Onko jotenkin säälittävää asua vuokralla?
Asun kaupungin vuokra-asunnossa, joka on tilava ja siisti. Minulla on säännöllinen työ ja rahaa jää vuokran jälkeen, myös pieni summa rahastoon laitettavaksi. Kuitenkin pohdin, pitäisikö ennemmin ostaa asunto, jolloin tulisi iso laina ja kuukausikulut kasvaisivat. Nyt mm vesi kuuluu vuokraan. Vaan onko järkeä asua vuokralla vuosia.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan asua vuokralla. Ei omistusasunnot kummosia ole.
Joo, ei tämä meidänkään liki miljoonan arvoinen talo tiluksineen mitään ole. Kyllä laitetaan myyntiin ja muutetaan kerrostaloon ahtaaseen kaksioon sittisontiasten mölinää kuuntelemaan.
Se se kummoista on!
Samaa nauroin!
Hiukan nyt rajaa tuohon kadehtimiseen.
Ei ole. Se on säälittävää että joku laittaa ihmiset vuokra-asuntoihin väkisin asumaan, kun voisi edistää kaikille omistusasumista joka olisi kohtuuhintaista tms. Ja vuokra-asuntojen pitäisi olla myös hyvälaatuisia, kohtuuhintaisia ja sopivassa kohdassa, jos niitä on, ei rahastuskone. Asumisen ei pitäisi olla rahakysymys, jossa ihmisten tulot menevät suurimmaksi osaksi sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan asua vuokralla. Ei omistusasunnot kummosia ole.
Koko elämäsi maksat maksat maksat vuokraa, ja kymmenien vuosien päästä sinulla ei ole mitään.
Ei kukaan tiedä mitä on kymmenien vuosien päästä, onko se järkevää silloin olla naimisissa omistusasunnon kanssa. Se että mielummin maksaa omaa kotia kuin vuokraa on jossain tilanteissa ymmärrettävää, mutta se että tekis sitä vaan että ei maksais "turhaan" vaan sais jotain fyysistä rahojensa vastineeks on vähän kapeakatseista. Se vuokra maksetaan siihen hetkeen kun siinä kämpässä asuu, ei voi sanoa etteikö kymmenien vuosien päästä olis mitään jos on aiemmin saanut rahoilleen vastineeksi viihtyisän vuokra-asunnon.
Ei ole. On aika huoletonta asua vuokralla, boomereille omistusasunto tuntuu olevan ns status ja ainoa keino kerätä omaisuutta. itse asun vuokralla ja sijoitan. Jos olet tyytyväinen, niin turha edes miettiä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan asua vuokralla. Ei omistusasunnot kummosia ole.
Joo, ei tämä meidänkään liki miljoonan arvoinen talo tiluksineen mitään ole. Kyllä laitetaan myyntiin ja muutetaan kerrostaloon ahtaaseen kaksioon sittisontiasten mölinää kuuntelemaan.
Se se kummoista on!
Löytyy niitä vuokra-asunnoissakin kalliita. Kaveri juuri muutti noin 1,5 miljoonan asuntoon vuokralaiseksi. Tietenkin vuokrakin on sitten enemmän kuin lähiökaksiossa, mutta hänelläkin työ voi viedä kauas, niin tuon arvoisesta asunnosta ei silloin välttämättä pääse noin vain eroon. Ja tottakai jää rahaa sijoittamiseen kun ei mene valtavaan asuntolainaan.
Eihän se nyt mitenkään säälittävää ole. Mutta omistusasuminen tulee pitkässä juoksussa usein halvemmaksi ja tietyillä alueilla sillä voi tehdä ihan tuntuvaa voittoakin. Itse ostin ensiasunnon vasta yli 35-vuotiaana ja kyllä oon pari kertaa harmitellut, että ei jo parikymppisenä tullut hankittua yksiötä Kalliosta. Olis kiva omaisuuden alku siinä kertynyt ja nyt olis helpompi ostaa perheasuntoa täältä pääkaupunkiseudulta.
On säälittävää.Oma asunto aina haave ja saavutettava.Nois vuokraslummeissa paljon vikaa,melu24/7.Joku kiskoo massit ylikorkeilla vuokrilla,Espanjassa saa 3h&köökin 400€??tvssä oli..ruoka halpaa..Tää Junttilan jäämä kiskoo kaiken ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen niin, että olen onnistunut kun 23-vuotiaana ostimme ekan oman asunnon, sitten on rakennettu iso talo ja sekin maksettiin nopsaan. Nyt olen eläkeläinen, asun velattomassa ihanassa tilavassa kolmiossa yksin. Kaikki kulut 230€/kk. Jää eläkkeestä mukavaan elämään ja on ihanaa asua rivarin päädyssä kauniissa ympäristössä, omaa pihaan juuri sen verran kun jaksan hoitaa ja kaikki pihatyöt tekee huoltoyhtiö. Velaton olen ollut jo n. 35 v, olen siis ehtinyt hankkia jo kivat sijoituksetkin.
Hyvä sinulle, mutta nykyaikana harva 23-vuotias on sellaisessa parisuhteessa, että yhteisen asunnon ostaminen tulisi kyseeseen, saati että taloudellinen tilanne sen mahdollistaisi etenkin pk-seudulla. Tai no ehkä niissä tapauksissa, missä on pystytty käyttämään vanhempien omaisuutta asuntolainan vakuutena.
Nykyään moni ensiasunnon ostaja lähentelee neljääkymppiä, ja kun omarahoitusosuus on vihdoin kasassa voi lainansaanti olla hankalaa määräaikaisten työsopimusten vuoksi. Lisäksi pk-seudulla pienistä asunnoista joutuu kilpailemaan sijoittajien kanssa eikä perheasuntoon ole yksinään varaa. Jos pystyn 650 euron vuokralla asumaan kolmiossa helsinkiläislähiössä niin en heti olisi muuttamassa yksiöön Keski-Uudellemaalle, jotta voin käyttää saman summan asuntolainan lyhentämiseen.
Vain köyhien nousukkaiden mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Minua säälittää omistusasuntoiset.
Se hankitaan kun jotenkin mielletään että pitää olla ja sitten sen kanssa ollaan naimisissa ja jos jotain remppaa tulee niin eikun lisää lainaa ottamaan, eihän sitä ollut kuin reippaasti jo valmiiksi.
Vuokralla ei tarvitse huolehtia rempoista ja jos tarvitsee tai vaan haluaa vaihtaa paikkaa, niin onnistuu helposti.
Riippuu ihan mistä sen asunnon ostaa. Veikkaan että omamme saataisiin alle viikossa myytyä, vaikka huonokuntoisenakin.
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen niin, että olen onnistunut kun 23-vuotiaana ostimme ekan oman asunnon, sitten on rakennettu iso talo ja sekin maksettiin nopsaan. Nyt olen eläkeläinen, asun velattomassa ihanassa tilavassa kolmiossa yksin. Kaikki kulut 230€/kk. Jää eläkkeestä mukavaan elämään ja on ihanaa asua rivarin päädyssä kauniissa ympäristössä, omaa pihaan juuri sen verran kun jaksan hoitaa ja kaikki pihatyöt tekee huoltoyhtiö. Velaton olen ollut jo n. 35 v, olen siis ehtinyt hankkia jo kivat sijoituksetkin.
Perintöön sellainen yleensä päätyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan asua vuokralla. Ei omistusasunnot kummosia ole.
Joo, ei tämä meidänkään liki miljoonan arvoinen talo tiluksineen mitään ole. Kyllä laitetaan myyntiin ja muutetaan kerrostaloon ahtaaseen kaksioon sittisontiasten mölinää kuuntelemaan.
Se se kummoista on!Löytyy niitä vuokra-asunnoissakin kalliita. Kaveri juuri muutti noin 1,5 miljoonan asuntoon vuokralaiseksi. Tietenkin vuokrakin on sitten enemmän kuin lähiökaksiossa, mutta hänelläkin työ voi viedä kauas, niin tuon arvoisesta asunnosta ei silloin välttämättä pääse noin vain eroon. Ja tottakai jää rahaa sijoittamiseen kun ei mene valtavaan asuntolainaan.
Paljonko on vuokra, olisi hauska tietää ja asunnon koko. Nyt ei kyllä saa otetta kun tietoa on niin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Minua säälittää omistusasuntoiset.
Se hankitaan kun jotenkin mielletään että pitää olla ja sitten sen kanssa ollaan naimisissa ja jos jotain remppaa tulee niin eikun lisää lainaa ottamaan, eihän sitä ollut kuin reippaasti jo valmiiksi.
Vuokralla ei tarvitse huolehtia rempoista ja jos tarvitsee tai vaan haluaa vaihtaa paikkaa, niin onnistuu helposti.
No jaa, puolensa kaikessa. Aikoinaan itse päädyimme ostamaan oman asunnon, kun taas yksi lähipiirin perhe jäi vuokralle. Olihan sitä vuosia, kun oltiin tiukoilla asuntolainan kanssa, mutta ihan kunnialla siitä selvittiin, eikä vuokralla asumisen kuukausierät olisi vastaavassa asunnossa olleet ainakaan pienempiä. Nyt kuitenkin molemmissa perheissä on teini-ikäiset lapset. Meillä velaton asunto ja ruhtinaallisesti varaa harrastaa, matkailla, hankkia lapsille aikanaan ajokortit ym. Tämä toinen perhe kituuttaa maksaen vuokraa hamaan tappiin asti. Teini-ikäisten kanssa menot tuppaavat nousemaan, ja jos palkka ei ole noussut samaa tahtia, elo kurjistuu helposti, jos asuminen vie ison osan tuloista. Voisin jopa sanoa sääliväni tätä vuokra-asumisen valinnutta perhettä.
Ainakaan laatutietoiselle ja jalostuneen maun omaavalle ihmiselle ei ole miinus, että remontit jäävät omalle kontolle. 90 % vuokra-asunnoista se "vastaremontoitu" tarkoittaa valkoisia/vaaleanharmaita seiniä ja halpaa, kopisevaa laminaattia, ja "pintaremppa sallittu vuokranantajan luvalla" tarkoittaa lupaa maalata olkkarin telkkarintaustasta mauton tehosteseinä. Harvassa vuokra-asunnossa on laadukasta ja tyylikästä keittiötä tai kaunista, hoidettua massiiviparkettia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan asua vuokralla. Ei omistusasunnot kummosia ole.
Joo, ei tämä meidänkään liki miljoonan arvoinen talo tiluksineen mitään ole. Kyllä laitetaan myyntiin ja muutetaan kerrostaloon ahtaaseen kaksioon sittisontiasten mölinää kuuntelemaan.
Se se kummoista on!
Niin ja sä tuskin oot Harvardista.
Maksoimme rivitalokolmiosta vastiketta ja lainan lyhennystä saman verran kuin kerrostalokaksion vuokraa. Laina-aika oli 16 vuotta. Nyt ollaan 5 vuotta oltu velattomia. Jos emme olisi ottaneet lainaa, maksaisimme edelleenkin vuokraa ja asumismenomme olisi kaksinkertaiset. En nyt ihan äkkiseltään keksi, että miten vuokralla asumalla jäisi enemmän rahaa sijoitettavaksi. Kun myymme asunnon, saamme sata varmasti omat takaisin. Paljonko saat vuokra-asunnosta pois muuttaessasi?
En sano, että vuokra-asuminen olisi järjetöntä. Sille on oma paikkansa ja aikansa. Mekin asuisimme varmasti vuokralla, jos se olisi yhtä edullista kuin omistusasunnossa asuminen. Ja jos se vuokra-asunto olisi edes yhtä tasokas kuin oma koti - tämä on juuri sellainen kuin me haluamme. Ei sellainen kuin vuokra-asunto oli 30 vuotta sitten valmistuttuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan asua vuokralla. Ei omistusasunnot kummosia ole.
Joo, ei tämä meidänkään liki miljoonan arvoinen talo tiluksineen mitään ole. Kyllä laitetaan myyntiin ja muutetaan kerrostaloon ahtaaseen kaksioon sittisontiasten mölinää kuuntelemaan.
Se se kummoista on!Samaa nauroin!
Hiukan nyt rajaa tuohon kadehtimiseen.
Ei se paljon maksaa kuulu meille muille. Herätys.
Mitäs säälittävää siinä on?ei mitään.
Itsellä just maksettu omakotitalo ja olen miettinyt,josko myisi ja muuttaisi vuokralle tai asoon kerrostaloon kaupunkiin.
Ja ostaisi talvilämpimän mökin läheltä järven rannalta.
Ei, ei ole.
Jostain syystä osakkeenomistajat eivät pitäneet minusta, vaikka en aiheuttanut minkäänlaista häiriötä. Ilmeisesti talon arvo jotenkin aleni läsnä olostani. Ja joka vuosi, kun sain palkankorotuksen, nousi vuokra saman summan.
Jokainen tekee omaan elämäntilanteeseen sopivat ratkaisut. Me ostettiin oma asunto 10v sitten. Nyt asunnon myyntiarvo-laina= 100 000 euroa. Lainaa vielä jäljellä ja asunto hyvällä sijainnilla. Mutta en sano, että oma asunto olisi aina se paras ratkaisu. Meidän kohdalla hyvä tapa kartuttaa ees pientä omaisuutta, kun ei sijoiteta kuin pieniä summia.
1. Miksi se pitää tehdä yksin? Me halusimme perheen.
2. Olisin varmasti, jos niin huonosti olisi käynyt, että yksin olisin nuorena jäänyt, yksin hankkinut suoraan esim. kolmion, kuten nykyiseni on. Tottakai olisin saanut lainaa, ei mitään ongelmaa ollut ensimmäisessäkään, ei meillä säästöjä ollut kun opinnotkin olivat vielä hiukan kesken.
3. Kyllä kaupungin vuokrataloja on mutta minä kyllä pysyisin jokatapauksessa niistä kaukana. Jotain laatua sentään.