Yle: Walhelmin perheen isä on välillä syömättä, jotta lapsille riittää ruokaa – mutta onko rivitalossa asuvalla perheellä sittenkään oikeutta puhua köyhyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

Kyllä meidän lapset puhuu lähtevänsä kouluun, siis yliopistolle.

Todella huvittavaa jos puhuisivat että ”lähden nyt opiskelemaan yliopistolle”

Koulutusta se on!

Ei tarvi mainostaa opiskelevansa lääkäriksi tai psykologiksi. Vaan aamulla/ päivällä lähdetään kouluun ja sanotaan heipat!

Teknillisellä korkeakoululla opiskelunsa suorittanut lähti aamulla kouluun. Ihan vain kouluun

Ihme pätemisen tarve vanhemmilla kun lapset ovat ihan yliopistolla.

Yksi ammattikoulun käynyt lapseni tienaa muuten enemmän kuin DI. Se siitä arvostuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

Kyllä meidän lapset puhuu lähtevänsä kouluun, siis yliopistolle.

Todella huvittavaa jos puhuisivat että ”lähden nyt opiskelemaan yliopistolle”

Koulutusta se on!

Ei tarvi mainostaa opiskelevansa lääkäriksi tai psykologiksi. Vaan aamulla/ päivällä lähdetään kouluun ja sanotaan heipat!

Teknillisellä korkeakoululla opiskelunsa suorittanut lähti aamulla kouluun. Ihan vain kouluun

Ihme pätemisen tarve vanhemmilla kun lapset ovat ihan yliopistolla.

Yksi ammattikoulun käynyt lapseni tienaa muuten enemmän kuin DI. Se siitä arvostuksesta.

Mitähän ihmeen sössötystä tämäkin on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

Kyllä meidän lapset puhuu lähtevänsä kouluun, siis yliopistolle.

Todella huvittavaa jos puhuisivat että ”lähden nyt opiskelemaan yliopistolle”

Koulutusta se on!

Ei tarvi mainostaa opiskelevansa lääkäriksi tai psykologiksi. Vaan aamulla/ päivällä lähdetään kouluun ja sanotaan heipat!

Teknillisellä korkeakoululla opiskelunsa suorittanut lähti aamulla kouluun. Ihan vain kouluun

Ihme pätemisen tarve vanhemmilla kun lapset ovat ihan yliopistolla.

Yksi ammattikoulun käynyt lapseni tienaa muuten enemmän kuin DI. Se siitä arvostuksesta.

Juuri näin. Koulu kuin koulu, tärkeintä on se mihin sillä pääsee.

Lapsistani yksi on akateeminen (ihan yliopistosta - psykasta jopa!!!!) ja 2 AMK. Tämä tienaa vähemmän kuin tuo jo valmis AMK vaikka ihan hyvässä positiossa onkin. 

se jonka lapsi on MUUALLA opiskelemassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

Kyllä meidän lapset puhuu lähtevänsä kouluun, siis yliopistolle.

Todella huvittavaa jos puhuisivat että ”lähden nyt opiskelemaan yliopistolle”

Koulutusta se on!

Ei tarvi mainostaa opiskelevansa lääkäriksi tai psykologiksi. Vaan aamulla/ päivällä lähdetään kouluun ja sanotaan heipat!

Teknillisellä korkeakoululla opiskelunsa suorittanut lähti aamulla kouluun. Ihan vain kouluun

Ihme pätemisen tarve vanhemmilla kun lapset ovat ihan yliopistolla.

Yksi ammattikoulun käynyt lapseni tienaa muuten enemmän kuin DI. Se siitä arvostuksesta.

Juuri näin. Koulu kuin koulu, tärkeintä on se mihin sillä pääsee.

Lapsistani yksi on akateeminen (ihan yliopistosta - psykasta jopa!!!!) ja 2 AMK. Tämä tienaa vähemmän kuin tuo jo valmis AMK vaikka ihan hyvässä positiossa onkin. 

se jonka lapsi on MUUALLA opiskelemassa

Niin, se joka väitti että Otaniemessä on AMK.

Ja jutun ydin oli se että väitettiin että Otaniemessä (jossa ei ole AMK:ta) opiskelija olisi joka päivä lähiopinnoissa kello 8-16 ja että matka Martinlaaksosta sinne kestäisi 1,5 h suuntaansa. Ei ole, eikä kestä.

Tämä ohjelma oli kyllä minulle todella silmiä avaava. Olen kasvanut perheessä, jossa raha-asioita ei osattu hoitaa. Isä osasi, mutta kuoli, minkä jälkeen äiti pisti sileäksi kaiken mitä perinnöksi jäi, eikä riittänytkään.

Meistä lapsista minä olen ainoa, joka olen onnistunut hankkimaan tutkinnon, omistusasunnon, perheen jne.

Muut elää sitä äitimme elämää, rahapulasta rahapulaan.

Vähät rahat tuhlataan eineksiin ja "piristyksiin" eli kaikkeen aivan turhaan krääsään.

Olen tapellut tämän rahankäytön opettamisesta lapsilleni jatkuvasti ja lopulta välit menivät poikki. Inhosin sitä että siskoni suhtautuvat tavaraan noin:

Tavaroita kohdellaan huolimattomasti ja kun hajoaa, selitetään vain että kaupasta saa uusia.

Koko ajan kannetaan sitä turhaa krääsää ja "piristetään" lapsia ja ostetaan sillä tavaralla heiltä rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

MUUALLA lukee tuossa, ei Otaniemessä.

Ihan samaa on AMKssa, ei kukaan lue sinun puolestasi tentteihin tai tee esseitä. Mutta on paljon enemmän ryhmätöitä ja käytännön projekteja. 

Niin lukee, mutta kun siinä lukee että muualla AMKssa eli väitetään että Otaniemessäkin olisi AMK.

Ne tentit, esseet ja tutkielmat on korkeakouluissa kyllä ihan eri tasoa kuin AMK:ssa.

Amk on korkeakoulu. Taidat olla aika yksinkertainen? Esseet, tehtävät ja työmäärä eivät eroa yliopistosta. Yliopistossa on enemmän opetusta, mutta myös laajemmat tentit. Sisältö on kuitenkin lähes sama ja samoja kirjoja käytetään, olipa kyseessä esim. tradenomi tai ktm.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ohjelma oli kyllä minulle todella silmiä avaava. Olen kasvanut perheessä, jossa raha-asioita ei osattu hoitaa. Isä osasi, mutta kuoli, minkä jälkeen äiti pisti sileäksi kaiken mitä perinnöksi jäi, eikä riittänytkään.

Meistä lapsista minä olen ainoa, joka olen onnistunut hankkimaan tutkinnon, omistusasunnon, perheen jne.

Muut elää sitä äitimme elämää, rahapulasta rahapulaan.

Vähät rahat tuhlataan eineksiin ja "piristyksiin" eli kaikkeen aivan turhaan krääsään.

Olen tapellut tämän rahankäytön opettamisesta lapsilleni jatkuvasti ja lopulta välit menivät poikki. Inhosin sitä että siskoni suhtautuvat tavaraan noin:

Tavaroita kohdellaan huolimattomasti ja kun hajoaa, selitetään vain että kaupasta saa uusia.

Koko ajan kannetaan sitä turhaa krääsää ja "piristetään" lapsia ja ostetaan sillä tavaralla heiltä rakkautta.

Tuttua. Ja heille kaikki on "pikkusummia", ihan olematonta säästää muutamaa euroa viikossa (no oikeasti tuhlailevat paljon enemmän kuin muutama euro). Vaikka sitten pitäisi jonkun olla nälässä, mikä ongelma kyllä ratkeaisi jo silla pikkusummallakin. Kuten joku tuolla sanoi, muovikassin hinnalla saa makaronipaketin, eikä enää tarvitsisi kärsiä nälkää. Mutta ei, he eivät vaan tajua millaisia summia kertyy niistä "pikku piristyksistä".

Ja lapset oppivat saman valittamisen ja avuttomuuden mallin, se pistää vihaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

MUUALLA lukee tuossa, ei Otaniemessä.

Ihan samaa on AMKssa, ei kukaan lue sinun puolestasi tentteihin tai tee esseitä. Mutta on paljon enemmän ryhmätöitä ja käytännön projekteja. 

Niin lukee, mutta kun siinä lukee että muualla AMKssa eli väitetään että Otaniemessäkin olisi AMK.

Ne tentit, esseet ja tutkielmat on korkeakouluissa kyllä ihan eri tasoa kuin AMK:ssa.

Amk on korkeakoulu. Taidat olla aika yksinkertainen? Esseet, tehtävät ja työmäärä eivät eroa yliopistosta. Yliopistossa on enemmän opetusta, mutta myös laajemmat tentit. Sisältö on kuitenkin lähes sama ja samoja kirjoja käytetään, olipa kyseessä esim. tradenomi tai ktm.

Se on entinen opisto ja kuten täälläkin selvisi, opetustyyli on erilainen kuin korkeakouluissa.

Otaniemessä opiskeleva ei opiskele 8-16 päiviä lähinä.

t. DIn vaimo ja kahden teekkarin äiti

Täällä ei monikaan tiedä köyhyydestä mitään. Minä tiedän, olen kokenut.Eikä se ole tätä että ei ole vara mennä Särkanniemeen ,vaan mökille. Se on kun jakaa 200 grm jauhelihaa kymmenen hengen aterialle, kun kutoo, leipoo ja laittaa itse kaikki omasta takaa.

Se on 3 cm jäätä ikkunassa talvella lämmön puutteessa, se on kauraryynit iltapalaksi ,kun ruoka loppui kesken, se on hanttitöitä tsupparina 10 vuotiaana kesällä, että voi saada taskurahaa. 

Perityt vaatteet, ei milloinkaan vietetä syntymäpäiviä, herkut toivomuslistalla. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei monikaan tiedä köyhyydestä mitään. Minä tiedän, olen kokenut.Eikä se ole tätä että ei ole vara mennä Särkanniemeen ,vaan mökille. Se on kun jakaa 200 grm jauhelihaa kymmenen hengen aterialle, kun kutoo, leipoo ja laittaa itse kaikki omasta takaa.

Se on 3 cm jäätä ikkunassa talvella lämmön puutteessa, se on kauraryynit iltapalaksi ,kun ruoka loppui kesken, se on hanttitöitä tsupparina 10 vuotiaana kesällä, että voi saada taskurahaa. 

Perityt vaatteet, ei milloinkaan vietetä syntymäpäiviä, herkut toivomuslistalla. 

Suurin osa ketjun kirjoittajista tietää köyhyydestä paljon ja osa kaiken.

Tämä Walhelmin klaani ei tiedä, eikä toimittaja, mitä ihmettelen kaikkein eniten. Miten joku kehtaa suoltaa tällaista suopaa verovaroilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

MUUALLA lukee tuossa, ei Otaniemessä.

Ihan samaa on AMKssa, ei kukaan lue sinun puolestasi tentteihin tai tee esseitä. Mutta on paljon enemmän ryhmätöitä ja käytännön projekteja. 

Niin lukee, mutta kun siinä lukee että muualla AMKssa eli väitetään että Otaniemessäkin olisi AMK.

Ne tentit, esseet ja tutkielmat on korkeakouluissa kyllä ihan eri tasoa kuin AMK:ssa.

Amk on korkeakoulu. Taidat olla aika yksinkertainen? Esseet, tehtävät ja työmäärä eivät eroa yliopistosta. Yliopistossa on enemmän opetusta, mutta myös laajemmat tentit. Sisältö on kuitenkin lähes sama ja samoja kirjoja käytetään, olipa kyseessä esim. tradenomi tai ktm.

Se on entinen opisto ja kuten täälläkin selvisi, opetustyyli on erilainen kuin korkeakouluissa.

Otaniemessä opiskeleva ei opiskele 8-16 päiviä lähinä.

t. DIn vaimo ja kahden teekkarin äiti

Ei ne päivät mitään säännöllisiä 8-16 ole vaan luentoja saattaa olla täyden päivän verran. Sehän riippuu päivästä. Joinain päivinä vaikka 11-19 välillä

Kiva jos yliopistossa pääsee vähemmällä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

MUUALLA lukee tuossa, ei Otaniemessä.

Ihan samaa on AMKssa, ei kukaan lue sinun puolestasi tentteihin tai tee esseitä. Mutta on paljon enemmän ryhmätöitä ja käytännön projekteja. 

Niin lukee, mutta kun siinä lukee että muualla AMKssa eli väitetään että Otaniemessäkin olisi AMK.

Ne tentit, esseet ja tutkielmat on korkeakouluissa kyllä ihan eri tasoa kuin AMK:ssa.

Amk on korkeakoulu. Taidat olla aika yksinkertainen? Esseet, tehtävät ja työmäärä eivät eroa yliopistosta. Yliopistossa on enemmän opetusta, mutta myös laajemmat tentit. Sisältö on kuitenkin lähes sama ja samoja kirjoja käytetään, olipa kyseessä esim. tradenomi tai ktm.

Se on entinen opisto ja kuten täälläkin selvisi, opetustyyli on erilainen kuin korkeakouluissa.

Otaniemessä opiskeleva ei opiskele 8-16 päiviä lähinä.

t. DIn vaimo ja kahden teekkarin äiti

Ei ole. Opistot pääasiassa lakkautettiin. Opistot olivat lähinnä ammattikoulua. Vaativuustaso ja tietosisältö aivan eri. Amk:ssa tehdään paljon esseitä ja raportteja, ja etsitään tietoa itse laaja-alaisesti. Opinnäytetyö on usein laajempi kuin kandityö. Opinnot kestävät 3,5-4 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

MUUALLA lukee tuossa, ei Otaniemessä.

Ihan samaa on AMKssa, ei kukaan lue sinun puolestasi tentteihin tai tee esseitä. Mutta on paljon enemmän ryhmätöitä ja käytännön projekteja. 

Niin lukee, mutta kun siinä lukee että muualla AMKssa eli väitetään että Otaniemessäkin olisi AMK.

Ne tentit, esseet ja tutkielmat on korkeakouluissa kyllä ihan eri tasoa kuin AMK:ssa.

Amk on korkeakoulu. Taidat olla aika yksinkertainen? Esseet, tehtävät ja työmäärä eivät eroa yliopistosta. Yliopistossa on enemmän opetusta, mutta myös laajemmat tentit. Sisältö on kuitenkin lähes sama ja samoja kirjoja käytetään, olipa kyseessä esim. tradenomi tai ktm.

Se on entinen opisto ja kuten täälläkin selvisi, opetustyyli on erilainen kuin korkeakouluissa.

Otaniemessä opiskeleva ei opiskele 8-16 päiviä lähinä.

t. DIn vaimo ja kahden teekkarin äiti

Ei ne päivät mitään säännöllisiä 8-16 ole vaan luentoja saattaa olla täyden päivän verran. Sehän riippuu päivästä. Joinain päivinä vaikka 11-19 välillä

Kiva jos yliopistossa pääsee vähemmällä

En tiedä mistä puhut, mutta toistan nyt vielä 15. kerran. Otaniemessä ei opiskella joka päivä 8-16 päiviä, eikä sinne kuljeta Martinlaaksosta matkoja 3 tuntia päivässä.

Opiskelu on vaativaa, mitään koulunkäyntiä se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei monikaan tiedä köyhyydestä mitään. Minä tiedän, olen kokenut.Eikä se ole tätä että ei ole vara mennä Särkanniemeen ,vaan mökille. Se on kun jakaa 200 grm jauhelihaa kymmenen hengen aterialle, kun kutoo, leipoo ja laittaa itse kaikki omasta takaa.

Se on 3 cm jäätä ikkunassa talvella lämmön puutteessa, se on kauraryynit iltapalaksi ,kun ruoka loppui kesken, se on hanttitöitä tsupparina 10 vuotiaana kesällä, että voi saada taskurahaa. 

Perityt vaatteet, ei milloinkaan vietetä syntymäpäiviä, herkut toivomuslistalla. 

Suurin osa ketjun kirjoittajista tietää köyhyydestä paljon ja osa kaiken.

Tämä Walhelmin klaani ei tiedä, eikä toimittaja, mitä ihmettelen kaikkein eniten. Miten joku kehtaa suoltaa tällaista suopaa verovaroilla?

Niinpä. Jokainen joka on opiskellut ilman vanhempien tukea, tietää kyllä ihan erilaisesta köyhyydestä kuin tuon perheen "köyhyys".

Tukien ei vaan pitäisi mahdollistaa tuollaista makoilua ja mässäämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

MUUALLA lukee tuossa, ei Otaniemessä.

Ihan samaa on AMKssa, ei kukaan lue sinun puolestasi tentteihin tai tee esseitä. Mutta on paljon enemmän ryhmätöitä ja käytännön projekteja. 

Niin lukee, mutta kun siinä lukee että muualla AMKssa eli väitetään että Otaniemessäkin olisi AMK.

Ne tentit, esseet ja tutkielmat on korkeakouluissa kyllä ihan eri tasoa kuin AMK:ssa.

Amk on korkeakoulu. Taidat olla aika yksinkertainen? Esseet, tehtävät ja työmäärä eivät eroa yliopistosta. Yliopistossa on enemmän opetusta, mutta myös laajemmat tentit. Sisältö on kuitenkin lähes sama ja samoja kirjoja käytetään, olipa kyseessä esim. tradenomi tai ktm.

Se on entinen opisto ja kuten täälläkin selvisi, opetustyyli on erilainen kuin korkeakouluissa.

Otaniemessä opiskeleva ei opiskele 8-16 päiviä lähinä.

t. DIn vaimo ja kahden teekkarin äiti

Ei ne päivät mitään säännöllisiä 8-16 ole vaan luentoja saattaa olla täyden päivän verran. Sehän riippuu päivästä. Joinain päivinä vaikka 11-19 välillä

Kiva jos yliopistossa pääsee vähemmällä

En tiedä mistä puhut, mutta toistan nyt vielä 15. kerran. Otaniemessä ei opiskella joka päivä 8-16 päiviä, eikä sinne kuljeta Martinlaaksosta matkoja 3 tuntia päivässä.

Opiskelu on vaativaa, mitään koulunkäyntiä se ei ole.

Menisit muualle jankkaamaan sitä amistasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämänhallintahan noilla on hukassa. Isä on it-alalla työttömänä. Miten sekään on edes mahdollista, kun alalla on huutava työvoimapula ja mahdollisuus tehdä etätöitäkin, niin ettei edes asuinpaikan pitäisi olla este. Ovat antaneet periksi. Sellaisia ei voi mikään yhteiskunta auttaa. Itse täällä pitää asiansa hoitaa.

IT-alalla työttömänä olevalla on usein burnout.

Ei, vaan jotain mielenterveysongelmia.

Burn out on mt ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että tässä köyhyys keskustelussa merkittävintä on se näköalattomuus ja kykyjen puute päästä pois pohjalta. Myös mielenterveys ja turvaverkot näyttelevät isoa osaa.

Minä olin kerran tosi pohjalla, mutta mielenterveys ja muu terveys tallella. Oli myös toive paremmasta tulevasta, koska minulla oli hyvä opiskelupaikka. Mutta voin sanoa että olimme absoluuttisesti köyhiä, kun asuin eron jälkeen kahden lapseni kanssa 21m2 neliön yksiössä. Se oli ainoa, mihin mulla oli varaa. Tuloni olivat asumistuki 570e, palkka 800e ja opintolaina 650e sekä yksi lapsilisä. Koska olin valinnut sen yhden huoneen meille kodiksi, jäi rahaa vähän yli ja parissa vuodessa määrätietoisella työllä olin päässyt siitä koulusta pois. Minulla oli kuitenkin paljon suojaavia tekijöitä, kuten välittävä perhe ja ystäviä, opiskelupaikka sekä kyky tehdä mitä vaan töitä. Kaikilla ei näitä ole! Voin kuvitella, että tuossa olisi aika nopeaan luovuttanut mikäli tulevassa ei olisi ollut mitään valoa.

2020e/kk on kyllä tosi kaukana absoluuttisesta köyhyydestä, itseasiassa itse saan tuon verran käteen kuukaudessa ja koen olevani keskituloinen.

Ei kannattaisi asua niin kalliilla paikkakunnalla, että tuolla summalla on varaa vain yksiöön.

Jokainen voi ottaa elämiseensä opiskelijoiden tavoin lainaa jos tulot jää muuten 1350 euroon kuukaudessa. Kirjoittajalla oli hyvä opiskelupaikka eli pakko asua opiskelupaikka kunnalla. Eikä petämetsissä halvalla. Etua tästä tietysti on siinä, että yleensä myös näillä isommissa opiskelukaupungeissa on myös tilapäisiä töitä tarjolla opiskelun oheen.

Hyvin moni on ottanutkin, meilläkin on maksettu molempien vanhempien asuntovelat - eikä ole ollut myöskään mitään "suojaavaa lapsuudenperhettä" kummallakaan.

Pk-seudullakin on kyllä mahdollisuus valita kalliin ja halvan asunnon välillä. Muuttaa vaikka Martinlaaksoon tms niin on halvempi asunto.

Toisaalta sitten esim yliopistolle sieltä tulee matkaa ja suoraa yhteyttä julkisilla ei ole. Matkustamiseen kuluu aikaa ja rahaa. Toisaalta taas täytyy huomioida myös lasten hoitopaikat ja koulu sekä se missä Lasten isä asuu.

Sieltä kulkee juna ja yliopistolle pääsee jopa nopeammin kuin esimerkiksi Ullanlinnasta tai Munkkiniemestä.

Siellä on päivähoito ja koulu ja se lasten isäkin voi muuttaa lähemmäs.

Aivan. Ensiksi on päästävä sinne juna-asemalle. Sitten junalla keskustaan ja siitä sitten kolmannella yhteydellä eteenpäin. Mitä reittiä duosittelisit esim. Martinlaakso -viikin kampus tai Martinlaakso-Otaniemi.

Siinäpä visainen kysymys mammoille:)

Vielä kun ottaa huomioon sen että matkaan saattaa mennä 1,5h suuntaansa, siihen 8h opiskelua ja päivähoito on kuitenkin useimmissa tarhoissa vain 7-17. Itse sain joka päivä haukut kun ehdin päiväkotiin vasta 17.15, uhattiin huostaanotolla yms (siihen aikaan päiväkodista saatettiin em syystä viedä lapsi lastenkotiin ja viikon kuluttua sai kotiin takaisin)

Kyseiseen matkaan ei mitenkään pysty käyttämään 1,5 tuntia suuntaansa, kun sieltä Martinlaaksosta pääsee Otaniemeen suoralla bussilla ja vaikka jostain syystä haluaisi mennä junalla, sekään ei vie kuin 50 minsaa, mikä on erittäin vähän pk-seudulla työmatkaan.

Ja hyvin hyvin harvoin ne korkeakouluopiskelijoiden lähiopinnot on luokkaa 8-16, varsinkaan jossain Aalto-yliopistossa.

Ette viitsisi lässyttää hölmöjä.

Tyttäreni ei ole Aalto-yliopistossa vaan muualla AMKssa ja kyllä hänellä on paljonkin täysiä päiviä, jopa ilta- ja viikonloppuprojekteja. Ehkä yiiopistossa on kevyempää

Onko Otaniemessä joku AMK?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on runsaasti itsenäistä opiskelua. Tentteihin luetaan itse ja kirjoitelmat kirjoitetaan itse.

Ne ei ole kouluja kuten AMK.

MUUALLA lukee tuossa, ei Otaniemessä.

Ihan samaa on AMKssa, ei kukaan lue sinun puolestasi tentteihin tai tee esseitä. Mutta on paljon enemmän ryhmätöitä ja käytännön projekteja. 

Niin lukee, mutta kun siinä lukee että muualla AMKssa eli väitetään että Otaniemessäkin olisi AMK.

Ne tentit, esseet ja tutkielmat on korkeakouluissa kyllä ihan eri tasoa kuin AMK:ssa.

Amk on korkeakoulu. Taidat olla aika yksinkertainen? Esseet, tehtävät ja työmäärä eivät eroa yliopistosta. Yliopistossa on enemmän opetusta, mutta myös laajemmat tentit. Sisältö on kuitenkin lähes sama ja samoja kirjoja käytetään, olipa kyseessä esim. tradenomi tai ktm.

Se on entinen opisto ja kuten täälläkin selvisi, opetustyyli on erilainen kuin korkeakouluissa.

Otaniemessä opiskeleva ei opiskele 8-16 päiviä lähinä.

t. DIn vaimo ja kahden teekkarin äiti

Ei ne päivät mitään säännöllisiä 8-16 ole vaan luentoja saattaa olla täyden päivän verran. Sehän riippuu päivästä. Joinain päivinä vaikka 11-19 välillä

Kiva jos yliopistossa pääsee vähemmällä

En tiedä mistä puhut, mutta toistan nyt vielä 15. kerran. Otaniemessä ei opiskella joka päivä 8-16 päiviä, eikä sinne kuljeta Martinlaaksosta matkoja 3 tuntia päivässä.

Opiskelu on vaativaa, mitään koulunkäyntiä se ei ole.

Menisit muualle jankkaamaan sitä amistasi. 

En ole jankuttanut amiksesta sanaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämänhallintahan noilla on hukassa. Isä on it-alalla työttömänä. Miten sekään on edes mahdollista, kun alalla on huutava työvoimapula ja mahdollisuus tehdä etätöitäkin, niin ettei edes asuinpaikan pitäisi olla este. Ovat antaneet periksi. Sellaisia ei voi mikään yhteiskunta auttaa. Itse täällä pitää asiansa hoitaa.

IT-alalla työttömänä olevalla on usein burnout.

Ei, vaan jotain mielenterveysongelmia.

Burn out on mt ongelma.

Mistä on palanut loppuun, kun ei ole käynyt 12 vuoteen töissä? Lapsiinko? No miksi niitä on sitten pitänyt tehdä noin monta?

Voi toi perheen rahatillanekin lyödä semmoisen stressin että ei kykene aina syömään. Isä tuntee enemmän vastuuta tilanteesta koska ollut se joka hoitanut perheen laskut jne. Myös vammasen lapsen saanti lisää riskiä masentua.

Paikkakunnan kirkko, seurakunta vois hyvinkin auttaa ruoka avulla.

Ei pidä myöskään unohtaa että työttömäksi joutuminen, syystä tai toisessa, voi lyödä päälle kriisireaktion.

Voihan ton perheen varmasti löytää googlettamallakin, ja itse privaatisti, anonyymista laittaa apua.

Vierailija kirjoitti:

Voi toi perheen rahatillanekin lyödä semmoisen stressin että ei kykene aina syömään. Isä tuntee enemmän vastuuta tilanteesta koska ollut se joka hoitanut perheen laskut jne. Myös vammasen lapsen saanti lisää riskiä masentua.

Paikkakunnan kirkko, seurakunta vois hyvinkin auttaa ruoka avulla.

Ei pidä myöskään unohtaa että työttömäksi joutuminen, syystä tai toisessa, voi lyödä päälle kriisireaktion.

Voihan ton perheen varmasti löytää googlettamallakin, ja itse privaatisti, anonyymista laittaa apua.

11 vuoden kriisireaktio mutta sellainen ettei se estä neljää raskautumista kuitenkaan?

Nuohan on kinunnut ja kerjännyt joka puolelta ihan sujuvasti.