Lihottaviin ruokiin varoitustarrat ja kalliimpi hinta. Hahhaa, olen ajanut tätä asiaa palstalla!
Olen pari kertaa tehnyt aloituksen, että esim. sipsien pitäisi maksaa enemmän, jotta ihmiset eivät niin helposti ostaisi niitä. Ja nyt on tapahtumassa se ja tulossa jopa varoitustarrat!
Mitä mieltä?
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Minun ostokäyttäytymistäni ohjaa hinta ja olen jo kauan ollut sitä mieltä, että hinnoittelu pitäisi mennä kuten tuossa ehdotetaan. Jos suklaalevy maksaisi kympin, niin miettisin kahteen kertaan sen ostamista.
Olen ylipainoinen ja minulla on diabetes. Sain juuri diabetes-liitos esitteen, jossa neuvottiin käyttämään mieluummin 7% kuin 17% jauhelihaa ja kevytjuustoa rasvaisen sijaan. Nuo suositellut tuotteet ovat paljon kalliimpia.
Diabeteshoitaja kyseli, että katsonko tuoteselostetta tai sydänmerkkiä. En katso, koska minulla ei ole varaa semmoiseen. Katson vain hintaa ja ostan aina tuoteryhmän halvimman tuotteen.
Jostain syystä nyt joka käänteessä käsketään syömään maustamatonta jugurttia. Siihen voi lisätä marjoja. Maustettu jugurtti maksaa saman verran kuin maustamaton. Minkä ihmeen vuoksi ostaisin maustamatonta ja siihen päälle vielä marjat? Kallis ratkaisu. Ja en, en todellakaan mene itse poimimaan marjoja. Miksi menisin, kun saan ne samaan hintaan siinä maustetussa versiossa?
Ettei tarvitse enää ihmetellä, tässä maustetun ja maustamattoman jogurtin ero:
Valio hedelmäinen jogurtti 150 g vadelma laktoositon
Ainesosat: Pastöroitu MAITO ja KERMA, vadelma 24 %, sokeri, vesi, MAITOJAUHE, muunnettu maissitärkkelys, sakeuttamisaineet (pektiini, johanneksenleipäpuujauhe), aromit, porkkanatiiviste, väri (karmiinit), hapate.
sokeria 12 g/100 g
Valio A+ luonnonjogurtti 150 g laktoositon
Ainesosat: Pastöroitu MAITO, hapate ja D-vitamiini.
sokeria 4,1 g/100 g
Maustamattomaan jogurttiin voit lisätä vaikka 100 g mansikoita, etkä silti saisi yhtä paljon sokeria kuin maustetusta jogurtista.
Itselleni isoin ongelma on se, että ei ole juuri mitään syötävää kaupoissa enää. Syynä sokerin korvaaminen makeutusaineilla. Ihmettelin taannoin että miten perunasalaatti on niin hirveän makuista. Noh, tarkemmin katsottuna siihenhän oli alettu lisäämään keinomakeutusta. Sitä on nyt kaikissa perunasalaateissa, joten joudun tekemään sen nykyään itse. Tästä syystä sitä ei tule enää syötyä kuin 2xvuosi. Sama jukurteissa. Sokeri tullaan tätä menoa korvaamaan makeutusaineilla, joke jälkeen ei jää syötäväksi enää juuri mitään useasta kategoriasta. Sama rasvan kanssa. Kun maidosta sun muista otetaan rasva pois, niin tuotteista tulee hirveitä. Samaan syssyyn lisätään keinomakeaa. Eihän nuo ole enää elintarvikkeita ollenkaan.
En syö karkkeja sun muita, koska en pidä niistä, ja otankin mielelläni kaiken sokeroimattomana. Sokeroimaton on hyvä, siihen voi lisätä itse jos haluaa, mutta mskeutusaineita ei saa tuotteesta pois, vaan ne on syömäkelvottomia. Äitini oli ostanut mökille ketsuppia. Oli oikein ajatellut että onpa hyvä kun on vähäsokerinen vaihtoehto. Mitä väliä, kun tuotetta menee t-lusikallinen kerrallaan? No eihän sitä pystynyt syömään, koska keinomakeute.
Valmistajat haluavat tehdä ruokia ostettavaksi vähällä verolla että myynti säilyy, joten aspartaami ja rasvattomuus lisääntyy entisestään. Sehän on kuulemma hermomyrkky se makeutusaine.
Vierailija kirjoitti:
Valmistajat haluavat tehdä ruokia ostettavaksi vähällä verolla että myynti säilyy, joten aspartaami ja rasvattomuus lisääntyy entisestään. Sehän on kuulemma hermomyrkky se makeutusaine.
Aika moni lääkekin on suurina annoksina tappava. Aika harva silti jättää lääkkeet ottamatta tämän takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo olisi tosi hyvä. Olen ylipainoinen ja syön epäterveellisesti. Tuo olisi hyvä muistutus siinä kohtaa, kun hiipparoi kaupassa herkun himossa tai olisi heräteostona tarttumassa johonkin epäterveelliseen. Muutenkin mun suhde ruokaan on sillä tavalla vääntynyt, että ei oikein pysy mielessä, että tällainen on keholle haitallista. Niin muistutus itseni ulkopuolelta olisi hyväksi. Sydänmerkkituotteen valitsen jo usein, jos se on vaihtoehto. (siellä suklaahyllyllä ei ole)
Höpö höpö. Kyllähän sä varmasti muutenkin jo tiedät, mitä sun kannattaa syödä ja mitä ei. Jo jonkin aikaa kaikissa elintarvikkeissa on ollut pakollisena ravintoarvo, josta nopeasti näkee, mikä on tuotteen ravintosisältö. Mikään lisämerkintä ei tuo lukutaitoisille ihmisille mitään uutta (mutta aiheuttaa elintarviketeollisuudelle taas tarpeen uusia pakkauksia).
Muistutus ulkopuolelta tulee sulle tässä: vältät sokeria ja hiilihydraatteja, suosit kasviksia, laadukasta lihaa/kalaa, kananmunia, maitotuotteitakin kohtuudella. Toisin sanoen kaupassa ei haahuile karkki-, keksi-, leivonnais- tai leipähyllyillä, limuosastolla valitset mieluiten kivennäisveden tai kevytjuoman (ainoa tuoteryhmä, jossa kevyttuote on hyvä ratkaisu - ei päivittäiseen kulutukseen kuitenkaan). Kokoat koriisi mahdollisimman vähän prosessoituja tuotteita eli mitä vähemmän E-koodeja, sen parempi. Etkä mene nälkäisenä tai huonotuulisena kauppaan ollenkaan!
Tavallaan tiedän, tavallaan en tiedä. Kerroin just, mitä mieltä asiasta olen ja miksi. Valitettavasti et ole siellä kauppareissuilla mukana mulle saarnaamassa. Ei näitä tarroja varmaan sellaisia ihmisiä varten tehdäkään, jotka osaavat helposti tehdä terveellisiä valintoja ilmankin, vaan meitä varten, joille sipsipussi ei ole mikään harvinainen valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietämättömyys jyllää. Sipseistä esim.
Todellisuudessa niiden ravintokoostumus on oikein hyvä.
Se että energiaa saa halvolla on pelkaästään positiivinen asia.
Mutta ei, alapeukku vaan viuhuu, ottamatta asiasta selvää. Ja länkytetään.
Erään suositun merkin sipsien ainesluettelo: Peruna, kasviöljyt (auringonkukka, rypsi), suola.
Eipä tuossa muuta vikaa kuin tod.näk. halvin mahdollinen huono siemenlöjy ja liikaa suolaa. Kohtuullisesti silloin tällöin syötynä ihan jees.
Sepä siinä onkin, kun sipsejä ei tyypillisesti syödä kohtuullisesti. Pussi on valtavan kokoinen ja koko pussi syödään usein kerralla tai korkeintaan kahdessa osassa. Lisäksi vaikkapa keitetty peruna syödään usein ruokapöydässä ruoka-aikaan, mutta sipsiä mussutetaan sohvalla tv:tä toljottaen, jolloin lastuja lapataan suuhun nautinnon vuoksi eikä nälän taltuttamiseksi, mikä johtaa helposti ylensyöntiin. Taffelin grillisipseissä on 553 kcal / 100 g, joten hyvin energiatiheästä elintarvikkeesta on kyse.
Juuri tuosta syystä ostan aina sen pienimmän mahdollisen pussin (onko siinä 80 g vai mitä, en muista) silloin harvoin kun sipsejä ostan. Usein niitä pikkupusseja ei vain ole saatavilla, jättisuperextrmegapusseja sen sijaan löytyy joka lähtöön.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan mitään kalorivaroituksia ruokiin, ruokkii aika tehokkaasti syömishäiriöitä jos jossain juustossa olisi hirveät varoitukset lihottavuudesta. Kun normaaliruoka ei edes ole lihottavaa ellei sitä aivan liikaa syö. Suolasta varoitus on ok.
Köyhille myös edulliset ja kaloripitoiset ruoat voivat olla tärkeitä, vaikka eivät terveellisiä olekaan. Itsekin opiskeluaikana ostin paljon kaloripitoisia halpoja ruokia, kun kaikesta piti nipistää ja silti energiaa saada. Enkä ollut lihava.
Miksiköhän korkeasta sokeripitoisuudesta ei varoiteta? Monessa elintarvikkeessa saisi lukea VOIMAKASSOKERINEN, tuo raja voisi olla vaikka 5%.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyttäsin sairaalloisen ylipainoisena hoikkien ostoskärryjä ja vertasin omaani. Ihmettelin miten pysyvät hoikkina kun ei ollut yhtään kevyttuotetta ja minulla ei mitään muuta ollutkaan. Päättelin siitä, että tässä pitää olla jokin juju. Niin siinä sitten olikin.
Mutta tämähän on Virallisen Totuuden vastaista!
Ei tarvi rajoittaa ihmisten nautintoja ruoan suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ostokäyttäytymistäni ohjaa hinta ja olen jo kauan ollut sitä mieltä, että hinnoittelu pitäisi mennä kuten tuossa ehdotetaan. Jos suklaalevy maksaisi kympin, niin miettisin kahteen kertaan sen ostamista.
Olen ylipainoinen ja minulla on diabetes. Sain juuri diabetes-liitos esitteen, jossa neuvottiin käyttämään mieluummin 7% kuin 17% jauhelihaa ja kevytjuustoa rasvaisen sijaan. Nuo suositellut tuotteet ovat paljon kalliimpia.
Diabeteshoitaja kyseli, että katsonko tuoteselostetta tai sydänmerkkiä. En katso, koska minulla ei ole varaa semmoiseen. Katson vain hintaa ja ostan aina tuoteryhmän halvimman tuotteen.
Jostain syystä nyt joka käänteessä käsketään syömään maustamatonta jugurttia. Siihen voi lisätä marjoja. Maustettu jugurtti maksaa saman verran kuin maustamaton. Minkä ihmeen vuoksi ostaisin maustamatonta ja siihen päälle vielä marjat? Kallis ratkaisu. Ja en, en todellakaan mene itse poimimaan marjoja. Miksi menisin, kun saan ne samaan hintaan siinä maustetussa versiossa?
Ettei tarvitse enää ihmetellä, tässä maustetun ja maustamattoman jogurtin ero:
Valio hedelmäinen jogurtti 150 g vadelma laktoositon
Ainesosat: Pastöroitu MAITO ja KERMA, vadelma 24 %, sokeri, vesi, MAITOJAUHE, muunnettu maissitärkkelys, sakeuttamisaineet (pektiini, johanneksenleipäpuujauhe), aromit, porkkanatiiviste, väri (karmiinit), hapate.
sokeria 12 g/100 g
Valio A+ luonnonjogurtti 150 g laktoositon
Ainesosat: Pastöroitu MAITO, hapate ja D-vitamiini.
sokeria 4,1 g/100 g
Maustamattomaan jogurttiin voit lisätä vaikka 100 g mansikoita, etkä silti saisi yhtä paljon sokeria kuin maustetusta jogurtista.
Mutta ne mansikat MAKSAA erikseen. Se on tässä oleellista.
Sen vuoksi tuon maustamattoman jugurtin pitäisi olla oleellisesti halvempaa.
Enkä ylipäänsä ostaisi mitään kalliita Valion jugurtteja vaan halvinta Rainbowta/kotimaista vai minkä merkin alla ne kulkeekaan.
Merkkituotteet ja tuoteselosteet on rikkaita varten.
"Kiva" jos juusto ja punainen liha menee kalliimpien epäterveellisten kategoriaan. Laitan juustoa salaattiin ja punainen liha tuo rautaa ja vitamiineja joiden puutteessa keho kärvistelee tällä hetkellä (matala ferritiini).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota ja syövät kohtuudella rasvaisia tuotteita. Pitääkö kaikkien nyt ostaa light tuotteita ja hiilihydraatteja kun hinnat nousevat? Epäreilua. Ruoka on jo entuudestaan tosi kallista.
Mun lapsuudessa ruoka oli yksinkertaisempaa. Kaupat eivät olleet täynnä hyllymetreittäin turhia välipala tuotteita ja majoneesia pursuavia leipiä sekä suuria paistopisteitä. Kyllä valikoimatkin on menneet kovasti epäterveelliseen suuntaan koko 2000 luvun.
Vihanneksiin, kananmuniin ja terveellisiin lihoihin ei ole tulossa mitään merkintöjä tai hinnankorotuksia, hyvin voit jatkaa karppaamista jos teet sen jollain mulla kuin kermalla, juustolla ja pekonilla.
Silloin se karppaaminen tehdään väärin ja ollaan samassa tilanteessa kevytruokien syöjien kanssa: ruoalla ei lähde nälkä. Jos hiilareita vähennetään, niin ne täytyy korvata jollakin, ja koska proteiinia ei kannata syödä yli n. 1,5grammaa per painokilo, niin loput energiasta täytyy tulla rasvasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan mitään kalorivaroituksia ruokiin, ruokkii aika tehokkaasti syömishäiriöitä jos jossain juustossa olisi hirveät varoitukset lihottavuudesta. Kun normaaliruoka ei edes ole lihottavaa ellei sitä aivan liikaa syö. Suolasta varoitus on ok.
Köyhille myös edulliset ja kaloripitoiset ruoat voivat olla tärkeitä, vaikka eivät terveellisiä olekaan. Itsekin opiskeluaikana ostin paljon kaloripitoisia halpoja ruokia, kun kaikesta piti nipistää ja silti energiaa saada. Enkä ollut lihava.
Miksiköhän korkeasta sokeripitoisuudesta ei varoiteta? Monessa elintarvikkeessa saisi lukea VOIMAKASSOKERINEN, tuo raja voisi olla vaikka 5%.
Mehujen ja jogurttien myynti loppuisi kuin seinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makean himo tulee ravinneköyhästä ruoasta. Suurin osa Suomen kauppojen tarjonnasta on pelkkää kuraa terveyden näkökulmasta, sitä paitsi sokeria paljon haitallisempaa on glukoosi-fruktoosisiirappi joka aiheuttaa rasvamaksaa ja koukuttaa aivot sokeria paljon pahemmin.
Makean himo on periytyvää, yleensä äidiltä tyttärelle, ei siis pelkästään johdu "ravinneköyhästä" ruuasta.
Voi hyvinkin pitää osittain paikkaansa niillä köyhemmillä seuduilla, missä ravinto on ollut tiukemmassa aikoinaan niin keho pitää tiukemmin kiinni kaikesta "pahan päivän varalle" keräämästään rasvasta, rannikon ruotsinkieliset naiset ovat varmasti yleisesti ottaen hoikempia kuin esim. p-savolaiset/p-karjalan naiset?
Ruotsinkieliset ovat ihan omaa rotuaan. Ruotsalaiset sotilaat ryöstivät aikoinaan mukaansa valoittamiensa alueiden parhaannäköiset naiset.
Italialainen työnantajani sanoi aikoinaan , että suomalaiset naiset ovat joko tosi kaunnita tai tosi rumia.
Huomaa kun on suku Karjalasta !
Tosi hyvä idea, varsinkin jos on taipumusta syömishäiriöihin ":)"
Vierailija kirjoitti:
Sipseistä on hullua meuhkata. Halpaa energiaa ja hyvvää.
Kuitua kuin leivässä, proteiiniakin on, rasvakoostumus on erittäin hyvä, sokeripitoisuus erittäin pieni. Suolaa energiasisältöön suhteutettuna hyvin vähän.
Tsekkaa finelistä ennenkuin möliset.
Kuinka pihalla voi ihminen olla. 400 g pussissa sipsejä 2000 kcal. Keitettyjä perunoita pitää syödä 2,7 kg noihin kaloreihin. Oletko nähnyt jonkun syövän noista jomman kumman illan mittaan ohimennen tv:tä katsellen. Siinä olet oikeassa, että energiaa on sipseissä hyvin.
Totalitarismiin ja pakkokeinoihinhan tässä ollaan koko ajan menossa. Toisaalla taas rikoksista ei tuomita kunnolla, eikä koulukiusaamista ja somevihaa saada kuriin. Pitäisikö nyt ihan oikeasti keskittyä jo niihin OIKEISIIN asioihin eikä puuhastella kontrollinhaluisena toisten ihmisten ruokien parissa.
Älkää vastatko sipsiprovoilijalle
Ei vaikuta mitenkään. Leivon itse enemmän. En jätä ostamatta suklaata vaikka olisi monin kerroin kalliimpaa.