Yle: Walhelmin perheen isä on välillä syömättä, jotta lapsille riittää ruokaa – mutta onko rivitalossa asuvalla perheellä sittenkään oikeutta puhua köyhyydestä?

Perheen äiti joutunut seksuaalusen hyväksikäytön uhriksi adoptioperheessä. Saattaa vaikuttaa kykyyn selvitä elämässä ylipäätään, aiempien lapsuuskokemusten lisäksi

Vierailija kirjoitti:

Surullisena olen lukenut sivukaupalla mitä ilkeimpiä kommentteja. Mihin ihmeeseen on kadonnut ihmisyys ja inhimillisyys muita ihmisiä kohtaan.

Ihan kuin meidän suomalaisten henkinen evoluutio olisi ottanut reilusti takapakkia parina viime vuosikymmenenä kaikesta yhteiskunnan teknologisesta kehityksestä huolimatta, vai juuri sen takia?

Jokaisen kannattaisi muistaa viisaiden buddhalaisten munkkien ikiaikaiset opetukset, joiden mukaan Karman laki toimii aina ja erehtymättä. Lopussa jokainen äänen sanottu, kirjoitettu, ajateltu ja fyysisesti tehty teko ja sana puntaroidaan arvioitaessa seuraavaa sijoituspaikkaasi.

Siihen kun tämä täti taikoi sen kolmannen lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi kysymys: mitä hittoa noiden elämä on sinun elämästäsi pois? Saisitko sinä enemmän rahaa jos he eivät saisi? Olisitko onnellisempi kuin he jos hekään ei saisi?

Kannattaisi näiden täällä ulisijoidenkin katsoa enemmän omaan napaansa sillä se oma onnellisuus ja mielenrauha tulee sieltä, ei siitä että joku muu saa jotain enemmän tai muuta kuin minä. Kannattaisi keskittyä omaan matkaan ja tehdä siitä parempi eikä ulista että jo en minä niin ei muutkaan! Aina on joku joka saa sinua enemmän tai sinua vähemmän ja jos aiot tuhlata elämäsi siinä vinkumiseen niin sama kun pistäisit sen pimeän perunasäkin päähäsi jo tänään.

Niin, ja miksi nämä keskituloiset tai pienituloiset (mutta ei ihan köyhät) eivät noudata omia neuvojaan? Jos palkka on liian pieni, niin miksi ei vaihdeta parempipalkkaiseen työhön? Tai oteta lisähommia tai kouluttauduta uudelleen? Miksi ei karsita reilusti menoja?

Onko ihmisoikeus asua isossa omakotitalossa  - siis kenenkään oikeus ihan tulotasoon katsomatta? Sitä sietäisi pohtia. Tarvitseeko nelihenkinen perhe laadukkaseen asumiseen toistasataa neliötä? Omasta mielestäni ei. Jos asuntolaina tuntuu isolta menolta, niin oliko se pakko ottaa?

Pitääkö ulkomaanmatkalle päästä monta kertaa vuodessa tai edes kerran vuodessa? Onko se jokin ihmisoikeus? Jos ei polla kestä kotona olemista, niin suosittelen avun hakemista tunnetaitoihin ja - säätelyyn. Se ei nimittäin ole normaalia, että pää hajoaa, jos ei lomamatkalle pääse.

Voisin jatkaa listaa, mutta en jaksa. Toisten neuvominen on niin hemmetin helppoa ja niin herkullista. Maassa makaavien potkiminen kaikkein herkullisinta, eikö niin? Helpottaa niin hemmetisti omaa surkeaa oloa.

eivät kaikki keskituloiset asu omakotitaloissa ja käyttävät jo näitä säästöniksejä valmiiksi..mut oletko tosiaan sitä mieltä että keskituloisten pitää opiskella ja raataa vielä enemmän, jotta voi maksaa vielä enemmän veroja, jotta nämä kun mulla on oikeus tyypit olisivat tyytyväisiä? ( spoiler- mikään ei tule riittämään)

Vierailija kirjoitti:

Yksi kysymys: mitä hittoa noiden elämä on sinun elämästäsi pois? Saisitko sinä enemmän rahaa jos he eivät saisi? Olisitko onnellisempi kuin he jos hekään ei saisi?

Kannattaisi näiden täällä ulisijoidenkin katsoa enemmän omaan napaansa sillä se oma onnellisuus ja mielenrauha tulee sieltä, ei siitä että joku muu saa jotain enemmän tai muuta kuin minä. Kannattaisi keskittyä omaan matkaan ja tehdä siitä parempi eikä ulista että jo en minä niin ei muutkaan! Aina on joku joka saa sinua enemmän tai sinua vähemmän ja jos aiot tuhlata elämäsi siinä vinkumiseen niin sama kun pistäisit sen pimeän perunasäkin päähäsi jo tänään.

Ei se olekaan. Itse ihmettelen vain tuota jatkuvaa lisääntymistä, kun tilanne on ollut jo huono ja sitten vikinää, kun on köyhää ja pitää senttejä laskea. Olen itsekin elänyt köyhyysrajan alla perheineni. Tehtiin lapsi nuorina ja naiveina ja kuviteltiin, että elämä kantaa. No, ei mikään tullutkaan tarjottimella vaan laskettiin senttejä taapero kainalossa. Päätettiin, että yhtään lasta ei tehdä lisää vaan aletaan tekemään töitä paremman tulevaisuuden eteen. Saatiinkin se parempi tulevaisuus ja nyt on mukava elintaso ja ikäisiimme verrattuna keskivertoa paremmat palkat. Se vaati kyllä hiton kovaa työtä ja asennetta, ettei luovuttanut. Minullakin traumataustaa lapsuudesta sekä työkykyyn vaikuttava perussairaus. Meidän lapsen ei tarvitse laskea senttejä tai miettiä onko varaa snorkkeliin. Ja vaikka emme olisi onnistuneet tässä, olisi elämä ollut helpompaa yrittäessä täyttää vain yhden lapsen tarpeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että tällaista sosiaalipornopaskaa sitten tällä kertaa koko ketju.

Voisiko mode poistaa koko lynkkausketjun? Täyttä pahaa mieltä lukiessa ja pahaa oloa taitaa olla kirjoittajillakin.

Pahaa oloa ainakin tuottaa oikeasti köyhälle suomalaiselle joka istuu homeisessa kerrostalokopperossa kierrätyskeskushuonekalujen keskellä syöden hernekeittoa kulahtaneet vaatteet päällä. Ja tämä ei ole vitsi. 

Paljonko "pahaa mieltä" aiheuttaa tämänlainen suomalaisen elämä? 

Juuri näin. Täällä minäkin istun rähjäisessä pienessä kerrostalokopperossa, uusia huonekaluja ei ole hankittu kymmeneen vuoteen ja vanhatkin on kierrätyksestä. Ihailen tämän perheen uusia huonekaluja ja puhelimia. Itsellä ei olisi varaa vaikka asun yksin eikä ole lapsia elätettävänä... No en kyllä ole ulosotossakaan.

Hei tsemppiä sinulle, kyllä meidänkin elämä varmaan joskus paranee! Eipä taida lehtiä kiinnostaa meikäläisten kierrätyskeskus-glamouri:D Itse putosin köyhyysloukkuun terveyden menetyksen jälkeen, vuosien asuminen homekämpässä romahdutti kropan ja nyt on monia autoimmuunisairauksia(lääkärit todenneet) plus paha migreeni jipii. Olishan niitä kaikkia hoitoja ja terapioita mutta kun ei ole varaa. Suurin osa "kalliimmista" tavaroistani on perheen avustuksella hankittu niin kuin läppäri- Se on minun aarteeni:) 

Kiitos :D Tsemppiä myös sinulle, kyllä meidänkin elämä tästä vielä paranee! :)

Aikamoinenmätisäkki tämä perheen naispuolinen, ukko näyttää hieman heikkolahjaiselta. Näiden kahden ei olisi pitänyt lisääntyä ollenkaan. Ilmeisesti köyhänä ei ole muuta tekemistä kuin peiton heiluttelu, no suomalaiset veronmaksajat maksavat näidenkin peittojen heiluttelun käymällä töissä. Näillä on sitten aikaa heilutella vielä lisää sitä peittoa ehkäpä sieltä siunaantuu taas uusi suu ruokittavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Surullisena olen lukenut sivukaupalla mitä ilkeimpiä kommentteja. Mihin ihmeeseen on kadonnut ihmisyys ja inhimillisyys muita ihmisiä kohtaan.

Ihan kuin meidän suomalaisten henkinen evoluutio olisi ottanut reilusti takapakkia parina viime vuosikymmenenä kaikesta yhteiskunnan teknologisesta kehityksestä huolimatta, vai juuri sen takia?

Jokaisen kannattaisi muistaa viisaiden buddhalaisten munkkien ikiaikaiset opetukset, joiden mukaan Karman laki toimii aina ja erehtymättä. Lopussa jokainen äänen sanottu, kirjoitettu, ajateltu ja fyysisesti tehty teko ja sana puntaroidaan arvioitaessa seuraavaa sijoituspaikkaasi.

Ei ole mitään karman lakia, ainakaan tässä elämässä. Paha saa kyllä palkkansa mutta ei noin, että synnytään hyvään asemaan. Vai väitätkö tosiaan että köyhät kärsivät ihmiset ovat itse aiheuttaneet sen entisten elämien takia ja maailman eliitin sydän puhdasta kultaa? Niin on ollut aina tällä maapallolla, että huipulla yltäkylläisyydessä elää röyhkeimmät ja pahimmat ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Isä jättää syömättä koska äiti syö kaikkien ruuat.

Kohta se hiipparoi jo vauvallakin: "Vaimo söi lapsen vanukkaat!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullisena olen lukenut sivukaupalla mitä ilkeimpiä kommentteja. Mihin ihmeeseen on kadonnut ihmisyys ja inhimillisyys muita ihmisiä kohtaan.

Ihan kuin meidän suomalaisten henkinen evoluutio olisi ottanut reilusti takapakkia parina viime vuosikymmenenä kaikesta yhteiskunnan teknologisesta kehityksestä huolimatta, vai juuri sen takia?

Jokaisen kannattaisi muistaa viisaiden buddhalaisten munkkien ikiaikaiset opetukset, joiden mukaan Karman laki toimii aina ja erehtymättä. Lopussa jokainen äänen sanottu, kirjoitettu, ajateltu ja fyysisesti tehty teko ja sana puntaroidaan arvioitaessa seuraavaa sijoituspaikkaasi.

Ei ole mitään karman lakia, ainakaan tässä elämässä. Paha saa kyllä palkkansa mutta ei noin, että synnytään hyvään asemaan. Vai väitätkö tosiaan että köyhät kärsivät ihmiset ovat itse aiheuttaneet sen entisten elämien takia ja maailman eliitin sydän puhdasta kultaa? Niin on ollut aina tällä maapallolla, että huipulla yltäkylläisyydessä elää röyhkeimmät ja pahimmat ihmiset.

Kyllä tämä nainen oli röyhkeyden huipentuma, oikein ammattimarisija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rouva on reilusti ylipainoinen ja hänellä on "oikeus" tehdä paljon lapsia. Luuli "saavansa hyvän elämän" tultuaan Suomeen.  Adoptiovanhemmat eivät ole köyhiä, mitä tuo on opiskellut?

Mulla on oikeudet, siinäpä asennetta. 

Etkö lukenut juttua? Adoption jälkeen hän päätyi lastenkotiin. Todella rankka lapsuus.

Niinpä. Perheen äiti asui ensin lapsena perheensä kanssa Kolumbiassa ulkona(!), sitten tuli 6-vuotiaana Suomeen adoptioperheeseen jossa elämä oli melkoista helvettiä, ja sieltä pelastuttuaan kasvoi aikuiseksi eri laitoksissa. Ja nyt sairastaa sydämen vajaatoimintaa, jonka takia työkyky on mennyt.

Ainakaan mulla ei ole sydäntä sanoa, että tämän perheen äidin olisi pitänyt toimia fiksummin. Rankka lapsuus on varmasti jättänyt jälkensä. 

Meinaat että rankka lapsuus on jonkinlainen vapaudut vankilasta -kortti, jonka jälkeen ei tarvitse otttaa mitään vastuuta mistään koskaan?

Missä se raja menee? Minä olen autisti ja minua on käytetty seksuaalisesti hyväksi teininä, tarkoittaako tämä nyt että voin lakata tekemästä järkeviä valintoja ja yhteiskunta ja av-raati vaan silittää päätä? Serkkuni sai antennijohdolla selkäänsä sen mitä isä äidin hakkaamiselta jouti antamaan, saako hänkin antaa firmansa ajautua konkurssiin ja yhteiskunta ja av-raati silittää päätä?

Vai koskeeko tämä kaikki kenties vain ei-suomalaisia?

Ihan riippumatta siitä, mitä lapsuudessa on tapahtunut, aikuinen oikeustoimikelpoinen ihminen on vastuussa itsestään ja omista valinnoistaan. Tämä yhteiskunta ei yksinkertaisesti VOI toimia sillä tavalla, että jos osaa esittää riittävän rankan nyyhkytarinan, kaikki annetaan anteeksi.

Varsinkin kun aina niistä hirvittävistä oloistakin joku ponnistaa pinnalle. Jopa huipulle.

Jälleen kerran: Ihmiset ovat luonteeltaan, taipumuksiltaan, mieltymyksiltään, arvoiltaan, puutteiltaan, kyvyiltään jne. E-R-I-L-A-I-S-I-A!

Miten uskomattoman tyhmä täytyy ihmisen olla, ettei näin yksinkertaista ja itsestään selvää asiaa tajua?

Minä kerron: S-A-A-P-A-S-T-A-K-I-N  T-Y-H-M-E-M-P-I. Sori.

Ahaa, eli vaikea lapsuus on vapaudut vankilasta -kortti silloin, kun taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat sopivia?

Voitko yksilöidä, millaiset taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat niitä, joiden takia ei tarvitse itse yrittää ottaa vastuuta mistään koskaan?

Olet siis vakavissasi sitä mieltä, että ankea lapsuus+sopivat taipumukset, mieltymykset ja arvot jne tekevät sen, että toisilla tässä yhteiskunnassa on pelkkiä oikeuksia, ei lainkaan velvollisuuksia?

Ja toisella taipumus-mieltymys-arvot jne-yhdistelmällä sitten on velvollisuuksiakin?

Ennen vanhaan ajateltiin, että naisten taipumukset, mieltymykset, arvot jne. ei oikein soveltuneet opiskeluun, palkkatyön tekoon (rahvaan naisia tietysti lukuunottamatta, mutta rahvaan miehikään ei pidetty oikein minään). Tästä seurasi sitten sinänsä täysin johdonmukaisesti se, että naiset (ja rahvas) eivät saaneet äänestää, koska jos taipumukset, mieltymykset jne. eivät sovellu vastuunottoon, ei ihmiselle tietenkään voida antaa äänestämisen kaltaista vastuunalaista oikeuttakaan.

Oikeuksien mukana tulee aina myös velvollisuuksia. Sori siitä, mutta niin se aikuisten maailmassa menee. Saat tehdä mitä haluat, mutta sinä, ja sinä yksin vastaat jokaisesta päätöksestäsi.

Ihan riippumatta taipumuksista, arvoista jne.

Jätitkö tarkoituksella pois ne puutteet kyvyt, lienevät arvoja ja mieltymyksia vahvemmat tekijät puhuttaessa opiskelusta tai työllistymisesä.

On melko yleinen harha kuvitella, että kaikki menestys ja hyvä elämässä on omaa ansiota vaikka sattumalla ja onnella on suurempi vaikutus. Joku onnistuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tapaamaan juuri oikeat ihmiset, pysymään terveenä jne, kun taas toinen on saanut kokea epäonnistumisia kerta toisensa jälkeen.

Ja on todella yleinen naurettava hölinä tämä että menestyjä on vain onnekas.

Ei ole. Hän on sitkeä. Nousee ja yrittää uudestaan, nousee ja yrittää.

On helppo nousta ja yrittää uudestaan ja uudestaan kun vierellä on tukijoita ja käytössä resursseja, jotka mahdollistaa nousemisen. Jonkun toisen voimat ja resurssit saattaa riittää vain yhteen yritykseen eikä nousemiseen saa apua.

Moni vertaa itseään tämän perheen äitiin ja raivoaa sen takia. Voisiko hetkeksi pysähtyä miettimään, olisiko itselle sattunut noin miljoona kertaa paremmat numerot elämän lottoarvonnassa?

Minusta on jo saavutus, että hän on rakastava äiti lapsilleen. Se ei ole itsestäänselvyys, jos on itse lapsena jäänyt vaille kaikkea normaalia perhe-elämää ja kulkenut heittopussina kadun, lastenkodin, adoptiperheen ja laitosten välillä eikä elämässä ole ollut yhtään pysyvää aikuista.

Juttelin kerran lastenkodissa työskennelleen kanssa ja hän kertoi, että pitkään lastensuojelulaitoksissa olevilta nuorilta jää kokonaan välistä esim. oman talouden hallinnan taidot. Laitoksessa kun ei ole vanhempia, joilta oppisi näitä eikä henkilökunta hoida siellä omia raha-asioitaan.

Lapset ja nuoret oppivat, että asiat vain tapahtuvat, ruoka tulee jääkaappiin jne. Siksi moni on täysin hukassa aikuisena eikä osaa hoitaa asioitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämänhallintahan noilla on hukassa. Isä on it-alalla työttömänä. Miten sekään on edes mahdollista, kun alalla on huutava työvoimapula ja mahdollisuus tehdä etätöitäkin, niin ettei edes asuinpaikan pitäisi olla este. Ovat antaneet periksi. Sellaisia ei voi mikään yhteiskunta auttaa. Itse täällä pitää asiansa hoitaa.

It alalla jos olet työttömänä yli vuodenkin, olet jo out kaikesta. Ala kehittyy super nopeasti. Toinen seikka minkä haluan sanoa näin työllisyyden hoidon ammattilaisena; kaikilla alueilla ei ole pulaa IT alan ammattilaisista.

No ei se sentään vuodessa ihan toiseksi muutu. Toki alalla pitää ammattitaitoa ylläpitää, mutta onnistuu se työn ulkopuolellakin. Usein taitaa tarina vaan mennä niin, että se ammattitaito on jo valmiiksi vanhentunut ja siksi saa esim. YT: ssä kenkää.

Käyttäjä2108 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rouva on reilusti ylipainoinen ja hänellä on "oikeus" tehdä paljon lapsia. Luuli "saavansa hyvän elämän" tultuaan Suomeen.  Adoptiovanhemmat eivät ole köyhiä, mitä tuo on opiskellut?

Mulla on oikeudet, siinäpä asennetta. 

Etkö lukenut juttua? Adoption jälkeen hän päätyi lastenkotiin. Todella rankka lapsuus.

Ei tarvi sääliä.On siellä katulapsia jotka itkisivät onnesta jos olisivat päässeet Suomeen asumaan ja työttöminä valtio elättäisi.

Kuuntelitko edes mitä hän on adoptioperheessään joutunut kokemaan? Sinusta oli onni päästä perheeseen jossa häntä kaltoinkohdeltiin niin, että joutui lastenkotiin?

Eihän tuo isä edes halua töihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rouva on reilusti ylipainoinen ja hänellä on "oikeus" tehdä paljon lapsia. Luuli "saavansa hyvän elämän" tultuaan Suomeen.  Adoptiovanhemmat eivät ole köyhiä, mitä tuo on opiskellut?

Mulla on oikeudet, siinäpä asennetta. 

Etkö lukenut juttua? Adoption jälkeen hän päätyi lastenkotiin. Todella rankka lapsuus.

Niinpä. Perheen äiti asui ensin lapsena perheensä kanssa Kolumbiassa ulkona(!), sitten tuli 6-vuotiaana Suomeen adoptioperheeseen jossa elämä oli melkoista helvettiä, ja sieltä pelastuttuaan kasvoi aikuiseksi eri laitoksissa. Ja nyt sairastaa sydämen vajaatoimintaa, jonka takia työkyky on mennyt.

Ainakaan mulla ei ole sydäntä sanoa, että tämän perheen äidin olisi pitänyt toimia fiksummin. Rankka lapsuus on varmasti jättänyt jälkensä. 

Meinaat että rankka lapsuus on jonkinlainen vapaudut vankilasta -kortti, jonka jälkeen ei tarvitse otttaa mitään vastuuta mistään koskaan?

Missä se raja menee? Minä olen autisti ja minua on käytetty seksuaalisesti hyväksi teininä, tarkoittaako tämä nyt että voin lakata tekemästä järkeviä valintoja ja yhteiskunta ja av-raati vaan silittää päätä? Serkkuni sai antennijohdolla selkäänsä sen mitä isä äidin hakkaamiselta jouti antamaan, saako hänkin antaa firmansa ajautua konkurssiin ja yhteiskunta ja av-raati silittää päätä?

Vai koskeeko tämä kaikki kenties vain ei-suomalaisia?

Ihan riippumatta siitä, mitä lapsuudessa on tapahtunut, aikuinen oikeustoimikelpoinen ihminen on vastuussa itsestään ja omista valinnoistaan. Tämä yhteiskunta ei yksinkertaisesti VOI toimia sillä tavalla, että jos osaa esittää riittävän rankan nyyhkytarinan, kaikki annetaan anteeksi.

Varsinkin kun aina niistä hirvittävistä oloistakin joku ponnistaa pinnalle. Jopa huipulle.

Jälleen kerran: Ihmiset ovat luonteeltaan, taipumuksiltaan, mieltymyksiltään, arvoiltaan, puutteiltaan, kyvyiltään jne. E-R-I-L-A-I-S-I-A!

Miten uskomattoman tyhmä täytyy ihmisen olla, ettei näin yksinkertaista ja itsestään selvää asiaa tajua?

Minä kerron: S-A-A-P-A-S-T-A-K-I-N  T-Y-H-M-E-M-P-I. Sori.

Ahaa, eli vaikea lapsuus on vapaudut vankilasta -kortti silloin, kun taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat sopivia?

Voitko yksilöidä, millaiset taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat niitä, joiden takia ei tarvitse itse yrittää ottaa vastuuta mistään koskaan?

Olet siis vakavissasi sitä mieltä, että ankea lapsuus+sopivat taipumukset, mieltymykset ja arvot jne tekevät sen, että toisilla tässä yhteiskunnassa on pelkkiä oikeuksia, ei lainkaan velvollisuuksia?

Ja toisella taipumus-mieltymys-arvot jne-yhdistelmällä sitten on velvollisuuksiakin?

Ennen vanhaan ajateltiin, että naisten taipumukset, mieltymykset, arvot jne. ei oikein soveltuneet opiskeluun, palkkatyön tekoon (rahvaan naisia tietysti lukuunottamatta, mutta rahvaan miehikään ei pidetty oikein minään). Tästä seurasi sitten sinänsä täysin johdonmukaisesti se, että naiset (ja rahvas) eivät saaneet äänestää, koska jos taipumukset, mieltymykset jne. eivät sovellu vastuunottoon, ei ihmiselle tietenkään voida antaa äänestämisen kaltaista vastuunalaista oikeuttakaan.

Oikeuksien mukana tulee aina myös velvollisuuksia. Sori siitä, mutta niin se aikuisten maailmassa menee. Saat tehdä mitä haluat, mutta sinä, ja sinä yksin vastaat jokaisesta päätöksestäsi.

Ihan riippumatta taipumuksista, arvoista jne.

Jätitkö tarkoituksella pois ne puutteet kyvyt, lienevät arvoja ja mieltymyksia vahvemmat tekijät puhuttaessa opiskelusta tai työllistymisesä.

On melko yleinen harha kuvitella, että kaikki menestys ja hyvä elämässä on omaa ansiota vaikka sattumalla ja onnella on suurempi vaikutus. Joku onnistuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tapaamaan juuri oikeat ihmiset, pysymään terveenä jne, kun taas toinen on saanut kokea epäonnistumisia kerta toisensa jälkeen.

Ja on todella yleinen naurettava hölinä tämä että menestyjä on vain onnekas.

Ei ole. Hän on sitkeä. Nousee ja yrittää uudestaan, nousee ja yrittää.

On helppo nousta ja yrittää uudestaan ja uudestaan kun vierellä on tukijoita ja käytössä resursseja, jotka mahdollistaa nousemisen. Jonkun toisen voimat ja resurssit saattaa riittää vain yhteen yritykseen eikä nousemiseen saa apua.

Moni vertaa itseään tämän perheen äitiin ja raivoaa sen takia. Voisiko hetkeksi pysähtyä miettimään, olisiko itselle sattunut noin miljoona kertaa paremmat numerot elämän lottoarvonnassa?

Minusta on jo saavutus, että hän on rakastava äiti lapsilleen. Se ei ole itsestäänselvyys, jos on itse lapsena jäänyt vaille kaikkea normaalia perhe-elämää ja kulkenut heittopussina kadun, lastenkodin, adoptiperheen ja laitosten välillä eikä elämässä ole ollut yhtään pysyvää aikuista.

Juttelin kerran lastenkodissa työskennelleen kanssa ja hän kertoi, että pitkään lastensuojelulaitoksissa olevilta nuorilta jää kokonaan välistä esim. oman talouden hallinnan taidot. Laitoksessa kun ei ole vanhempia, joilta oppisi näitä eikä henkilökunta hoida siellä omia raha-asioitaan.

Lapset ja nuoret oppivat, että asiat vain tapahtuvat, ruoka tulee jääkaappiin jne. Siksi moni on täysin hukassa aikuisena eikä osaa hoitaa asioitaan.

- Hän ei ole rakastava äiti lapsilleen. Nuo lapset on tehty paikkaamaan hänen traumojaan, ei rakkaudesta.

- Hän on haalinut viisi lasta, joita ei pysty elättämään. 

- Nolannut nämä lapset toistuvast julkisilla ulostuloillaan.

- Antaa täysin kädettömän mallin elämiseen.

- Ja ihmienn voi kuule IHAN ITSE opetella asioita, eikä vain istua paksulla perseellä vinkumassa, miten kukaan ei kantanut kaikkea suoraan syliin - netti ja kirjasto on täynnä ohjeita miten perheen raha-asioita hoidetaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rouva on reilusti ylipainoinen ja hänellä on "oikeus" tehdä paljon lapsia. Luuli "saavansa hyvän elämän" tultuaan Suomeen.  Adoptiovanhemmat eivät ole köyhiä, mitä tuo on opiskellut?

Mulla on oikeudet, siinäpä asennetta. 

Etkö lukenut juttua? Adoption jälkeen hän päätyi lastenkotiin. Todella rankka lapsuus.

Niinpä. Perheen äiti asui ensin lapsena perheensä kanssa Kolumbiassa ulkona(!), sitten tuli 6-vuotiaana Suomeen adoptioperheeseen jossa elämä oli melkoista helvettiä, ja sieltä pelastuttuaan kasvoi aikuiseksi eri laitoksissa. Ja nyt sairastaa sydämen vajaatoimintaa, jonka takia työkyky on mennyt.

Ainakaan mulla ei ole sydäntä sanoa, että tämän perheen äidin olisi pitänyt toimia fiksummin. Rankka lapsuus on varmasti jättänyt jälkensä. 

Meinaat että rankka lapsuus on jonkinlainen vapaudut vankilasta -kortti, jonka jälkeen ei tarvitse otttaa mitään vastuuta mistään koskaan?

Missä se raja menee? Minä olen autisti ja minua on käytetty seksuaalisesti hyväksi teininä, tarkoittaako tämä nyt että voin lakata tekemästä järkeviä valintoja ja yhteiskunta ja av-raati vaan silittää päätä? Serkkuni sai antennijohdolla selkäänsä sen mitä isä äidin hakkaamiselta jouti antamaan, saako hänkin antaa firmansa ajautua konkurssiin ja yhteiskunta ja av-raati silittää päätä?

Vai koskeeko tämä kaikki kenties vain ei-suomalaisia?

Ihan riippumatta siitä, mitä lapsuudessa on tapahtunut, aikuinen oikeustoimikelpoinen ihminen on vastuussa itsestään ja omista valinnoistaan. Tämä yhteiskunta ei yksinkertaisesti VOI toimia sillä tavalla, että jos osaa esittää riittävän rankan nyyhkytarinan, kaikki annetaan anteeksi.

Varsinkin kun aina niistä hirvittävistä oloistakin joku ponnistaa pinnalle. Jopa huipulle.

Jälleen kerran: Ihmiset ovat luonteeltaan, taipumuksiltaan, mieltymyksiltään, arvoiltaan, puutteiltaan, kyvyiltään jne. E-R-I-L-A-I-S-I-A!

Miten uskomattoman tyhmä täytyy ihmisen olla, ettei näin yksinkertaista ja itsestään selvää asiaa tajua?

Minä kerron: S-A-A-P-A-S-T-A-K-I-N  T-Y-H-M-E-M-P-I. Sori.

Ahaa, eli vaikea lapsuus on vapaudut vankilasta -kortti silloin, kun taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat sopivia?

Voitko yksilöidä, millaiset taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat niitä, joiden takia ei tarvitse itse yrittää ottaa vastuuta mistään koskaan?

Olet siis vakavissasi sitä mieltä, että ankea lapsuus+sopivat taipumukset, mieltymykset ja arvot jne tekevät sen, että toisilla tässä yhteiskunnassa on pelkkiä oikeuksia, ei lainkaan velvollisuuksia?

Ja toisella taipumus-mieltymys-arvot jne-yhdistelmällä sitten on velvollisuuksiakin?

Ennen vanhaan ajateltiin, että naisten taipumukset, mieltymykset, arvot jne. ei oikein soveltuneet opiskeluun, palkkatyön tekoon (rahvaan naisia tietysti lukuunottamatta, mutta rahvaan miehikään ei pidetty oikein minään). Tästä seurasi sitten sinänsä täysin johdonmukaisesti se, että naiset (ja rahvas) eivät saaneet äänestää, koska jos taipumukset, mieltymykset jne. eivät sovellu vastuunottoon, ei ihmiselle tietenkään voida antaa äänestämisen kaltaista vastuunalaista oikeuttakaan.

Oikeuksien mukana tulee aina myös velvollisuuksia. Sori siitä, mutta niin se aikuisten maailmassa menee. Saat tehdä mitä haluat, mutta sinä, ja sinä yksin vastaat jokaisesta päätöksestäsi.

Ihan riippumatta taipumuksista, arvoista jne.

Jätitkö tarkoituksella pois ne puutteet kyvyt, lienevät arvoja ja mieltymyksia vahvemmat tekijät puhuttaessa opiskelusta tai työllistymisesä.

On melko yleinen harha kuvitella, että kaikki menestys ja hyvä elämässä on omaa ansiota vaikka sattumalla ja onnella on suurempi vaikutus. Joku onnistuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tapaamaan juuri oikeat ihmiset, pysymään terveenä jne, kun taas toinen on saanut kokea epäonnistumisia kerta toisensa jälkeen.

Ja on todella yleinen naurettava hölinä tämä että menestyjä on vain onnekas.

Ei ole. Hän on sitkeä. Nousee ja yrittää uudestaan, nousee ja yrittää.

On helppo nousta ja yrittää uudestaan ja uudestaan kun vierellä on tukijoita ja käytössä resursseja, jotka mahdollistaa nousemisen. Jonkun toisen voimat ja resurssit saattaa riittää vain yhteen yritykseen eikä nousemiseen saa apua.

Ihan kuule ihan yksin olen pungertanut aina.

Ja näytti noilla olevan enemmän tukijoukkoja kuin minulla, ei minulla vaan ole ilmaista kesämökkiä lainata mistään.

Ja jos kerran tietää että ei ole rahkeita mihinkään, MIKSI HELVETISSÄ VÄÄNTÄÄ VIISI LASTA?

Jos olet kesämökkiä vailla niin miksi et tee asioita niin että sen saisit? Miksi käytät energiasi siihen että osoittelee muita mitä muut saa etkä siihen että miten itse saisit sen? Energiaa ei ole rajattomasti ja juuri tämä kommenttisi kertoo sen ettet suuntaa sitä vähääkään oikein.

Ja lapsista, toiset haluaa lapsia toiset ei. Todennäköisesti itse et halua viittä, mutta sinun tulisi ymmärtää että sen joka viisi lasta saa, energia puolestaan kuluu niihin. Heillä sentään kuluu energia viiteen lapseen, sinulla muiden kadehtimiseen. Kummalla teistä jää käteen enemmän? No sitähän minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rouva on reilusti ylipainoinen ja hänellä on "oikeus" tehdä paljon lapsia. Luuli "saavansa hyvän elämän" tultuaan Suomeen.  Adoptiovanhemmat eivät ole köyhiä, mitä tuo on opiskellut?

Mulla on oikeudet, siinäpä asennetta. 

Etkö lukenut juttua? Adoption jälkeen hän päätyi lastenkotiin. Todella rankka lapsuus.

Niinpä. Perheen äiti asui ensin lapsena perheensä kanssa Kolumbiassa ulkona(!), sitten tuli 6-vuotiaana Suomeen adoptioperheeseen jossa elämä oli melkoista helvettiä, ja sieltä pelastuttuaan kasvoi aikuiseksi eri laitoksissa. Ja nyt sairastaa sydämen vajaatoimintaa, jonka takia työkyky on mennyt.

Ainakaan mulla ei ole sydäntä sanoa, että tämän perheen äidin olisi pitänyt toimia fiksummin. Rankka lapsuus on varmasti jättänyt jälkensä. 

Meinaat että rankka lapsuus on jonkinlainen vapaudut vankilasta -kortti, jonka jälkeen ei tarvitse otttaa mitään vastuuta mistään koskaan?

Missä se raja menee? Minä olen autisti ja minua on käytetty seksuaalisesti hyväksi teininä, tarkoittaako tämä nyt että voin lakata tekemästä järkeviä valintoja ja yhteiskunta ja av-raati vaan silittää päätä? Serkkuni sai antennijohdolla selkäänsä sen mitä isä äidin hakkaamiselta jouti antamaan, saako hänkin antaa firmansa ajautua konkurssiin ja yhteiskunta ja av-raati silittää päätä?

Vai koskeeko tämä kaikki kenties vain ei-suomalaisia?

Ihan riippumatta siitä, mitä lapsuudessa on tapahtunut, aikuinen oikeustoimikelpoinen ihminen on vastuussa itsestään ja omista valinnoistaan. Tämä yhteiskunta ei yksinkertaisesti VOI toimia sillä tavalla, että jos osaa esittää riittävän rankan nyyhkytarinan, kaikki annetaan anteeksi.

Varsinkin kun aina niistä hirvittävistä oloistakin joku ponnistaa pinnalle. Jopa huipulle.

Jälleen kerran: Ihmiset ovat luonteeltaan, taipumuksiltaan, mieltymyksiltään, arvoiltaan, puutteiltaan, kyvyiltään jne. E-R-I-L-A-I-S-I-A!

Miten uskomattoman tyhmä täytyy ihmisen olla, ettei näin yksinkertaista ja itsestään selvää asiaa tajua?

Minä kerron: S-A-A-P-A-S-T-A-K-I-N  T-Y-H-M-E-M-P-I. Sori.

Ahaa, eli vaikea lapsuus on vapaudut vankilasta -kortti silloin, kun taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat sopivia?

Voitko yksilöidä, millaiset taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat niitä, joiden takia ei tarvitse itse yrittää ottaa vastuuta mistään koskaan?

Olet siis vakavissasi sitä mieltä, että ankea lapsuus+sopivat taipumukset, mieltymykset ja arvot jne tekevät sen, että toisilla tässä yhteiskunnassa on pelkkiä oikeuksia, ei lainkaan velvollisuuksia?

Ja toisella taipumus-mieltymys-arvot jne-yhdistelmällä sitten on velvollisuuksiakin?

Ennen vanhaan ajateltiin, että naisten taipumukset, mieltymykset, arvot jne. ei oikein soveltuneet opiskeluun, palkkatyön tekoon (rahvaan naisia tietysti lukuunottamatta, mutta rahvaan miehikään ei pidetty oikein minään). Tästä seurasi sitten sinänsä täysin johdonmukaisesti se, että naiset (ja rahvas) eivät saaneet äänestää, koska jos taipumukset, mieltymykset jne. eivät sovellu vastuunottoon, ei ihmiselle tietenkään voida antaa äänestämisen kaltaista vastuunalaista oikeuttakaan.

Oikeuksien mukana tulee aina myös velvollisuuksia. Sori siitä, mutta niin se aikuisten maailmassa menee. Saat tehdä mitä haluat, mutta sinä, ja sinä yksin vastaat jokaisesta päätöksestäsi.

Ihan riippumatta taipumuksista, arvoista jne.

Jätitkö tarkoituksella pois ne puutteet kyvyt, lienevät arvoja ja mieltymyksia vahvemmat tekijät puhuttaessa opiskelusta tai työllistymisesä.

On melko yleinen harha kuvitella, että kaikki menestys ja hyvä elämässä on omaa ansiota vaikka sattumalla ja onnella on suurempi vaikutus. Joku onnistuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tapaamaan juuri oikeat ihmiset, pysymään terveenä jne, kun taas toinen on saanut kokea epäonnistumisia kerta toisensa jälkeen.

Ja on todella yleinen naurettava hölinä tämä että menestyjä on vain onnekas.

Ei ole. Hän on sitkeä. Nousee ja yrittää uudestaan, nousee ja yrittää.

On helppo nousta ja yrittää uudestaan ja uudestaan kun vierellä on tukijoita ja käytössä resursseja, jotka mahdollistaa nousemisen. Jonkun toisen voimat ja resurssit saattaa riittää vain yhteen yritykseen eikä nousemiseen saa apua.

Ihan kuule ihan yksin olen pungertanut aina.

Ja näytti noilla olevan enemmän tukijoukkoja kuin minulla, ei minulla vaan ole ilmaista kesämökkiä lainata mistään.

Ja jos kerran tietää että ei ole rahkeita mihinkään, MIKSI HELVETISSÄ VÄÄNTÄÄ VIISI LASTA?

Jos olet kesämökkiä vailla niin miksi et tee asioita niin että sen saisit? Miksi käytät energiasi siihen että osoittelee muita mitä muut saa etkä siihen että miten itse saisit sen? Energiaa ei ole rajattomasti ja juuri tämä kommenttisi kertoo sen ettet suuntaa sitä vähääkään oikein.

Ja lapsista, toiset haluaa lapsia toiset ei. Todennäköisesti itse et halua viittä, mutta sinun tulisi ymmärtää että sen joka viisi lasta saa, energia puolestaan kuluu niihin. Heillä sentään kuluu energia viiteen lapseen, sinulla muiden kadehtimiseen. Kummalla teistä jää käteen enemmän? No sitähän minäkin.

Vastasin väitteeseen ettei heillä olisi tukijoukkoja. Onhan heillä.

Vierailija kirjoitti:

Surullisena olen lukenut sivukaupalla mitä ilkeimpiä kommentteja. Mihin ihmeeseen on kadonnut ihmisyys ja inhimillisyys muita ihmisiä kohtaan.

Ihan kuin meidän suomalaisten henkinen evoluutio olisi ottanut reilusti takapakkia parina viime vuosikymmenenä kaikesta yhteiskunnan teknologisesta kehityksestä huolimatta, vai juuri sen takia?

Jokaisen kannattaisi muistaa viisaiden buddhalaisten munkkien ikiaikaiset opetukset, joiden mukaan Karman laki toimii aina ja erehtymättä. Lopussa jokainen äänen sanottu, kirjoitettu, ajateltu ja fyysisesti tehty teko ja sana puntaroidaan arvioitaessa seuraavaa sijoituspaikkaasi.

Sinun inhimillisyytesi katoaa suomalaisen köyhän kohdatessasi.

Yrität vielä syyllistää rankasti verotettuja suomalaisia siitä ettei laiteta näihin villisti sikiäviin elämän koululaisiin vieläkin enemmän rahaa. Mitä muuta tuo hyvin varusteltu perhe vielä tarvitse?! Buddhan voit tunkea pe ppuusi, villi sikiämien ilman tuloja ja muiden kuppaaminen on erittäin negatiivinen asia. 

Epäilen että joku hyysäreiden trolli-joukko taas asialla, sen verran tiuhaan tulee noita suomalaisia syyllistäviä ja muka tunteisiin vetoavia nyyhkyviestejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä parka on joutunut liemeen kun vaimo ei halua miettiä raha-asioita.

Siinä on äijäpolo lyönyt kätensä paskaan.

Niin - kukaan ei kuitenkaan pakottanut äijäpoloista hässimään työttömänä yhtäkään mukulaa lisää. Isältä ihan ekaksi piuhat poikki ✂️ #priorities

Jokaisella on omat ristinsä kannettavana, mutta eri asia kuka antaa niiden määrittää loppuelämänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rouva on reilusti ylipainoinen ja hänellä on "oikeus" tehdä paljon lapsia. Luuli "saavansa hyvän elämän" tultuaan Suomeen.  Adoptiovanhemmat eivät ole köyhiä, mitä tuo on opiskellut?

Mulla on oikeudet, siinäpä asennetta. 

Etkö lukenut juttua? Adoption jälkeen hän päätyi lastenkotiin. Todella rankka lapsuus.

Niinpä. Perheen äiti asui ensin lapsena perheensä kanssa Kolumbiassa ulkona(!), sitten tuli 6-vuotiaana Suomeen adoptioperheeseen jossa elämä oli melkoista helvettiä, ja sieltä pelastuttuaan kasvoi aikuiseksi eri laitoksissa. Ja nyt sairastaa sydämen vajaatoimintaa, jonka takia työkyky on mennyt.

Ainakaan mulla ei ole sydäntä sanoa, että tämän perheen äidin olisi pitänyt toimia fiksummin. Rankka lapsuus on varmasti jättänyt jälkensä. 

Meinaat että rankka lapsuus on jonkinlainen vapaudut vankilasta -kortti, jonka jälkeen ei tarvitse otttaa mitään vastuuta mistään koskaan?

Missä se raja menee? Minä olen autisti ja minua on käytetty seksuaalisesti hyväksi teininä, tarkoittaako tämä nyt että voin lakata tekemästä järkeviä valintoja ja yhteiskunta ja av-raati vaan silittää päätä? Serkkuni sai antennijohdolla selkäänsä sen mitä isä äidin hakkaamiselta jouti antamaan, saako hänkin antaa firmansa ajautua konkurssiin ja yhteiskunta ja av-raati silittää päätä?

Vai koskeeko tämä kaikki kenties vain ei-suomalaisia?

Ihan riippumatta siitä, mitä lapsuudessa on tapahtunut, aikuinen oikeustoimikelpoinen ihminen on vastuussa itsestään ja omista valinnoistaan. Tämä yhteiskunta ei yksinkertaisesti VOI toimia sillä tavalla, että jos osaa esittää riittävän rankan nyyhkytarinan, kaikki annetaan anteeksi.

Varsinkin kun aina niistä hirvittävistä oloistakin joku ponnistaa pinnalle. Jopa huipulle.

Jälleen kerran: Ihmiset ovat luonteeltaan, taipumuksiltaan, mieltymyksiltään, arvoiltaan, puutteiltaan, kyvyiltään jne. E-R-I-L-A-I-S-I-A!

Miten uskomattoman tyhmä täytyy ihmisen olla, ettei näin yksinkertaista ja itsestään selvää asiaa tajua?

Minä kerron: S-A-A-P-A-S-T-A-K-I-N  T-Y-H-M-E-M-P-I. Sori.

Ahaa, eli vaikea lapsuus on vapaudut vankilasta -kortti silloin, kun taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat sopivia?

Voitko yksilöidä, millaiset taipumukset, mieltymykset ja arvot jne ovat niitä, joiden takia ei tarvitse itse yrittää ottaa vastuuta mistään koskaan?

Olet siis vakavissasi sitä mieltä, että ankea lapsuus+sopivat taipumukset, mieltymykset ja arvot jne tekevät sen, että toisilla tässä yhteiskunnassa on pelkkiä oikeuksia, ei lainkaan velvollisuuksia?

Ja toisella taipumus-mieltymys-arvot jne-yhdistelmällä sitten on velvollisuuksiakin?

Ennen vanhaan ajateltiin, että naisten taipumukset, mieltymykset, arvot jne. ei oikein soveltuneet opiskeluun, palkkatyön tekoon (rahvaan naisia tietysti lukuunottamatta, mutta rahvaan miehikään ei pidetty oikein minään). Tästä seurasi sitten sinänsä täysin johdonmukaisesti se, että naiset (ja rahvas) eivät saaneet äänestää, koska jos taipumukset, mieltymykset jne. eivät sovellu vastuunottoon, ei ihmiselle tietenkään voida antaa äänestämisen kaltaista vastuunalaista oikeuttakaan.

Oikeuksien mukana tulee aina myös velvollisuuksia. Sori siitä, mutta niin se aikuisten maailmassa menee. Saat tehdä mitä haluat, mutta sinä, ja sinä yksin vastaat jokaisesta päätöksestäsi.

Ihan riippumatta taipumuksista, arvoista jne.

Jätitkö tarkoituksella pois ne puutteet kyvyt, lienevät arvoja ja mieltymyksia vahvemmat tekijät puhuttaessa opiskelusta tai työllistymisesä.

On melko yleinen harha kuvitella, että kaikki menestys ja hyvä elämässä on omaa ansiota vaikka sattumalla ja onnella on suurempi vaikutus. Joku onnistuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tapaamaan juuri oikeat ihmiset, pysymään terveenä jne, kun taas toinen on saanut kokea epäonnistumisia kerta toisensa jälkeen.

Ja on todella yleinen naurettava hölinä tämä että menestyjä on vain onnekas.

Ei ole. Hän on sitkeä. Nousee ja yrittää uudestaan, nousee ja yrittää.

On helppo nousta ja yrittää uudestaan ja uudestaan kun vierellä on tukijoita ja käytössä resursseja, jotka mahdollistaa nousemisen. Jonkun toisen voimat ja resurssit saattaa riittää vain yhteen yritykseen eikä nousemiseen saa apua.

Ihan kuule ihan yksin olen pungertanut aina.

Ja näytti noilla olevan enemmän tukijoukkoja kuin minulla, ei minulla vaan ole ilmaista kesämökkiä lainata mistään.

Ja jos kerran tietää että ei ole rahkeita mihinkään, MIKSI HELVETISSÄ VÄÄNTÄÄ VIISI LASTA?

Jos olet kesämökkiä vailla niin miksi et tee asioita niin että sen saisit? Miksi käytät energiasi siihen että osoittelee muita mitä muut saa etkä siihen että miten itse saisit sen? Energiaa ei ole rajattomasti ja juuri tämä kommenttisi kertoo sen ettet suuntaa sitä vähääkään oikein.

Ja lapsista, toiset haluaa lapsia toiset ei. Todennäköisesti itse et halua viittä, mutta sinun tulisi ymmärtää että sen joka viisi lasta saa, energia puolestaan kuluu niihin. Heillä sentään kuluu energia viiteen lapseen, sinulla muiden kadehtimiseen. Kummalla teistä jää käteen enemmän? No sitähän minäkin.

Miten niin "saa viisi lasta"? Hän on HANKKINUT NE EHDOIN TAHDOIN.

Enkä minä kadehdi paksua rumaa elättiä paskan vertaa. Inhoan tuollaisia!