Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te joiden puoliso kuorsaa
Mitä ihmettä enää voi tehdä? 20 aviovuoden jälkeen kuorsaaminen, törinä, tukkoinen ja tukehtuva kaikenlainen ähke on riistäytynyt aivan uusiin sfääreihin.
Uniapneatestaus tehtiin, mutta sattui erittäin huonolle yölle, jona perhesyistä ei kukaan nukkunut häävin silmäystäkään. Testiä ei ainakaan julkisella puolella lähivuosina uusita.Somnofittiä ei pysty pitää, kun nenä tukossa. Nenän tukkoisuuteen on kaikki avaavat suihkeet kokeiltu, mutta edes reseptillisiä ei voi käyttää jatkuvasti. Nukkuma-asennolla tai tyynyjen korkeudella ei vaikutusta.
Kotona voin paeta toiseen päähän taloa, mutta nyt hiihtoloma koko perheen voimin lähestyy. Koko loma on omalta kohdalta murehdittu pilalle jo etukäteen, kun tietää millainen yöllinen helvetti odottaa kun päivät on ulkoiltu ja uni oikein raskaasti maistuu.
Vaikka tietää, että se toinen ei voi yhtään mitään kuorsaamiselleen, niin silti ärsyttää niin maan perusteellisesti. Tämä siis syö jo ihan avio-onnea, sillä toki myös päivisin mieheni on väsynyt tehtyään koko kropalla töitä hengityksensä eteen yöt pitkät. Oma ärsyyntyneisyys myös harmittaa, mutta ongelma on kyllä ihan todellinen. Yksi lapsistamme juoksi kerran mm yläkerrasta alas, kun luuli kavereiden tulleen traktorilla pihaan eräänä iltayönä. Siinä hiukan vertailupohjaa äänekkydelle.
Mutta, onko kohtalotovereita, tai vaikka minkälaisia positiivisia kokemuksia vaikka vaihtoehtolääketieteen saralta ?
Kommentit (252)
Meillä toiseen huoneeseen lähtee se joka häiritsee, eli kuorsaaja poistuu paikalta, ei se joka kuorsaamisesta kärsii.
Laihduttaminen, alkoholinkäytön lopettaminen, semimakuuasento nukkuessa, nielurisojen leikkaaminen, ja otrivin nokkaan joka ilta, jos on tukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei edes kuorsata ja alusta asti eri makkarit. Parasta, arvostan omaa ja muiden unta enkä halua nukkua kuin yksin. Eli omat sängyt eri huoneisiin/tiloihin!!
Usein kuorsaus johtuu kielen väärästä lepoasennosta. Kielen tulisi lepoasennossa olla tiiviisti kiinni kitalaessa, jolloin suuhun muodostuu alipaine, joka pitää suun kiinni myös nukkuessa. Hampaiden välissä tulisi olla pieni rako.
Kuorsaukseen myötävaikuttaa vahvasti, jos on suuhengittäjä eli suu on jatkuvasti auki (tästä koituu myös muita terveysongelmia), mutta myös nenähengittäjällä voi olla väärän kielen lepoasento. Kieli voi esim. maata suun pohjassa tai nojata vahvasti hampaisiin.
Kielen lepoasentoa on mahdollista kuntouttaa, mutta se vaatii työtä ja motivaatiota. Kannattaa olla yhteydessä asiaan perehtyneeseen ammattilaiseen, kuten foniatriin, hammaslääkäriin tai puheterapeuttiin. Ja siis nimenomaan tähän asiaan perehtyneeseen ammattilaiseen, sillä harvoilla on tästä erityisasiantuntemusta.
Monikin sen täällä jo todennut: apneatutkimukseen vaan.
Minä en päässyt työterveyden kautta, ei muka ollut oireita, ja julkisen kautta en jaksanut odottaa. Maksoin itse yksityisellä sen jonkun 700 siitä tutkimuksesta ja todettiin vaikea asentoriippuvainen uniapnea. Pääsin julkiselle hoitoon sitänkautta ja sain cpap laitteen. Kuorsaaminen loppui siihen ja saan nykyään öisin lepoa ja happea. Ja vaimo nukkuu tyytyväisenä.
Ei pidä luovuttaa, ei se parane itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta, kanssasisaret. Minä nukuin työhuoneen lattialla patjalla ja se on nykyään paras paikka. Tässä iässä olisi kiva saada nukkua omassa makuuhuoneessa, mutta kun ei siellä saa unta!!
Patistin miehen lääkäriin, mutta ei se johtanut mihinkään. Lääkäri oli kysynyt, onko uniapneaa ja mies vastasi "ei". Voitteko uskoa?! En minä toisaalta väitäkään, että välttämättä uniapneasta olisi kyse, mutta kai nyt voisi poissulkea sen, kun kerran lääkäriin hakeutuu. Arvaatte varmaan, että uudestaan häntä ei lekurille saa, koska mies ei kuuntele enää minua tässä asiassa.
Rakastan miestäni, mutta uni on tärkeämpää. Katson aikani, miten tässä käy. Ehkä nukun ikuisesti työhuoneessa. Ehkä otan eron. Ehkä mies kyllästyy patjaan kompasteluun, kun töitä tekee.
Oikeastiko ennemmin haluaa erota sinusta kuin mennä uudelle, kunnolliselle lääkärille, joka tutkii asian, jos ne ovat vaihtoehtoja?
Hän ei usko, että eroaisin. Sehän tässä ydinongelma onkin, ettei kuorsaus ole miehen mielestä ongelma. Joskus, kun hän on nukkunut huonosti (herännyt vaikka aura-autojen meteliin), niin hän on todella pahantuulinen. Olen kysynyt, että miltä tuntuisi "nukkua" tuolla tavalla koko yö. Miehen mielestä noita asioita ei voi verrata??! Hän väittää, että kaikki kuorsaa vähintään joskus. Minä en. Lääkäriin tuota ei saa, koska ei hän mielestään kärsi. Minulle tarjoaa korvatulppia. Kiitos ei. Minä osaan nukkua hyvin, kunhan ei ole katujyrää vieressä.
Eli miehes on kuorsaaja + välinpitämätön + ymmärtämätön + vielä idiootti.
Miksi olet suhteessa?
Mitä se kertoo myös sinusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta, kanssasisaret. Minä nukuin työhuoneen lattialla patjalla ja se on nykyään paras paikka. Tässä iässä olisi kiva saada nukkua omassa makuuhuoneessa, mutta kun ei siellä saa unta!!
Patistin miehen lääkäriin, mutta ei se johtanut mihinkään. Lääkäri oli kysynyt, onko uniapneaa ja mies vastasi "ei". Voitteko uskoa?! En minä toisaalta väitäkään, että välttämättä uniapneasta olisi kyse, mutta kai nyt voisi poissulkea sen, kun kerran lääkäriin hakeutuu. Arvaatte varmaan, että uudestaan häntä ei lekurille saa, koska mies ei kuuntele enää minua tässä asiassa.
Rakastan miestäni, mutta uni on tärkeämpää. Katson aikani, miten tässä käy. Ehkä nukun ikuisesti työhuoneessa. Ehkä otan eron. Ehkä mies kyllästyy patjaan kompasteluun, kun töitä tekee.
Oikeastiko ennemmin haluaa erota sinusta kuin mennä uudelle, kunnolliselle lääkärille, joka tutkii asian, jos ne ovat vaihtoehtoja?
Hän ei usko, että eroaisin. Sehän tässä ydinongelma onkin, ettei kuorsaus ole miehen mielestä ongelma. Joskus, kun hän on nukkunut huonosti (herännyt vaikka aura-autojen meteliin), niin hän on todella pahantuulinen. Olen kysynyt, että miltä tuntuisi "nukkua" tuolla tavalla koko yö. Miehen mielestä noita asioita ei voi verrata??! Hän väittää, että kaikki kuorsaa vähintään joskus. Minä en. Lääkäriin tuota ei saa, koska ei hän mielestään kärsi. Minulle tarjoaa korvatulppia. Kiitos ei. Minä osaan nukkua hyvin, kunhan ei ole katujyrää vieressä.
Tuolla asenteella miehesi kyllä riskeeraa suhteenne vakavasti 😞
Aivan. Se tässä suututtaa, että olen aidosti huolissani ja olen ilmaissut sen aluksi asiallisesti. Kertonut, että eikö hän tiedä, mitä riskejä mahdollinen hoitamaton uniapnea tuo. Mies kyllä kuuntelee eikä siinä tilanteessa vähättele. Hän ei vaan ole lainkaan samaa mieltä. Lääkäriin meni vain siksi, kun kyllästyi kuulemaan samaa jankutusta. Luulin, että asiat etenee sillä, mutta olikin huono lääkäri. Nythän mies on sitten polleana, että hänellä ei ole mitään uniapneoita. Yritä tässä sitten alleviivata, että tulevaisuus on vaakalaudalla.
Voi hyvää päivää. Miksi jankutat tälläisen sian kanssa ja ajattelet sitä yleensä ollenkaan. Olkoon tahoillaan, jos ei neuvot kelpaa. Eikö sun pitäisi ajatella itseäsi ja omaa nukkumattomuutta eikä tampiota?
Minä itseasiassa totuin kuorsaukseen, vaikka puolisini on hirvittävin kuorsaaja johon olen koskaan törmännyt. Hakeutui kuitenkin ihan itse väsymystään uniapneatesteihin, ja tämä on meilläkin lopettanut kuorsauksen.
Ikävä kyllä minusta on sivutuotteena tullut herkkäunisempi, ja joudun heti tönimään ukon hereille, jos on nukahtanut ilman laitetta. Tai jos se on kääntyilyn jäljiltä hieman huonosti naamalla, se vinkuna ja tuulenvire niskassa vasta ärsyttävää onkin!
Ei muuta kuin uuteen testiin tai omiin makkareihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaisia nuo uniapneasta kärsivien hengityskatkokset ovat, kun olette niitä sivusta havainneet? Kuinka helppo niitä on vierestä havaita? Meillä mies kuorsaa todella kovaa ja paljon, ja sen vuosien myötä vain pahentunut. Jossain vaiheessa siirryin nukkumaan sohvalle, kun jatkuvat heräilyt alkoivat olla ongelma omalle jaksamiselle. Työstressi herätti, mutta uudelleen nukahtaminen oli mahdotonta, kun vieressä jyrisi. Mies otti sen aluksi henkilökohtaisena loukkauksena, mutta muutama yöllinen kuorsausvideo sai hänet lopulta kääntymään työterveyden puoleen. Uniapneatutkimuksia ei koskaan tehty, mutta mies sai kuorsauskiskon, jolla kuorsaus käytännössä loppui. Nyt pari vuotta myöhemmin kuorsaus on kuitenkin alkanut taas palata, ja ollaan aika lailla lähtötilanteessa. Joskus olen huomannut miehen ikään kuin pidättävän yöllä jonkin aikaa hengitystään. Liekö kyse siis uniapneasta kuitenkin? Työterveyslääkäri ei näistä hengitystauoista/-katkoista aikanaan vaikuttanut järin kiinnostuneelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta, kanssasisaret. Minä nukuin työhuoneen lattialla patjalla ja se on nykyään paras paikka. Tässä iässä olisi kiva saada nukkua omassa makuuhuoneessa, mutta kun ei siellä saa unta!!
Patistin miehen lääkäriin, mutta ei se johtanut mihinkään. Lääkäri oli kysynyt, onko uniapneaa ja mies vastasi "ei". Voitteko uskoa?! En minä toisaalta väitäkään, että välttämättä uniapneasta olisi kyse, mutta kai nyt voisi poissulkea sen, kun kerran lääkäriin hakeutuu. Arvaatte varmaan, että uudestaan häntä ei lekurille saa, koska mies ei kuuntele enää minua tässä asiassa.
Rakastan miestäni, mutta uni on tärkeämpää. Katson aikani, miten tässä käy. Ehkä nukun ikuisesti työhuoneessa. Ehkä otan eron. Ehkä mies kyllästyy patjaan kompasteluun, kun töitä tekee.
Oikeastiko ennemmin haluaa erota sinusta kuin mennä uudelle, kunnolliselle lääkärille, joka tutkii asian, jos ne ovat vaihtoehtoja?
Hän ei usko, että eroaisin. Sehän tässä ydinongelma onkin, ettei kuorsaus ole miehen mielestä ongelma. Joskus, kun hän on nukkunut huonosti (herännyt vaikka aura-autojen meteliin), niin hän on todella pahantuulinen. Olen kysynyt, että miltä tuntuisi "nukkua" tuolla tavalla koko yö. Miehen mielestä noita asioita ei voi verrata??! Hän väittää, että kaikki kuorsaa vähintään joskus. Minä en. Lääkäriin tuota ei saa, koska ei hän mielestään kärsi. Minulle tarjoaa korvatulppia. Kiitos ei. Minä osaan nukkua hyvin, kunhan ei ole katujyrää vieressä.
Tuolla asenteella miehesi kyllä riskeeraa suhteenne vakavasti 😞
Aivan. Se tässä suututtaa, että olen aidosti huolissani ja olen ilmaissut sen aluksi asiallisesti. Kertonut, että eikö hän tiedä, mitä riskejä mahdollinen hoitamaton uniapnea tuo. Mies kyllä kuuntelee eikä siinä tilanteessa vähättele. Hän ei vaan ole lainkaan samaa mieltä. Lääkäriin meni vain siksi, kun kyllästyi kuulemaan samaa jankutusta. Luulin, että asiat etenee sillä, mutta olikin huono lääkäri. Nythän mies on sitten polleana, että hänellä ei ole mitään uniapneoita. Yritä tässä sitten alleviivata, että tulevaisuus on vaakalaudalla.
Voi hyvää päivää. Miksi jankutat tälläisen sian kanssa ja ajattelet sitä yleensä ollenkaan. Olkoon tahoillaan, jos ei neuvot kelpaa. Eikö sun pitäisi ajatella itseäsi ja omaa nukkumattomuutta eikä tampiota?
Älä, kiitos, nimittele miestäni siaksi tai tampioksi. Ei hän alun alkaen ole kuorsannut. Elämää on rakennettu yhdessä vuosikymmenen ja vähän päälle. Kovin on kylmää ajattelua, että muutoin rakas ja hyväntahtoinen ihminen pitäisi heittää noin vaan pihalle.
Tuo aiemmin jonkun ehdottama makuu- ja työhuoneen järjestely voisi olla hyvä vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukumme eri huoneissa, talon eri päädyissä. Mikään muu ei ole auttanut.
En vain enää pysty tulemaan toimeen olemattomilla yöunilla. Suhde on kestänyt 40v, josta noin 20v on nukuttu eri huoneissa.
Riittävä uni on minulle tärkeää, en enää suostu painostukseen "pariskunnan pitää nukkua samassa sängyssä." Ja paskat pitää! Haluan nukkua yöni enkä valvoa ja potkia toista hereille vähän väliä.
Ihmetyttää se lääkäreiden nihkeä asenne tutkia uniapneaa, olen siihen itsekin törmännyt. Kuitenkin tiedetään sen olevan vaarallista terveydelle. Onkohan se sitten niin kallis tutkimus, ettei siihen sen takia helposti suostuta? Kuitenkin siinäkin on käsittääkseni menty eteenpäin koska isäni piti aikoinaan mennä sairaalaan nukkumaan tutkittavaksi, mutta eikös nykyään saa ne unta rekisteröivät laitteet kotiin, että voi nukkua kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En asuisi yhdessä kuorsaajan kanssa, en yksinkertaisesti pystyisi. Tai sitten talon pitäisi olla linna.
Vierailija kirjoitti:
Nukumme eri huoneissa, talon eri päädyissä. Mikään muu ei ole auttanut.
En vain enää pysty tulemaan toimeen olemattomilla yöunilla. Suhde on kestänyt 40v, josta noin 20v on nukuttu eri huoneissa.
Riittävä uni on minulle tärkeää, en enää suostu painostukseen "pariskunnan pitää nukkua samassa sängyssä." Ja paskat pitää! Haluan nukkua yöni enkä valvoa ja potkia toista hereille vähän väliä.
Ei ole mitään syytä miksi pitäisi muutenkaan nukkua yhdessä, jos nukkuu yksin paremmin. Hyvä uni takaa sen että on mukavampi ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta, kanssasisaret. Minä nukuin työhuoneen lattialla patjalla ja se on nykyään paras paikka. Tässä iässä olisi kiva saada nukkua omassa makuuhuoneessa, mutta kun ei siellä saa unta!!
Patistin miehen lääkäriin, mutta ei se johtanut mihinkään. Lääkäri oli kysynyt, onko uniapneaa ja mies vastasi "ei". Voitteko uskoa?! En minä toisaalta väitäkään, että välttämättä uniapneasta olisi kyse, mutta kai nyt voisi poissulkea sen, kun kerran lääkäriin hakeutuu. Arvaatte varmaan, että uudestaan häntä ei lekurille saa, koska mies ei kuuntele enää minua tässä asiassa.
Rakastan miestäni, mutta uni on tärkeämpää. Katson aikani, miten tässä käy. Ehkä nukun ikuisesti työhuoneessa. Ehkä otan eron. Ehkä mies kyllästyy patjaan kompasteluun, kun töitä tekee.
Oikeastiko ennemmin haluaa erota sinusta kuin mennä uudelle, kunnolliselle lääkärille, joka tutkii asian, jos ne ovat vaihtoehtoja?
Hän ei usko, että eroaisin. Sehän tässä ydinongelma onkin, ettei kuorsaus ole miehen mielestä ongelma. Joskus, kun hän on nukkunut huonosti (herännyt vaikka aura-autojen meteliin), niin hän on todella pahantuulinen. Olen kysynyt, että miltä tuntuisi "nukkua" tuolla tavalla koko yö. Miehen mielestä noita asioita ei voi verrata??! Hän väittää, että kaikki kuorsaa vähintään joskus. Minä en. Lääkäriin tuota ei saa, koska ei hän mielestään kärsi. Minulle tarjoaa korvatulppia. Kiitos ei. Minä osaan nukkua hyvin, kunhan ei ole katujyrää vieressä.
No aivan järkyttävän itsekäs ja suorastaan kpää!
Nauhoita sitä kuorsausta ja näytä sille ja muuta sitten pois jos se ei aio tehdä asialle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta, kanssasisaret. Minä nukuin työhuoneen lattialla patjalla ja se on nykyään paras paikka. Tässä iässä olisi kiva saada nukkua omassa makuuhuoneessa, mutta kun ei siellä saa unta!!
Patistin miehen lääkäriin, mutta ei se johtanut mihinkään. Lääkäri oli kysynyt, onko uniapneaa ja mies vastasi "ei". Voitteko uskoa?! En minä toisaalta väitäkään, että välttämättä uniapneasta olisi kyse, mutta kai nyt voisi poissulkea sen, kun kerran lääkäriin hakeutuu. Arvaatte varmaan, että uudestaan häntä ei lekurille saa, koska mies ei kuuntele enää minua tässä asiassa.
Rakastan miestäni, mutta uni on tärkeämpää. Katson aikani, miten tässä käy. Ehkä nukun ikuisesti työhuoneessa. Ehkä otan eron. Ehkä mies kyllästyy patjaan kompasteluun, kun töitä tekee.
Oikeastiko ennemmin haluaa erota sinusta kuin mennä uudelle, kunnolliselle lääkärille, joka tutkii asian, jos ne ovat vaihtoehtoja?
Hän ei usko, että eroaisin. Sehän tässä ydinongelma onkin, ettei kuorsaus ole miehen mielestä ongelma. Joskus, kun hän on nukkunut huonosti (herännyt vaikka aura-autojen meteliin), niin hän on todella pahantuulinen. Olen kysynyt, että miltä tuntuisi "nukkua" tuolla tavalla koko yö. Miehen mielestä noita asioita ei voi verrata??! Hän väittää, että kaikki kuorsaa vähintään joskus. Minä en. Lääkäriin tuota ei saa, koska ei hän mielestään kärsi. Minulle tarjoaa korvatulppia. Kiitos ei. Minä osaan nukkua hyvin, kunhan ei ole katujyrää vieressä.
Tuolla asenteella miehesi kyllä riskeeraa suhteenne vakavasti 😞
Aivan. Se tässä suututtaa, että olen aidosti huolissani ja olen ilmaissut sen aluksi asiallisesti. Kertonut, että eikö hän tiedä, mitä riskejä mahdollinen hoitamaton uniapnea tuo. Mies kyllä kuuntelee eikä siinä tilanteessa vähättele. Hän ei vaan ole lainkaan samaa mieltä. Lääkäriin meni vain siksi, kun kyllästyi kuulemaan samaa jankutusta. Luulin, että asiat etenee sillä, mutta olikin huono lääkäri. Nythän mies on sitten polleana, että hänellä ei ole mitään uniapneoita. Yritä tässä sitten alleviivata, että tulevaisuus on vaakalaudalla.
Voi hyvää päivää. Miksi jankutat tälläisen sian kanssa ja ajattelet sitä yleensä ollenkaan. Olkoon tahoillaan, jos ei neuvot kelpaa. Eikö sun pitäisi ajatella itseäsi ja omaa nukkumattomuutta eikä tampiota?
Älä, kiitos, nimittele miestäni siaksi tai tampioksi. Ei hän alun alkaen ole kuorsannut. Elämää on rakennettu yhdessä vuosikymmenen ja vähän päälle. Kovin on kylmää ajattelua, että muutoin rakas ja hyväntahtoinen ihminen pitäisi heittää noin vaan pihalle.
Tuo aiemmin jonkun ehdottama makuu- ja työhuoneen järjestely voisi olla hyvä vaihtoehto.
En nukkuisi kuorsaajan kanssa samassa tilassa hetkeäkään. En käsitö teitö jotka jotenkin hyysäätte sitä kuorsaajaa. On sen homma ratkaista asia niin että kumppani saa nukuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta, kanssasisaret. Minä nukuin työhuoneen lattialla patjalla ja se on nykyään paras paikka. Tässä iässä olisi kiva saada nukkua omassa makuuhuoneessa, mutta kun ei siellä saa unta!!
Patistin miehen lääkäriin, mutta ei se johtanut mihinkään. Lääkäri oli kysynyt, onko uniapneaa ja mies vastasi "ei". Voitteko uskoa?! En minä toisaalta väitäkään, että välttämättä uniapneasta olisi kyse, mutta kai nyt voisi poissulkea sen, kun kerran lääkäriin hakeutuu. Arvaatte varmaan, että uudestaan häntä ei lekurille saa, koska mies ei kuuntele enää minua tässä asiassa.
Rakastan miestäni, mutta uni on tärkeämpää. Katson aikani, miten tässä käy. Ehkä nukun ikuisesti työhuoneessa. Ehkä otan eron. Ehkä mies kyllästyy patjaan kompasteluun, kun töitä tekee.
Oikeastiko ennemmin haluaa erota sinusta kuin mennä uudelle, kunnolliselle lääkärille, joka tutkii asian, jos ne ovat vaihtoehtoja?
Hän ei usko, että eroaisin. Sehän tässä ydinongelma onkin, ettei kuorsaus ole miehen mielestä ongelma. Joskus, kun hän on nukkunut huonosti (herännyt vaikka aura-autojen meteliin), niin hän on todella pahantuulinen. Olen kysynyt, että miltä tuntuisi "nukkua" tuolla tavalla koko yö. Miehen mielestä noita asioita ei voi verrata??! Hän väittää, että kaikki kuorsaa vähintään joskus. Minä en. Lääkäriin tuota ei saa, koska ei hän mielestään kärsi. Minulle tarjoaa korvatulppia. Kiitos ei. Minä osaan nukkua hyvin, kunhan ei ole katujyrää vieressä.
Tuolla asenteella miehesi kyllä riskeeraa suhteenne vakavasti 😞
Aivan. Se tässä suututtaa, että olen aidosti huolissani ja olen ilmaissut sen aluksi asiallisesti. Kertonut, että eikö hän tiedä, mitä riskejä mahdollinen hoitamaton uniapnea tuo. Mies kyllä kuuntelee eikä siinä tilanteessa vähättele. Hän ei vaan ole lainkaan samaa mieltä. Lääkäriin meni vain siksi, kun kyllästyi kuulemaan samaa jankutusta. Luulin, että asiat etenee sillä, mutta olikin huono lääkäri. Nythän mies on sitten polleana, että hänellä ei ole mitään uniapneoita. Yritä tässä sitten alleviivata, että tulevaisuus on vaakalaudalla.
Voi hyvää päivää. Miksi jankutat tälläisen sian kanssa ja ajattelet sitä yleensä ollenkaan. Olkoon tahoillaan, jos ei neuvot kelpaa. Eikö sun pitäisi ajatella itseäsi ja omaa nukkumattomuutta eikä tampiota?
Älä, kiitos, nimittele miestäni siaksi tai tampioksi. Ei hän alun alkaen ole kuorsannut. Elämää on rakennettu yhdessä vuosikymmenen ja vähän päälle. Kovin on kylmää ajattelua, että muutoin rakas ja hyväntahtoinen ihminen pitäisi heittää noin vaan pihalle.
Tuo aiemmin jonkun ehdottama makuu- ja työhuoneen järjestely voisi olla hyvä vaihtoehto.
En nukkuisi kuorsaajan kanssa samassa tilassa hetkeäkään. En käsitö teitö jotka jotenkin hyysäätte sitä kuorsaajaa. On sen homma ratkaista asia niin että kumppani saa nukuttua.
En minä nukukaan samassa huoneessa. Nukun patjalla työhuoneessa.
Ikinä en olisi kuvitellut sietäväni tällaista yhtään päivää. Rakkaus se vaan on sellainen asia, että ihan helposti en miestäni vaihtaisi. Tuskin hänkään minua lemppaisi vaikka vaihdevuosissa hikoilisin sängyn hikilammikoksi ja kuivuisin muutoin kuin Saharan autiomaa.
Ratkaisu on uniapnea laite. Passitin mieheni lääkäriin pari vuotta sitten kun kuorsaus oli jatkuvaa ja aloin heräilemään itsekin useamman kerran yössä joko meteliin tai tönäämään pitkän katkoksen kohdalla että hengittäisi. Tuloksena vaikea uniapnea ja jatkoja hengityksessä oli todella paljon katkoksia tunnissa.
Hän sai laitteen ja on käyttänyt sitä siitä lähtien 100 % ja molemmat nukutaan nyt hyvin. Mies on pirteämpi ja levänneempi, ennen hän oli väsynyt pitkälle iltapäivään eikä aina oikein saanut aikaiseksi asioita, eikä jaksanut keskittyä.
Tuo laite on parasta mitä meidän nukkumiselle on ikinä tapahtunut ja miehellä oli helppo tottua siihen. Suosittelen!
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisia nuo uniapneasta kärsivien hengityskatkokset ovat, kun olette niitä sivusta havainneet? Kuinka helppo niitä on vierestä havaita? Meillä mies kuorsaa todella kovaa ja paljon, ja sen vuosien myötä vain pahentunut. Jossain vaiheessa siirryin nukkumaan sohvalle, kun jatkuvat heräilyt alkoivat olla ongelma omalle jaksamiselle. Työstressi herätti, mutta uudelleen nukahtaminen oli mahdotonta, kun vieressä jyrisi. Mies otti sen aluksi henkilökohtaisena loukkauksena, mutta muutama yöllinen kuorsausvideo sai hänet lopulta kääntymään työterveyden puoleen. Uniapneatutkimuksia ei koskaan tehty, mutta mies sai kuorsauskiskon, jolla kuorsaus käytännössä loppui. Nyt pari vuotta myöhemmin kuorsaus on kuitenkin alkanut taas palata, ja ollaan aika lailla lähtötilanteessa. Joskus olen huomannut miehen ikään kuin pidättävän yöllä jonkin aikaa hengitystään. Liekö kyse siis uniapneasta kuitenkin? Työterveyslääkäri ei näistä hengitystauoista/-katkoista aikanaan vaikuttanut järin kiinnostuneelta.
Se kisko ei käsittääkseni ole ikuinen, vaan pitää uusia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenta, kanssasisaret. Minä nukuin työhuoneen lattialla patjalla ja se on nykyään paras paikka. Tässä iässä olisi kiva saada nukkua omassa makuuhuoneessa, mutta kun ei siellä saa unta!!
Patistin miehen lääkäriin, mutta ei se johtanut mihinkään. Lääkäri oli kysynyt, onko uniapneaa ja mies vastasi "ei". Voitteko uskoa?! En minä toisaalta väitäkään, että välttämättä uniapneasta olisi kyse, mutta kai nyt voisi poissulkea sen, kun kerran lääkäriin hakeutuu. Arvaatte varmaan, että uudestaan häntä ei lekurille saa, koska mies ei kuuntele enää minua tässä asiassa.
Rakastan miestäni, mutta uni on tärkeämpää. Katson aikani, miten tässä käy. Ehkä nukun ikuisesti työhuoneessa. Ehkä otan eron. Ehkä mies kyllästyy patjaan kompasteluun, kun töitä tekee.
Oikeastiko ennemmin haluaa erota sinusta kuin mennä uudelle, kunnolliselle lääkärille, joka tutkii asian, jos ne ovat vaihtoehtoja?
Hän ei usko, että eroaisin. Sehän tässä ydinongelma onkin, ettei kuorsaus ole miehen mielestä ongelma. Joskus, kun hän on nukkunut huonosti (herännyt vaikka aura-autojen meteliin), niin hän on todella pahantuulinen. Olen kysynyt, että miltä tuntuisi "nukkua" tuolla tavalla koko yö. Miehen mielestä noita asioita ei voi verrata??! Hän väittää, että kaikki kuorsaa vähintään joskus. Minä en. Lääkäriin tuota ei saa, koska ei hän mielestään kärsi. Minulle tarjoaa korvatulppia. Kiitos ei. Minä osaan nukkua hyvin, kunhan ei ole katujyrää vieressä.
Tuolla asenteella miehesi kyllä riskeeraa suhteenne vakavasti 😞
Aivan. Se tässä suututtaa, että olen aidosti huolissani ja olen ilmaissut sen aluksi asiallisesti. Kertonut, että eikö hän tiedä, mitä riskejä mahdollinen hoitamaton uniapnea tuo. Mies kyllä kuuntelee eikä siinä tilanteessa vähättele. Hän ei vaan ole lainkaan samaa mieltä. Lääkäriin meni vain siksi, kun kyllästyi kuulemaan samaa jankutusta. Luulin, että asiat etenee sillä, mutta olikin huono lääkäri. Nythän mies on sitten polleana, että hänellä ei ole mitään uniapneoita. Yritä tässä sitten alleviivata, että tulevaisuus on vaakalaudalla.
Voi hyvää päivää. Miksi jankutat tälläisen sian kanssa ja ajattelet sitä yleensä ollenkaan. Olkoon tahoillaan, jos ei neuvot kelpaa. Eikö sun pitäisi ajatella itseäsi ja omaa nukkumattomuutta eikä tampiota?
Älä, kiitos, nimittele miestäni siaksi tai tampioksi. Ei hän alun alkaen ole kuorsannut. Elämää on rakennettu yhdessä vuosikymmenen ja vähän päälle. Kovin on kylmää ajattelua, että muutoin rakas ja hyväntahtoinen ihminen pitäisi heittää noin vaan pihalle.
Tuo aiemmin jonkun ehdottama makuu- ja työhuoneen järjestely voisi olla hyvä vaihtoehto.
En nukkuisi kuorsaajan kanssa samassa tilassa hetkeäkään. En käsitö teitö jotka jotenkin hyysäätte sitä kuorsaajaa. On sen homma ratkaista asia niin että kumppani saa nukuttua.
En minä nukukaan samassa huoneessa. Nukun patjalla työhuoneessa.
Ikinä en olisi kuvitellut sietäväni tällaista yhtään päivää. Rakkaus se vaan on sellainen asia, että ihan helposti en miestäni vaihtaisi. Tuskin hänkään minua lemppaisi vaikka vaihdevuosissa hikoilisin sängyn hikilammikoksi ja kuivuisin muutoin kuin Saharan autiomaa.
Sun hikoilu tuskin pitäisi sitä hereillä, ainakaan vuosikausia. Nukkumattomuus aiheuttaa sairauksia.
Alue: Aihe vapaa
Naisena en kyllä varmasti kuorsaa, tiedon vahvistaneet mies, lapset, siskoni ja anoppikin :D mutta mies kuorsaa, pahimmillaan kuulostaa sellaiselta asfalttikatuporalta! Asennosta se jotenkin riippuu, tuuppaan sen aina kyljelleen tai suoristan niskan niin hiljenee. Isällään todettiin myös uniapnea, mutta on myös pahasti ylipainoinen, mieheni hoikka. Olen joskus epäillyt, että miehellänikin saattaa olla lyhyitä hengityakatkoksia nukkuessa, 10 sekunnin verran on voinut olla vaikea havaita, että hengittääkö. Että luulen, että tulossa kyllä on jos ei vielä ole ja olen yrittänyt hoputtaa testiin. Pitää aina öisin sitä töniessä varmistaa, että tönin sellaiseen asentoon, missä henki kulkee. Hengitysteiden rakenteestakin se kai on kiinni, mutta onpa sen isäkin vielä elossa vaikkei käytä öisin mitään niitä laitteita ja 80 v jo mittarissa. Kamalaa on kyllä ollut yöpyä anoppilassa kun ei ole voinut appea käydä kääntelemässä kun senkin kuorsaus kuuluu toiseen huoneeseen. Anopilla jotkin unilääkkeet käytössä.