtakoon nokkaansa aivan vapaasti.
Tärkeintä testamentin toimeenpanossa on, että VAINAJAN TAHTO TOTEUTUU juuri sellaisena kuin vainaja on oman tahtonsa halunnut toteutuvan kuolemansa jälkeen.
Vainajan tahto voi olla se viimeinen keino kiusata ja näyttää valtaansa
Tai sitten ei. Kaikessa ei tarvi olla draamaa vaan välillä , niinkuin joku kirjoittikin , tilanteet ovat tavattoman yksinkertaisia ja yksiselitteisiä.
Niin, enpä tullut ajatelleeksikaan testamenttia itselleni läheisille ihmisille ja kohteille tehdessäni, että joku pitäisi sitä "kiusaamisena" tai "vallankäyttönä", että testamenttaan jäljelle jäävän OMAN omaisuuteni itselleni tärkeille kohteille.
Halusin vain osoittaa tunteeni ja kiitollisuuteni järkevällä tavalla, enkä aio jatkossakaan alkaa murehtimaan ilman jääneiden harmistusta joskus kuolemani jälkeen, enkä kadehtimaan kenenkään muiden saamia perintöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kun näitä perintö aiheisia ketjuja lukee, tulee ajatelleeksi miten kamalaa se on sitten kun itse joutuu myrskyn silmään.
Vanhemmilla ei mikään miljoonaomaisuus ole eivätkä ole vielä edes kovin vanhoja, (isä70 äiti65), mutta kyllä siellä kuitenkin on maksettu ja remontoitu omakotitalo, vene, auto jne.
Veljeni kanssa varmaankin selviän kohtuullisen asiallisesti, mutta siskoni hirvittää jo nyt vaikkei toivottavasti näitä asioita tarvitse vielä ainakaan pariin kymmeneen vuoteen miettiä. Kiivas luonne, vähän itsekäs ja aika kiiltävän perään menevä eli taatusti tulee vaatimaan kuuta taivaalta.
Vanhempani ovat kyllä antaneet hänelle jo nyt eläessään aivan valtavia määriä sekä aikaa, että materiaa ja rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita, eikä kaikilla on niitä edellytyksiä jäädä esim omaishoitajaksi. Lasten pisteyttäminen on aina tympeää käytöstä.
Jos ei ole edellytyksiä, ne järjestetään, jos on halua. Tämän näin, kun omat vanhempani hoitivat Isovanhempani. Muilla ei ollut mahdollisuutta edes joskus viikolopuksi ottaa, että vanhempani olisivat saaneet levätä. Ei, vaikka pihapiirissä toinen asunto tyhjillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedät yhtä hyvin kuin minäkin että tuosta suhmuroinnista testamentin suhteen on tehty rikosilmoitus. Lakkaa levittelemästä meidän suvun asioita palstalla. Tarina kun on täysin tunnistettava.
No käräjillä tavataa.
Jos tarina on täysin tunnistettavissa, silloinhan se on tosi. Häpeäisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita, eikä kaikilla on niitä edellytyksiä jäädä esim omaishoitajaksi. Lasten pisteyttäminen on aina tympeää käytöstä.
No ei ole kaikilla edellytystä ei, eikä kaikilla ole haluakaan, mutta miksi heidän pitäisi sitten saada yhtä paljon kuin sen, joka on pystynyt ja halunnut auttamaan enemmän?
Eli eihän se silloin ole auttanut, vaan on kärkkynyt rahan kiilto silmissä hyötyä.
Höpöhöpö.
Ei tämä auttanut sisarus ole välttämättä edes ollut tietoinen testamentista..
Ja vaikka olisikin , ei ne summat yleensä ole niin suuria että se korvaisi usein vuosikausien auttamisen.
Ihan oikein se on, että siitä saa jotain kompensaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnönjako kirkastaa perheen sisäiset välit, kun ne, joille raha on ihmissuhteita tärkeämpää, paljastuvat.
Olen kokenut saman, kun asetuin puolustamaan vainajan tahtoa ja oikeutta määrätä täysin omasta omaisuudestaan, vaikken itse ollut suurin saaja.
Minusta on ihmisen halveksuntaa, jos hänen tahtoaan ei kunnioiteta/hyväksytä hänen kuolemansa jälkeen, enkä sellaisten omaneduntavoittelijoiden kanssa niin hirveästi edes haluakaan olla tekemisissä.
Itse olen tehnyt juuri sellaisen testamentin kuin haluan, ja lapsettomana muutan sitä, jos haluan, eikä siihen kenelläkään (sisaruksistani) ole nokan koputtamista, tai jos on, niin koputtakoon nokkaansa aivan vapaasti.
Tärkeintä testamentin toimeenpanossa on, että VAINAJAN TAHTO TOTEUTUU juuri sellaisena kuin vainaja on oman tahtonsa halunnut toteutuvan kuolemansa jälkeen.
Vainajan tahto voi olla se viimeinen keino kiusata ja näyttää valtaansa
Näin voi olla , mutta silti on kyseessä vainajan rahat ja vainajan tahto.
Sitä on kunnioitettava ellei ole kyseessä joku muistisairaan hyväksikäyttö tms laittomuus..
Eivät kaikki edun saajat ole etukäteen tietoisia esim testamentin olemassaolosta enkä ymmärrä miksi tähän pitää välit katkaista..
Edunsaaja maksaa perintöverot koko perinnöstä vaikka antaisi jotain siitä muille..
Jos luopuu kokonaan,, menee perintö tämän lapsille ,joka ei sisarusten kannalta muuta asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita, eikä kaikilla on niitä edellytyksiä jäädä esim omaishoitajaksi. Lasten pisteyttäminen on aina tympeää käytöstä.
No ei ole kaikilla edellytystä ei, eikä kaikilla ole haluakaan, mutta miksi heidän pitäisi sitten saada yhtä paljon kuin sen, joka on pystynyt ja halunnut auttamaan enemmän?
Eli eihän se silloin ole auttanut, vaan on kärkkynyt rahan kiilto silmissä hyötyä.
Höpöhöpö.
Ei tämä auttanut sisarus ole välttämättä edes ollut tietoinen testamentista..
Ja vaikka olisikin , ei ne summat yleensä ole niin suuria että se korvaisi usein vuosikausien auttamisen.
Ihan oikein se on, että siitä saa jotain kompensaatiota.
Onhan näitä iät ja ajat ollut, jotka ovat käyneet muka auttelemassa ja suositelleet vanhuksen korvaan ja kummasti sitten saaneet testamentissa etuja itselleen
Suosittu dekkareiden aihekkin ollut jo Agatha Christien ajoilta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaat auttajat ovat tyhjentäneet arvoesineet kämpästä jo ennen mummon kuolemaa. Tätä yritti narkki lapsenlapsi. Kovasti halusi mummoa auttaa ja pikku hiljaa hävisi tavaraa. Onneksi huomattiin ajoissa. Ei ehtinyt viedä montaa korua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh. Tulipa mieleeni viime päivien toinen kommenttiketju jonka otsikkona joku kysyi ” miksi tällä palstalla ollaan niin ilkeitä?”
Toisaalta mitä muuta voi odottaa anonyymilta keskustelupalstalta.
Täälläkin joitain kommentteja kuinka äiti valinnut huonekalut ennemmin kuin sisaruksensa, hoitanut mummua perinnön kiilto silmissä .. itsekäs äiti kun haluaa huonekalut eikä sisaruksia yms. Hienovaraista.
Pääasia että itse tiedän ettei asiat ole noin. Toki maailmaan mahtuu paskaa sakkia ja paskoja vanhempia , paskoja perintöriitoja, paskoja jälkeläisiä ja niitä kuuluisia narsisteja mut ei kaikki ole.-ap
Meidän mummo kun kuoli, oli yhdelle sisaruksista jättänyt enemmän koska oli ollut kotona hoitamassa mummoa. Tämä enemmän saava sisarus ilmoitti heti että jaetaan tasan. Aloittajan äidille ei tämä tullut mieleen ? Valitisi siis rahan ennen sisaruksiaan ?
Luitko yhtään yksityiskohtia??
Naurettava ehdotuskin, että "tasan jakamalla" vainajan läheisin haluaisi ohittaa vainajan testamentissaan ilmaiseman tahdon.
Vainaja tiesi mitä teki; se, joka hoitaa, palkitaan eikä niitä, jotka vain odottavat perintöä peukaloitaan pyöritellen, ja antavat yhden hoitaa hommat..
Vainaja oma tahto on se, mikä merkitsee, ja sitä pitää kaikkien kunnioittaa!!
Näin se on.
Se jolle testamentti on tehty, maksaa joka tapauksessa perintöverot..
Hän toki voi sitten antaa siitä kenelle haluaa mitä haluaa ja saajat maksavat lahjaverot..
Jos lahja on sen suuruinen että siitä vero menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnönjako kirkastaa perheen sisäiset välit, kun ne, joille raha on ihmissuhteita tärkeämpää, paljastuvat.
Olen kokenut saman, kun asetuin puolustamaan vainajan tahtoa ja oikeutta määrätä täysin omasta omaisuudestaan, vaikken itse ollut suurin saaja.
Minusta on ihmisen halveksuntaa, jos hänen tahtoaan ei kunnioiteta/hyväksytä hänen kuolemansa jälkeen, enkä sellaisten omaneduntavoittelijoiden kanssa niin hirveästi edes haluakaan olla tekemisissä.
Itse olen tehnyt juuri sellaisen testamentin kuin haluan, ja lapsettomana muutan sitä, jos haluan, eikä siihen kenelläkään (sisaruksistani) ole nokan koputtamista, tai jos on, niin koputtakoon nokkaansa aivan vapaasti.
Tärkeintä testamentin toimeenpanossa on, että VAINAJAN TAHTO TOTEUTUU juuri sellaisena kuin vainaja on oman tahtonsa halunnut toteutuvan kuolemansa jälkeen.
Vainajan tahto voi olla se viimeinen keino kiusata ja näyttää valtaansa
Tai sitten ei. Kaikessa ei tarvi olla draamaa vaan välillä , niinkuin joku kirjoittikin , tilanteet ovat tavattoman yksinkertaisia ja yksiselitteisiä.
Yllättävän usein asiat ovat juuri sellaisia miltä ne näyttävät...
Mummo ymmärtää saavansa isoa apua yhdeltä lapseltaan ja haluaa korvata sen..
Kysymys ei ole aina kieroutuneesta suhteesta tms.. Miksi mummon pitäisi ostaa apua ulkopuolelta jos oma lapsi pystyy auttaa?
Ja miksi sitä ei saisi korvata mitenkään?
Raha-asiat voivat mennä kuolinpesässä pieleen myös monella muulla tavalla. Esimerkiksi alkoholismi, taloudellinen hyväksikäyttö, varkaudet ja kavallukset laittavat poikki sisarusten välit lopullisesti.
Yksi sisarus on valehdellut ja käyttänyt vuosikausia hyväksi iäkästä ja sairasta vanhusta. Vuosien aikana vanhuksen pankkitililtä on kavallettu kymmeniä tuhansia euroja rahaa. Vanhuksen laskuja on jätetty järjestelmällisesti maksamatta. Vanhuksen rahoja on käytetty kavaltajan laskuihin ja velkoihin. Vanhus on joutunut tietämättään ulosottoon. Maksamattomat laskut on salattu vanhukselta ja muilta sisaruksilta ja piilotettu vaatekaappeihin. Perinnönjaossa perikunnalle ei jää mitään jaettavaa, kun vanhuksen pankkitili on kupattu tyhjäksi ja tilillä on vain pari euroa rahaa.
Epärehellisyys, valehtelu, juoppous, taloudellinen hyväksikäyttö ja rikollinen toiminta ovat vahvoja perusteita katkaista välit. Epärehellistä, valehtelevaa, varastelevaa, juoppoa ja rikollista sisarusta ei tarvitse paapoa ja ymmärtää. Välit kannattaa laittaa poikki ja jatkaa eteenpäin omaa elämäänsä.
Vuosien ja vuosikymmenten kuluttua voi olla tyytyväinen, että on päässyt lopullisesti eroon epärehellisestä, luonnehäiriöisestä ja narsistisesta sisaruksesta! Suku on yleensä se pahin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita, eikä kaikilla on niitä edellytyksiä jäädä esim omaishoitajaksi. Lasten pisteyttäminen on aina tympeää käytöstä.
No ei ole kaikilla edellytystä ei, eikä kaikilla ole haluakaan, mutta miksi heidän pitäisi sitten saada yhtä paljon kuin sen, joka on pystynyt ja halunnut auttamaan enemmän?
Eli eihän se silloin ole auttanut, vaan on kärkkynyt rahan kiilto silmissä hyötyä.
Höpöhöpö.
Ei tämä auttanut sisarus ole välttämättä edes ollut tietoinen testamentista..
Ja vaikka olisikin , ei ne summat yleensä ole niin suuria että se korvaisi usein vuosikausien auttamisen.
Ihan oikein se on, että siitä saa jotain kompensaatiota.Onhan näitä iät ja ajat ollut, jotka ovat käyneet muka auttelemassa ja suositelleet vanhuksen korvaan ja kummasti sitten saaneet testamentissa etuja itselleen
Suosittu dekkareiden aihekkin ollut jo Agatha Christien ajoilta
Aina mahtuu joukkoon mätiä omenia.
Vanhat ihmiset eivät kuitenkaan ole suurimmaksi osaksi tahdottomia lapasia eivätkä lapset hyväksikäyttäviä mulkkuja vaan asiat ovat juuri niin kuin ne vaikuttavat olevan.
Äitisi keplotteli itsensä isoäitisi suosioon ja ehkäpä vielä itse ehdotti isompaa perintöä itselleen kuin muille. Ymmärrän sisaruksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äidilläni on lista, jonka mukaan tavarat jaetaan. Tosin, siitäkin voi tulla riitaa koska tunnen siskoni miehen - hän haluaa kaiken. Isäni perinnönjaossa (tavarat) suurin osa meni siskolleni koska mies halusi. Pyysin yhtä lamppua, jonka sainkin, mutta siitäkin käytiin keskustelua. Jos rahallista arvoa katsoo, sain 10% siitä mitä siskoni. Kalusteet ja auto myytiin ja ne rahat talletettiin isäni tilille kuten kuuluikin. Hautajaiset tietenkin maksettiin isäni tililtä kuten kaikki avoimet laskutkin. Jäljelle jääneet rahat jaettiin tasan.
Mutta, se mitä olen perinnönjakoja sivusta seurannut niin aina tulee riitaa, on rahaa/omaisuutta tai ei.
Miten siskosi miehen haluamiset vaikuttaa noin paljon? Eihän hän ole vanhemmillesi kuin vävypoika.
Kuolinpesän ulkopuoliset, kuten vävy, pois asioihin sekaantumasta!
Hyvin tyypillistä, valitettavasti.
Tätini huolehti mummistani ja isäni auttoi häntä. Kauempana asuvat sisarukset kävivät lähinnä kuppaamassa äidiltään rahaa eikä toinen heistä tullut katsomaan kuolemassa olevaa äitiään.
Riidat alkoivat omaisuudesta, koska mummin kanssa asunut täti joutui yksin tyhjentämään asunnon vakavasti sairaan sukulaisen avulla ja hänelle jäi jotain astiastoja jne., jotka mummia vuosikausia kupannut toinen täti olisi halunnut itselleen.
Vastenmielistä käytöstä.
Alue: Aihe vapaa
Naurettava ehdotuskin, että "tasan jakamalla" vainajan läheisin haluaisi ohittaa vainajan testamentissaan ilmaiseman tahdon.
Vainaja tiesi mitä teki; se, joka hoitaa, palkitaan eikä niitä, jotka vain odottavat perintöä peukaloitaan pyöritellen, ja antavat yhden hoitaa hommat..
Vainaja oma tahto on se, mikä merkitsee, ja sitä pitää kaikkien kunnioittaa!!