Te joiden puoliso kuorsaa
Mitä ihmettä enää voi tehdä? 20 aviovuoden jälkeen kuorsaaminen, törinä, tukkoinen ja tukehtuva kaikenlainen ähke on riistäytynyt aivan uusiin sfääreihin.
Uniapneatestaus tehtiin, mutta sattui erittäin huonolle yölle, jona perhesyistä ei kukaan nukkunut häävin silmäystäkään. Testiä ei ainakaan julkisella puolella lähivuosina uusita.Somnofittiä ei pysty pitää, kun nenä tukossa. Nenän tukkoisuuteen on kaikki avaavat suihkeet kokeiltu, mutta edes reseptillisiä ei voi käyttää jatkuvasti. Nukkuma-asennolla tai tyynyjen korkeudella ei vaikutusta.
Kotona voin paeta toiseen päähän taloa, mutta nyt hiihtoloma koko perheen voimin lähestyy. Koko loma on omalta kohdalta murehdittu pilalle jo etukäteen, kun tietää millainen yöllinen helvetti odottaa kun päivät on ulkoiltu ja uni oikein raskaasti maistuu.
Vaikka tietää, että se toinen ei voi yhtään mitään kuorsaamiselleen, niin silti ärsyttää niin maan perusteellisesti. Tämä siis syö jo ihan avio-onnea, sillä toki myös päivisin mieheni on väsynyt tehtyään koko kropalla töitä hengityksensä eteen yöt pitkät. Oma ärsyyntyneisyys myös harmittaa, mutta ongelma on kyllä ihan todellinen. Yksi lapsistamme juoksi kerran mm yläkerrasta alas, kun luuli kavereiden tulleen traktorilla pihaan eräänä iltayönä. Siinä hiukan vertailupohjaa äänekkydelle.
Mutta, onko kohtalotovereita, tai vaikka minkälaisia positiivisia kokemuksia vaikka vaihtoehtolääketieteen saralta ?
Kommentit (252)
Meilläkin miehen kuorsaaminen on ollut ongelmana, varsinkin kun siihen yhdistyy meikäläisen herkkäunisuus. Muuttaessamme yhteen nielin kuorsaamisen, kunnes kuukausien unenpuutteen vuoksi sain jonkinasteisen romahduksen. Mies siirtyi heti alkuun viikoksi olohuoneen sohvalle, minkä jälkeen hän suuntasi työterveyteen. Nykyään hänellä on nenää avaava suihke sekä kuorsauskiskot. Niillä kuorsaus pysyy kutakuinkin hallinnassa, kunhan painoa ei kerry liikaa. Jos puoliso on flunssan takia tukkoinen tai on nauttinut alkoholia, hän siirtyy suosiolla työhuoneeseen nukkumaan.
Pakko sanoa – kestän kuorsaamista osittain sen takia, että mies ottaa sen niin vakavasti. Minun ei tarvitse kuin vihjata hänen kuorsanneen edellisenä yönä, ja mies petaa itselleen heti sängyn työhuoneeseen ja antaa minun nukkua makuuhuoneessa. Hän lopetti nuuskaamisen kuorsaamisen vähentämiseksi ja on myös lopettanut täysin tissuttelun. Hänelle on selvästi tärkeää, että saan nukuttua hyvin.
Meillä mies tietää kuorsaavansa, mutta "ihan sama". Ei kuulemma ikinä aio nukkua minkään maskin kanssa. Olen äänittänyt kuorsausta ja hengityskatkoksia, ei kiinnosta. Itse nukun korvatulpat korvissa, mutta sekin pidemmän päälle ihan hirveää. Korviin sattuu aamuisin, kutiavat, pää särkee joka päivä eli ei ihan terveellistä sekään. Olen ukolle sanonut, etten aio vahtia hänen hengittämistään, kaippa tuo joku aamu sitten on kuolleena tuossa vieressä. Mikä minä olen aikuista miestä hyysäämään, jos ei oma terveys kiinnosta. Lapset nukkuvat toisessa päässä taloa, aina ovet tiukasti kiinni, koska meteli on läpi talon niin järkky. Sanotaan, että kaikkeen tottuu. Ei muuten totu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta, kanssasisaret. Minä nukuin työhuoneen lattialla patjalla ja se on nykyään paras paikka. Tässä iässä olisi kiva saada nukkua omassa makuuhuoneessa, mutta kun ei siellä saa unta!!
Patistin miehen lääkäriin, mutta ei se johtanut mihinkään. Lääkäri oli kysynyt, onko uniapneaa ja mies vastasi "ei". Voitteko uskoa?! En minä toisaalta väitäkään, että välttämättä uniapneasta olisi kyse, mutta kai nyt voisi poissulkea sen, kun kerran lääkäriin hakeutuu. Arvaatte varmaan, että uudestaan häntä ei lekurille saa, koska mies ei kuuntele enää minua tässä asiassa.
Rakastan miestäni, mutta uni on tärkeämpää. Katson aikani, miten tässä käy. Ehkä nukun ikuisesti työhuoneessa. Ehkä otan eron. Ehkä mies kyllästyy patjaan kompasteluun, kun töitä tekee.
Työhuoneeseen kunnon sänky?
Aika raivostuttavan itsekästä mieheltäsi. Mies olen muuten itsekin, ja myös elänyt kuorsaajan kanssa. Hänellä ei ollut uniapneaa, muuten vain äänekäs. Joten hän sain nukuttua ja samalla valvotti minua. Tarpeeksi kun nukkuu huonoja öitä toisen takia niin alkaa olla sellaiset mega-antipatiat toista kohtaan että ei enää auta pariterapiat.
Menkää eri huoneisiin tai asuntoihin nukkumaan. Saatte rauhan.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin miehen kuorsaaminen on ollut ongelmana, varsinkin kun siihen yhdistyy meikäläisen herkkäunisuus. Muuttaessamme yhteen nielin kuorsaamisen, kunnes kuukausien unenpuutteen vuoksi sain jonkinasteisen romahduksen. Mies siirtyi heti alkuun viikoksi olohuoneen sohvalle, minkä jälkeen hän suuntasi työterveyteen. Nykyään hänellä on nenää avaava suihke sekä kuorsauskiskot. Niillä kuorsaus pysyy kutakuinkin hallinnassa, kunhan painoa ei kerry liikaa. Jos puoliso on flunssan takia tukkoinen tai on nauttinut alkoholia, hän siirtyy suosiolla työhuoneeseen nukkumaan.
Pakko sanoa – kestän kuorsaamista osittain sen takia, että mies ottaa sen niin vakavasti. Minun ei tarvitse kuin vihjata hänen kuorsanneen edellisenä yönä, ja mies petaa itselleen heti sängyn työhuoneeseen ja antaa minun nukkua makuuhuoneessa. Hän lopetti nuuskaamisen kuorsaamisen vähentämiseksi ja on myös lopettanut täysin tissuttelun. Hänelle on selvästi tärkeää, että saan nukuttua hyvin.
Ihana mies sinulla! Pidä ihmeessä hänestä kiinni, jos on muuten hyvä.
Miksi pitäisi nukkua samassa vuoteessa? Tai samassa huoneessa edes.
Haluatko todella haistella/ kuunnella toisen ilmavaivoja ja hengitystä...
Huoneilma huononee yön aikana jo yhdenkin ihmisen päästöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta, kanssasisaret. Minä nukuin työhuoneen lattialla patjalla ja se on nykyään paras paikka. Tässä iässä olisi kiva saada nukkua omassa makuuhuoneessa, mutta kun ei siellä saa unta!!
Patistin miehen lääkäriin, mutta ei se johtanut mihinkään. Lääkäri oli kysynyt, onko uniapneaa ja mies vastasi "ei". Voitteko uskoa?! En minä toisaalta väitäkään, että välttämättä uniapneasta olisi kyse, mutta kai nyt voisi poissulkea sen, kun kerran lääkäriin hakeutuu. Arvaatte varmaan, että uudestaan häntä ei lekurille saa, koska mies ei kuuntele enää minua tässä asiassa.
Rakastan miestäni, mutta uni on tärkeämpää. Katson aikani, miten tässä käy. Ehkä nukun ikuisesti työhuoneessa. Ehkä otan eron. Ehkä mies kyllästyy patjaan kompasteluun, kun töitä tekee.
Työhuoneeseen kunnon sänky?
Ei mahdu. Patjakin vie liikaa tilaa, mutta sen voi nostaa pystyyn.
Työhuoneesta makuuhuone ja makuuhuoneeseen työpiste sekä kunnon lisäsänky.
Mä seurustelin miehen kanssa, joka pilasi koko suhteen kuorsauksellaan. Ukko oli keski-ikäinen, kaljavatsainen, poltti tupakkaa. Siinähän kun olisi laihduttanut ja lopettanut röökaamisen, olisi ollu jo paljon apua.
Öitä ei pystytty olemaan yhdessä, lomareissuilla käytin korvatulppia ja peltoreita, lisäksi otin unilääkkeitä. Aivan järjetöntä! Mies vaan naureskeli, että kyllä hän saa nukutuksi. Heh heh.
Kun halusin lopettaa suhteen, mies oli hyvin suruissaan ja epätoivoisesti halusi mut saada takaisin. Itkee edelleen mun perään. Olis hakenut apua silloin. Nyt on liian myöhäistä.
Kiskot? Mulla on ihan tavalliset narskuttelukiskot mutta vanhemmat ym kuorsaa ihan kiitettävästi ja joskus kylässä ollessa oon käyny herättämässä kun kuulostaa niin karulta välillä. Ainakin yhdelle ehdotettiin kuorsauskiskoja.
Ite nukun usein korvatulpilla. Kannattaa kokeilla eri kokoisia ja pehmoisia.
Oma nukkumapaikka esim vaatehuoneeseen.
Saunan lauteiden alla myös hyvä paikka...no ehkä liian kuuma.
Niin ja hammaslääkärin kautta sais varmaan ne kuorsauskiskot. Hml vois tutkia tota kuorsausasiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiskot? Mulla on ihan tavalliset narskuttelukiskot mutta vanhemmat ym kuorsaa ihan kiitettävästi ja joskus kylässä ollessa oon käyny herättämässä kun kuulostaa niin karulta välillä. Ainakin yhdelle ehdotettiin kuorsauskiskoja.
Ite nukun usein korvatulpilla. Kannattaa kokeilla eri kokoisia ja pehmoisia.
Korvatulpat ovat hirveät. Työnnät sen vahan syvälle korvakäytävään. Ei hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiskot? Mulla on ihan tavalliset narskuttelukiskot mutta vanhemmat ym kuorsaa ihan kiitettävästi ja joskus kylässä ollessa oon käyny herättämässä kun kuulostaa niin karulta välillä. Ainakin yhdelle ehdotettiin kuorsauskiskoja.
Ite nukun usein korvatulpilla. Kannattaa kokeilla eri kokoisia ja pehmoisia.
Korvatulpat ovat hirveät. Työnnät sen vahan syvälle korvakäytävään. Ei hyvä!
Oon nukkunu korvatulpilla varmaan 10v. Aina näyttänyt lääkärissä siistiltä.
Niitä on sitäpaitsi erilaisia. Ja pakkohan sitä on tulppia käyttää monessakin työssä, konserteissa, ym.
Vierailija kirjoitti:
Laihduttaminen auttaa. Kuorsaus ja uniapnea on yleinen vaiva ylipainoisilla.
Hmm, mieheni on alipainoinen ja kuorsaa rankasti.
Ex-vaimoni kuorsasi. Oli muutenkin naissika, vaikka hoikka olikin.
Meillä on 120 neliön talo ja makkarit talon eri päissä eikä mieheni kuorsaaminen haittaa minua yhtään kun makkarin ovet ovat kiinni niin ei kuulu mitään.
Kun nukuttiin samassa sängyssä niin meni hermot ja vaelsin kamalassa väsymyksessä tönien miestäni ja hänkin heräsi siihen ja me olimme kumpikin kiukkuisia huonon yö unen jälkeen kunnes päätin laittaa sängyt eri huoneisiin ja sen jälkeen elämän laatu parani kummallakin.
En pysty nukkumaan jos joku korisee vieressä ja olin jo ihan sekopäinen valvomisesta ja lyhyistä unista niin että tämä pakonomainen vieressä nukkuminen sai loppua 45v. Nyt nautin omasta makkarista kun saan sängystä katsella telkkaria jos ei nukuta niin se ei toista häiritse kun mies nukkuu eri makkarissa ja päinvastoin jos mies katsoo jotain urheilua niin minä saan nukkua rauhassa. +55v kumpikin jo juoksee vessassa eri aikaan yöllä ja nyt hyvä ettei toinen herää kun toinen lähtee vessa reisulle. Toinen kun on vielä työelämässä ja toinen ei niin työelämässä ei jaksa iäkkäänä jos ei pysty nukkumaan kunnon yöunia.
Vastamelukuulokkeet, tosin tuossa pitää oikeasti selvittää uniapnea
Ostimme kuorsaushälyttimen minulle (mies). Kuulemma kuorsasin. Tuli kammottavin yö koskaan. Tuo hälytin herätti jatkuvasti. Muutaman levottoman yön jälkeen tajusin, että tuo hälytin herätti minut aina, kun vaimo kuorsasi. - Tuo laite ei sovi parisuhteeseen.
Mun kumppani ei kuorsaa, mutta minä kuorsaan. Kuulemma aivan järkyttävästi. Se on kyllä ihmeellistä, että miten sitä ei itse huomaa ollenkaan. Mulla on cpap- laite ja se auttaa. Kerran nukuin ilman, kun oli nenä niin tukossa. Miesystävä oli siihen asti vähätellyt vaivaani, oli mm. todennut, että: "Ei sulla mitään uniapneaa ole, kuvittelet vaan, luulosairaus." Kummasti mieli muuttui, kun oli yön kuunnellut sitä meteliä ja hengityskatkoja. Aloittajalle: Oletko äänittänyt sitä kuorsaamista? Jospa mieskin uskoisi paremmin. Ja keskustelua lisäksi, kissa pöydälle.