Lue keskustelun säännöt.
Nainen: häpeätkö armeijaa käymätöntä miestäsi?
12.02.2022 |
Oma mieheni on käynyt, eikä asia sillä tavalla kiinnosta, mutta kieltämättä outoa jos ei olisi käynyt. Kaikki tuttavapiirin miehet on käyneet, en tunne kuin yhden joka on vapautettu astman vuoksi.
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Pitkään jatkuneen rauhan aikana on helppo ajatella, että no asepalvelus tai sivari, mitä väliä koko asialla muka edes on. Asepalveluksen tähdellisyys kuitenkin valkenisi nopeasti, jos koskaan iskisi totiset paikat.
Asepalvelus on valtavan tärkeä asia valtion suvereniteetin kannalta, ja arvostan suuresti kaikkia miehiä, jotka ovat antaneet omasta elämästään sen pätkän tähän tarkoitukseen. Se on myös odotus, joka minulla on niitä miehiä kohtaan joiden kanssa ryhdyn suhteisiin, sillä olen itsekin varsin isänmaallinen.
Kiitos, armeijan käyneet miehet! <3
Tiedäthän, että sivarit kutsutaan palvelukseen sodan aikana? Kas kun sodassa on muitakin tehtäviä kuin se sotiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä trolli, saa vähän näitä inseleitä ärsytettyä, joista kukaan ei ole tarpeeksi mies edes armeijaan.
Olen näköjään vanhoillisempi kun luulinkaan. Kyllä ehkä vähän nolottaisi, jos olen ihan rehellinen.
Eihän kenelläkään armeijaa käymättömällä miehellä mitään naista ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suoraan sanottuna kyllä vähän häpeäisin.
Olen tosin itsekin reservin alikersantti.
Tapailin kerran miestä, joka oli vapautettu jonkin suolistosairauden vuoksi. Hän oli aivan sietämätön. Pari kuukautta kestin sitä valitusta kaikesta, mutta lopulta päättelin, että tämä sairaus oli ollut lähinnä tekosyy, koska ei muutenkaan uskonut, että olisi armeijassa pärjännyt.
Eikä varmasti olisikaan! Pelkäsi pimeää ja kovia ääniä ja rasahduksia ja vaikka mitä, piti kauppakassien kantamista jotenkin kovanakin haasteena, ei osannut minkäänlaisia vaellustaitoja (siis tyyliin tiennyt, että vettä kannattaa ottaa mukaan, jos suunniteltiin parin tunnin metsäkävelyä kesähelteellä)...en tiedä oliko se armeijan käymättömyys vai mikä, mutta ei koskaan ollut selvästi kasvanut mieheksi vaan oli aivan vässykkä.
Kyllä olisi saanut tätä tyyppiä hävetä, jos olisin esitellyt hänet ensimmäisellekään kaverille saati sukulaiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi häpeäisin?
Koska jos sota syttyy, muut joutuvat taistelemaan sinunkin puolestasi.
Siviilipalveluksn käyneet määrätään sodan aikana erilaisiin yleishyödyllisiin tehtäviin joko siviilipalveluskeskuksen, pelastusviranomaisten tai opetusministeriön toimesta. Siviilipalveluksen käynyt tekee sitä minkä hän parhaiten taitaa, esim. ammattinsa puolesta. Jos presidentti määrää niin siviilipalvelukseen on lähdettävä. Jokainen armeijan käynyt 18-60 v on asevelvollinen jos käsky tulee.
Vierailija kirjoitti:
En.
Hän suorittanut asepalveluksen siviilipalveluksena, ei siis ole mikään pinnari.
Joskus taistolaisaikaan taisi olla ihan peliliike vältellä armeijaa, opiskelijoilla venyi. Ei se kyllä ihan oikein ole ellei ole sataprossanen pasifisti, niin kauan kuin armeijaa tarvitaan. Kunpa ei tarvittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkään jatkuneen rauhan aikana on helppo ajatella, että no asepalvelus tai sivari, mitä väliä koko asialla muka edes on. Asepalveluksen tähdellisyys kuitenkin valkenisi nopeasti, jos koskaan iskisi totiset paikat.
Asepalvelus on valtavan tärkeä asia valtion suvereniteetin kannalta, ja arvostan suuresti kaikkia miehiä, jotka ovat antaneet omasta elämästään sen pätkän tähän tarkoitukseen. Se on myös odotus, joka minulla on niitä miehiä kohtaan joiden kanssa ryhdyn suhteisiin, sillä olen itsekin varsin isänmaallinen.
Kiitos, armeijan käyneet miehet! <3
Tiedäthän, että sivarit kutsutaan palvelukseen sodan aikana? Kas kun sodassa on muitakin tehtäviä kuin se sotiminen.
Totta kai tiedän. Ei sinun tarvitse puhua minulle kuin olisin joku vajaamielinen. Sotilaat ovat kuitenkin sodassa se kaiken perusta. Jos ei ole sotilaita sotimaan, ei tarvita siviilipalvelusmiehiäkään mihinkään sopankeittohommiin, kun silloin ainoa vaihtoehto on antautua ilman vastarintaa.
En tiedä häpeäisinkö, mutta haluaisin kyllä ainakin tietää syyn miksi ei ole mennyt, eli onko joku järkevä syy... Omassa suvussa myös isomummi ja isotäti olleet nuorina lottina auttamassa ja itse kävin vapaaehtoisena armeijan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitkään jatkuneen rauhan aikana on helppo ajatella, että no asepalvelus tai sivari, mitä väliä koko asialla muka edes on. Asepalveluksen tähdellisyys kuitenkin valkenisi nopeasti, jos koskaan iskisi totiset paikat.
Asepalvelus on valtavan tärkeä asia valtion suvereniteetin kannalta, ja arvostan suuresti kaikkia miehiä, jotka ovat antaneet omasta elämästään sen pätkän tähän tarkoitukseen. Se on myös odotus, joka minulla on niitä miehiä kohtaan joiden kanssa ryhdyn suhteisiin, sillä olen itsekin varsin isänmaallinen.
Kiitos, armeijan käyneet miehet! <3
Minä kävin aikoinaan varusmiespalveluksen rajalla vain kahdesta syystä: 1) tietääkseni kuinka maasta pääsee pois kun kriisi iskee, 2) vain ja ainaostaan oppimaan mahdollisia "uutuuksia" itseni (huom, ei maan tai edes kodin) puolustamiseen.
Kohtalolla/laitoksella oli kyllä aika rankka huumorintaju: tie vei Pohjoisesta Imatralle ja sieltä Haminaan ja takaisin Pohjoiseen. Pistivät sitten johtajakoulutukseen hepun jota ei edes kiinnosta(nut) maanpuolustus.
Vierailija kirjoitti:
Pitkään jatkuneen rauhan aikana on helppo ajatella, että no asepalvelus tai sivari, mitä väliä koko asialla muka edes on. Asepalveluksen tähdellisyys kuitenkin valkenisi nopeasti, jos koskaan iskisi totiset paikat.
Asepalvelus on valtavan tärkeä asia valtion suvereniteetin kannalta, ja arvostan suuresti kaikkia miehiä, jotka ovat antaneet omasta elämästään sen pätkän tähän tarkoitukseen. Se on myös odotus, joka minulla on niitä miehiä kohtaan joiden kanssa ryhdyn suhteisiin, sillä olen itsekin varsin isänmaallinen.
Kiitos, armeijan käyneet miehet! <3
Samoin, mutta kyllä hyvät neuvottelutaidot ja rauhantahtoisuus olisi se ykkönen. Jospa ihminen kehittyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käynyt armeijaa vaan menin rajavartiolaitokseen, siellä on kovempi koulutus kuin intissä.
Eivätpä ottaneet naisia sinne.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä häpeäisinkö, mutta haluaisin kyllä ainakin tietää syyn miksi ei ole mennyt, eli onko joku järkevä syy... Omassa suvussa myös isomummi ja isotäti olleet nuorina lottina auttamassa ja itse kävin vapaaehtoisena armeijan.
Oisko kymmenen käskyä mitään?
Ei mun ukosta enää sotaan olisi ja arvokkaan ei ole kummoinen. Pojat on tulleet minuun ja niistä voi jotain tullakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tietenkään. Tunnen kolme, jotka on vapautettu terveydellisistä syistä, mitä hävettävää siinä on?
No ne mielenterveyssyyt.
Vapautuksen syyt olleet fyysisiä, ei psyykkisiä. Oletko koskaan kuullut synnynnäisistä sairauksista tai onnettomuuksista, jotka voivat aiheuttaa asevelvollisuudesta vapauttamisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkään jatkuneen rauhan aikana on helppo ajatella, että no asepalvelus tai sivari, mitä väliä koko asialla muka edes on. Asepalveluksen tähdellisyys kuitenkin valkenisi nopeasti, jos koskaan iskisi totiset paikat.
Asepalvelus on valtavan tärkeä asia valtion suvereniteetin kannalta, ja arvostan suuresti kaikkia miehiä, jotka ovat antaneet omasta elämästään sen pätkän tähän tarkoitukseen. Se on myös odotus, joka minulla on niitä miehiä kohtaan joiden kanssa ryhdyn suhteisiin, sillä olen itsekin varsin isänmaallinen.
Kiitos, armeijan käyneet miehet! <3
Minä kävin aikoinaan varusmiespalveluksen rajalla vain kahdesta syystä: 1) tietääkseni kuinka maasta pääsee pois kun kriisi iskee, 2) vain ja ainaostaan oppimaan mahdollisia "uutuuksia" itseni (huom, ei maan tai edes kodin) puolustamiseen.
Kohtalolla/laitoksella oli kyllä aika rankka huumorintaju: tie vei Pohjoisesta Imatralle ja sieltä Haminaan ja takaisin Pohjoiseen. Pistivät sitten johtajakoulutukseen hepun jota ei edes kiinnosta(nut) maanpuolustus.
No muotoillaan sitten näin: kiitos, armeijan maanpuolustusaikeissa käyneet miehet! <3
Häpeän vaimoani, joka ei halua lapsia, eikä suostu armeijaankaan.
EVVK. Paitsi että eipähän tarvitsisi kuunnella vuodesta toiseen jotain vanhoja armeija tarinoita.