Olen 44-v ja koen että olen tipahtamaisillani nykyajasta
En jaksa koko ajan opetella uutta, uusia nykyajan sanoja ja termejä. En jaksa työelämän vaatimuksia ja tuntuu että aika menee liian kovaa ohi ja mä haluaisin vain olla rauhassa ja hissutella eteenpäin omaan tahtiini.
Miten te muut mun ikäiset, jaksatteko pysyä "aallon harjalla"?
Kommentit (998)
Pari teiniä vielä kotona niin suunnilleen pysyy uusimmissa villityksissä perillä sen verran kuin kiinnostaa (vähän).
Pelikoneista olen tippunut kärryiltä siinä WiiU:n kohdalla, uudemmat ei enää kiinnostakaan, menee liikaa aikaa itse pelin käynnistämiseen.
Kun ennen oli VHS ja sai videon päälle tökkäämällä kasetin laitteeseen, nyt menee asetuksia ja valikkoja veivatessa 10 minuuttia että saa leffan päälle. (ja niissä oli mulle ihan tarpeeks hyvä kuva, ei ole tarpeen nähdä jokaisen uutistenlukijan nenäkarvojakin)
Mutta kaikenlaisten äppien lataaminen saa raivon partaalle, on se nyt v*ttu ettei voi edes parkkeerata tai käydä kaupassa ilman puhelinta monissa paikoissa. Töissä tarvii työvuoroäppiä mennen tullen että tunnit kirjautuu.
Töissä käytetään kirjaamiseen KAHTA eri äppiä, aika kätevää.
Nämä kaikki kuormittaa puhelinta niin paljon että pelatessa se tökkii. :D
Sen kerran kun kaupan kassalla huomasin että pankkikortti jäi kotiin niin pystyikö silti kaupassa maksamaan esim. mobilepaylla? No ei pystyny.
50v
Hassua, olen 64 ja jöämässä eläkkeelle. Eikä minulla ole ollenkaan tuollainen kokemus.
Aika monet ihmiset sanoo ettei nykymeno pahemmin kiinnosta ja monet älypuhelin sovelllukset ja toiminnot turhia tai ärsyttäviä. Silti kaikenmaailman äppejä pitäis ladata ja käyttää vaikka ei yhtään kiinnosta. Itse boikotoin varsinkin kauppoja jossa alennukset vai äppien takana, tai muita "pakko" sovelluksia.
Täytän 50v tänä vuonna ja olen it-alalla, kotona on 10v iltatähti, joten kyllä tässä pitää pysytellä kärryillä asioista.
Oli atk sitten ICT ja IT. Työ ei terminologian myötä muuttunut. Sisäistän vain sen, mikä olennaista työssä. Aikuisena ei voi hissutella, koska lapsetkin joutuvat elämään kaiken vouhotuksen keskellä.
Olen nelikymppinen. Jaksoin vielä hammasta purren opetella älypuhelimen perustoimintojen ja verkkopankin käytön, nettiselauksen läppärillä ja wordit ja excelit. Kaikki mikä tuosta eteenpäin menee on maailmankaikkeuteni ulkopuolella. Some, tekoäly, mobiilimaksaminen ja useimmat hölynpöly-appit en käytä, en aio käyttää eikä vois vähempää kiinnostaa. Menen näillä taidoilla eläkeikään ja hautaan asti, jääkööt digihypetys nuorempien päänvaivaksi ja sallittakoon heillekin halutessaan toisinajattelu
Nykyaika onkin idiotismin ja tyhmyyden kausi.
Onko sitä pakko olla sitten aallonharjalla?
Vanhemmiten sitä järkeäkin tulee päähän, että käyttää aikansa mielummin muuhun. Sitä aikaa meillä kaikilla on vain se 24h päivässä. Parempi viettää se aika lasten kanssa ihan oikeasti läsnäoloon vaikka.
Itse 47v, pysyn kyllä mukana, on someja yms. joita käytän rajallisesti mutta olen tarpeeksi nähnyt että ei kiinnosta lähteä joka juttuun mukaan ekana. Useasti pelkkää ajanhukkaa ja rahanmenoa tietää.
Työn takia joudun istumaan niin paljon ruutujen ääressä että suorastaan *ituttaa" kun kaikki on siirtynyt nettiin/puhelimella tehtäväksi. Ei kiinnosta pätkääkään yhtään ylimääräistä tuijottaa noita kuin on pakko.
Kyse ei ole osaamisesta kiinni, itseasiassa osaan käyttää kaikkia noita kun vaan halua on mutta kun on opetellut käyttikset MS DOS;sta lähtien, ei nyt ihan jaksa innostua siitä kun uusi iPhone ( uusi iOS putkahtaa ulos.
Ne jotka nyt kovin innokkaana ovat teinejä/parikymppisiä supersomettajia ja heittelevät "hey boomer" läppiä, niin oon 100% varma että 20-30v päästä ootte tippuneet kärryiltä, tai ei nää kiinnosta. Ne äpit mitä käytätte on päivittyny satoja kertoa (tahti on nykyään huikea) ja uusia/vanhoja on nähty satamäärin. Siinä se mielenkiinto rapisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kyllä kyydissä, mutta en pidä tästä ajasta. Tuntuu että kaikki menee vain huonompaan suuntaan.
Klassinen tätiyden merkki. "Ennen kaikki oli paremmin". "Mihin tämä nykyaika on menossa". "Nioret on kamalia".
Näin on ollut aina, esim Sinuhe egyptiläinen kuvaa tätä hyvin.
Kyllä. Jos itse päästän noita suustani joskus niin toivon että joku huomauttaa. t. Nro 17
Ennen moni asia oli paremmin, vaikkakin elintaso oli huonompi. Esimerkiksi jokainen sai henkilökohtaista palvelua maksutta, lääkäriin ja muihin palveluihin pääsi muutamassa tunnissa, yksilöllä oli enemmän vapauksia, eikä ääliömäisiä lainsäädäntörajoitteita ollut. Lisäksi r_a_s_i_s_mia oli vähemmän, puhumattakaan siitä, että kaikki osasivat laskea, lukea, ja vieläpä ymmärsivät lukemansa.
Kun palveluja ryhdyttiin automatisoimaan (esim. pankit), niin henkilökohtainen palvelu muuttui maksulliseksi, ja verkkopalvelun sai ilmaiseksi, mutta nykyisin lähes kaikki verkkopalvelutkin ovat maksullisia, joten henkilö, joka aikaisemmin sai henkilökohtaista palvelua maksutta, tekee asiat nyt itse, ja jopa maksaa siitä.
Ennen lääkäreitä ja sairaanhoitajia oli paljon vähemmän, vaikka kaikki sairaat ja vanhukset saivat välitöntä hoivaa. Nyt lääkäreitä ja sairaanhoitajia on valtavat määrät, mutta hoitoon pitää jonottaa, eikä sairaala- ja vanhustenhoitopaikkoja ole.
Ennen se, mitä lakiin oli kirjoitettua, oli kiellettyä, mutta nykyisin taas näyttää kaikki sellainen olevan kiellettyä, mitä laissa ei erikseen sallita. Lisäksi lait ovat hyvin ristiriitaisia. Esimerkiksi 15-vuotias ei saa ostaa tähtisadetikkuja, mutta aseenkantoluvan voi hankkia.
Hevostenhoitoasetus taas määrää, että kavioeläimillä pitää olla näkö- ja kuuloyhteys sekä mahdollisuus turpakosketukseen muihin saman lajin edustajiin, mutta vanhukset jätetään liikuntakyvyttöminä oman asuntonsa yksinäisyyteen.
Koulutuksen osalta pelkkä kansakoulu-kansalaiskoulukombinaatio tuotti osaavampia ihmisiä kuin nykyaikainen lukio, ja myös kaikkien "kukkien" sallittiin kukkia. Nykyisin taas kaikki ihmiset yritetään tasapäistää, eikä erilaisille persoonallisuuksille anneta menestymisen mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli hienoa oli olla fiksu ja älykäs. Blondeista kerrottiin vitsejä. Nyt ei haittaa, vaikka korvien välissä olisi minkälainen tuulitunneli, kunhan netissä on vaan esillä oikeat kuvat, se on se juttu. Miten tässä yrität puhua koulutuksen tärkeydessä kasvavalle nuorelle?
Fiksu ja älykäs= kunhan on brunetti
Kun kehitys menee epämielekkääseen ja epämieluisaan suuntaan, se ei tietenkään houkuttele pysymään mukana.
Vierailija kirjoitti:
Olen nelikymppinen. Jaksoin vielä hammasta purren opetella älypuhelimen perustoimintojen ja verkkopankin käytön, nettiselauksen läppärillä ja wordit ja excelit. Kaikki mikä tuosta eteenpäin menee on maailmankaikkeuteni ulkopuolella. Some, tekoäly, mobiilimaksaminen ja useimmat hölynpöly-appit en käytä, en aio käyttää eikä vois vähempää kiinnostaa. Menen näillä taidoilla eläkeikään ja hautaan asti, jääkööt digihypetys nuorempien päänvaivaksi ja sallittakoon heillekin halutessaan toisinajattelu
Olen 70-vuotias ja mielestäni tekoäly on varsin hyödylllinen, jos osaa kyseenalaistaa sen ensivastaukset, ja johdatella sitä oikeilla kysymyksillä haluttuun suuntaan.
Tosin samalla tekoäly on varsin pelottava, sillä voi tulla aika, jolloin tekoäly oppii ajattelemaan itsenäisesti ja ottaa vallan ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli hienoa oli olla fiksu ja älykäs. Blondeista kerrottiin vitsejä. Nyt ei haittaa, vaikka korvien välissä olisi minkälainen tuulitunneli, kunhan netissä on vaan esillä oikeat kuvat, se on se juttu. Miten tässä yrität puhua koulutuksen tärkeydessä kasvavalle nuorelle?
Fiksu ja älykäs= kunhan on brunetti
Muistan ajan hyvin. Olin blondi ja insinööri, eli tuplavitsien kohde. Tiedättekö muuten, miksi insinöörin aivoissa, korvien välissä on punainen lanka. No tietenkin siksi, että korvat pysyvät päässä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyaika onkin idiotismin ja tyhmyyden kausi.
Kyllä. Eräs esimies on tästä elävä esimerkki. Tyyppi etsii ratkaisuja joka asiaan netistä ja viisastelee ja jakelee ohjeitaan. Mitään hän ei muista, ei ole kokemusta kun lymyilee toimistossaan. No me tehdään työt aika itsenäisesti ja kehitellään työmenetelmiä, pomo ei tiedä mitään.
Ei oikeastaan tiedetä miksi hänet palkkasivat kun ennenkin pärjättiin ihan hyvin. Niin no joku pitää olla istumassa palavereissa ja tekemässä työturvallisuuskierroksia ja muita tärkeitä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu, että se hyöty mitä sähköisistäjärjestelmistä on saatavissa, on saavutettu ja nyt niitä vaan muutetaan ja välmätään pelkästä muutoksen riemusta. 10 vuotta sitten työohjelma oli huono, kun se vaihdettiin uuteen ja tuoreempaan, työteho parani ja asiat helpottuivat. Sama ei päde enää, asiat muuttuvat vain vaikeammiksi ja ohjelmat tuntuvat olevan viimeistelemättömiä raakileita. Samaa noituvat myös nuoremmat kollegat, joten ehkä vika ei täysin ole minussa. Mutta raivo nousee herkemmin, kuin ennen.
Mulla tuli tästä mieleen, että meillä tehtaassa oli ne vanhemmat työkoneet yksinkertaisempia ja toimivat paremmin. Koska niillä oli ikää jo kymmeniä vuosia, ne tietysti jossain kohtaa oli pakko vaihtaa uuteen ihan siitäkin syystä, ettei vanhoihin enää saanut osia.
No ne uudet, niissä on ensinnäkin kaikissa kosketusnäyttö. Se ei toimi suojahanskat kädessä, joten hansikkaat pitää joka kerta ottaa pois kun konetta haluaa säätää.
Tää hyvin osoittaa sen, että ne uudet koneet on suunnitellut joku insinööri, joka ei ole itse koskaan niitä töitä edes tehnyt!
Lisäksi ne kosketusnäytöt menee nopeasti huonoiksi, mutta sille asialle ei voi tehdä mitään, kun taas niille vanhanajan namiskoille pystyi tekemään meidän asentaja jotain. Sen takia ne koneet kestikin vuosikymmeniä. Tämän takia meillä yritetäänkin pitää viimeiseen asti huolta vanhoista koneista, jotka alkavat olla jo 50 vuotta vanhoja. Ne toimii edelleen, ainut ongelma on, että jossain vaiheessa tulee sellainen vika mitä ei voi korjata koska osia ei enää saa mistään.
Itsekin teen joka päivä töitä 70-luvun koneella ja siinä on joitakin pikkuvikoja mitä ei enää pysty korjaamaan koska osia ei saa.
Putosin veneestä kinokseen jo aikoja sitten. Elän kuplassa, välillä käyn kaupassa. Ihanaa.
Sen ikäisenä pudottauduin minäkin, eikä ole 24 vuoteen tehny mieli takaisin kyytiin. Torpassa, keskellä korpea, kalainen lampi vieressä on paratiisi <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kyllä kyydissä, mutta en pidä tästä ajasta. Tuntuu että kaikki menee vain huonompaan suuntaan.
Klassinen tätiyden merkki. "Ennen kaikki oli paremmin". "Mihin tämä nykyaika on menossa". "Nioret on kamalia".
Näin on ollut aina, esim Sinuhe egyptiläinen kuvaa tätä hyvin.
Samaa sinäkin tulet sanomaan, kun olet täti-ikäinen
Hups heijakkaa, lähentelen kahdeksaa kymppiä ja kiinnostaa monet uudet metkut. Nytkin opiskelen etänä avoimessa yliopistossa tekoälyä.
Ei nyt niin paljo noita juttui tule ,ette suht pysy kartalla.
Oppimisvaikeudet ovat hyvin yleisiä: arviolta jopa joka viidennellä työikäisellä on oppimiseen liittyviä haasteita.
Ne jatkuvat läpi elämän, eivät rajoitu kouluaikaan, ja vaikeuttavat opiskelua, työnhakua, uuden oppimista, työssä suoriutumista ja työhyvinvointia.
Oireet tulkitaan usein väärin mielenterveysongelmiksi, laiskuudeksi tai huonoksi motivaatioksi, jolloin oikea tuki ja tutkimukset jäävät saamatta.
Kun vaikeuksia ei tunnisteta, ihminen saattaa vuosia kiertää työttömyyden, lyhyiden työsuhteiden, uupumisen ja epäonnistumisen kehää, vaikka taustalla olisi diagnosoitava neurokehityksellinen oppimisvaikeus.