Ärsyttää, että ateistejakin menee riparille.

Vituttaa kun isä ja äitipuoli pakottivat riparille, oli ihan kauhea leiri...

T. Ateisti

Kävin agnostikkona riparin edellisen vuosituhannen loppukymmeninä. Ei se kyllä tehnyt uskoa mitenkään houkuttelevaksi. Riparin vetäjät olivat erikoisia tapauksia. Toinen heistä ohjasi leiriläisille liikuntatuokioita ja oli pelottavan kovaotteinen, kehuipa joskus murtaneensa jonkun tytön ranteen jossain pelissä. Toinen oli entinen narkomaani joka tilitti niitä aiemman elämänsä narkkarijuttuja, mikä oli aivan vieras maailma siihen aikaan maalaiskunnan nuorille. Hienoa kuitenkinettä oli vapautunut huumeista.

Joku leiriläinen tonki isosten laukkuja ja löysi yhden kassista e-pillerit ja meni kertomaan leirin vetäjille, seurauksena tuo isonen sai tuomion, haukut ja hänet karkoitettiin pois leiriltä. Leirin lopuksi piti ravata side silmillä pitkin metsää itsensä läkähdyksiin ja sitten mennä viihtyisään huoneeseen, jossa nämä vetäjät käskivät lukea Raamattua ja tehdä uskonratkaisun. Kyllä meinasin siinä vaiheessa purskahtaa nauruun, oli uskonhalut karisseet leirin toimintaa seuratessa. Ai niin, jatkoriparilla yksi isosista pääasiassa muhinoi yhden rippikoululaisen kanssa suljetussa huoneessa, jonne leirin vetäjät varoittivat menemästä. 

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 17:31"]

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 11:06"]Juuri noin jeesuskin sanoisi. [/quote] Mistä tiedät?

[/quote]

Jonkun pitäisi viedä sarkasmitutka huoltoon.

Meillä ei riparilla ollut ketään joka ois uskonu jumalaan

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 11:24"]

Miksi ateisteja huolitaan isosiksi? Heidänhän kuuluu olla esimerkillisiä uskovia nuoria.

[/quote]

Uskovathan juuri ei yleensä ole sitä esimerkillisintä porukkaa.

Menin riparille suvun painostuksesta. Kaikki kyselivät rippijuhlista jo edellisenä kesänä ja tuntui siltä, että tuotan pettymyksen etenkin vanhemmille sukulaisille, jos jätän menemättä. Oli kiva leiri kavereiden kanssa, enkä todellakaan koe häirinneeni kenenkään uskovan leirikokemusta. Harkitsin hakevani isoseksikin, mutta kaikki oman leirini isoset tuntuivat uskovan oikeasti, joten ajattelin, etten välttämättä kuulu joukkoon. Tänä kesänä 18 täytettyäni erosin kirkosta, mutta jos nyt saisin valita, kävisin silti sekä riparin että protun.

Jos tahtoo pelkästään uskovien leirille, suosittelen eri järjestöjen ripareita (Kansanlähetys, Sley jne.). Niissä voi kyllä hinta olla ongelma, kun seurakunta ei ole maksamassa. Seurakunnalla muistaakseni riparilainen maksaa todellisesta hinnasta vain yhden kahdeksasosan.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2015 klo 16:05"]

Tuo elävän uskon vaatiminen papilta. Onko teistä tuomitsemaan? Mistä tiedätte papin uskosta? Jumala taitaa olla ainoa, joka näkee sydämeen.

[/quote]Sanoihan joku että heidän riparilla ei ollut yhtäkään  ihmistä joka olisi uskonut = ei uskoneet siis pappi eikä nuoriso-ohjaajakaan tai ketkä siellä leiriä pitivät. Minusta voi vaatia että työntekijät ovat uskossa eikä se ole tuomitsemista.

Mä kävin riparin, vaikka ateisti olinkn. Kuuluin kirkkoon kuitenkin. Kyllähän se ihan hirveän naurettavaa touhua olikin, en voinut millään ymmärtää, että osa siellä oli tosissaan niiden uskonasioiden kanssa. Mutta toiset ovat vähän yksinkertaisempia. Menin sinne siksi, että kirkkoon kuuluminen on minulle maallistunut tapa, ja ne traditiot konfirmaatioineen ja lapsen kastamisineen ja mahdollisine kirkossavihkimiseen myös. Ei niistä nauttiakseen tartte mihinkään uskontoon uskoa.

Hassua että konfirmaatio on jollekulle maallistunut tapa. Konfirmaatiossa nimittäin Jumala haluaa vahvistaa konfirmoitavaa uskossa ja siunata uudessa elämänvaiheessa.

Kyllä rippikoulussa pitäisi olla sanan opetusta,jitta nuori tajuaa, haluaako uskoa vai ei. Se on ratkaisun paikka.