Puhun lapselleni englantia heti syntymästä lähtien

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 21:08"]

[quote author="Anonyymi nihilisti" time="29.06.2015 klo 20:59"]

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 20:58"]Heti syntymästä lähtien aion puhua lapselleni vain englantia. Tästä on paljon hyötyä tulevaisuudessa. Suomea hän oppii ulkona, päiväkodissa, koulussa yms sitten mutta kotona puhumme vain englantia. [/quote] Lapsi ei opi englantia oikealla aksentilla.

[/quote]

Mikä on se oikea aksentti, jolla englantia tulisi modernissa maailmassamme puhua?

[/quote]

Ei ainakaan suomiaksentti. Mietipä, jos joku opettaisi lapselleen hoono soomi -kieltä kotona? Mitäpä sellaista kuullessasi tuumaisit?

Meillä on kolmikielinen koti (englanti, hollanti, suomi), ja tulevaisuuden lapsille ajattelin puhua pääasiassa englantia tai hollantia. Ilmaisen itseäni sujuvasti kaikilla noista kielistä, mieheltä puuttuu vain suomen kielen taito. En usko että tuloksena olisi kielipuolia lapsia muutoin kuin suomen kohdalta, meillä kun ei ole katon alla kuin ehkä puolisenkymmentä suomenkielistä kirjaa, puhun kieltä ääneen ehkä kerran vuodessa eikä sujuva itseilmaisu näin vuosien jälkeen enää oikein luista. Jos lapset vähääkään tulevat vanhempiinsa niin varmasti tarttuu kielitaito ihan sujuvalle tasolle, suomen kielellä kun ei niin väliä :)

Ystäväni ruotsalais-hollantilainen lapsi kasvaa samanlaisessa ympäristössä. Nelivuotias napero käy koulua hollanniksi, pyytää kotona äidiltä kakkua ruotsiksi ja ymmärtää englanninkielisiä keskusteluita. Hyvin näyttäisi toimivan! Lapsi on fiksu eikä näytä puutteita itseilmaisussa.

Monesti kuulee, kun esimerkiksi thaimaalaiset äidit puhuvat "heikkoa" suomea lapselleen täällä Suomessa. Joka kerta asia jaksaa ihmetyttää ja kauhistuttaa. Lapsen kanssa keskusteluhan jää aivan pintapuoliseksi. Sama seikka ihmetyttää myös ulkosuomalaisten kohdalla. Viime viikolla matkustin junassa ja vieressäni istuivat suomalainen äiti lapsineen. Kävi ilmi, että he asuivat Australiassa. Äiti puhui lapsilleen ralli-englantia, eivätkä lapset puhuneet lainkaan suomea. Paikkakuntien nimiä yrittävät kovasti lukea. Tuntuu hurjalta ajatukselta, että puhuisin omille lapsilleni pääasiassa muuta kuin omaa äidinkieltäni. Tunnekielellä saa kuitenkin itseään ilmaistua kaikkein parhaiten.

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 22:53"]

Nuo jotka varoittelevat huonosta kielitaidosta tässäkin ketjussa ovat kyllä väärässä. He eivät voi ymmärtää, kuinka paljon elämästä jää paitsi, jos ei osaa englantia. Esimerkiksi itse en voi lähteä ulkomaille töihin, kun en osaa englantia (no okei olen ollut reppureissaamassa Australiassa vuoden ja töissä siellä) hyvin. En jaksa opiskella, koska koulussa tarvitsee englantia ja toisaalta valmistuessani en kuitenkaan voisi lähteä ulkomaille töihin, koska kielitaitoni ei ole riittävä.

[/quote]

Siis olet ollut töissä Australiassa, mutta et voi lähteä ulkomaille töihin, koska kielitaitosi ei ole riittävä? Jos et vuodessa Australiassa oppinut englantia riittävästi niin sitten taitaa se oppiminen olla kiinni jostain muusta kuin että teillä ei ollut telkkaria.

(Meillä ei ollut telkkaria suurimman osan lapsuuttani/nuoruuttani ja huomasin kyllä että kuullun ymmärtäminen oli  koulussa mulle vaikeaa. Mutta kirjallisesti opin englannin ihan hyvin ja kyllä siitä lopulta kuultunakin alkoi saada selvää. Englanninkielisessä maassa olen viettänyt elämästäni alle viikon mutta koen kielitaitoni ihan riittäväksi mihin tahansa hommiin joihin voisin kuvitella haluavani - englantilaiseksi runoilijaksi tuskin kannattaa ruveta kun olen suomalainen.) 

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 00:02"]Monesti kuulee, kun esimerkiksi thaimaalaiset äidit puhuvat "heikkoa" suomea lapselleen täällä Suomessa. Joka kerta asia jaksaa ihmetyttää ja kauhistuttaa. Lapsen kanssa keskusteluhan jää aivan pintapuoliseksi. Sama seikka ihmetyttää myös ulkosuomalaisten kohdalla. Viime viikolla matkustin junassa ja vieressäni istuivat suomalainen äiti lapsineen. Kävi ilmi, että he asuivat Australiassa. Äiti puhui lapsilleen ralli-englantia, eivätkä lapset puhuneet lainkaan suomea. Paikkakuntien nimiä yrittävät kovasti lukea. Tuntuu hurjalta ajatukselta, että puhuisin omille lapsilleni pääasiassa muuta kuin omaa äidinkieltäni. Tunnekielellä saa kuitenkin itseään ilmaistua kaikkein parhaiten.
[/quote]
Kaikilla ulkosuomalaisilla ei ole kuitenkaan huono kielitaito, useimmilla päinvastoin. Yksi rallikuskimamma saattaa sotkea omien lastensa kielenkehityksen, mutta luotan suurimman osan kielitaitoon. Itse muutin heti lukiosta päästyäni Hollantiin ja luin kokonaisen yliopistotutkinnon maan kielellä, opiskeluaikoina työskentelin asiakaspalvelussa ja nykyään aivan harvakseltaan törmään sanaan tai sanontaan jota en olisi ennen kuullut. Puhuminen ei tuota ongelmia, ei edes lasten kanssa, onhan tuota miehen veljenpoikien kanssa jo todettu toimivaksi.

En usko että näillä eväillä tuhoaisin lasteni kielenkehityksen. :)

T. 43/kolmikielipari

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 22:53"]Kannustan, kannusta, kannustan ap!

Itse en osaa englantia juuri lainkaan (aivan perustasoa) ja se jos mikä harmittaa kaikkein eniten elämässäni! Olen salaa vanhemmilleni katkera, miksi eivät panostaneet=pakottaneet enkun opiskeluun. Lisäksi meillä ei ollut telkkaria, jonka vuoksi opiskelu ei ole ollut luonnollista.

Nuo jotka varoittelevat huonosta kielitaidosta tässäkin ketjussa ovat kyllä väärässä. He eivät voi ymmärtää, kuinka paljon elämästä jää paitsi, jos ei osaa englantia. Esimerkiksi itse en voi lähteä ulkomaille töihin, kun en osaa englantia (no okei olen ollut reppureissaamassa Australiassa vuoden ja töissä siellä) hyvin. En jaksa opiskella, koska koulussa tarvitsee englantia ja toisaalta valmistuessani en kuitenkaan voisi lähteä ulkomaille töihin, koska kielitaitoni ei ole riittävä.

kyllä, olen KATKERA, VIHAINEN JA SURULLINENKIN tästä!
[/quote]

Mitäs nyt vittua? Mikä estää sua opiskelemasta englantia ny?

Älä. Lapsesi ei opi tuolla tavalla yhtäkään äidinkieltä, eikä sen jälkeen myöskään vieraita kieliä.

t. Puheterapeutti

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 23:53"]Meillä on kolmikielinen koti (englanti, hollanti, suomi), ja tulevaisuuden lapsille ajattelin puhua pääasiassa englantia tai hollantia. Ilmaisen itseäni sujuvasti kaikilla noista kielistä, mieheltä puuttuu vain suomen kielen taito. En usko että tuloksena olisi kielipuolia lapsia muutoin kuin suomen kohdalta, meillä kun ei ole katon alla kuin ehkä puolisenkymmentä suomenkielistä kirjaa, puhun kieltä ääneen ehkä kerran vuodessa eikä sujuva itseilmaisu näin vuosien jälkeen enää oikein luista. Jos lapset vähääkään tulevat vanhempiinsa niin varmasti tarttuu kielitaito ihan sujuvalle tasolle, suomen kielellä kun ei niin väliä :)

Ystäväni ruotsalais-hollantilainen lapsi kasvaa samanlaisessa ympäristössä. Nelivuotias napero käy koulua hollanniksi, pyytää kotona äidiltä kakkua ruotsiksi ja ymmärtää englanninkielisiä keskusteluita. Hyvin näyttäisi toimivan! Lapsi on fiksu eikä näytä puutteita itseilmaisussa.
[/quote]

Tämä on mielenkiintoista, koska mieheni on hollantilainen. Hänen mielestään kielenä se ei ole tärkeä, koska ei ole kovin puhuttu ja ei siis siellä halua asua enää. Mä niin toivon, että mieli muuttuu, vaikka kolmikielisyys tuntuu monimutkaiselta välillä. En puhu hollantia eikä mies suomea, ja vailla varsinkin miehen englanti on lähes natiivia, en missään nimessä halua jättää Hollantia ja suomea opettamatta.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 00:18"]

[quote author="Vierailija" time="30.06.2015 klo 00:02"]Monesti kuulee, kun esimerkiksi thaimaalaiset äidit puhuvat "heikkoa" suomea lapselleen täällä Suomessa. Joka kerta asia jaksaa ihmetyttää ja kauhistuttaa. Lapsen kanssa keskusteluhan jää aivan pintapuoliseksi. Sama seikka ihmetyttää myös ulkosuomalaisten kohdalla. Viime viikolla matkustin junassa ja vieressäni istuivat suomalainen äiti lapsineen. Kävi ilmi, että he asuivat Australiassa. Äiti puhui lapsilleen ralli-englantia, eivätkä lapset puhuneet lainkaan suomea. Paikkakuntien nimiä yrittävät kovasti lukea. Tuntuu hurjalta ajatukselta, että puhuisin omille lapsilleni pääasiassa muuta kuin omaa äidinkieltäni. Tunnekielellä saa kuitenkin itseään ilmaistua kaikkein parhaiten. [/quote] Kaikilla ulkosuomalaisilla ei ole kuitenkaan huono kielitaito, useimmilla päinvastoin. Yksi rallikuskimamma saattaa sotkea omien lastensa kielenkehityksen, mutta luotan suurimman osan kielitaitoon. Itse muutin heti lukiosta päästyäni Hollantiin ja luin kokonaisen yliopistotutkinnon maan kielellä, opiskeluaikoina työskentelin asiakaspalvelussa ja nykyään aivan harvakseltaan törmään sanaan tai sanontaan jota en olisi ennen kuullut. Puhuminen ei tuota ongelmia, ei edes lasten kanssa, onhan tuota miehen veljenpoikien kanssa jo todettu toimivaksi. En usko että näillä eväillä tuhoaisin lasteni kielenkehityksen. :) T. 43/kolmikielipari

[/quote]

Paitsi suomen kielen kehityksen tietty. Voi sitä ulkosuomalaisten itseinhoa omaa suomalaista identiteettiä kohtaan.