Lihottaviin ruokiin varoitustarrat ja kalliimpi hinta. Hahhaa, olen ajanut tätä asiaa palstalla!
Olen pari kertaa tehnyt aloituksen, että esim. sipsien pitäisi maksaa enemmän, jotta ihmiset eivät niin helposti ostaisi niitä. Ja nyt on tapahtumassa se ja tulossa jopa varoitustarrat!
Mitä mieltä?
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota ja syövät kohtuudella rasvaisia tuotteita. Pitääkö kaikkien nyt ostaa light tuotteita ja hiilihydraatteja kun hinnat nousevat? Epäreilua. Ruoka on jo entuudestaan tosi kallista.
Mun lapsuudessa ruoka oli yksinkertaisempaa. Kaupat eivät olleet täynnä hyllymetreittäin turhia välipala tuotteita ja majoneesia pursuavia leipiä sekä suuria paistopisteitä. Kyllä valikoimatkin on menneet kovasti epäterveelliseen suuntaan koko 2000 luvun.
(Den hemlige kocken) on Mats-Eric Nilssonin tietoteos. Kirjassa Nilson arvostelee elintarviketeollisuutta muun muassa runsaasta lisäaineiden ja aromien käytöstä sekä kuluttajien johtamisesta harhaan.
"Nykykuluttajat vaativat tuotteita, joiden rasvapitoisuus on alhainen. Valmistajat puolestaan haluavat aineita, jotka ovat rasvaa halvempia." Nilsson painottaa sitä, ettei näitä kevyttuotteita voida valmistaa ilman huomattavaa määrää lisäaineita verrattuna alkuperäiseen tuotteeseen. Se, että valmistaja käyttää halvempia raaka-aineita, ei kuitenkaan tee tuotteista halvempia, vaan yleensä päinvastoin hinnakkaampia.
Kyse on rahasta ja katteista. Markkinavoimista. "Kevyt"tuotteilla ja korvaamalla lisäaineilla oikeita raaka-aineita tahotaan enemmän rahaa. Tyhjästä maksetaan hyviä katteita ja ihmisiä vedetään höplästä. Halpaa huonoa rasvaa ja glukoosifruktoosisiirappia kaikenmaailman aromikemikaaleilla höystettynä.
Ei ole terveyden kanssa missään tekemisissä. Terveyden kannalta parhaita ovat tuotteet, joissa ei ole pitkää tuoteselostetta. Niitä oikeita, normaaleja ruoka-aineita.
Tärkeintä ruuassa on että siitä saa energiaa.
Pitäisikö siis ruuan hintaa nostaa että ihmiset söisivät vähemmän. LOL
Sipseissä on enemmän kuitua kuin leivässä, erinomainen rasvakoostumus, olematon sokeripitoisuus ja niukasti suolaa energiasisältöönsä nähden.
Voisiko joku lankyttävä alapeukuttaja perustella länkytyksensä.
Ne ovat niin hyviä että väjakki syö niitä liikaa?
Tarrat ovat hyvä alku, mutta sitä tulisi jatkaa lihottavien ja ravintosisällöltään olemattomien tuotteiden verotusta nostamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota ja syövät kohtuudella rasvaisia tuotteita. Pitääkö kaikkien nyt ostaa light tuotteita ja hiilihydraatteja kun hinnat nousevat? Epäreilua. Ruoka on jo entuudestaan tosi kallista.
Mun lapsuudessa ruoka oli yksinkertaisempaa. Kaupat eivät olleet täynnä hyllymetreittäin turhia välipala tuotteita ja majoneesia pursuavia leipiä sekä suuria paistopisteitä. Kyllä valikoimatkin on menneet kovasti epäterveelliseen suuntaan koko 2000 luvun.
(Den hemlige kocken) on Mats-Eric Nilssonin tietoteos. Kirjassa Nilson arvostelee elintarviketeollisuutta muun muassa runsaasta lisäaineiden ja aromien käytöstä sekä kuluttajien johtamisesta harhaan.
"Nykykuluttajat vaativat tuotteita, joiden rasvapitoisuus on alhainen. Valmistajat puolestaan haluavat aineita, jotka ovat rasvaa halvempia." Nilsson painottaa sitä, ettei näitä kevyttuotteita voida valmistaa ilman huomattavaa määrää lisäaineita verrattuna alkuperäiseen tuotteeseen. Se, että valmistaja käyttää halvempia raaka-aineita, ei kuitenkaan tee tuotteista halvempia, vaan yleensä päinvastoin hinnakkaampia.
Kyse on rahasta ja katteista. Markkinavoimista. "Kevyt"tuotteilla ja korvaamalla lisäaineilla oikeita raaka-aineita tahotaan enemmän rahaa. Tyhjästä maksetaan hyviä katteita ja ihmisiä vedetään höplästä. Halpaa huonoa rasvaa ja glukoosifruktoosisiirappia kaikenmaailman aromikemikaaleilla höystettynä.
Ei ole terveyden kanssa missään tekemisissä. Terveyden kannalta parhaita ovat tuotteet, joissa ei ole pitkää tuoteselostetta. Niitä oikeita, normaaleja ruoka-aineita.
Tämä! Ja sellaiset tuotteet, joiden sisältämät ainesosat voi silmämääräisesti tunnistaa ja nimetä.
Kuten vaikka peruna.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kauaa, kun väitettiin, että suomalaiset syö liikaa proteiinia ja nyt halutaan verottaa rasvaa ja sokereita. Verotuloja miljardi vuodessa. Terveydestä ei edelleenkään ole kyse, vaan tarvitaan rahaa Etelä-Euroopan talouksien elvyttämiseen. Sannan neuvottelema historiallisen huono EU:n elvytyspaketti tulee kalliiksi.
Suomi saa elpymisrahastosta 2,7 miljardia 2 vuoden sisällä talouden kasvua varten. Suomi maksaa 6,6 miljardia 30 vuoden aikana korottenuna jäsenmaksuna, ja maksu alkaa v 2028.
Se tulee siis maksamaan jokaiselle työikäiselle suomalaiselle 3 euroa kuukaudessa.
Samalla Suomen perusjäsenmaksu kasvaa 4% kun kaikilla muilla EU-mailla (myös "nuukalla nelikolla") se kasvaa 10%: tämä kasvu johtuu tietenkin Brexitistä.
Suomi saa EU:n sisämarkkinoiden elpyessä yli 10 miljardia euroa vuodessa hyötyä, mikäli nämä markkinat pysyvät pystyssä tukipaketin ja sen herättämän vakauden ansiosta.
Nämä hyödyt korvaavat moninkertaisesti nuo korotetut maksut, etenkin kun niihin on ehkä tulossa isojen digijättien ja muovin haittaverot sekä hiilitullit.
Nämä eivät siis kohdistu kansalaisiin vaan isoihin globaaleihin firmoihin, näistä päätetään erikseen eduskunnassa jos näitä EU:sta ehdotetaan, ja näiden ansioista saattaa nuo velan takaisinmaksut jäädä hyvinkin pieniksi per valtio.
Miksei alkohoolipulloihin laiteta varoitustarraa?
Kyllä paksu ja suonikas rasvaliha kuuluu normaalisti tavallisen ihmisen ruokavalioon.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paksu ja suonikas rasvaliha kuuluu normaalisti tavallisen ihmisen ruokavalioon.
Omnomnomnom...sellainen jossa on karvoja puoleen varteen!
Vierailija kirjoitti:
Tuo kasvisten ja hedelmien nollavero olisi mahtavaa, näin myös köyhemmillä olisi paremmin varaa ostaa tuoreita kasviksia. Terveellinen ruoka kuten juuri kotimaiset kasvikset ei saisi maksaa epäterveellistä enemmän (kuuden euron kotimainen kurkkukilo!) joten hyvin tervetullut uudistus.
Olisihan se, mutta tässähän ei ole tarkoitus LASKEA minkään ruuan hintaa, vaan ainoastaan NOSTAA osan hintaa. Voidaan kyllä puhua hienosti nollaverosta, mutta jos tämä tulisi, niin katsokaapas vain, ei tomaatti ole sen halvempaa, vaan veroale jää kauppiaan taskuun.
Hampurilaispaikkojen ja grillikioskien seinille huutavat varoituskyltit. Hinta potenssiin kuus. Sitten on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ostokäyttäytymistäni ohjaa hinta ja olen jo kauan ollut sitä mieltä, että hinnoittelu pitäisi mennä kuten tuossa ehdotetaan. Jos suklaalevy maksaisi kympin, niin miettisin kahteen kertaan sen ostamista.
Olen ylipainoinen ja minulla on diabetes. Sain juuri diabetes-liitos esitteen, jossa neuvottiin käyttämään mieluummin 7% kuin 17% jauhelihaa ja kevytjuustoa rasvaisen sijaan. Nuo suositellut tuotteet ovat paljon kalliimpia.
Diabeteshoitaja kyseli, että katsonko tuoteselostetta tai sydänmerkkiä. En katso, koska minulla ei ole varaa semmoiseen. Katson vain hintaa ja ostan aina tuoteryhmän halvimman tuotteen.
Jostain syystä nyt joka käänteessä käsketään syömään maustamatonta jugurttia. Siihen voi lisätä marjoja. Maustettu jugurtti maksaa saman verran kuin maustamaton. Minkä ihmeen vuoksi ostaisin maustamatonta ja siihen päälle vielä marjat? Kallis ratkaisu. Ja en, en todellakaan mene itse poimimaan marjoja. Miksi menisin, kun saan ne samaan hintaan siinä maustetussa versiossa?
Ettei tarvitse enää ihmetellä, tässä maustetun ja maustamattoman jogurtin ero:
Valio hedelmäinen jogurtti 150 g vadelma laktoositon
Ainesosat: Pastöroitu MAITO ja KERMA, vadelma 24 %, sokeri, vesi, MAITOJAUHE, muunnettu maissitärkkelys, sakeuttamisaineet (pektiini, johanneksenleipäpuujauhe), aromit, porkkanatiiviste, väri (karmiinit), hapate.
sokeria 12 g/100 g
Valio A+ luonnonjogurtti 150 g laktoositon
Ainesosat: Pastöroitu MAITO, hapate ja D-vitamiini.
sokeria 4,1 g/100 g
Maustamattomaan jogurttiin voit lisätä vaikka 100 g mansikoita, etkä silti saisi yhtä paljon sokeria kuin maustetusta jogurtista.
Mutta ne mansikat MAKSAA erikseen. Se on tässä oleellista.
Sen vuoksi tuon maustamattoman jugurtin pitäisi olla oleellisesti halvempaa.
Enkä ylipäänsä ostaisi mitään kalliita Valion jugurtteja vaan halvinta Rainbowta/kotimaista vai minkä merkin alla ne kulkeekaan.
Merkkituotteet ja tuoteselosteet on rikkaita varten.
Jos hinta on tärkein niin Prismassa halvimmat pakastemarjat on Rainbown mansikat 500 g pussissa, hinta 1,85€. Rainbown vastaavassa maustetussa jogurtissa on vain 5 % marjaa, eli koko 150 g purkissa sitä on 7,5 g. Punnitsin huvikseni yhden keskikokoisen pakastemansikan = 20 g. Et siis saa siitä purkista edes puolikasta. Lisäämällä kokonaisen mansikan maustamattomaan jogurttiin, hintaa tulisi huimat 0,074€ per annos.
Joka tapauksessa:
Maustamaton jugurtti 0,98€+ mansikat 1,85€= 2,83€
Maustettu jugurtti = 0,98€.
Ei niitä mansikoita voi ostaa yksitellen ja tuossa marjat maksavat melkein tuplaten sen minkä pelkkä jugurtti. Lisäksi on pakko ostaa kotimaisia marjoja, jotka paljon kalliimpia, koska marjoja ei kuumenneta. Tai voihan ne kuumentaa mutta miten kuumennetut marjat sopinevat jugurttiin.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä ruuassa on että siitä saa energiaa.
Pitäisikö siis ruuan hintaa nostaa että ihmiset söisivät vähemmän. LOL
Sipseissä on enemmän kuitua kuin leivässä, erinomainen rasvakoostumus, olematon sokeripitoisuus ja niukasti suolaa energiasisältöönsä nähden.
Voisiko joku lankyttävä alapeukuttaja perustella länkytyksensä.
Ne ovat niin hyviä että väjakki syö niitä liikaa?
Se rasvan laatu ei taatusti ole hyvä ainakaan sen jälkeen kun se on kuumennettu lähes 200 asteiseksi. Niin kuumassa kypsentäminen myös tuhoo kaikki perunan vähäiset mikroravinteet. Sipsit on enimmäkseen tärkkelystä, ja tärkkelys on käytännössä myös sokeria, vaikka ei maistukaan makealta. Kuitua ei löydy sipseistä enemmän kuin leivästä. Sipseissä sitä on n. 4 g/100 g, ja esim. ruisleivissä sitä on n. 10-14 g. Ehkä johonkin pullamössöleipiin verrattuna sitä voi olla suunnilleen saman verran, mutta en pitäisi niitäkään terveystuotteina.
Vierailija kirjoitti:
Miksei alkohoolipulloihin laiteta varoitustarraa?
Joissakin pulloissa taitaa kyllä ollakin (varoitus ettei raskaana ollessa pidä juoda, ja ettei päihtyneenä saa autoa ajella, ja "drink responsibly"), mutta ei mitenkään yleisesti etenkään suomalaisissa alkoholituotteissa..
Itse olen lääkärin mukaan lievästi ylipainoinen. Miksi meiltä ei kysytä mikä auttaisi laihtumiseen? Minulla auttaisi se että salaattitarpeet olisivat halpoja, siis oikeasti halpoja, sillä syön salaattia mielelläni. Tämä on ainoa joka auttaisi minua ruokapuolelta, kaikki muu apu on jotain muuta. Tarvistisin fysioterapiaa. Tarvitsisin tukivaatteita, ja jalkoihini mittatilauskengät. Tarvitsisin joko salilaitteen kotiini, tai salikortin, ja tarvitsisin auton jolla voisin ajaa salille, sekä polttoainetta siihen.
Olen kuitenkin työtön, ja diagnooseistani huolimatta en saa yhtään mitään apua tilanteeseeni ja terveyteeni.
Joten laihtumisen suurin este on ihan se tuttu ja turvallinen RAHAN PUUTE. En syö makeaa, koska en pidä siitä, sipsejä syön pari kertaa vuodessa muutaman kourallisen, joten nämä sokeriläskiverot ei liikuta talouttani/syömisiäni tippaakaan.
Pitäisikö oikeasti kysyä lihavilta itseltään että miksi he olvat lihavia, ja tarjota sitten apua niihin asioihin, jos kerran oikeasti on iso halu nimen omaan AUTTAA hetiä, eikä vain läiskiä maanisena tarrjoa ja nostella ruokaveroja?
Kannattaisi laskea sitä terveellisen ruuan hintaa jos haluaisi että ihmiset laihtuu. Luulisi että 99% väestöstä tietää ihan ilman tarrojakin että sipsit ja karkit lihottavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ostokäyttäytymistäni ohjaa hinta ja olen jo kauan ollut sitä mieltä, että hinnoittelu pitäisi mennä kuten tuossa ehdotetaan. Jos suklaalevy maksaisi kympin, niin miettisin kahteen kertaan sen ostamista.
Olen ylipainoinen ja minulla on diabetes. Sain juuri diabetes-liitos esitteen, jossa neuvottiin käyttämään mieluummin 7% kuin 17% jauhelihaa ja kevytjuustoa rasvaisen sijaan. Nuo suositellut tuotteet ovat paljon kalliimpia.
Diabeteshoitaja kyseli, että katsonko tuoteselostetta tai sydänmerkkiä. En katso, koska minulla ei ole varaa semmoiseen. Katson vain hintaa ja ostan aina tuoteryhmän halvimman tuotteen.
Jostain syystä nyt joka käänteessä käsketään syömään maustamatonta jugurttia. Siihen voi lisätä marjoja. Maustettu jugurtti maksaa saman verran kuin maustamaton. Minkä ihmeen vuoksi ostaisin maustamatonta ja siihen päälle vielä marjat? Kallis ratkaisu. Ja en, en todellakaan mene itse poimimaan marjoja. Miksi menisin, kun saan ne samaan hintaan siinä maustetussa versiossa?
Ettei tarvitse enää ihmetellä, tässä maustetun ja maustamattoman jogurtin ero:
Valio hedelmäinen jogurtti 150 g vadelma laktoositon
Ainesosat: Pastöroitu MAITO ja KERMA, vadelma 24 %, sokeri, vesi, MAITOJAUHE, muunnettu maissitärkkelys, sakeuttamisaineet (pektiini, johanneksenleipäpuujauhe), aromit, porkkanatiiviste, väri (karmiinit), hapate.
sokeria 12 g/100 g
Valio A+ luonnonjogurtti 150 g laktoositon
Ainesosat: Pastöroitu MAITO, hapate ja D-vitamiini.
sokeria 4,1 g/100 g
Maustamattomaan jogurttiin voit lisätä vaikka 100 g mansikoita, etkä silti saisi yhtä paljon sokeria kuin maustetusta jogurtista.
Mutta ne mansikat MAKSAA erikseen. Se on tässä oleellista.
Sen vuoksi tuon maustamattoman jugurtin pitäisi olla oleellisesti halvempaa.
Enkä ylipäänsä ostaisi mitään kalliita Valion jugurtteja vaan halvinta Rainbowta/kotimaista vai minkä merkin alla ne kulkeekaan.
Merkkituotteet ja tuoteselosteet on rikkaita varten.
Jos hinta on tärkein niin Prismassa halvimmat pakastemarjat on Rainbown mansikat 500 g pussissa, hinta 1,85€. Rainbown vastaavassa maustetussa jogurtissa on vain 5 % marjaa, eli koko 150 g purkissa sitä on 7,5 g. Punnitsin huvikseni yhden keskikokoisen pakastemansikan = 20 g. Et siis saa siitä purkista edes puolikasta. Lisäämällä kokonaisen mansikan maustamattomaan jogurttiin, hintaa tulisi huimat 0,074€ per annos.
Joka tapauksessa:
Maustamaton jugurtti 0,98€+ mansikat 1,85€= 2,83€
Maustettu jugurtti = 0,98€.
Ei niitä mansikoita voi ostaa yksitellen ja tuossa marjat maksavat melkein tuplaten sen minkä pelkkä jugurtti. Lisäksi on pakko ostaa kotimaisia marjoja, jotka paljon kalliimpia, koska marjoja ei kuumenneta. Tai voihan ne kuumentaa mutta miten kuumennetut marjat sopinevat jugurttiin.
Syö mitä haluat. Itse laittaisin mieluummin muutaman euron enemmän kuussa terveellisempään ruokaan, kuin diabeteksen hoitokuluihin, mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Ketjun otsikko on kyllä jo lähtökohtaisesti metsässä, koska ei ole olemassa mitään "lihottavia ruokia".
Mikään ruoka itsessään ei aiheuta ylipainoa.
On vähemmän energiatiheitä ja enemmän energiatiheitä ruokia. Eikä energiatiheyskään kerro yksinään ruoan ominaisuuksista mitään (suklaa vrt. pähkinät).
Minusta paljon parempi vaihtoehto varoitustarroille olisi jonkinlainen pisteytysjärjestelmä tai arvosana, joka kertoisi ruoan ravinto-ominaisuuksien esiintymissuhteen yhdellä silmäyksellä.
Esim. Korkea energiatiheys - paljon kovaa rasvaa - vähän sokeria ->Heikompi arvosana
Korkea energiatiheys - paljon hyviä rasvoja - vähän sokeria-> Parempi arvosana
Näin ihmiset myös oppisivat, mitkä tuotteet ovat ravitsemuksellisesti parempi kuin toiset ja miksi.
Ihan humpuukijuttuja taas. Ei Suomesta löydy edes yhtä (1) ainutta ihmistä, joka ei tietäisi, että suklaat, metukat, juustot ym. voivat lihottaa. Aikuiset ihmiset tietävät tämän samoin kuin että pitäisi liikkua, nukkua hyvin, olla tupakoimatta, olla stressaamatta jne. Eri asia on, kuinka moni toimii sen tiedon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi laskea sitä terveellisen ruuan hintaa jos haluaisi että ihmiset laihtuu. Luulisi että 99% väestöstä tietää ihan ilman tarrojakin että sipsit ja karkit lihottavat.
Sipsit ja karkit tai mitkään herkut eivät itsessään lihota, en tajua miksi ihmiset hokevat tätä!
Jos niitä vetelee pussi kaupalla muuan ruoan päälle, eikä kuluta syömään energiaa, SE lihottaa!
Jos hinta on tärkein niin Prismassa halvimmat pakastemarjat on Rainbown mansikat 500 g pussissa, hinta 1,85€. Rainbown vastaavassa maustetussa jogurtissa on vain 5 % marjaa, eli koko 150 g purkissa sitä on 7,5 g. Punnitsin huvikseni yhden keskikokoisen pakastemansikan = 20 g. Et siis saa siitä purkista edes puolikasta. Lisäämällä kokonaisen mansikan maustamattomaan jogurttiin, hintaa tulisi huimat 0,074€ per annos.