Onko jotenkin säälittävää asua vuokralla?
Asun kaupungin vuokra-asunnossa, joka on tilava ja siisti. Minulla on säännöllinen työ ja rahaa jää vuokran jälkeen, myös pieni summa rahastoon laitettavaksi. Kuitenkin pohdin, pitäisikö ennemmin ostaa asunto, jolloin tulisi iso laina ja kuukausikulut kasvaisivat. Nyt mm vesi kuuluu vuokraan. Vaan onko järkeä asua vuokralla vuosia.
Kommentit (99)
Ostaisin mieluummin talviasuttavan kesäpaikan, mieluiten vakituiseen asumiseen rekisteröidyn ja ruuhka-Suomen ulkopuolelta. Monestakin yhteiskunnallisesta syystä.
Ihanaa asua vuokralla! Voin vaihtaa maisemaa milloin haluan uuteen paikkaan esim. hirvittävän naapurin osuessa kohdalle. Kaikki kodinkoneet, vessan kalusteet, suihku, saunan kiuas jne. ovat vuokranantajan vastuulla eli minun ei tarvitse murehtia niistä, jos joku masiina sanoo sopimuksensa irti tai vaatii korjausta. Ei tarvitse murehtia vuosikymmeniä lainasta ja hätätapauksessa voi etsiä edullisemman asunnon. Parisuhteessa voi lyödä hynttyyt yhteen ilman, että pitää miettiä saako oman asunnon vuokrattua tai myytyä.
En edes tiedä, minne haluaisin asettua loppuiäkseni, ja olen kuitenkin jo keski-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Ostaisin mieluummin talviasuttavan kesäpaikan, mieluiten vakituiseen asumiseen rekisteröidyn ja ruuhka-Suomen ulkopuolelta. Monestakin yhteiskunnallisesta syystä.
Mikä ero tuolla on taloon?
Ei ole säälittävää. Ihmisten valintojen haukkuminen (ja omien ylistäminen) puolestaan on. Itsekin olen pohtinut ostamista (äsken uusittu lainalupaus on takataskussa) mutta jokin estää ottamasta viimeistä askelta. Voi olla että arvostan tätä huolettomuutta. Säästöönkin saan hyvän summan joka kuukausi. Omistusasuminen ei ole kaikkien haaveena (tätä on 90% suomalaisista vaikea uskoa; heti ajatellaan että on elämänhallintaongelmaa jne). Jokainen tehköön kuin itse haluaa, myös asumisen suhteen. Terkuin yks tyytyväinen vuokralla asuja
Vuokralla asujat, miten sijoitatte säästöön jäävät?
Jaa-a. Ei minusta. Kun miettii, että loppujen lopuksi siitä kiinteästä omaisuudesta voi tulla riesa, jos tarpeeksi vanhaksi elää. Maksettu osakekämppä tulee putkiremppaikään ja vastike nousee pilviin, kakarat riitaantuu perinnöstä.....Olen nähnyt niin monta perinnön aiheuttamaa välirikkoa sisarusten välillä.
Mutta toisaalta, jos työelämässä ollessaan saa säästettyä vaikka edes seinien kautta vanhuudenpäivilleen jotain kassaa, ei se mahda sekään paha juttu olla.
Olen itse ajatellut, että kun tulemme eläkeikään, myymme koko paskan ja muutamme puolison kanssa kaksioon vuokralle pikkukaupunkiin mökkimme lähistölle. Siellä on halvat vuokrat. Säästetty tässä on sivussa kyllä muutenkin. Onpahan sitten takataskussa rahaa, millä maksaa kotiapua, kun sen aika tulee. Ei tartte olla jälkikasvulle vaivaksi ruuhkavuosissa. Mökkikin menee myyntiin, kun sen aika on. Parhaimmassa tapauksessa sen verran jätetään perintöä, että saavat hautauskulut katettua ;)
Liinasi kirjoitti:
On naurettavan köyhää asua vuokralla. Ei kyllä järki päätä pakota.
Itseäni on alkanut jotenkin säälittää nämä sijoittajat. Joka euro pitää jonnekin sijoittaa sen sijaan että naattisi ja eläisi.
Kuinka ankeista oloista ja perheessä pitää lapsen olla että heti kun rahaa tulee aletaan jemmaan ettei ole nälkä sitten 15 vuoden päässä odottamassa. Onko se jokin lapsuuden rauma kun kakku loppunut kesken tai iskä otti viimeisen palan. Eihän normaali ihminen kokoajan laske ja lue firman käyrää että nyt minulle on tullet kymppi lisää, kato kato, viikossa?
Usein he viestivät että nyt on omaisuutta 500.000 asunnoissa ja hyvin menee.
Ja jättävät sanomatta että pankin lainaa on 490.000 ecuu.
Kokemusta, onko rahastot oikeasti tuottavia?
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta, onko rahastot oikeasti tuottavia?
Kyllä, mutta pitkällä ajanvälillä jolloin kannattaa säästää useamman vuoden.
Hyvä sivusto johon kannattaa tutustua:
https://omavaraisuushaaste.com//miten-aloittaa-sijoittaminen/
https://omavaraisuushaaste.com//korkoa-korolle/
https://omavaraisuushaaste.com//rahastosijoittaminen-aloittaminen/
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei tämä meidänkään liki miljoonan arvoinen talo tiluksineen mitään ole. Kyllä laitetaan myyntiin ja muutetaan kerrostaloon ahtaaseen kaksioon sittisontiasten mölinää kuuntelemaan.
Se se kummoista on!
Talo tiluksineen kuulostaa painajaiselta, vaatii varmasti sadistisen paljon työtä ylläpitää moista kompleksia. Lisäksi lähimmät palvelut lienevät puolen tunnin ajomatkan päässä. Pimeän tultua sudet liikkuvat pihapiirissä. Turvallisuus perustuu siihen, että toivotaan olevan riittävän piilossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaan asua vuokralla. Ei omistusasunnot kummosia ole.
Joo, ei tämä meidänkään liki miljoonan arvoinen talo tiluksineen mitään ole. Kyllä laitetaan myyntiin ja muutetaan kerrostaloon ahtaaseen kaksioon sittisontiasten mölinää kuuntelemaan.
Se se kummoista on!Löytyy niitä vuokra-asunnoissakin kalliita. Kaveri juuri muutti noin 1,5 miljoonan asuntoon vuokralaiseksi. Tietenkin vuokrakin on sitten enemmän kuin lähiökaksiossa, mutta hänelläkin työ voi viedä kauas, niin tuon arvoisesta asunnosta ei silloin välttämättä pääse noin vain eroon. Ja tottakai jää rahaa sijoittamiseen kun ei mene valtavaan asuntolainaan.
Paljonko on vuokra, olisi hauska tietää ja asunnon koko. Nyt ei kyllä saa otetta kun tietoa on niin vähän.
En oo tuo jolta kysyit, mutta meillä on vähän arvokkaampi asunto vuokralla työsuhdeasuntona. Vuokra on 2800 e.
Vuosikymmenessä on oltu kolmessa eri maassa ja kahdessa maanosassa. Ihanaa olla Suomessa nyt pidempi siivu.
Opikeluaikana ja työuran alussa 20-35 -vuotiaana meille olis omistusasuminen tullut kalliimmaksi kuin vuokraaminen, näihin parempiin työsuhdeasuntoihin päästiin työn myötä sitten +35 v.
Maailmalla meillä on ollut työsuhdeasuntona 7500e/kk maksanut lukaali, mutta maassa maan tavalla.
Me asuttiin koko mun lapsuus vuokralla.
Vanhemmat olivat opettajia ja asuttiin koululla.
Vanhemmat osti jo silloin sijoitusasuntoja.
Äiti sanoi vuokra oli halpa, saatiin usein ruokaa ruokalasta, 2 tienaavaa.
Varjopuolia oli mm usein miehet piti jöötä vkonloppuisin pihalla. Tätäkään ei tarvinnut tehdä yksin.
Jos uskot aiot elää lopun ikäsi paikkakunnalla, ajattele eläkkeellä oloa.
Sosiaaliturva tuskin on kummonen.
Meillä on yhtiövastike 322 euroa, laina on kohta maksettu
Ei ainakaan minusta. Fiksua suorastaan, kun se omaan tilanteeseen sopii.
Arvostan vuokralla asumisen tuomaa vapautta ja huolettomuutta, myös sitä että voin asua halutessani sellaisillaa alueilla, joiden omistusasuntoihin minulla ei olisi varaa.
Voin lähteä vuokra-asunnosta lyhyellä varoitusajalla, en ole vastuussa taloyhtiön veloista, remonteista, kohoavista koroista ja reikiintyvistä vesiputkista. Jos vuokra nousee liikaa tai talo menee isoon remonttiin, muutan pois.
Tämän huolettomuuden hinta on juuri sitten se vuokran maksaminen jonkun toisen taskuun, mutta minua tämä ei haittaa. Näen vuokra-asunnon tietynlaisena palveluna, josta olen valmis maksamaan.
Pelkkien osakkeiden omistaminen taloyhtiössä ei kiinnosta minua. Oikeasti oma koti (talo) taas voisi olla joskus tulevaisuudessa unelmani.
Ei vuokralla asumisessa ole mitään hävettävää tai säälittävää. Joskus se on järkevä vaihtoehto, ja joskus omistusasunto voisi olla järkevämpi vaihtoehto.
Jos ei ajattele mitään omaisuuden karttumista, vaan miettii pelkästään paljonko rahaa menee kuussa asumiskuluihin, niin vuokrallaolo voi olla "halvempaa".
Oikeastihan se ei siinä mielessä ole halvempaa, että omistusasunnossa lainan maksaminen vastaa sitä, että laittaisit saman verran säästöön rahaa.
Jos on vielä nuori, niin kokonaistaloudellisesti järkevämpää on ostaa asunto, jos vaan löytää sopivan hintaisen asunnon sieltä missä haluaa asua. Kannattaa toki miettiä sekin vielä että onko kyseessä alue jossa hinnat pysyy vai muuttotappiopaikka. Jossain vaiheessa laina on maksettu, ja sen jälkeen asuminen on aika edullista. Tai jos haluaa vaihtaa vaikka isompaan, niin osittainkin maksettu asunto antaa käsirahan uuteen.
Vuokralla asuja maksaa koko ajan jollekulle toiselle siitä asunnosta. Mutta jos on jo vaikka vanhempi ihminen jolla pienehköt tulot, niin ei välttämättä ole enää järkeä ottaa isoa asuntolainaa ja maksaa sitä kuolemaansa saakka - ei pääse koskaan hyötymään halvasta omistusasumisesta. Ja jos ei vielä ole perillisiäkään jolle sitänasuntoa makselisi ja jättäisi, niin ei oikeen hyödytä. Vuokralla asuminen voi olla fiksua.
Vierailija kirjoitti:
Liinasi kirjoitti:
On naurettavan köyhää asua vuokralla. Ei kyllä järki päätä pakota.
Itseäni on alkanut jotenkin säälittää nämä sijoittajat. Joka euro pitää jonnekin sijoittaa sen sijaan että naattisi ja eläisi.
Kuinka ankeista oloista ja perheessä pitää lapsen olla että heti kun rahaa tulee aletaan jemmaan ettei ole nälkä sitten 15 vuoden päässä odottamassa. Onko se jokin lapsuuden rauma kun kakku loppunut kesken tai iskä otti viimeisen palan. Eihän normaali ihminen kokoajan laske ja lue firman käyrää että nyt minulle on tullet kymppi lisää, kato kato, viikossa?
Usein he viestivät että nyt on omaisuutta 500.000 asunnoissa ja hyvin menee.
Ja jättävät sanomatta että pankin lainaa on 490.000 ecuu.
Tavallaan ymmärrän. Mutta omistusasuntoa ei kyllä oikein kannata minusta ajatella sijoituksena. Enemmänkin ehkä säästämisenä. Jos henkilöllä on 500 donan asunto, josta 490 donaa lainaa, niin pankilla on tälle lainalle joku takaisinmaksuaikataulu. Esim 25v mutta voi olla tuloista riippuen vaikka 15v. Joka kuukausi tuon laina ajan lyhennät sitä velkaa, ja laina ajan loputtua sulla on se asunto, jonka arvo on +/-500 donaa. Jos sitten myyt sen, niin sulla on tilillä sen verran rahaa.
Jos asut vuokralla, ja vuokra on vaikka 1000 kuussa, niin vuodessa sulla menee vuokraan 12 000€, kymmenessä vuodessa 120 000€ ja 25 vuodessa 300 000€. Eli omistusasuja säästi sinä aikana 500 donaa ja sinä hassasit 300 donaa, ja molemmat vain asuivat.
Omistusasumisessa voi sitten myös huomioida kaikenlaisia nyansseja, voi olla että asunnon arvo nousee, tai voi olla että se laskee, joa tulee isoja remppoja jotka ei nosta myyntihintaa niin ne on huomioitava. Mutta kun katsoo tota ylläolevaa esimerkkiä, niin omaisuuksien ero on 800 donaa. Kyllä siihen pientä hinnanlaskua ja remppaakin voi laskea mukaan ja silti jää voitolle.
Se on sitten eri asia kuinka tiukille maksamisensa kukin vetää, ja jääkö minkä verran muuhun elämiseen ja mitä siltä muulta elämältä kukin haluaa.
Omistan vielä toistaiseksi (pankin) kaksion, joka on myynnissä. Otin tappiin asti lainaa siinä samassa omistamishurmassa kuin kaikki suomalaiset.
Työmatkoihin menee tunti suuntaansa. Tai meni ennen koronaa. Kohta palataan takaisin lähityöhön.
Taloon olisi 10 vuoden sisään tulossa putkiremontti. Lisämaksuja tulossa.
Julkisivut juuri tehty. Lisämaksuja.
Molokit pitää laittaa pihaan. Lisämaksuja.
Yksi yhtiön haltuun otettu asunto pitää korjayöta. Maksaaaaaaa....
Sijainti aika kaukana kaikesta, koska asuntojen hinnat taivaassa lähempänä yhtään mitään. Tämän yksinasuva virkamies saa.
Asumismenot yli 1200 euroa kuussa (laina, korot, vastikkeet (yhtiö ja korjaus), vesi, netti).
Päätin, että ralli on minun osalta nyt ohi. Kun pääsen 40 vuoden päästä eläkkeelle, tämä asunto on remonttipommi tai asumiskelvoton. Vain tontilla on arvoa ja tuskin sitäkään, koska syrjässä.
Muutan piakkoin valmistuvaan uuteen taloon, johon en saisi ikinä lainaa. Parvekkeeltani on esteetön näkymä merelle. Työmatkani puolittuu. Palvelut ovat lähempänä. Kaikki huolet ovat jonkun muun. Minun pitää vain maksaa vuokraa ja siivota omat jälkeni. Jos jokin laite hajoaa, joku muu hoitaa. Jos jotain remonttia tulee, se on jonkun muun ongelma. Minun tarvitsee vain siirtyä pois tieltä.
Minulle jää muuton jälkeen asumisesta melkein 300 euroa enemmän käteen. Sen käytän osakkeisiin sitä kuuluisaa vanhuudenturvaa varten. Säästän kuten tätä ennenkin. Parasta on, että jos kyllästyn hyvään sijaintiin ja ihanaan maisemaan tai haluan vain vaihtaa uudempaa, siihen ei kuulu pitkä myynti ja paperisota.
Huoletonta. Suosittelen kaikille! Lainaa maksaessa kuitenkin lihottaa pankkia, vaikka näennäisesti omaan laittaakin. Rempat ja muut kulut syövät sitä kuuluisaa omaa omistusta aika tuhottomasti.
Parasta! Varallisuuttaan voi keskituloinenkin kehittää muutenkin kuin omistamalla jonkun lähiön neukkukuution.
Itse maksoin vuosia opiskelija-asuntosäätiön seiniä, sitten hetken hairahdus ja maksoin vähän aikaa Lumon seiniä, kunnes pääsinkin makselemaan Helsingin kaupungin seiniä. Kivat seinät on, Lumoa lukuun ottamatta myös ihan ok kustannukset.