Miten ihmeessä sitä uskaltaa ottaa lainan :(
Miten teillä muilla velallisilla menee tällä hetkellä. Saatteko nukuttua hyvin yönne vai pelottaako tuleva millään tavalla?
Itse olen kovassa asuntokuumeessa. Olen sitä mieltä että pakkohan se on kuitenkin jossain asua ja maksaa siitä. Joten miksi ei sitten lyhentäisi " omasta" asunnosta velkaa? Tiedän sen että asuntojen hinnat ovat nyt pilvissä ja että niissä on monilla alueilla paljon ilmaa. Tiedän sen että korot nousevat jatkuvasti vaikka se hidasta onkin jne.
Mies seuraa jatkuvasti maailman tilannetta. Sanoo että kuinka huonosti tässä vielä ihmisille käy kun eivät tule veloistaan selviämään! Että kuinka jenkeissä menee huonommin päivä päivältä, kuinka se vaikuttaa eurooppaan jne. Kuinka paljon laina-aika pidentyisi jos kokonaiskorko nousisi esim. 6 prosenttiin, mikä on vielä täysin mahdollista! Mies hokee kuinka kaikki kallistuu (asumiskulut) ja kuinka se vakituinen työpaikka voi mennä alta jne. Kuinka romahdus on lähellä, seuraavan viiden vuoden sisällä se tapahtuu ja sitä rataa.
Asutaan ihan kivassa rivarissa ja saadaan joka kuukausi rahaa säästöön mutta kovasti tästä haluaisin lähteä jo omaan asuntoon!!! Mitään ihan järjetöntä lainaa ei tietenkään otettaisi mutta toki kusessa sen kanssa oltaisiin jos työpaikka menisi alta. Ja kun asutaan sellaisella alueella jossa työttömiä on paljon ja välimatkat on pitkät niin... Hitto sentäs. Miten tässä muka jaksaa odottaa pari vuotta sitä että asuntojen hinnat " mahdollisesti" tulevat alas noin 10-20 prosenttia????
Kommentit (98)
Sama kai se mistä se omaisuus kartttuu. Me ainakin möimme omistusasunnon kun tuli tarvetta isomalle ja muutimme ASOon. Tämän Ason vuokra on samansuuruinen kuin olisi vastaavan omistuskämpän korot+ vastike yhteensä. Ne ovat myös hukkaan heitettyä rahaa. Omaisuutta ei kerry ehkä sitä 300000 eur eläkkeeseen mennessä, mutta tyydymme vähempään.
Sijoituskämppä tuottaa nyt samalla kun kuluttaa.
Kysymys on aika pitkälti myös jokaisen yksilöllisestä riskinsietokyvystä, tavoitteista ja mukavuudenhalusta. Ei taida olla niitä oikeita vastauksia tähän ikuisuusväittelyyn, kun ei kellään sitä kristallipalloa ole.
1986 tai 1992 he olisivat saaneet saman asunnon puolet halvemmalla ja jos he olisivat myyneet sen parempaan aikaan esimerkiksi tänä vuonna 2006, voittoa olisi tullut taas rutkasti. Ehkä niin, että seuraavan sukupolven ei tarvitse ottaa lainaa ollenkaan.
Minusta on edelleen sulaa hulluutta ostaa asunto kaikkein pahimmassa ylikuumenemisvaiheessa ja sitten pitää siitä sankarillisesti kiinni, kun saman kämpän saa oikealla ajoituksella parhaimmillaan puolet halvemmalla...
Välillä ajoitus on parempi, välillä huonompi, mutta loppujen lopuksi omaisuus karttuu ja asumistaso paranee. Ei omalla asunnolla kannata keinotella, sitä varten on pörssi.
mutta katsoneet kyllä nenäämme pidemmälle. Meillä on ollut pahimmillaan 50 000 euroa velkaa, nyt ollaan velattomia ja asunnon arvo on 650 000 euroa. Ei millään pörssiosakkeilla pääse samaan!
Typeryyttä on se, että perustaa omat ratkaisunsa siihen, mitä lukee lehdistä tai kuulee uutisista tai - vielä surullisempaa - lukee täältä. Asunnon ostaminen on asia, joka pitää nimenomaan tehdä ihan ikiomista lähtökohdista, ei miettien sitä, mitä nyt " suositellaan" tehtävän. Itse pitää tehdä päätökset; miettiä, miten meidän perhe haluaa asua ja mihin meillä on varaa.
ja sitä että niitä ylivelkaisten asuntoja laukeaa taas myyntiin! Sitten ostetaan muutama sopiva lapsillekin.
mutta kyllä Helsingin asuntomarkkinoilla vasta voikin tienata!
Niitä jotka uskaltavat elää ja niitä jotka eivät.
Meillä on paljon lainaa, mutta mitä sitten? Emme kituuta köyhyydessä, vaan nautimme elämästä nyt ja tässä hetkessä. Miksi odottaa vuosia ja vuosia ja miettiä, uskaltaako sitä vihdoin tehdä sen siirron, mitä haluaa? Mitä elämää se on?
(jos siis näin käy) niin aika paljon näyttäisi olevan näitä kärkkyjiä halpaa kämppää havittelemassa. Eli kysyntä tuntuu jatkuvan, mikä osaltaan pitää hintoja yllä.
Minusta lainan kanssa vasta olikin inhottava elää ja haluan huolehtia myös lapsistani kunnolla!
Ja mites se menikään se vanha tarina heinäsirkasta ja muurahaisesta...
Asumme isossa velattomassa talossa isolla tontilla, jolle mahtuu vielä vaikka toinen talo. Voimme odottaa vuosikausia ja napsia sitten parhaat palat. Samaten meillä on jo yksi sijoitusasunto ja yksi talo muualla, joten kiirettä ei ole. Nostelkaa vaan niitä lainojanne!
Tarkoitin ap:n kaltaisia, jotka haluaisivat ostaa oman, mutta eivät uskalla, koska pelkäävät koko ajan pahinta.
t. 74, jonka lapset tulee kyllä hoidettua, vaikka asuntolainaa onkin
Vierailija:
74 ilman lainaa sitä vasta nauttiikin elämästä!
Minusta lainan kanssa vasta olikin inhottava elää ja haluan huolehtia myös lapsistani kunnolla!Ja mites se menikään se vanha tarina heinäsirkasta ja muurahaisesta...
Meillä on ainakin edullisempaa nyt omistaa ja maksaa lainan lyhennykset, korot ja muut kustannukset kun olla vastaavassa asunnossa vuokralla.
Yrittäkää nyt muistaa, että osa meistä palstailijoista on nuoria, emmekä ole päässeet siihen ensiasuntoon joskus laman aikaan, kun hinnat olivat alhaalla. Ja suurin osa ei ole syntynyt kultalusikka suussa, joten ihan lainarahalla ne asunnot on rahoitettava...
Vierailija:
Asumme isossa velattomassa talossa isolla tontilla, jolle mahtuu vielä vaikka toinen talo. Voimme odottaa vuosikausia ja napsia sitten parhaat palat. Samaten meillä on jo yksi sijoitusasunto ja yksi talo muualla, joten kiirettä ei ole. Nostelkaa vaan niitä lainojanne!
ja tällä tarpeella tarkoitan nyt sitä, että mitä oikeasti tarvitsee, ei yksi aikuinen ihminen tarvitse esim. neljää huonetta, eikä nelihenkinen lapsiperhe tarvitse 300 neliötä. Asuntoa voi vaihtaa sen tarpeen ja rahatilanteen muuttuessa ja tämä on järkevää. Järkevää on myös laskea lainansa niin, että jos korot nousevat, olisi sitä mahdollisuus vielä maksaa ja jäisi rahaa elämiseenkin.
miten se siis kohentaa talouttasi?
Yritän vain sanoa, että isoissa päätöksissä kannattaa toimia pitkällä tähtäimellä.
En ole 50, enkä ole perinyt yhtikäs mitään.
Täällä meillä päin voi kaupungilta saada 4h+k noin 750¿:lla (muuten noin 800¿:sta ylöspäin).
750¿ vuokra tekee vuodessa jo 9 000¿, 5 vuodessa 45 000¿.
Kannattaisiko ehkä kuitenkin ottaa riski ja ostaa se oma, vaikka hinnat vähän laskisivatkin?
Jos asuntoa varten pitää ottaa 150.000 euroa (mikä on suht. vähän), niin 800 euron kuukausierällä laina-aika venyy n. 25 vuoteen. Tästä lainan lyhennystä on vain 280 euroa kuukaudessa, loppuosa on korkoja. Kun tähän lisätään riski asunnon arvon laskusta ja elämäntilanteen muutoksista (muutto toiselle paikkakunnalle, avioero, työttömyys), niin yhtälö ei ole ihan noin yksinkertainen.
Vierailija:
Täällä meillä päin voi kaupungilta saada 4h+k noin 750¿:lla (muuten noin 800¿:sta ylöspäin).
750¿ vuokra tekee vuodessa jo 9 000¿, 5 vuodessa 45 000¿.
Kannattaisiko ehkä kuitenkin ottaa riski ja ostaa se oma, vaikka hinnat vähän laskisivatkin?
Vanhempani ostivat asunnon juuri kalliimpaan aikaan vuonna 1989. Sen jälkeen hinnat tietysti romahtivat eikä siitä kämpästä olisi saanut lähellekään maksettua hintaa. Vanhempani pystyivät kuitenkin pitämään asunnon ja lyhentämään lainaa melko lyhyellä maksuajalla (välillä teki tietty tiukkaa). Vaikeat ajat loppuivat ja alkoi uusi nousu. Vanhempani myivät tuon -89 ostamansa asunnon 2002 ja saivat reilusti voittoa. Jos olisivat odottaneet tähän päivään olisivat saaneet tietty vielä paremman voiton.
Mutta pointtini on juuri siinä että suhdanteet muuttuvat. Vaikka nyt tulisikin se iso paha lama niin kyllä sekin loppuu aikanaan ja hinnat lähtevät taas nousuun. Laina pitää vain osata mitoittaa niin että siitä suoriutuu vaikeinakin aikoina.