Yle: Walhelmin perheen isä on välillä syömättä, jotta lapsille riittää ruokaa – mutta onko rivitalossa asuvalla perheellä sittenkään oikeutta puhua köyhyydestä?
Hyviä pointteja
Kommentit (4664)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Minä käyn töissä tasan sen ansiosta, että satuin henkilökohtaisesti tuntemaan ihmisen joka viitsi ja uskalsi minut palkata. Jos en olisi tuntenut, niin tuskin olisin nyt töissä, koska ei lähes kehitysvammaisen kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen kuten minä edes pysty tekemään moniakaan töitä, saati että tällainen ihminen uskallettaisiin palkata kun normaalejakin on saatavilla. Ei minulla ole mitään varaa ylentää itseäni jotenkin fiksummaksi kuin ne, joilla ei ole työtä. Työhön kun ei tosiaan noin vain mennä vaikka kuinka olisi motivaatiota, pitää löytyä myös se työnantaja joka haluaa palkata.
Ja mitä uhriutumista se on jos päättää tehdä sen ratkaisun mikä ilmeisesti olisi tänne kirjoittavien mielestä hyvä meille vähävaraisille?
Tuskin kukaan toivoo sinun tai dokkarin perheen kuolemaa. Ihmiset arvostelevat heidän asennettaan ja kykenemättömyyttään ottaa vastuuta tietyistä asioista. Ja toivovat että ottaisivat sen vastuun. Älä lue liikaa rivien välistä.
Olen eri vastaaja, mutta kyllä asenne köyhiä kohtaan on ollut aika hirveää viime vuosina, ei vain esim. somessa, vaan ihan yleisesti, tämä palsta kylläkin varmaan pahin kaikista. En olisi viime vuosituhannella osannut kuvitella, miten kovaksi ja armottomaksi asenteet voivat Suomessa mennä.
Itsestänikin on välillä tuntunut, että monet ihmiset varmaan olisivat mielissään, jos kuolisin pois. Näin siitä huolimatta, että olen varmaan monien mielestä "kunnollinen" köyhä siinä mielessä, että minulla ei ole lapsia, ei lemmikkejä, ei tatuointeja, en käytä päihteitä eikä ole muitakaan addiktioita, en osta merkkituotteita. Kodinkoneita on vähän ja nekin vanhoja, ei uusinta viihde-elektroniikkaa, vaatteet enimmäkseen kirpparilta. Syön terveellistä ruokaa, en osta eineksiä, sipsejä, limsoja jne... ollenkaan.
Mutta jos kertoisin, mihin pienet roposeni käytän, niin olen saletti, että porukka alkaisi valittaa ainakin tällä palstalla. Käyttäisin rahojani erittäin tyhmästi ja täysin turhiin asioihin. Pointti nimittäin on, että köyhällä ei saisi olla elämässä juuri mitään. Kaikkein vähiten sellaista, joka tuottaa sille köyhälle jotain iloa tai nautintoa. Kaikkein parasta olisi, jos köyhä kärsisi mahdollisimman paljon. Tämä tuntuu oikeasti olevan monen näkemys ja toive. Enkä usko, että olisin kauhean yllättynyt, jos joku oikeasti toivoisi sitä kuolemaa köyhille.
Kun ne luksukset ja nautinnot pitäisi rahoittaa ihan itse, eikä köydä muiden kukkarolla.
Velat pitäisi maksaa sen joka on ne ottanutkin, eikä lapsiakaan tarvitsisi tehdä ajatuksella, että muut loputtomiin elättää.
Et ilmeisesti tuossa katkeruuden vimmassa edes lukenut mitä edellinen kirjoitti, löysitpä sieltä vain sen hirmuisen nautinto-sanan. Miksi ensinnäkään puhut lapsista? Kyseisellä ihmisellä ei edes ole lapsia, minkä sinäkin olisit voinut todeta jos olisit vaivautunut lukemaan hänen kirjoituksensa kunnolla. Minkäänlaista luksusta hän ei myöskään ilmaissut haluavansa, tulipa nyt vain maininneeksi sen ilmeisen vihastuttavan seikan, että köyhäkin kaipaa elämäänsä joskus jotain mikä tuottaa iloa. Eivät ne kaivatut asiat useimmille köyhille ole mitään isoja ja kalliita, vaan varsin pieniä, mutta niidenkin kaipaaminen on hirveä synti tällä Suurten Maksajien palstalla. Kirjoituksesi osoitti juuri sen mitä edellinen kuvasi; köyhällä ei saisi olla yhtään mitään muuta kuin hengissäpysymiseen vaadittavat asiat. Mitään muuta, pienintäkään ei koskaan saisi toivoa.
Köyhän kannattaa mennä töihin. Silloin ei ole muillanokan koputtamista siinä mihin turhuuteen omat ansionsa lykkää.
'
Mulla olisi ehdotus: Jokainen keskisuuri ja sitä isompi yritys velvoitetaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän on ihmisiä työllistettävä. Samoin mitä enemmän liikevoittoa, sitä enemmän työllistettävä. Velvoitteen laiminlyömisestä tulisi tuntuvat sanktiot. Vain tappiollinen toiminta vapauttaa velvoitteesta.
Osatyökykyisille ja esim. huonosta stressinsietokyvystä kärsiville jotain helppoa ja leppoisaa hommaa ja/tai osa-aikaista työtä. Kaikille kokoaikaista työtä tekeville säällinen palkka, että tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia. Minimipalkaksi vähintään 15 €. Kaikenlaisesta ikä- ja muusta syrjinnästä huomattavat sakot yrityksille. Osakkeenomistajien isot voitot pois, rahat yrityksen toiminnan tukemiseen ja työntekijöiden palkkoihin. Toimitusjohtajille ja muulle johtoportaalle palkanalennukset, nekin rahat yhteiseen hyvään.
Köyhyys ja tukien varassa makaaminen on tämän jälkeen vähentynyt huomattavasti.
KUKAAN yrittäjä ei halua tällaisia ihmisiä riesakseen.
Olet siis kaikki Suomen yrittäjätkin, kun puhut heidän suullaan? :D
Kyllä.
Enemmän tuossa on varmaan kyse näköalattomuudesta kuin köyhyydestä. Miettii tuollaisen viiden hengen ja kahden koiran autoilevan talouden kuukausikuluja, niin siinä puhutaan varmasti nelinumeroisesta summasta. Sellaista budjettia pyörittävä kun sanoo tosissaan, että säästettiin koko kevät 8€ snorkkeliin tai että ei ole rahaa mennä grillaamaan makkaraa, niin ongelma ei ole raha. Sama juttu tuon syömisen kanssa, kaupasta saa makaronilussin hintaan 0,25€, mutta mies kertoo olleensa päiväkausia syömättä rahattomuuttaan. Kyllä jokainen päiväkausia syömättä ollut tietää, että toisen päivän aamuna alkaa se pelkkä makaroonikin maistua.
Ongelma ei jutun perheellä ole raha, vaan rahan käyttö. Järkevällä rahankäytöllä voisi elää noilla tuilla hyvinkin. Älyttömällä rahankäytöllä ei riitä mitkään tuet ja tulee juuri tuollaisia älyttömiä tilanteita, että loppuu ruoka. Kun rahaa ei osaa käyttää, alkaa itsekin uskoa, että raha ei riitä ruokaan, tai snorkkeliin joutuu säästämään kuukausia.
En sano tätä pahalla. Perheen vanhemmilla on erittäin haastava tilanne, toinen on vakavasti sairas ja toinen kehitysvammaisen lapsen omaishoitaja. Maksan mielelläni veroni, jos niillä turvataan tällaisten ihmisten elämä. Kaikki meistä ei synny normaaleihin perheisiin ja meidän jotka syntyy, kannattaisi olla siitä syvästi kiitollisia.
On kuitenkin vahingollista puhua köyhyydestä ja rahattomuudesta, kun kyse on nimenomaan sen rahan vääränlaisesta käyttämisestä. Ongelmaa ei voi ratkaista, jos siitä ei saa puhua.
Lapset eivät ole rajoite jonka takia ei voi mennä töihin. Tämän perheen isä ei mielestään voi mennä töihin koska vaimo ei pysty hoitamaan yksin arkea kotona. Mitä v--ua! Tämä on niin urpo argumentti että jos se jonkun mielestä on oikeutettu niin huhhuijaa. Toivon todellakin että Suomessa loppuvat nämä jatkuvat tuet. Vain silloin kansa alkaa toimimaan niinkuin sen pitääkin. Tyyliin kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Pakko mennä takaisin töihin vaikka minne koska muuten kuolee nälkään! Vai nyhjöttävätkö nämä rupusakit silloinkin kuolemankielissä kadun varrella kun ei vaan voi mennä töihin...Siinäpä sitten kyhjöttävät.
Onko jokin suvun mustalammas kun sukunimeä ja etunimeäkään kyllä koskaan yhdistäisi köyhyyteen?
Sanon nyt saman minkä kaverini sanoi minulle ja minun miehelleni kun meillä oli pitkään tilanne päällä että vain lapsille oli ns "kunnon" ruokaa ja itse syötiin makaronia ym eu kasseista tuttuja nötköttejä ym
Hän varovaisesti totesi "No, sanon tämän siis hyvällä enkä tarkoita pahaa, mutta teillä olisi paljon enemmän rahaa vuokraan jos laittaisitte esim kirppikselle pöydän ja myisitte turhan materian. Esim muistan kun puhuit että ei ole ruokaa lapsille (ja haitte ruoanjonosta sitä sitten) tuossa pari kuukautta sitten. Kuitenkin kun tultiin käymään, teille oli kaikille lapsille ostettu uudet älypuhelimet mitä omat lapsenikin ihastelivat. Jos sitä rahaa ei sitten loppupelissä riitä edes ruokaan niin minkä vuoksi ostaa kaikille nejälle lapselle 600 euron puhelimet? Muistan kun sanoit että ne eivät ole edes käytetyt, vaan uudet" ja tuon jälkeen tuli se fiilis että tottahan tuo on. Meillä on tosi nätti sisustus joo, ja valitettavan usein ollaan tehty niin että kun tuet ja tilit saapuu niin ostetaan heti kaikkea, kaikkea mitä ei pitäisi ostaa.Nykyään ollaan tarkempia
Mutta tuossa perheessä, sisustus myöskin (kuten meillä) vaikutti aika kalliilta, sellaiselta (vaikka he sanoivat että suurin osa on roskalavoilta ym) että se on kallis ja ei monet kyllä tuon kuntoista ja design tavaraa ilmaiseksi jakaisi missään roskalavoilla. Esim ne kaikki pelituolit lapsille, argo polifemon ilmanviilennin mikä pelkästään käytettynä maksaa yli 100 e (uutena paaaljon enemmän) lisäksi 2 koiraa ym. Suosittelisin tosiaan pitämään kirppiksen, tai edes pihakirppiksen kesällä mikäli huolettaa se kirppiksien pöytämaksu. Tyynesti vaan kannattaa pistää myyntiin tavaraa, myös sitä designiä, vaikka se kirpaisisi. Oli itse pakko tehdä silloin sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Minä käyn töissä tasan sen ansiosta, että satuin henkilökohtaisesti tuntemaan ihmisen joka viitsi ja uskalsi minut palkata. Jos en olisi tuntenut, niin tuskin olisin nyt töissä, koska ei lähes kehitysvammaisen kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen kuten minä edes pysty tekemään moniakaan töitä, saati että tällainen ihminen uskallettaisiin palkata kun normaalejakin on saatavilla. Ei minulla ole mitään varaa ylentää itseäni jotenkin fiksummaksi kuin ne, joilla ei ole työtä. Työhön kun ei tosiaan noin vain mennä vaikka kuinka olisi motivaatiota, pitää löytyä myös se työnantaja joka haluaa palkata.
Ja mitä uhriutumista se on jos päättää tehdä sen ratkaisun mikä ilmeisesti olisi tänne kirjoittavien mielestä hyvä meille vähävaraisille?
Tuskin kukaan toivoo sinun tai dokkarin perheen kuolemaa. Ihmiset arvostelevat heidän asennettaan ja kykenemättömyyttään ottaa vastuuta tietyistä asioista. Ja toivovat että ottaisivat sen vastuun. Älä lue liikaa rivien välistä.
Olen eri vastaaja, mutta kyllä asenne köyhiä kohtaan on ollut aika hirveää viime vuosina, ei vain esim. somessa, vaan ihan yleisesti, tämä palsta kylläkin varmaan pahin kaikista. En olisi viime vuosituhannella osannut kuvitella, miten kovaksi ja armottomaksi asenteet voivat Suomessa mennä.
Itsestänikin on välillä tuntunut, että monet ihmiset varmaan olisivat mielissään, jos kuolisin pois. Näin siitä huolimatta, että olen varmaan monien mielestä "kunnollinen" köyhä siinä mielessä, että minulla ei ole lapsia, ei lemmikkejä, ei tatuointeja, en käytä päihteitä eikä ole muitakaan addiktioita, en osta merkkituotteita. Kodinkoneita on vähän ja nekin vanhoja, ei uusinta viihde-elektroniikkaa, vaatteet enimmäkseen kirpparilta. Syön terveellistä ruokaa, en osta eineksiä, sipsejä, limsoja jne... ollenkaan.
Mutta jos kertoisin, mihin pienet roposeni käytän, niin olen saletti, että porukka alkaisi valittaa ainakin tällä palstalla. Käyttäisin rahojani erittäin tyhmästi ja täysin turhiin asioihin. Pointti nimittäin on, että köyhällä ei saisi olla elämässä juuri mitään. Kaikkein vähiten sellaista, joka tuottaa sille köyhälle jotain iloa tai nautintoa. Kaikkein parasta olisi, jos köyhä kärsisi mahdollisimman paljon. Tämä tuntuu oikeasti olevan monen näkemys ja toive. Enkä usko, että olisin kauhean yllättynyt, jos joku oikeasti toivoisi sitä kuolemaa köyhille.
Kun ne luksukset ja nautinnot pitäisi rahoittaa ihan itse, eikä köydä muiden kukkarolla.
Velat pitäisi maksaa sen joka on ne ottanutkin, eikä lapsiakaan tarvitsisi tehdä ajatuksella, että muut loputtomiin elättää.
Et ilmeisesti tuossa katkeruuden vimmassa edes lukenut mitä edellinen kirjoitti, löysitpä sieltä vain sen hirmuisen nautinto-sanan. Miksi ensinnäkään puhut lapsista? Kyseisellä ihmisellä ei edes ole lapsia, minkä sinäkin olisit voinut todeta jos olisit vaivautunut lukemaan hänen kirjoituksensa kunnolla. Minkäänlaista luksusta hän ei myöskään ilmaissut haluavansa, tulipa nyt vain maininneeksi sen ilmeisen vihastuttavan seikan, että köyhäkin kaipaa elämäänsä joskus jotain mikä tuottaa iloa. Eivät ne kaivatut asiat useimmille köyhille ole mitään isoja ja kalliita, vaan varsin pieniä, mutta niidenkin kaipaaminen on hirveä synti tällä Suurten Maksajien palstalla. Kirjoituksesi osoitti juuri sen mitä edellinen kuvasi; köyhällä ei saisi olla yhtään mitään muuta kuin hengissäpysymiseen vaadittavat asiat. Mitään muuta, pienintäkään ei koskaan saisi toivoa.
Köyhän kannattaa mennä töihin. Silloin ei ole muillanokan koputtamista siinä mihin turhuuteen omat ansionsa lykkää.
'
Mulla olisi ehdotus: Jokainen keskisuuri ja sitä isompi yritys velvoitetaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän on ihmisiä työllistettävä. Samoin mitä enemmän liikevoittoa, sitä enemmän työllistettävä. Velvoitteen laiminlyömisestä tulisi tuntuvat sanktiot. Vain tappiollinen toiminta vapauttaa velvoitteesta.
Osatyökykyisille ja esim. huonosta stressinsietokyvystä kärsiville jotain helppoa ja leppoisaa hommaa ja/tai osa-aikaista työtä. Kaikille kokoaikaista työtä tekeville säällinen palkka, että tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia. Minimipalkaksi vähintään 15 €. Kaikenlaisesta ikä- ja muusta syrjinnästä huomattavat sakot yrityksille. Osakkeenomistajien isot voitot pois, rahat yrityksen toiminnan tukemiseen ja työntekijöiden palkkoihin. Toimitusjohtajille ja muulle johtoportaalle palkanalennukset, nekin rahat yhteiseen hyvään.
Köyhyys ja tukien varassa makaaminen on tämän jälkeen vähentynyt huomattavasti.
KUKAAN yrittäjä ei halua tällaisia ihmisiä riesakseen.
Ei haluakaan, ja tästä päästäänkin sitten juuri siihen mitä minäkin olen täällä, huonolla menestyksellä, yrittänyt tolkuttaa: töihin ei erilaisten rajoitteiden tai ihan vain vähän korkeamman iän kanssa noin vain mennä vaikka olisi omaa motivaatiota kuinka paljon tahansa. Eli kuinka se työttömyys silloin on omaa laiskuutta ja piittaamattomuutta kuten täällä väitetään?
Työttömänä roikkuu vuodesta toiseen vaikka kuinka paljon ihmisiä, joilla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, mutta eläkkeellekään he eivät pääse. Kirjoitin tästä jo aiemminkin, kuuluisin erilaisten oppimisvaikeuksieni kanssa itsekin tuohon joukkoon ellen olisi onnellisen sattuman kautta saanut töitä.
eri
Kyllä se on näiden tukirottien ihan oma syy että he ovat tuollaisia.
No no, jos nyt jättäisit tuon itsesi ruoskimisen vähän vähemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 5 hlö,kaksi aikuista ja lapset.
Me aikuiset käymme töissä.
Huomenna tipahtaa palkka verojen jälkeen tilille,1240€+loppukuusta lapsilisät 336€ ..
Miehen palkastan maksetaan asuminen,vakuutukset,sähköt ja yhden lapsen harrastuksen lisenssit ja siihen vielä vakuutukset(onneksi nämä ei ole kuitenkaan joka kuukausi maksettavana,vakuutukset meinaan)Mun palkalla maksetaan ns.eläminen ja puhelinlaskut sekä lasten mahdolliset lääkekulut ja yhden lapsen jatkuva lääkitys.
Ennen seuraavaa palkkapäivää saa viimeisen viikon kituutella 20€...
Kyllä taas lyö vasten kasvoja..
Huomenna vihdosta viimein pääsee taas ruokakauppaan..kurkku meidän kylän kaupassa 6€ ja risat kilolta,tomaatit yli 7€ ...
Koronan takia jouduin vaihtamaan hyvä palkkaisen työni pois..työt loppui..otin heti töitä mistä sain ja nyt mennään näillä..
Henkisesti raskasta.
Ei olla toimeentulon asiakkaita..diakonista onneksi saa kuivamuona kasseja.
Miten tähän NS. Tukiputkeen pääsee?
Siihen pääsee olemalla riittävän köyhä. Miksi ette saa tt-tukea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useissa maissa on pienimuotoisesti kokeiltu Suomen tukisysteemiä viime vuosina parin vuoden ajan. Siis sama systeemi mutta muutamalle tuhannelle vain kohdistettuna. Tuloksena se, että ihmiset lopettivat työnteon, naiset irtisanoivat itsensä koska voivat jäädä kotiin vaikka tukea tuli vähemmän kuin palkkaa. "miksi menisin töihin kun nyt pystyn olemaan myös kotona".
Miksi Suomessa ei tajuta tätä. Ihminen on ahne ja laiska ja ottaa aina sen helpoimman vaihtoehdon jos vaan voi. Suurimmalla osalla ihmiskuntaa ei ole minkään sortin kunnianhimoa. Riittää kun joku lykkää vähän rahaa kouraan, ainoa vaan että ajan kuluessa todellisuus himmenee ja aletaan vaatimaan lisää. Yhtäkkiä yhteiskunta onkin velkaa näille vapaasurffaajille.
Ja mitähän maita nämä olivat? Eikä siihen mitään erityistä kunnianhimoa tarvita että haluaa käydä töissä, useimmille on ihan itsekunnioituksen kannalta tärkeää, että elättää itse itsensä jos siihen on mahdollisuus. Ja toisin kuin moni luulee, ei tuilla niin leveästi pääse elämään, että se keskivertoihmiselle olisi riittäväksi koettu elintaso. Suurin osa haluaa jotain muutakin kuin tuilla eläen on mahdollista saada.
Sellaista itsekunnioitusta ei tunnu suomalaisilta tukiloisilta löytyvän ja totuus löytyy ihan silmien alta. Kyllä se tukiraha näyttää riittävän HYVIN SUURELLE osalle suomalaisia. Työnhaun sijaan vaaditaan lisää tukia ja valitetaan. Totuus nyt vaan sattuu olemaan tuo. Suomessa on aika huonosti asiat kun katsoo kuinka pieni osa ihmisiä käy töissä ja pystyy itse maksamaan elämänsä ihan kokonaisuudessaan. Todellinen harvinaisuus Suomessa nykyään. Sori nyt vaan mutta suomalaiset eivät nykyvalossa ole työteliästä ja suoraselkäistä kansaa vaan niin sanotusti tilaisuus tekee varkaan myös suomalaisen kohdalla. Suomessa on menty jo niin syvälle epänormaalissa tilanteessa että ihmiset eivät edes tajua eivätkä usko että muualla maailmassa enemmistö ihmisistä pärjää todella hyvin ilman mitään tukia lapsineen. Suomessa luullaan että muualla ihmiset ovat hätää kärsimässä ilman tukia ja lehdistö tukee tätä kuvitelmaa tekemällä juttuja jotka eivät aina ole edes totta tai sitten jostakin marginaalisesta ryhmästä valehtelemalla että " tämä on tässä maassa suuuuuri ongelma, koska ei ole tukia kuten Suomessa:DDDD"
Ihan kuule edelleenkin suurin osa suomalaisista elättää itsensä työllä eikä tuilla. Ja se muu maailma josta puhut kattaa aika erilaisia maita. Jos puhutaan länsimaista niin kyllä, useimmat elättävät itse itsensä hyvin ilman tukia, mutta se osa joka ei pysty elättämään, elää yleensä huomattavasti huonompaa elämää kuin vastaavassa tilanteessa olevat Pohjoismaissa. Monissa länsimaissa keskiluokan elintaso on korkeampi kuin Suomessa, mutta kaikkein pienituloisimpien elintaso selvästi huonompi. Ja ainakin USA:ssa ihan työssäkäyviä ihmisiäkin elää jossain trailer parkeissa tai on kokonaan asunnottomina, terveydenhoidosta ei tietoakaan. Keskiluokkainenkin voi löytää siellä itsensä kadulta jos sattuu esimerkiksi sairastumaan työkyvyttömäksi. Sitten jos puhutaan vaikka naapurimaastamme Virosta, niin minulla tosiaan on hyvä ystävä sieltä kotoisin ja olettaisin hänellä olevan vähän enemmän tietoa maan todellisuudesta kuin sinulla. Esimerkiksi yksinäisten vanhusten tai vammaisten asema on varsin karu, tästä hänellä on omakohtaista kokemusta vammaisen lapsensa kautta. Edelleen, pärjäävät pärjäävät, mutta ne, jotka syystä tai toisesta eivät ole yhtä pärjääviä, ovat erittäin heikossa asemassa. Kehitysmaista en edes viitsi aloittaa. Sille on syynsä, että niistä maista pyrkii jatkuvasti valtava joukko ihmisiä pois, esimerkiksi nuoret naiset ovat valmiita menemään naimisiin tuntemattoman pari tai kolme kertaa itsensä ikäisen miehen kanssa naimisiin jos sillä pääsevät länsimaihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Minä käyn töissä tasan sen ansiosta, että satuin henkilökohtaisesti tuntemaan ihmisen joka viitsi ja uskalsi minut palkata. Jos en olisi tuntenut, niin tuskin olisin nyt töissä, koska ei lähes kehitysvammaisen kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen kuten minä edes pysty tekemään moniakaan töitä, saati että tällainen ihminen uskallettaisiin palkata kun normaalejakin on saatavilla. Ei minulla ole mitään varaa ylentää itseäni jotenkin fiksummaksi kuin ne, joilla ei ole työtä. Työhön kun ei tosiaan noin vain mennä vaikka kuinka olisi motivaatiota, pitää löytyä myös se työnantaja joka haluaa palkata.
Ja mitä uhriutumista se on jos päättää tehdä sen ratkaisun mikä ilmeisesti olisi tänne kirjoittavien mielestä hyvä meille vähävaraisille?
Tuskin kukaan toivoo sinun tai dokkarin perheen kuolemaa. Ihmiset arvostelevat heidän asennettaan ja kykenemättömyyttään ottaa vastuuta tietyistä asioista. Ja toivovat että ottaisivat sen vastuun. Älä lue liikaa rivien välistä.
Olen eri vastaaja, mutta kyllä asenne köyhiä kohtaan on ollut aika hirveää viime vuosina, ei vain esim. somessa, vaan ihan yleisesti, tämä palsta kylläkin varmaan pahin kaikista. En olisi viime vuosituhannella osannut kuvitella, miten kovaksi ja armottomaksi asenteet voivat Suomessa mennä.
Itsestänikin on välillä tuntunut, että monet ihmiset varmaan olisivat mielissään, jos kuolisin pois. Näin siitä huolimatta, että olen varmaan monien mielestä "kunnollinen" köyhä siinä mielessä, että minulla ei ole lapsia, ei lemmikkejä, ei tatuointeja, en käytä päihteitä eikä ole muitakaan addiktioita, en osta merkkituotteita. Kodinkoneita on vähän ja nekin vanhoja, ei uusinta viihde-elektroniikkaa, vaatteet enimmäkseen kirpparilta. Syön terveellistä ruokaa, en osta eineksiä, sipsejä, limsoja jne... ollenkaan.
Mutta jos kertoisin, mihin pienet roposeni käytän, niin olen saletti, että porukka alkaisi valittaa ainakin tällä palstalla. Käyttäisin rahojani erittäin tyhmästi ja täysin turhiin asioihin. Pointti nimittäin on, että köyhällä ei saisi olla elämässä juuri mitään. Kaikkein vähiten sellaista, joka tuottaa sille köyhälle jotain iloa tai nautintoa. Kaikkein parasta olisi, jos köyhä kärsisi mahdollisimman paljon. Tämä tuntuu oikeasti olevan monen näkemys ja toive. Enkä usko, että olisin kauhean yllättynyt, jos joku oikeasti toivoisi sitä kuolemaa köyhille.
Kun ne luksukset ja nautinnot pitäisi rahoittaa ihan itse, eikä köydä muiden kukkarolla.
Velat pitäisi maksaa sen joka on ne ottanutkin, eikä lapsiakaan tarvitsisi tehdä ajatuksella, että muut loputtomiin elättää.
Et ilmeisesti tuossa katkeruuden vimmassa edes lukenut mitä edellinen kirjoitti, löysitpä sieltä vain sen hirmuisen nautinto-sanan. Miksi ensinnäkään puhut lapsista? Kyseisellä ihmisellä ei edes ole lapsia, minkä sinäkin olisit voinut todeta jos olisit vaivautunut lukemaan hänen kirjoituksensa kunnolla. Minkäänlaista luksusta hän ei myöskään ilmaissut haluavansa, tulipa nyt vain maininneeksi sen ilmeisen vihastuttavan seikan, että köyhäkin kaipaa elämäänsä joskus jotain mikä tuottaa iloa. Eivät ne kaivatut asiat useimmille köyhille ole mitään isoja ja kalliita, vaan varsin pieniä, mutta niidenkin kaipaaminen on hirveä synti tällä Suurten Maksajien palstalla. Kirjoituksesi osoitti juuri sen mitä edellinen kuvasi; köyhällä ei saisi olla yhtään mitään muuta kuin hengissäpysymiseen vaadittavat asiat. Mitään muuta, pienintäkään ei koskaan saisi toivoa.
Köyhän kannattaa mennä töihin. Silloin ei ole muillanokan koputtamista siinä mihin turhuuteen omat ansionsa lykkää.
'
Mulla olisi ehdotus: Jokainen keskisuuri ja sitä isompi yritys velvoitetaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän on ihmisiä työllistettävä. Samoin mitä enemmän liikevoittoa, sitä enemmän työllistettävä. Velvoitteen laiminlyömisestä tulisi tuntuvat sanktiot. Vain tappiollinen toiminta vapauttaa velvoitteesta.
Osatyökykyisille ja esim. huonosta stressinsietokyvystä kärsiville jotain helppoa ja leppoisaa hommaa ja/tai osa-aikaista työtä. Kaikille kokoaikaista työtä tekeville säällinen palkka, että tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia. Minimipalkaksi vähintään 15 €. Kaikenlaisesta ikä- ja muusta syrjinnästä huomattavat sakot yrityksille. Osakkeenomistajien isot voitot pois, rahat yrityksen toiminnan tukemiseen ja työntekijöiden palkkoihin. Toimitusjohtajille ja muulle johtoportaalle palkanalennukset, nekin rahat yhteiseen hyvään.
Köyhyys ja tukien varassa makaaminen on tämän jälkeen vähentynyt huomattavasti.
KUKAAN yrittäjä ei halua tällaisia ihmisiä riesakseen.
Ei haluakaan, ja tästä päästäänkin sitten juuri siihen mitä minäkin olen täällä, huonolla menestyksellä, yrittänyt tolkuttaa: töihin ei erilaisten rajoitteiden tai ihan vain vähän korkeamman iän kanssa noin vain mennä vaikka olisi omaa motivaatiota kuinka paljon tahansa. Eli kuinka se työttömyys silloin on omaa laiskuutta ja piittaamattomuutta kuten täällä väitetään?
Työttömänä roikkuu vuodesta toiseen vaikka kuinka paljon ihmisiä, joilla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, mutta eläkkeellekään he eivät pääse. Kirjoitin tästä jo aiemminkin, kuuluisin erilaisten oppimisvaikeuksieni kanssa itsekin tuohon joukkoon ellen olisi onnellisen sattuman kautta saanut töitä.
eri
Kyllä se on näiden tukirottien ihan oma syy että he ovat tuollaisia.
Ihan kivahan se on uskotella itselleen, että koskaan ei voi esimerkiksi sairastua eikä vammautua, ihan omalla ahkeruudella voi sen estää. Omat geenitkin voi näköjään valita niin ei ole mitään synnynnäisiä sairauksia tai häiriöitäkään.
Olen itse työssäkäyvä kolmen lapsen äiti (suht hyvä palkkainen työ) mies on kuntouttavassa työtoiminnassa, ja silti tuntuu että rahat ei riitä ikinä mihinkään ja lapsilla vanhat älypuhelimet. Tosin esikoisen lääkkeisiin menee iso siivu rahaa kuukaudessa. Ihmettelen sitä että miten ihmeessä tuolla perheellä on varaa noin kalliisen näköiseen sisustukseen vaikka edes ruokaan ei jää rahaa? Ja tiedän kyllä että kirpputoreilta ja roskalavoilta saa halvalla ja ilmaiseksi, mutta tuskin kukaan noin hyväkuntoista tavaraa antaisi puoli-ilmaiseksi, tai saatikka ilmaiseksi? Vähän tuntuu että he eivät osaa käyttää sitä rahaa ja sitten kun sitä tulee, niin he ostavat mitä sattuu, miettimättä sen enempää tulevaisuutta. Jos on iso perhe ja mietitään nyt vaikka kun se nainen tuossa dokumentissa sanoi että makkarapaketti on 2e, väärin..sitä saisi esim s-markereista halvemmalla sillä poprilli on 1e paketti monessa s-marketissa. Tulisi halvemmaksi ja on ihan hyvää makkaraa grillata. Heillä vaikutti myös olevan paljon merkkituotteita, esim kauppojen taffel, pringles, elovena, heinz ketsuppi ja jos nuokin vaihtaisi halvempaan, jäisi rahaa enemmän minkä voisi vaikka säästää ja ostaa sen halvan juuston mistä he tuntuivat haaveilevan. Kyllä meilläkin joskus ostetaan jonkun kalliimman merkin tuotteita, mutta aika harvoin, sillä ne halvemmat on yhtä hyviä ja ovat tuntuneet meidän lapsille kelpaavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Minä käyn töissä tasan sen ansiosta, että satuin henkilökohtaisesti tuntemaan ihmisen joka viitsi ja uskalsi minut palkata. Jos en olisi tuntenut, niin tuskin olisin nyt töissä, koska ei lähes kehitysvammaisen kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen kuten minä edes pysty tekemään moniakaan töitä, saati että tällainen ihminen uskallettaisiin palkata kun normaalejakin on saatavilla. Ei minulla ole mitään varaa ylentää itseäni jotenkin fiksummaksi kuin ne, joilla ei ole työtä. Työhön kun ei tosiaan noin vain mennä vaikka kuinka olisi motivaatiota, pitää löytyä myös se työnantaja joka haluaa palkata.
Ja mitä uhriutumista se on jos päättää tehdä sen ratkaisun mikä ilmeisesti olisi tänne kirjoittavien mielestä hyvä meille vähävaraisille?
Tuskin kukaan toivoo sinun tai dokkarin perheen kuolemaa. Ihmiset arvostelevat heidän asennettaan ja kykenemättömyyttään ottaa vastuuta tietyistä asioista. Ja toivovat että ottaisivat sen vastuun. Älä lue liikaa rivien välistä.
Olen eri vastaaja, mutta kyllä asenne köyhiä kohtaan on ollut aika hirveää viime vuosina, ei vain esim. somessa, vaan ihan yleisesti, tämä palsta kylläkin varmaan pahin kaikista. En olisi viime vuosituhannella osannut kuvitella, miten kovaksi ja armottomaksi asenteet voivat Suomessa mennä.
Itsestänikin on välillä tuntunut, että monet ihmiset varmaan olisivat mielissään, jos kuolisin pois. Näin siitä huolimatta, että olen varmaan monien mielestä "kunnollinen" köyhä siinä mielessä, että minulla ei ole lapsia, ei lemmikkejä, ei tatuointeja, en käytä päihteitä eikä ole muitakaan addiktioita, en osta merkkituotteita. Kodinkoneita on vähän ja nekin vanhoja, ei uusinta viihde-elektroniikkaa, vaatteet enimmäkseen kirpparilta. Syön terveellistä ruokaa, en osta eineksiä, sipsejä, limsoja jne... ollenkaan.
Mutta jos kertoisin, mihin pienet roposeni käytän, niin olen saletti, että porukka alkaisi valittaa ainakin tällä palstalla. Käyttäisin rahojani erittäin tyhmästi ja täysin turhiin asioihin. Pointti nimittäin on, että köyhällä ei saisi olla elämässä juuri mitään. Kaikkein vähiten sellaista, joka tuottaa sille köyhälle jotain iloa tai nautintoa. Kaikkein parasta olisi, jos köyhä kärsisi mahdollisimman paljon. Tämä tuntuu oikeasti olevan monen näkemys ja toive. Enkä usko, että olisin kauhean yllättynyt, jos joku oikeasti toivoisi sitä kuolemaa köyhille.
Kun ne luksukset ja nautinnot pitäisi rahoittaa ihan itse, eikä köydä muiden kukkarolla.
Velat pitäisi maksaa sen joka on ne ottanutkin, eikä lapsiakaan tarvitsisi tehdä ajatuksella, että muut loputtomiin elättää.
Et ilmeisesti tuossa katkeruuden vimmassa edes lukenut mitä edellinen kirjoitti, löysitpä sieltä vain sen hirmuisen nautinto-sanan. Miksi ensinnäkään puhut lapsista? Kyseisellä ihmisellä ei edes ole lapsia, minkä sinäkin olisit voinut todeta jos olisit vaivautunut lukemaan hänen kirjoituksensa kunnolla. Minkäänlaista luksusta hän ei myöskään ilmaissut haluavansa, tulipa nyt vain maininneeksi sen ilmeisen vihastuttavan seikan, että köyhäkin kaipaa elämäänsä joskus jotain mikä tuottaa iloa. Eivät ne kaivatut asiat useimmille köyhille ole mitään isoja ja kalliita, vaan varsin pieniä, mutta niidenkin kaipaaminen on hirveä synti tällä Suurten Maksajien palstalla. Kirjoituksesi osoitti juuri sen mitä edellinen kuvasi; köyhällä ei saisi olla yhtään mitään muuta kuin hengissäpysymiseen vaadittavat asiat. Mitään muuta, pienintäkään ei koskaan saisi toivoa.
Köyhän kannattaa mennä töihin. Silloin ei ole muillanokan koputtamista siinä mihin turhuuteen omat ansionsa lykkää.
'
Mulla olisi ehdotus: Jokainen keskisuuri ja sitä isompi yritys velvoitetaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän on ihmisiä työllistettävä. Samoin mitä enemmän liikevoittoa, sitä enemmän työllistettävä. Velvoitteen laiminlyömisestä tulisi tuntuvat sanktiot. Vain tappiollinen toiminta vapauttaa velvoitteesta.
Osatyökykyisille ja esim. huonosta stressinsietokyvystä kärsiville jotain helppoa ja leppoisaa hommaa ja/tai osa-aikaista työtä. Kaikille kokoaikaista työtä tekeville säällinen palkka, että tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia. Minimipalkaksi vähintään 15 €. Kaikenlaisesta ikä- ja muusta syrjinnästä huomattavat sakot yrityksille. Osakkeenomistajien isot voitot pois, rahat yrityksen toiminnan tukemiseen ja työntekijöiden palkkoihin. Toimitusjohtajille ja muulle johtoportaalle palkanalennukset, nekin rahat yhteiseen hyvään.
Köyhyys ja tukien varassa makaaminen on tämän jälkeen vähentynyt huomattavasti.
KUKAAN yrittäjä ei halua tällaisia ihmisiä riesakseen.
Ei haluakaan, ja tästä päästäänkin sitten juuri siihen mitä minäkin olen täällä, huonolla menestyksellä, yrittänyt tolkuttaa: töihin ei erilaisten rajoitteiden tai ihan vain vähän korkeamman iän kanssa noin vain mennä vaikka olisi omaa motivaatiota kuinka paljon tahansa. Eli kuinka se työttömyys silloin on omaa laiskuutta ja piittaamattomuutta kuten täällä väitetään?
Työttömänä roikkuu vuodesta toiseen vaikka kuinka paljon ihmisiä, joilla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, mutta eläkkeellekään he eivät pääse. Kirjoitin tästä jo aiemminkin, kuuluisin erilaisten oppimisvaikeuksieni kanssa itsekin tuohon joukkoon ellen olisi onnellisen sattuman kautta saanut töitä.
eri
Kyllä se on näiden tukirottien ihan oma syy että he ovat tuollaisia.
Ihan kivahan se on uskotella itselleen, että koskaan ei voi esimerkiksi sairastua eikä vammautua, ihan omalla ahkeruudella voi sen estää. Omat geenitkin voi näköjään valita niin ei ole mitään synnynnäisiä sairauksia tai häiriöitäkään.
Kyynel.
Tuon pariskunnan tapaiset elämäntapakuppaajat on ihan itse valinneet olla tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Minä käyn töissä tasan sen ansiosta, että satuin henkilökohtaisesti tuntemaan ihmisen joka viitsi ja uskalsi minut palkata. Jos en olisi tuntenut, niin tuskin olisin nyt töissä, koska ei lähes kehitysvammaisen kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen kuten minä edes pysty tekemään moniakaan töitä, saati että tällainen ihminen uskallettaisiin palkata kun normaalejakin on saatavilla. Ei minulla ole mitään varaa ylentää itseäni jotenkin fiksummaksi kuin ne, joilla ei ole työtä. Työhön kun ei tosiaan noin vain mennä vaikka kuinka olisi motivaatiota, pitää löytyä myös se työnantaja joka haluaa palkata.
Ja mitä uhriutumista se on jos päättää tehdä sen ratkaisun mikä ilmeisesti olisi tänne kirjoittavien mielestä hyvä meille vähävaraisille?
Tuskin kukaan toivoo sinun tai dokkarin perheen kuolemaa. Ihmiset arvostelevat heidän asennettaan ja kykenemättömyyttään ottaa vastuuta tietyistä asioista. Ja toivovat että ottaisivat sen vastuun. Älä lue liikaa rivien välistä.
Olen eri vastaaja, mutta kyllä asenne köyhiä kohtaan on ollut aika hirveää viime vuosina, ei vain esim. somessa, vaan ihan yleisesti, tämä palsta kylläkin varmaan pahin kaikista. En olisi viime vuosituhannella osannut kuvitella, miten kovaksi ja armottomaksi asenteet voivat Suomessa mennä.
Itsestänikin on välillä tuntunut, että monet ihmiset varmaan olisivat mielissään, jos kuolisin pois. Näin siitä huolimatta, että olen varmaan monien mielestä "kunnollinen" köyhä siinä mielessä, että minulla ei ole lapsia, ei lemmikkejä, ei tatuointeja, en käytä päihteitä eikä ole muitakaan addiktioita, en osta merkkituotteita. Kodinkoneita on vähän ja nekin vanhoja, ei uusinta viihde-elektroniikkaa, vaatteet enimmäkseen kirpparilta. Syön terveellistä ruokaa, en osta eineksiä, sipsejä, limsoja jne... ollenkaan.
Mutta jos kertoisin, mihin pienet roposeni käytän, niin olen saletti, että porukka alkaisi valittaa ainakin tällä palstalla. Käyttäisin rahojani erittäin tyhmästi ja täysin turhiin asioihin. Pointti nimittäin on, että köyhällä ei saisi olla elämässä juuri mitään. Kaikkein vähiten sellaista, joka tuottaa sille köyhälle jotain iloa tai nautintoa. Kaikkein parasta olisi, jos köyhä kärsisi mahdollisimman paljon. Tämä tuntuu oikeasti olevan monen näkemys ja toive. Enkä usko, että olisin kauhean yllättynyt, jos joku oikeasti toivoisi sitä kuolemaa köyhille.
Kun ne luksukset ja nautinnot pitäisi rahoittaa ihan itse, eikä köydä muiden kukkarolla.
Velat pitäisi maksaa sen joka on ne ottanutkin, eikä lapsiakaan tarvitsisi tehdä ajatuksella, että muut loputtomiin elättää.
Et ilmeisesti tuossa katkeruuden vimmassa edes lukenut mitä edellinen kirjoitti, löysitpä sieltä vain sen hirmuisen nautinto-sanan. Miksi ensinnäkään puhut lapsista? Kyseisellä ihmisellä ei edes ole lapsia, minkä sinäkin olisit voinut todeta jos olisit vaivautunut lukemaan hänen kirjoituksensa kunnolla. Minkäänlaista luksusta hän ei myöskään ilmaissut haluavansa, tulipa nyt vain maininneeksi sen ilmeisen vihastuttavan seikan, että köyhäkin kaipaa elämäänsä joskus jotain mikä tuottaa iloa. Eivät ne kaivatut asiat useimmille köyhille ole mitään isoja ja kalliita, vaan varsin pieniä, mutta niidenkin kaipaaminen on hirveä synti tällä Suurten Maksajien palstalla. Kirjoituksesi osoitti juuri sen mitä edellinen kuvasi; köyhällä ei saisi olla yhtään mitään muuta kuin hengissäpysymiseen vaadittavat asiat. Mitään muuta, pienintäkään ei koskaan saisi toivoa.
Köyhän kannattaa mennä töihin. Silloin ei ole muillanokan koputtamista siinä mihin turhuuteen omat ansionsa lykkää.
'
Mulla olisi ehdotus: Jokainen keskisuuri ja sitä isompi yritys velvoitetaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän on ihmisiä työllistettävä. Samoin mitä enemmän liikevoittoa, sitä enemmän työllistettävä. Velvoitteen laiminlyömisestä tulisi tuntuvat sanktiot. Vain tappiollinen toiminta vapauttaa velvoitteesta.
Osatyökykyisille ja esim. huonosta stressinsietokyvystä kärsiville jotain helppoa ja leppoisaa hommaa ja/tai osa-aikaista työtä. Kaikille kokoaikaista työtä tekeville säällinen palkka, että tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia. Minimipalkaksi vähintään 15 €. Kaikenlaisesta ikä- ja muusta syrjinnästä huomattavat sakot yrityksille. Osakkeenomistajien isot voitot pois, rahat yrityksen toiminnan tukemiseen ja työntekijöiden palkkoihin. Toimitusjohtajille ja muulle johtoportaalle palkanalennukset, nekin rahat yhteiseen hyvään.
Köyhyys ja tukien varassa makaaminen on tämän jälkeen vähentynyt huomattavasti.
KUKAAN yrittäjä ei halua tällaisia ihmisiä riesakseen.
Ei haluakaan, ja tästä päästäänkin sitten juuri siihen mitä minäkin olen täällä, huonolla menestyksellä, yrittänyt tolkuttaa: töihin ei erilaisten rajoitteiden tai ihan vain vähän korkeamman iän kanssa noin vain mennä vaikka olisi omaa motivaatiota kuinka paljon tahansa. Eli kuinka se työttömyys silloin on omaa laiskuutta ja piittaamattomuutta kuten täällä väitetään?
Työttömänä roikkuu vuodesta toiseen vaikka kuinka paljon ihmisiä, joilla ei käytännössä ole enää mitään asiaa työmarkkinoille, mutta eläkkeellekään he eivät pääse. Kirjoitin tästä jo aiemminkin, kuuluisin erilaisten oppimisvaikeuksieni kanssa itsekin tuohon joukkoon ellen olisi onnellisen sattuman kautta saanut töitä.
eri
Kyllä se on näiden tukirottien ihan oma syy että he ovat tuollaisia.
Ihan kivahan se on uskotella itselleen, että koskaan ei voi esimerkiksi sairastua eikä vammautua, ihan omalla ahkeruudella voi sen estää. Omat geenitkin voi näköjään valita niin ei ole mitään synnynnäisiä sairauksia tai häiriöitäkään.
Harva pahasti vammautunut tai sairastunut pykäilee penskoja ulos parin vuoden välein välittämättä tuloista. Jotain realiteettia näihin juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Minä käyn töissä tasan sen ansiosta, että satuin henkilökohtaisesti tuntemaan ihmisen joka viitsi ja uskalsi minut palkata. Jos en olisi tuntenut, niin tuskin olisin nyt töissä, koska ei lähes kehitysvammaisen kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen kuten minä edes pysty tekemään moniakaan töitä, saati että tällainen ihminen uskallettaisiin palkata kun normaalejakin on saatavilla. Ei minulla ole mitään varaa ylentää itseäni jotenkin fiksummaksi kuin ne, joilla ei ole työtä. Työhön kun ei tosiaan noin vain mennä vaikka kuinka olisi motivaatiota, pitää löytyä myös se työnantaja joka haluaa palkata.
Ja mitä uhriutumista se on jos päättää tehdä sen ratkaisun mikä ilmeisesti olisi tänne kirjoittavien mielestä hyvä meille vähävaraisille?
Tuskin kukaan toivoo sinun tai dokkarin perheen kuolemaa. Ihmiset arvostelevat heidän asennettaan ja kykenemättömyyttään ottaa vastuuta tietyistä asioista. Ja toivovat että ottaisivat sen vastuun. Älä lue liikaa rivien välistä.
Olen eri vastaaja, mutta kyllä asenne köyhiä kohtaan on ollut aika hirveää viime vuosina, ei vain esim. somessa, vaan ihan yleisesti, tämä palsta kylläkin varmaan pahin kaikista. En olisi viime vuosituhannella osannut kuvitella, miten kovaksi ja armottomaksi asenteet voivat Suomessa mennä.
Itsestänikin on välillä tuntunut, että monet ihmiset varmaan olisivat mielissään, jos kuolisin pois. Näin siitä huolimatta, että olen varmaan monien mielestä "kunnollinen" köyhä siinä mielessä, että minulla ei ole lapsia, ei lemmikkejä, ei tatuointeja, en käytä päihteitä eikä ole muitakaan addiktioita, en osta merkkituotteita. Kodinkoneita on vähän ja nekin vanhoja, ei uusinta viihde-elektroniikkaa, vaatteet enimmäkseen kirpparilta. Syön terveellistä ruokaa, en osta eineksiä, sipsejä, limsoja jne... ollenkaan.
Mutta jos kertoisin, mihin pienet roposeni käytän, niin olen saletti, että porukka alkaisi valittaa ainakin tällä palstalla. Käyttäisin rahojani erittäin tyhmästi ja täysin turhiin asioihin. Pointti nimittäin on, että köyhällä ei saisi olla elämässä juuri mitään. Kaikkein vähiten sellaista, joka tuottaa sille köyhälle jotain iloa tai nautintoa. Kaikkein parasta olisi, jos köyhä kärsisi mahdollisimman paljon. Tämä tuntuu oikeasti olevan monen näkemys ja toive. Enkä usko, että olisin kauhean yllättynyt, jos joku oikeasti toivoisi sitä kuolemaa köyhille.
Kun ne luksukset ja nautinnot pitäisi rahoittaa ihan itse, eikä köydä muiden kukkarolla.
Velat pitäisi maksaa sen joka on ne ottanutkin, eikä lapsiakaan tarvitsisi tehdä ajatuksella, että muut loputtomiin elättää.
Et ilmeisesti tuossa katkeruuden vimmassa edes lukenut mitä edellinen kirjoitti, löysitpä sieltä vain sen hirmuisen nautinto-sanan. Miksi ensinnäkään puhut lapsista? Kyseisellä ihmisellä ei edes ole lapsia, minkä sinäkin olisit voinut todeta jos olisit vaivautunut lukemaan hänen kirjoituksensa kunnolla. Minkäänlaista luksusta hän ei myöskään ilmaissut haluavansa, tulipa nyt vain maininneeksi sen ilmeisen vihastuttavan seikan, että köyhäkin kaipaa elämäänsä joskus jotain mikä tuottaa iloa. Eivät ne kaivatut asiat useimmille köyhille ole mitään isoja ja kalliita, vaan varsin pieniä, mutta niidenkin kaipaaminen on hirveä synti tällä Suurten Maksajien palstalla. Kirjoituksesi osoitti juuri sen mitä edellinen kuvasi; köyhällä ei saisi olla yhtään mitään muuta kuin hengissäpysymiseen vaadittavat asiat. Mitään muuta, pienintäkään ei koskaan saisi toivoa.
Köyhän kannattaa mennä töihin. Silloin ei ole muillanokan koputtamista siinä mihin turhuuteen omat ansionsa lykkää.
'
Mulla olisi ehdotus: Jokainen keskisuuri ja sitä isompi yritys velvoitetaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän on ihmisiä työllistettävä. Samoin mitä enemmän liikevoittoa, sitä enemmän työllistettävä. Velvoitteen laiminlyömisestä tulisi tuntuvat sanktiot. Vain tappiollinen toiminta vapauttaa velvoitteesta.
Osatyökykyisille ja esim. huonosta stressinsietokyvystä kärsiville jotain helppoa ja leppoisaa hommaa ja/tai osa-aikaista työtä. Kaikille kokoaikaista työtä tekeville säällinen palkka, että tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia. Minimipalkaksi vähintään 15 €. Kaikenlaisesta ikä- ja muusta syrjinnästä huomattavat sakot yrityksille. Osakkeenomistajien isot voitot pois, rahat yrityksen toiminnan tukemiseen ja työntekijöiden palkkoihin. Toimitusjohtajille ja muulle johtoportaalle palkanalennukset, nekin rahat yhteiseen hyvään.
Köyhyys ja tukien varassa makaaminen on tämän jälkeen vähentynyt huomattavasti.
Jos olisit yrittäjä tai muu työnantajan, oikeasti ottaisit tuon tyyppiset henkilöt palvelukseesi, henkilöt joilla ei mitään ammattitaitoa ja työnteon motiivit täysin hukassa. Kysyn vaan!
Vierailija kirjoitti:
Olen itse työssäkäyvä kolmen lapsen äiti (suht hyvä palkkainen työ) mies on kuntouttavassa työtoiminnassa, ja silti tuntuu että rahat ei riitä ikinä mihinkään ja lapsilla vanhat älypuhelimet. Tosin esikoisen lääkkeisiin menee iso siivu rahaa kuukaudessa. Ihmettelen sitä että miten ihmeessä tuolla perheellä on varaa noin kalliisen näköiseen sisustukseen vaikka edes ruokaan ei jää rahaa? Ja tiedän kyllä että kirpputoreilta ja roskalavoilta saa halvalla ja ilmaiseksi, mutta tuskin kukaan noin hyväkuntoista tavaraa antaisi puoli-ilmaiseksi, tai saatikka ilmaiseksi? Vähän tuntuu että he eivät osaa käyttää sitä rahaa ja sitten kun sitä tulee, niin he ostavat mitä sattuu, miettimättä sen enempää tulevaisuutta. Jos on iso perhe ja mietitään nyt vaikka kun se nainen tuossa dokumentissa sanoi että makkarapaketti on 2e, väärin..sitä saisi esim s-markereista halvemmalla sillä poprilli on 1e paketti monessa s-marketissa. Tulisi halvemmaksi ja on ihan hyvää makkaraa grillata. Heillä vaikutti myös olevan paljon merkkituotteita, esim kauppojen taffel, pringles, elovena, heinz ketsuppi ja jos nuokin vaihtaisi halvempaan, jäisi rahaa enemmän minkä voisi vaikka säästää ja ostaa sen halvan juuston mistä he tuntuivat haaveilevan. Kyllä meilläkin joskus ostetaan jonkun kalliimman merkin tuotteita, mutta aika harvoin, sillä ne halvemmat on yhtä hyviä ja ovat tuntuneet meidän lapsille kelpaavan.
Mä en usko että heille kelpaisi se halpa juusto, vaan pitäisi olla kallista juustoa
Y lilautajonne löysi paikalle, tyyli tuttuakin tutumpaa ja yleensähän nämä aktivoituvat iltaa kohden. Huvittavaa tässä on se, että heitä itseäänkään ei varsinaisesti tunneta merkittävästä työhalukkuudesta.
Pitkä ketju enkä kaikkea vielä lukenut, mutta ihmettelen kyllä. Siis perheen velkaantuminen Ylen jutun mukaan alkanut isän jäädessä aikoinaan työttömäksi ja ei ole muka ollut muuta mahdollisuutta kuin maksaa ruuat, laskut ja vuokrat pikalainoilla. Kuulostaa aika erikoiselta. Kyllähän Suomessa kai työttömyyskorvausta saa kuitenkin, jos työttömäksi jää.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse työssäkäyvä kolmen lapsen äiti (suht hyvä palkkainen työ) mies on kuntouttavassa työtoiminnassa, ja silti tuntuu että rahat ei riitä ikinä mihinkään ja lapsilla vanhat älypuhelimet. Tosin esikoisen lääkkeisiin menee iso siivu rahaa kuukaudessa. Ihmettelen sitä että miten ihmeessä tuolla perheellä on varaa noin kalliisen näköiseen sisustukseen vaikka edes ruokaan ei jää rahaa? Ja tiedän kyllä että kirpputoreilta ja roskalavoilta saa halvalla ja ilmaiseksi, mutta tuskin kukaan noin hyväkuntoista tavaraa antaisi puoli-ilmaiseksi, tai saatikka ilmaiseksi? Vähän tuntuu että he eivät osaa käyttää sitä rahaa ja sitten kun sitä tulee, niin he ostavat mitä sattuu, miettimättä sen enempää tulevaisuutta. Jos on iso perhe ja mietitään nyt vaikka kun se nainen tuossa dokumentissa sanoi että makkarapaketti on 2e, väärin..sitä saisi esim s-markereista halvemmalla sillä poprilli on 1e paketti monessa s-marketissa. Tulisi halvemmaksi ja on ihan hyvää makkaraa grillata. Heillä vaikutti myös olevan paljon merkkituotteita, esim kauppojen taffel, pringles, elovena, heinz ketsuppi ja jos nuokin vaihtaisi halvempaan, jäisi rahaa enemmän minkä voisi vaikka säästää ja ostaa sen halvan juuston mistä he tuntuivat haaveilevan. Kyllä meilläkin joskus ostetaan jonkun kalliimman merkin tuotteita, mutta aika harvoin, sillä ne halvemmat on yhtä hyviä ja ovat tuntuneet meidän lapsille kelpaavan.
Ihan vaan yhtenä huomiona: ihmiset myyvät pilkkahintaan tai ihan lahjoittavat usein yllättävän hyvännäköistä ja laadukasta tavaraa. Olen itse ihmetellyt monta kertaa.
Usein syynä on, että halutaan muuton tieltä äkkiä pois. Voi varmaan tehdä noin, jos on varaa ostaa sitten kaikki uusiksi. Tai ehkä joku muuttaa yllättäen ulkomaille tai jotain... En tiedä, mutta hämmästellyt vain olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin keskustelu vahvistaa sitä ajatusta, että teen itsem*rhan sitten kun olen niin vanha etten enää pysty työhön. Minä nimittäin tiedän, että siinä vaiheessa joudun hakemaan tukia, koska saan vähän vajaa 10€ tuntipalkkaa ja siitä ei kerry sellaista eläkettä, että sillä elää. Koska olen sitten ison osan ihmisistä silmissä moskaa, jätettä, kuppaaja, elätti, tukirotta, mitä näitä nyt on tässäkin keskustelussa mainittu, niin en todellakaan halua elää.
Tai ehkä täällä kommentoivien mielestä pitäisi päästää itsensä päiviltä jo nyt, olenhan nytkin todella pienituloinen, rumakin olen ja myös tyhmä (oppimisvaikeudet), eli sellainen jolla ei ainakaan tämän palstan mukaan ole mitään ihmisarvoa.
Älä viitsi uhriutua. Sinun elämänvalintasi ja -tyylisi tuskin on sama kuin tällä perheellä. Sinä käyt kuitenkin töissä kun vielä pystyt etkä ole heti parikymppisenä heittäytynyt tukisysteemiin.
Minä käyn töissä tasan sen ansiosta, että satuin henkilökohtaisesti tuntemaan ihmisen joka viitsi ja uskalsi minut palkata. Jos en olisi tuntenut, niin tuskin olisin nyt töissä, koska ei lähes kehitysvammaisen kognitiivisilla kyvyillä varustettu ihminen kuten minä edes pysty tekemään moniakaan töitä, saati että tällainen ihminen uskallettaisiin palkata kun normaalejakin on saatavilla. Ei minulla ole mitään varaa ylentää itseäni jotenkin fiksummaksi kuin ne, joilla ei ole työtä. Työhön kun ei tosiaan noin vain mennä vaikka kuinka olisi motivaatiota, pitää löytyä myös se työnantaja joka haluaa palkata.
Ja mitä uhriutumista se on jos päättää tehdä sen ratkaisun mikä ilmeisesti olisi tänne kirjoittavien mielestä hyvä meille vähävaraisille?
Tuskin kukaan toivoo sinun tai dokkarin perheen kuolemaa. Ihmiset arvostelevat heidän asennettaan ja kykenemättömyyttään ottaa vastuuta tietyistä asioista. Ja toivovat että ottaisivat sen vastuun. Älä lue liikaa rivien välistä.
Olen eri vastaaja, mutta kyllä asenne köyhiä kohtaan on ollut aika hirveää viime vuosina, ei vain esim. somessa, vaan ihan yleisesti, tämä palsta kylläkin varmaan pahin kaikista. En olisi viime vuosituhannella osannut kuvitella, miten kovaksi ja armottomaksi asenteet voivat Suomessa mennä.
Itsestänikin on välillä tuntunut, että monet ihmiset varmaan olisivat mielissään, jos kuolisin pois. Näin siitä huolimatta, että olen varmaan monien mielestä "kunnollinen" köyhä siinä mielessä, että minulla ei ole lapsia, ei lemmikkejä, ei tatuointeja, en käytä päihteitä eikä ole muitakaan addiktioita, en osta merkkituotteita. Kodinkoneita on vähän ja nekin vanhoja, ei uusinta viihde-elektroniikkaa, vaatteet enimmäkseen kirpparilta. Syön terveellistä ruokaa, en osta eineksiä, sipsejä, limsoja jne... ollenkaan.
Mutta jos kertoisin, mihin pienet roposeni käytän, niin olen saletti, että porukka alkaisi valittaa ainakin tällä palstalla. Käyttäisin rahojani erittäin tyhmästi ja täysin turhiin asioihin. Pointti nimittäin on, että köyhällä ei saisi olla elämässä juuri mitään. Kaikkein vähiten sellaista, joka tuottaa sille köyhälle jotain iloa tai nautintoa. Kaikkein parasta olisi, jos köyhä kärsisi mahdollisimman paljon. Tämä tuntuu oikeasti olevan monen näkemys ja toive. Enkä usko, että olisin kauhean yllättynyt, jos joku oikeasti toivoisi sitä kuolemaa köyhille.
Kun ne luksukset ja nautinnot pitäisi rahoittaa ihan itse, eikä köydä muiden kukkarolla.
Velat pitäisi maksaa sen joka on ne ottanutkin, eikä lapsiakaan tarvitsisi tehdä ajatuksella, että muut loputtomiin elättää.
Et ilmeisesti tuossa katkeruuden vimmassa edes lukenut mitä edellinen kirjoitti, löysitpä sieltä vain sen hirmuisen nautinto-sanan. Miksi ensinnäkään puhut lapsista? Kyseisellä ihmisellä ei edes ole lapsia, minkä sinäkin olisit voinut todeta jos olisit vaivautunut lukemaan hänen kirjoituksensa kunnolla. Minkäänlaista luksusta hän ei myöskään ilmaissut haluavansa, tulipa nyt vain maininneeksi sen ilmeisen vihastuttavan seikan, että köyhäkin kaipaa elämäänsä joskus jotain mikä tuottaa iloa. Eivät ne kaivatut asiat useimmille köyhille ole mitään isoja ja kalliita, vaan varsin pieniä, mutta niidenkin kaipaaminen on hirveä synti tällä Suurten Maksajien palstalla. Kirjoituksesi osoitti juuri sen mitä edellinen kuvasi; köyhällä ei saisi olla yhtään mitään muuta kuin hengissäpysymiseen vaadittavat asiat. Mitään muuta, pienintäkään ei koskaan saisi toivoa.
Köyhän kannattaa mennä töihin. Silloin ei ole muillanokan koputtamista siinä mihin turhuuteen omat ansionsa lykkää.
'
Mulla olisi ehdotus: Jokainen keskisuuri ja sitä isompi yritys velvoitetaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän on ihmisiä työllistettävä. Samoin mitä enemmän liikevoittoa, sitä enemmän työllistettävä. Velvoitteen laiminlyömisestä tulisi tuntuvat sanktiot. Vain tappiollinen toiminta vapauttaa velvoitteesta.
Osatyökykyisille ja esim. huonosta stressinsietokyvystä kärsiville jotain helppoa ja leppoisaa hommaa ja/tai osa-aikaista työtä. Kaikille kokoaikaista työtä tekeville säällinen palkka, että tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia. Minimipalkaksi vähintään 15 €. Kaikenlaisesta ikä- ja muusta syrjinnästä huomattavat sakot yrityksille. Osakkeenomistajien isot voitot pois, rahat yrityksen toiminnan tukemiseen ja työntekijöiden palkkoihin. Toimitusjohtajille ja muulle johtoportaalle palkanalennukset, nekin rahat yhteiseen hyvään.
Köyhyys ja tukien varassa makaaminen on tämän jälkeen vähentynyt huomattavasti.
Jos olisit yrittäjä tai muu työnantajan, oikeasti ottaisit tuon tyyppiset henkilöt palvelukseesi, henkilöt joilla ei mitään ammattitaitoa ja työnteon motiivit täysin hukassa. Kysyn vaan!
Öö, esimerkiksi 40+ ikä häivyttää ihmisen työnteon motiivit ja ammattitaidon? Ihan jo ikä riittää siihen, että työhakemukset lentävät roskiin.
Ja monella osatyökykyisellä on motivaatio hyvinkin kohdallaan, mutta ongelma on siinä, että sopivaa työtä ei oikein ole, avustavat työt ovat aika lailla kadonneet nykyään. Eli mitä heidän pitäisi tehdä? "Menkää töihin loiset, menkää töihin, paitsi että kukaan ei teitä ikinä ota töihin!" Mikä siis ratkaisuksi?
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 5 hlö,kaksi aikuista ja lapset.
Me aikuiset käymme töissä.
Huomenna tipahtaa palkka verojen jälkeen tilille,1240€+loppukuusta lapsilisät 336€ ..
Miehen palkastan maksetaan asuminen,vakuutukset,sähköt ja yhden lapsen harrastuksen lisenssit ja siihen vielä vakuutukset(onneksi nämä ei ole kuitenkaan joka kuukausi maksettavana,vakuutukset meinaan)Mun palkalla maksetaan ns.eläminen ja puhelinlaskut sekä lasten mahdolliset lääkekulut ja yhden lapsen jatkuva lääkitys.
Ennen seuraavaa palkkapäivää saa viimeisen viikon kituutella 20€...
Kyllä taas lyö vasten kasvoja..
Huomenna vihdosta viimein pääsee taas ruokakauppaan..kurkku meidän kylän kaupassa 6€ ja risat kilolta,tomaatit yli 7€ ...
Koronan takia jouduin vaihtamaan hyvä palkkaisen työni pois..työt loppui..otin heti töitä mistä sain ja nyt mennään näillä..
Henkisesti raskasta.
Ei olla toimeentulon asiakkaita..diakonista onneksi saa kuivamuona kasseja.
Miten tähän NS. Tukiputkeen pääsee?
Siihen pääsee olemalla riittävän köyhä. Miksi ette saa tt-tukea?
Työssäkäyvät eivät saa. Vaikka palkka olisi kuinka pieni.
Kyllä se on näiden tukirottien ihan oma syy että he ovat tuollaisia.