Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perinnönjako hajotti sisarusten välit
Viimeinen isovanhemmistani, isoäitini kuoli neljä vuotta sitten.
Hänellä oli kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, vanhin tyttäristä on siis minun äitini.
Sisaruksilla on kaikilla ollut hyvät välit aina, ja ollaan oltu läheisissä tekemisissä. Kuitenkin äitini on huolehtinut eniten vanhemmistaan , ja käynyt lähes joka päivä heidän luonaan ja ollut ns omahoitajan työtä tehnyt, aina siitä saakka kun isoisäni kunto alkoi heikentyä siihen saakka kun sitten myös isoäidistäni aika jätti. Hoiti kauppareissut, talon askareita ja lääkärireissut yms. Välillä katsoin miten uuvuttavaa se hänelle oli , tietysti itsekin auttaen. Muut kolme sisarusta kävivät toisinaan pistäytymässä vanhemmillaan mutta vastuu oli täysin äidilläni.
Isoäidin kuoleman jälkeen perinnönjako tuntuu hajottaneen välit täysin ja sitä on vaikea seurata sivusta. Isoäitini muisti testamentissaan äitiäni enemmän kuin muita sisaruksia, sillä hän koki äitini olleen eniten läsnä ja apuna. Muisti myös toisia lapsiaan mutta perintö ei siis aivan tasan jakautunut neljän sisaruksen kesken.
Kaksi sisaruksista on lähes katkaissut välit äitiini tämän vuoksi. Äitiäni tämä sattuu sillä hän kokee menettäneensä nyt siskon ja veljen. Toinen veli kertoo ajattelevansa että ihan reilusti tämä meni, kun äiti on uhrannut melkein oman elämänsä kun oli lähes omaishoitajan lailla isovanhemmistani pitämässä huolta.
Vaikea tilanne ja vaikea asettua kenenkään puolelle. Välit tuntuvat menneen ja välissä on iso kuilu sisarusten välillä.
Kommentit (674)
Vierestä seurannut erään perheen dynamiikkaa (en siis omaa sukuani): oli kaksi veljestä aikoinaan. Toinen oli kaatanut suvun maalta kuusia 1970-luvulla noin 800 markalla kysymättä lupaa toiselta veljeltään. Tämä laittoi välit kokonaan poikki koko loppuelämäkseen eli noin 40 vuodeksi. Siis kokonaan. Ei ollut edes veljensä hautajaisissa! Nyt tämä sama mies on jo itse kuollut mutta teki testamentin sitä ennen vaimonsa kanssa ja testamentista paljastui se, että pariskunnalla ollut kesämökki menee kokonaan toiselle pojistaan, joita oli kaksi. Siis arvo noin 80000 e vähintään. On ymmärrettävää, että ilman mitään mökkiosuutta jäänyt poika ei ole missään tekemisissä mökin saaneen veljensä kanssa! Näin vääryyksiä vyörytetään sukupolvesta toiseen ja katkeruutta epäoikeudemukaisuudesta! Tässä tapauksessa kumpikin aikuisista jo noin 60-vuotiaista pojista olisi täysin kykenevä mökin pitoon. Siitä ei ole kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä perintö meni tasan 3 lapsen kesken. Mutta se joka ei ollut missään tekemisissä isänsä kanssa olisi halunnut enemmän kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Olenkin joskus miettinyt kasvaako suuremmissa perheissä lapsista todennäköisemmin rahanahneita materialisteja, kun lapsena on joutunut jakamaan niin paljon verrattuna 1-2 lapset perheisiin.
Kyllä se materia kelpaa kaikille lukumäärästä riippumatta! Sisaruskateus puuttuu ainoastaan yhden lapsen perheessä!
No onpa omituista, eihän se sun äitisi väkisin niitä rahoja ole riistänyt, vaan kuollut on ne testamennut hänelle, että jos jollekkin pitää olla vihainen niin sille kuolleelle.
Miksi äitisi sai erityisaseman perinnössä? Ymmärtäisin, jos hänelle olisi maksettu avusta silloin kun sitä antoi.
Perintö olisi järkevä antaa kaikille tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita, eikä kaikilla on niitä edellytyksiä jäädä esim omaishoitajaksi. Lasten pisteyttäminen on aina tympeää käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”sitä on vaikea seurata sivusta”
Et auttanut tai ohjannut äitiäsi pyytämään apua muilta?
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita, eikä kaikilla on niitä edellytyksiä jäädä esim omaishoitajaksi. Lasten pisteyttäminen on aina tympeää käytöstä.
No ei ole kaikilla edellytystä ei, eikä kaikilla ole haluakaan, mutta miksi heidän pitäisi sitten saada yhtä paljon kuin sen, joka on pystynyt ja halunnut auttamaan enemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita, eikä kaikilla on niitä edellytyksiä jäädä esim omaishoitajaksi. Lasten pisteyttäminen on aina tympeää käytöstä.
No ei ole kaikilla edellytystä ei, eikä kaikilla ole haluakaan, mutta miksi heidän pitäisi sitten saada yhtä paljon kuin sen, joka on pystynyt ja halunnut auttamaan enemmän?
Eli eihän se silloin ole auttanut, vaan on kärkkynyt rahan kiilto silmissä hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi äitisi sai erityisaseman perinnössä? Ymmärtäisin, jos hänelle olisi maksettu avusta silloin kun sitä antoi.
Perintö olisi järkevä antaa kaikille tasan.
No kun sen palkitsemisen voi tehdä kummalla tavalla vain. Joko maksaa avusta sille yhdelle joka auttaa eniten tai muistaa testamentissa.
Kummastakin tulee herkästi riitaa ja kateutta. Jos avusta maksetaan silloin kuin se tapahtuu, niin paljonko ja mistä kaikesta ja jos minä tulen kaksi kertaa vuodessa käymään ja tiskaan mummon astiat, niin miksei minulle makseta. Näin älytöntä se on.
Tuolle mummo antoi sen ihanan vihreän maljakon ja design-ryijyn, nyt meille muille ei jää sitten perinnönjaossa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia elämän tilanteita, eikä kaikilla on niitä edellytyksiä jäädä esim omaishoitajaksi. Lasten pisteyttäminen on aina tympeää käytöstä.
No ei ole kaikilla edellytystä ei, eikä kaikilla ole haluakaan, mutta miksi heidän pitäisi sitten saada yhtä paljon kuin sen, joka on pystynyt ja halunnut auttamaan enemmän?
Eli eihän se silloin ole auttanut, vaan on kärkkynyt rahan kiilto silmissä hyötyä.
Haistapa sinä kukkanen, jonka lehmä eilen söi.
Tajuatko, että testamentti on sen mummon tahto?
Meillä setä kävi "tekemässä inventaarion" mummin asuntoon käytännössä heti mummin kuoleman jälkeen. samalla kävi tsekkaamassa (elossa olevan, isovanhempani ovat eronneet joskus iät ajat sitten) papan omaisuuden. Ja suuttui silmittömästi, kun pappa oli lahjoittanut omaisuuttaan pois ennen kuolemaansa Omaisuus siis sellaista, jolla on rahallinen arvo, mutta jonka myyminen on vaikeaa, eli olisi ollut tiedossa kauheat perintöverot.
Kannattaako edes mainita, että setä on sisaruksista ainoa, joka asuu kauempana eikä varmasti ole ollut apuna niin mummin kuin papankaan viimeisinä vuosina. Nyt sama setä huseeraa kovasti erään toisen jakamattoman kuolinpesän kimpussa (tähän pesään olen itsekin osallinen, koska oma isäni on kuollut).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
”sitä on vaikea seurata sivusta”
Et auttanut tai ohjannut äitiäsi pyytämään apua muilta?
Et lukenut kunnolla? Mainitsinhan minä tuolla itsekin auttaneeni, sen mitä nyt pystyin, jossain vaiheessa aiemmin kyllä muutin toiselle paikkakunnalle vuosia aiemmin , joten päivittäin en avuksi päässyt. Mummulla kävi myös ateriapalvelu ja hänellä kävi loppuvaiheessa myös kotisairaanhoito hetken aikaa mutta asui yksin isoa taloa ennen muuttamista vanhainkotiin. Näissä oli tosin isompi kynnys ottaa niitä vastaan ja hommata ns ulkopuolista apua, joten nämä avut ei ehtineet olla läsnä kauan, eikä vaihe vanhainkodissakaan kestänyt kauan .Ja kuka muu olisi auttanut, nämä muuta kolme sisarusta ajattelivat äitini hoitavan kaiken muunkin kerta hän näyttää eniten hoitaneen asioita siellä joten ajattelivat ilmeisesti hänen kyllä pärjäävän yksin äitinsä asioiden kanssa
Kirjoitin kyllä tästäkin, muut sisarukset kävivät vaan pistäytymässä mummin luona kahvilla lähinnä, eivät olleet osallisena muissa asioissa.
Tuttua täälläkin. Perinnönjaossa ei isäni siskon mielestä mennyt kuin hän olisi halunnut, jonka takia sisarusten välit viileni pitkäksi ajaksi. Alkoi vieläpä kiusaamaan toista siskoaan asiasta, jälkeenpäin on marttyyristi itketty kuinka sisko ei halua olla hänen kanssa tekemisissä. Olisiko kannattanut katsoa peiliin ja miettiä omaa käytöstä?
Minulle äiti kerran sanoi, että hän kääntyy haudassa jos me alamme siskojen kesken riitelemään perinnönjaon jälkeen. Mielelläni pitäisin välit siskoihin, etenkin kun näki vierestä miten perinnönjako voi tuhota perheiden välit, vaikka olisi testamentti osoittamassa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi äitisi sai erityisaseman perinnössä? Ymmärtäisin, jos hänelle olisi maksettu avusta silloin kun sitä antoi.
Perintö olisi järkevä antaa kaikille tasan.
No mitä hittoa? Eiköhän ne rahat ole ihan sen vainajan omia, kaikista parasta olisi, jos käyttäisi ne omat rahat ihan omaan elämiseensä, en ymmärrä ollenkaan tätä että kuola valuen odotellaan jotain omien vanhempien kuolemista että päästään tappelemaan häneltä jääneestä omaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainajan tahto tuntuu unohtuneet. Katkeruus omaa äitiä kohtäön heijastuu äitiisi. Itsekkäitä sisaruksia.
Et voi tietää mitä kaikkea muuta siellä taustalla on. Tilanteet useinkaan ole vain se yksipuolinen näkemys kuinka yksi on uhrannut oman elämänsä hoitaessaaan. Samalla toinen on saattanut olla saamassa kaiken syyllistyksen ja henkisen väkivallan niskaansa ja tämä auttaja ylistetty pyhimykseksi. Lopuksi vielä lyödään viimeisen kerran sillä testamentilla.
Hänhän olisi voinut tehdä toisin ja hoitaa myös äitinsä asioita.Taidat itse olla se joka ei juuri käy vanhemmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenkin joskus miettinyt kasvaako suuremmissa perheissä lapsista todennäköisemmin rahanahneita materialisteja, kun lapsena on joutunut jakamaan niin paljon verrattuna 1-2 lapset perheisiin.
Kyllä se materia kelpaa kaikille lukumäärästä riippumatta! Sisaruskateus puuttuu ainoastaan yhden lapsen perheessä!
Meillä ei ainakaan välitetä tuon taivaallista ja jos jotain perittävää jää vanhemmilta itselle on aivan yksi lysti, vaikka menisi hyväntekeväisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä setä kävi "tekemässä inventaarion" mummin asuntoon käytännössä heti mummin kuoleman jälkeen. samalla kävi tsekkaamassa (elossa olevan, isovanhempani ovat eronneet joskus iät ajat sitten) papan omaisuuden. Ja suuttui silmittömästi, kun pappa oli lahjoittanut omaisuuttaan pois ennen kuolemaansa Omaisuus siis sellaista, jolla on rahallinen arvo, mutta jonka myyminen on vaikeaa, eli olisi ollut tiedossa kauheat perintöverot.
No onhan siitä lahjoitetusta omaisuudesta mennyt myös "kauheat" lahjaverot, vielä isommat kuin perintöverot olisivat olleet.
Alue: Aihe vapaa
Mummini oli joutunut aikoinaan maksamaan osan yhden lapsensa lainoista ja tämä oli kirjattu testamenttiin. Sisarukset kuintenkin päätti, että perintö jaetaan tasan. Silloin autetaan toisia kun on tarvetta.