Varattu mies dumppasi ystäväni ja minun pitäisi nyt olla olkapäänä

Vaihda sinä ystävää, herranen aika jos et jaksa kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hädässä ystävä tunnetaan!

Näin olen ajatellut. Tämä on kuitenkin niin huolella itse rakennettu hätä että kyllästyttää.

Ap

Toivottavasti ystävälläsi on parempiakin ystäviä. Pysyttele sinä vaan siellä norsunluutornissasi tuomitsemassa ja anna ystäväsi olla, luultavasti pahennat hänen oloaan entisestään. Et tiedä yhtään mitä toinen käy läpi.

Ps. Toivottavasti sinunkin elämässäsi joskus nasahtaa joku huolella itse rakentamasi pommi ja näät ettei elämä aina ole niin mustavalkoista.

Osasta kommentteja näkyy hauskasti, miten latautunutta kaikki pettämiseen ja sivusuhteisiin yms. liittyvä keskustelu onkaan. Minä en ole tuominnut norsunluutornistani ketään, vaan ollut ystäväni tukena myös tilanteessa jota en täysin ymmärrä. Sinä sen sijaan näit keskustelussa tuomitsemista sun muuta, mikä kertoo tietenkin kaiken siitä mitä omassa päässäsi asian tiimoilta liikkuu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en oikein nää miksi pitää asiasta tulla vauva-palstalle valittamaan. Kaksinaamainen kuva sinusta että tulet palstalle siitä juoruamaan. Sano "ystävällesi" suoraan että nyt riittää.

Ehkä näiden satojen kuuntelijana käytettyjen tuntien jälkeen koen oikeudekseni avautua itse tuntemuksistani anonyymisti. Tästä ei ole kenellekään haittaa, en pakota ketään kuuntelemaan. Vaihda keskustelua.

Ap

Satojen käytettyjen tuntien 😅😅😅 lakkaa kuuntelemasta äläkä märise. Sinun tarkoitus on ainoastaan tulla tänne haukkumaan ystäväsi moraalittomuudesta ja saada sille tukea ja lisää pöyristelyä kuinka kamalaa. Hanki kuule vaikka elämä sen sijaan että puit ystäväsi asioita täällä.

Alä vaan ap mene ja rakastu koskaan varattuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hädässä ystävä tunnetaan!

Näin olen ajatellut. Tämä on kuitenkin niin huolella itse rakennettu hätä että kyllästyttää.

Ap

Toivottavasti ystävälläsi on parempiakin ystäviä. Pysyttele sinä vaan siellä norsunluutornissasi tuomitsemassa ja anna ystäväsi olla, luultavasti pahennat hänen oloaan entisestään. Et tiedä yhtään mitä toinen käy läpi.

Ps. Toivottavasti sinunkin elämässäsi joskus nasahtaa joku huolella itse rakentamasi pommi ja näät ettei elämä aina ole niin mustavalkoista.

Osasta kommentteja näkyy hauskasti, miten latautunutta kaikki pettämiseen ja sivusuhteisiin yms. liittyvä keskustelu onkaan. Minä en ole tuominnut norsunluutornistani ketään, vaan ollut ystäväni tukena myös tilanteessa jota en täysin ymmärrä. Sinä sen sijaan näit keskustelussa tuomitsemista sun muuta, mikä kertoo tietenkin kaiken siitä mitä omassa päässäsi asian tiimoilta liikkuu.

Ap

Oletko lukenut omia viestejäsi? Etkö näe tuota sävyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hädässä ystävä tunnetaan!

Näin olen ajatellut. Tämä on kuitenkin niin huolella itse rakennettu hätä että kyllästyttää.

Ap

Iso osa vastoinkäymisiä, suruja ja murheita on ainakin osaksi omia mokia ja virhearvioita, tietämättömyyttä, kokemuksen puutetta jne. Olemme kaikki epätäydellisiä. Se on sitä elämää ja ihmisyyttä myös. Oikea ystävä ymmärtää myös tämän ja on tukena, vaikka olisi kuinka omaa vikaa murheen syyssä. Se, että yhdessä ruotii asiaa myös rehellisesti läpi, voi auttaa eteenpäin tilanteesta.

Ihan samalla tavalla ystävä voi olla tukena, kuunnella ja käydä yhdessä läpi asiaa, vaikka olisi esim. sellainenkin tilanne, että ystävä on esim. pettänyt tyhmyyksissään ja hänet on jätetty tämän takia ja suree menetettyä parisuhdettaan ja rakkauttaan. Virheista voi myös oppia.

Ystäväsi on uskonut miehen valheita ja tarinoita, onhan se surullista sekin. Mielestäni empatiaa löytyy kyllä tällaiseenkin hyvältä ystävältä. Hänen sydämensä on kuitenkin ilmiselvästi särkynyt. Kysymys kuuluukin, että kuinka hyviä ystäviä olette? Kuunteleeko hän myös sinun murheitasi, silloin kun sinulla on vaikea tilanne?

Onhan täällä omasta mielestään oikein hyvä ihminen moralisoimaan kenenkään ajatusmaailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en oikein nää miksi pitää asiasta tulla vauva-palstalle valittamaan. Kaksinaamainen kuva sinusta että tulet palstalle siitä juoruamaan. Sano "ystävällesi" suoraan että nyt riittää.

Ehkä näiden satojen kuuntelijana käytettyjen tuntien jälkeen koen oikeudekseni avautua itse tuntemuksistani anonyymisti. Tästä ei ole kenellekään haittaa, en pakota ketään kuuntelemaan. Vaihda keskustelua.

Ap

Satojen käytettyjen tuntien 😅😅😅 lakkaa kuuntelemasta äläkä märise. Sinun tarkoitus on ainoastaan tulla tänne haukkumaan ystäväsi moraalittomuudesta ja saada sille tukea ja lisää pöyristelyä kuinka kamalaa. Hanki kuule vaikka elämä sen sijaan että puit ystäväsi asioita täällä.

:D :D

En oikein tiedä mitä tällaisiin kommentteihin vastaisi. Missä olen haukkunut ystävääni moraalittomuudesta?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Alä vaan ap mene ja rakastu koskaan varattuun.

En. En heilastele varattujen kanssa eli en sellaiseen myöskään voisi rakastua. Simple as that.

Ap

Nyt on paksua settiä, että kahdessa viikossa on kuunnellut murtunutta ystäväänsä satoja tunteja. Valveillaolotunteja on kahdessa viikossa 224 ja niitä kaikkia ei varmaan ole tämä kaksikko viettänyt keskenään asiaa puiden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alä vaan ap mene ja rakastu koskaan varattuun.

En. En heilastele varattujen kanssa eli en sellaiseen myöskään voisi rakastua. Simple as that.

Ap

Sano tuo sille ystävällesi. Ja sano myös, ettet siitä syystä jaksa kuunnella häntä etkä tukea häntä nyt eron hetkellä. 

Sinulla ei taida loppujen lopuksi olla muuta kuin provoilu mielessä :)

'Mikä saa ihmisen niin sekaisin, että suostuu toiseksi naiseksi/mieheksi? Missä omanarvontunto ja omatunto?'

Ne on ne tunteet. Ei niille vaan mitään voi,vaikka olis miten omanarvontuntoa ja omatuntoa. Et sinä rakastuessasi voi määrätä sydäntäsi,kehen se sattuu rakastumaan. Et voi vaikkapa valita,että nyt rakastun vapaaseen urheilua harrastavaan mieheen. Toki kun saat selville,että mies tai nainen onkin varattu,niin silloin voit (yrittää) käyttää järkeäsi ja hypätä takavasemmalle ja yrittää kuolettaa tunteesi. Nuorena voi olla naivimpi ja hölmömpi,eikä nää varatun miehen aikeita ja uskoo sokeasti kaiken,mitä mies sanoo. Vanhempana,kokeneempana naisena osaa jo katsoa,mitä nää varatut ukot yrittää pelata ja selittää,eikä niihin enää tuu tunteitakaan.....

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelisin, että ystävälläsi olisi joku empaattisempikin olkapää johon nojata.

Minun ystäväni on tullut rakkaudessa kohdelluksi törkeästi, tuli vaikka itsekin kyllä näki mihin suuntaan tilanne on kehittymässä (kyse ei kuitenkaan ollut varatusta ihmisestä). Totta kai me tiesimme kaikki, että hommassa palaa vielä näpit, mutta ihminen ei aina ole niin saamerin rationaalinen ja vahva. Ei olisi tullut mieleenikään, etten olisi jaksanut seisoa hänen takanaan niin kauan kuin tarve, onhan hän niin rakas kuin osa itseäni.

Olisitko yhtä empaattinen, jos ystäväsi olisi tehnyt jonkun muun ison virheen? Vaikka murhannut jonkun? Koska hän kuitenkin on niin rakas kuin osa itseäsi? En antaisi ehkä edes itselleni anteeksi...

ps. Armo on kristityn peruskauraa! Silti nolottaisi oma synti niin paljon etten kehtaisi kuormittaa ystäviäni. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt on paksua settiä, että kahdessa viikossa on kuunnellut murtunutta ystäväänsä satoja tunteja. Valveillaolotunteja on kahdessa viikossa 224 ja niitä kaikkia ei varmaan ole tämä kaksikko viettänyt keskenään asiaa puiden. 

Puolentoista vuoden ajan olen kuunnellut, milloin hehkutusta, milloin epätoivoa, murhetta ja ahdistusta. Suhde ei luonnollisestikaan ole ollut helppo tähänkään mennessä, mutta nyt se tuli päätökseensä ja tätä vatvomista saa kuunnella jatkossakin hamaan tappiin asti.

Ap

Kaiken ton moralisoinnin alta vois esittää kysymyksen että oletko itse parisuhteessa? Oletko mielestäsi jäävi antamaan neuvoja parisuhdeasioissa.

Vierailija kirjoitti:

'Mikä saa ihmisen niin sekaisin, että suostuu toiseksi naiseksi/mieheksi? Missä omanarvontunto ja omatunto?'

Ne on ne tunteet. Ei niille vaan mitään voi,vaikka olis miten omanarvontuntoa ja omatuntoa. Et sinä rakastuessasi voi määrätä sydäntäsi,kehen se sattuu rakastumaan. Et voi vaikkapa valita,että nyt rakastun vapaaseen urheilua harrastavaan mieheen. Toki kun saat selville,että mies tai nainen onkin varattu,niin silloin voit (yrittää) käyttää järkeäsi ja hypätä takavasemmalle ja yrittää kuolettaa tunteesi. Nuorena voi olla naivimpi ja hölmömpi,eikä nää varatun miehen aikeita ja uskoo sokeasti kaiken,mitä mies sanoo. Vanhempana,kokeneempana naisena osaa jo katsoa,mitä nää varatut ukot yrittää pelata ja selittää,eikä niihin enää tuu tunteitakaan.....

Tunteille ei lähtökohtaisesti voi mitään, joo. Mutta teot. Niihin pitää pystyä vaikuttamaan. Järki ja moraali esiin siinä vaiheessa kun meinaa haksahtaa varattuun.

Vierailija kirjoitti:

Kaiken ton moralisoinnin alta vois esittää kysymyksen että oletko itse parisuhteessa? Oletko mielestäsi jäävi antamaan neuvoja parisuhdeasioissa.

Hyvä kysymys. Mielenkiinnolla odotetaan pikaista vastausta.

Vierailija kirjoitti:

'Mikä saa ihmisen niin sekaisin, että suostuu toiseksi naiseksi/mieheksi? Missä omanarvontunto ja omatunto?'

Ne on ne tunteet. Ei niille vaan mitään voi,vaikka olis miten omanarvontuntoa ja omatuntoa. Et sinä rakastuessasi voi määrätä sydäntäsi,kehen se sattuu rakastumaan. Et voi vaikkapa valita,että nyt rakastun vapaaseen urheilua harrastavaan mieheen. Toki kun saat selville,että mies tai nainen onkin varattu,niin silloin voit (yrittää) käyttää järkeäsi ja hypätä takavasemmalle ja yrittää kuolettaa tunteesi. Nuorena voi olla naivimpi ja hölmömpi,eikä nää varatun miehen aikeita ja uskoo sokeasti kaiken,mitä mies sanoo. Vanhempana,kokeneempana naisena osaa jo katsoa,mitä nää varatut ukot yrittää pelata ja selittää,eikä niihin enää tuu tunteitakaan.....

Se on totta ettei tunteita voi (täysin) ohjata. Mutta rakastutko sinä täysin randomisti aina kehen tahansa vastaantulijaan tuosta vain? Vai rakastutko kuitenkin niihin, joiden seuraan hakeudut, joiden kanssa olet yhteyksissä ja joihin tutustut? Olisiko siinä rakastumisessa kuitenkin sijaa myös omalla aktiivisella toiminnalla, eikä suinkaan vain ja ainoastaan hallitsemattomasti ympäriinsä poukkoilevilla tunteilla?

Ap

Täällä kehitellään näköjään mitä ihmeellisimpiä oletuksia tuohon pettäjämieheen ja hänen parisuhteeseensa liittyen. Minusta ap:n ei tarvitse käyttää aikaansa noiden asioiden pohtimiseen. Parisuhdeongelmat voi ratkaista muutoin kuin pettämällä ja ei ole järin viisasta lähteä suhteilemaan varattujen kanssa. Ystävää voi toki tukea, mutta oman jaksamisen kannalta täytyy myös osata rajata minkä verran pystyy olemaan lohduttajana- ja tämä ei tee kenestäkään huonoa ystävää.. Ei tuo jätetyksi tullut ystäväkään hyödy siitä, että ajatukset kiertävät samaa kehää ja jossitellaan ja yritetään keksiä selityksiä toisen käytökselle.