Miten toimitte jos joku pyrkii liian iholle ja haluaa liiankin innokkaasti luomaan ystävyyden/parisuhteen kanssanne?
Omat tunteet sanovat ehdoton EI. Miten toimia tällaisten yli-innokkaiden ihmisten kanssa?
Kommentit (24)
Sanon, että kiitos mutta ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
No mitäs sitten pitäisi tehdä jos haluaa ystäviä= ainahan kehotetaan, että pitää itse lähestyä muita, ei muut tule lähestymään?
Kauhean vaikeaa kun pitää olla juuri sopivalla tavalla sitä ja tätä, että muut ei ala hyljeksimään. Voisiko joku tarkemmin analysoida, mikä siinä innokkuudessa tutustua oikein ahdistaa? En tuomitse tätä reaktiota, haluaisin vain ymmärtää.
Esim. Hei moi! Haluisitteks te tulla pe klo 20 nauttimaan leivonnaisista? Meillä on sellanen neljän hengen leivontakerho. Ai ei? Ok, ei sit mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän tällainen tilanne. Uusi työkaveri (samaa sukupuolta) on yli-innokas tutustumaan. Muut ärsyyntyivät häneen heti kättelyssä ja osoittavat sen, minä taas olen ollut ystävällinen koska ymmärrän että uutena on paineita tulla hyväksytyksi. Tää henkilö on kai tulkinnut ystävällisyyteni väärin, ehdottaa aina että mentäis yhdessä lounaalle, kahville jne. Ehdottanut jopa että käytäis yhdessä lenkillä joskus. Ikävä sanoa, mutta en haluaisi leimautua tämän henkilön kaveriksi, koska muut eivät pidä hänestä. Eikä minulla mielestäni ole mitään yhteistä hänen kanssaan, olen vain ollut kohtelias ja yrittänyt auttaa häntä perehtymään uuteen työpaikkaan. En haluaisi olla tyly, mutta olen ruvennut olemaan välttelevä ja toivon että hän lopulta ymmärtää yskän.
Onko syy vain se että muut eivät pidä hänestä, vai etkö sinäkään oikeasti? Tai siis millainen tuo ihminen on?
Pahin on kun eräs mies, joka työpaikallani kävi työasioissa, näki minut toista kertaa ja työparinsa kuullen tunnusti rakastuneensa minuun. Piti asetella sanat tarkoin kun torjuin hänet. Huh, huh.