Tapailumiehen lasten käytös mietityttää
Ollaan nyt muutamia kertoja vietetty aikaa ja öitäkin yhdessä niin että miehen lapset 10v, 6v ja 5v ovat myös miehellä. Viime yönä heräsin käymään vessassa ja huomasin 6v istuvan sängyssään ja nyyhkyttävän hiljaa. Menin kysymään mikä hätänä, ja kertoi nähneensä painajaista. Kysyin miksei herättänyt meitä, sanoi että isällä on sellainen sääntö, että isää ei saa herättää. Nyt olenkin havainnoinut tilannetta uusin silmin. Lapset ovat silmiin pistävän kilttejä. Aamulla nukumme yleensä klo 10-12 asti. Lapset eivät herätä meitä. Kun heräämme, 10v yleensä lukee ja pienemmät leikkivät hiljaa legoilla. 10v on yleensä antanut kaikille aamupalaa ja katsonut päivävaatteet päälle. Ruokapöydässä he eivät ikinä pyydä lisää ja syövät todella vähäisiä annoksia. He eivät koskaan kinastele, itke tai vaadi mitään. Joskus 5v saattaa tulla meille vähän innokkaammalla äänellä kertomaan jotain. Lähinnä Lapset ovat huoneissaan. Viikonloppuna tehdään kerran päivässä joku aktiviteetti niin kuin esim käydään kirjastossa tai uimassa. Lisäksi Lapsien pitää mennä illalla hetkeksi ulos keskenään. Sisälle saa tulla vasta kun isä soittaa 10v puhelimeen että saa tulla n. 1-2h päästä. Lapset ovat näkymättömiä, kuin joitain esineitä. Nyt tuntuu pahalle, sillä rakastan tuota miestä niin paljon, mutta pelkään että hän ei ole sellainen mitä on antanut ymmärtää.
Kommentit (52)
En minä lue aloitusta noin tiukasti kuin muut. Johtuu siitä, että mekin nukumme viikonloppuisin pitkään, ja lapsia on kielletty herättämästä meitä.
Kokotilanteen voi lukea niinkin, että lapset ovat vain vieraskoreita. Ja siten, että isä ei ole kiinnostunut ulkoilemaan lastensa kanssa - tämähän ei ole mitenkään erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia sekään, että lapset ei herätä puolille päivin nukkuvia aikuisia ja että 10-vuotias joutuu huolehtimaan nuorempien aamupalat ja vaatteet.
Pakko kysyä ap, onko itselläsi kaikki kunnossa kun olet näin kieroutuneen miehen kanssa?
Kaikki on vaikuttanut tähän mennessä hyvältä ja mies romanttiselta ja herkältä, sellaiselta taiteilijasielulta.
Vierailija kirjoitti:
En minä lue aloitusta noin tiukasti kuin muut. Johtuu siitä, että mekin nukumme viikonloppuisin pitkään, ja lapsia on kielletty herättämästä meitä.
Kokotilanteen voi lukea niinkin, että lapset ovat vain vieraskoreita. Ja siten, että isä ei ole kiinnostunut ulkoilemaan lastensa kanssa - tämähän ei ole mitenkään erikoista.
Minkä ikäisiä lapset on? Entä jos heille tulee jokin hätä?
Saattavat olla vieraskoreita tietenkin, eivät riitele tai riehu sinun nähtesi kun olet suht vieras ihminen. Mutta tuo, ettei isää saa yöllä herättääja että sisälle saa tulla vasta kun hän soittaa, ei kuulosta normaalilta vanhemmuudelta. Jos jäät suhteeseen, alkaa sinulle varmasti vähitellen selvitä mistä on kysymys.
En kyllä myöskään pidä normaalina, että lasten isä nukkuu puolille päivin „tapailunaisen“ kanssa ja lapset ovat oman onnensa nojassa koko aamupäivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia sekään, että lapset ei herätä puolille päivin nukkuvia aikuisia ja että 10-vuotias joutuu huolehtimaan nuorempien aamupalat ja vaatteet.
Pakko kysyä ap, onko itselläsi kaikki kunnossa kun olet näin kieroutuneen miehen kanssa?
Kaikki on vaikuttanut tähän mennessä hyvältä ja mies romanttiselta ja herkältä, sellaiselta taiteilijasielulta.
Ei todellakaan vaikuta kirjoittamasi perusteella. Arvostelukykysi on pettänyt.
Tekstistäsi tuli heti mieleen oma isäni. Meitä lapsia on kaiken kaikkiaan viisi ja yksikään ei halua enää olla yhteydessä koko ukkoon.
Lapsena saimme leikkiä vain omassa huoneessa ja missään nimessä ainuttakaan lelua ei saanut tuoda hetkeksikään olohuoneeseen. Meidän piti olla hiljaa, itkemisestä sai huudot niskaansa. Itse asiassa sellaista "keuhkojen täydeltä" huutoa sai melkein mistä tahansa. Kotona oli kammottava pelon ja ankaran kurin ilmapiiri. Luulin aina, että elokuvissa esiintyvät rakastavat ja välittävät isät olivat vain jotain urbaania legendaa, pelkkää satua. Isän seurassa joutui aina kävelemään munankuorilla. Hyvä jos uskalsi hengittää.
Tilanne paheni kun isosisarukseni karkasivat toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ollessani kuusitoista. Isälle jäi enää yksi teini-ikäinen jota kiusata, joten hän esineellisti minut sitten äärimmäisyyksiin. En saanut osoittaa tunteita, jouduin aina myötäilemään täysin hänen mielipiteitään ja tekemään ihan mitä tahansa kyseinen sadisti vaati. Hänen oli pakko saada päättää hiustyylini, vaatekaappini sisältö, vartaloni yksityiskohdat... Hän todella näki minut elävän ihmisen sijaan omana henkilökohtaisena nukkenaan.
Isäni tapaili paljon eri naisia ja osasi kyllä esittää unelmaisää jokaiselle heistä. Olet siinä mielessä hyvässä asemassa, että olet itse huomannut häiritseviä yksityiskohtia. Pidä tilannetta silmällä äläkä pelkää toimia, jos huomaat lasten todella voivan pahoin miehen luona. Minun isäni toimiin ei puututtu ja nyt lopputuloksena on viisi pahoista mielenterveysongelmista kärsivää ihmistä kiitos herra m*lkvistin.
- n 24
Vierailija kirjoitti:
Saattavat olla vieraskoreita tietenkin, eivät riitele tai riehu sinun nähtesi kun olet suht vieras ihminen. Mutta tuo, ettei isää saa yöllä herättääja että sisälle saa tulla vasta kun hän soittaa, ei kuulosta normaalilta vanhemmuudelta. Jos jäät suhteeseen, alkaa sinulle varmasti vähitellen selvitä mistä on kysymys.
En kyllä myöskään pidä normaalina, että lasten isä nukkuu puolille päivin „tapailunaisen“ kanssa ja lapset ovat oman onnensa nojassa koko aamupäivän.
Tuohan on todella pimeää touhua. Ihmettelen, että ap:lla ei sen vertaa raksuta että pitää tuolla tavalla lapsiaan kohtelevat miestä täydellisenä. En katsoisi tuollaista vanhemmuutta hetkeäkään. Ihan järkyttävää tuokin, ettei ap saa suutaan auki, itsekseen ihmettelee vaan.
Vierailija kirjoitti:
En minä lue aloitusta noin tiukasti kuin muut. Johtuu siitä, että mekin nukumme viikonloppuisin pitkään, ja lapsia on kielletty herättämästä meitä.
Kokotilanteen voi lukea niinkin, että lapset ovat vain vieraskoreita. Ja siten, että isä ei ole kiinnostunut ulkoilemaan lastensa kanssa - tämähän ei ole mitenkään erikoista.
Ongelma ei ole siinä, ettei jaksa ulkoilla vaan siinä, että lasten on pakko mennä keskenään ulos ja kotiin saa tulla vasta kun isä soittaa. Se on täysin epänormaalia.
Jos ap:lla ei itsellään ole lapsia, voi asian hahmottaminen olla hankalampaa. Mutta jos kerran jopa hänellä lapsettomana ihmisenä hälärit soivat, niihin on kyllä aihetta.
Näin ulkopuolisena kuulijana ja äitinä tuo kaikki kerrottu saa kyllä tosi vahvasti red flagit nousemaan.
Häpeä ap! Olet kaikkien aikojen luuseri.
Että kehtaatkin keksiä tuollaisia juttuja lapsista ja heidän isästään.
Luuletteko, ettei tuota tekstiäsi tunnista välittömästi täydeksi huu haaksi?
Olet Satu-täti, se erittäin tunnettu Tarina-täti, joka noita parisuhde ja perhe ja uusperhe juttuja suoltaa tännen joka ikinen päivä.
Kyllä sun päässä heittää tosi rankasti, yhä uskomomattommaksia menevät sun sairaan sepusttukset.
Tarvit välittömästi ainakin kuukauden bannit tälle pastalle, hullu!
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta terveeltä.
Niin ei kuulostakaan terveeltä, nimittäin tuo ap.
Kaikkeen tekin uskotte, mitä netissä ja etenkin tällä palstalla luette.
Johan tuosta aloituksesta heti näkee, ettei se ole tervejärkisen naisen kirjoittamaa tekstiä.
Millaisella äänellä mies puhuu lapsille, onko töykeyttä tai kireyttä äänessä. Entä lasten olemukset, näyttävätkö ahdistuneilta tai pelokkailta. Onneksi eivät asu isänsä luona. Onko se hiljaa oleminen luontevan näköistä vai pelkäävätkö. Vaikea sanoa kun ei tiedä. Juttelevatko mielellään isälleen. Kaikki lapset eivät riehu, joten vaikea sanoa. Näyttävätkö lapset hyvinvoivilta.
Kannattaa kyllä tarkkailla kokonaistilannetta tarkalla silmällä. Onhan tuossa monta korvaan särähtävää seikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta terveeltä.
Niin ei kuulostakaan terveeltä, nimittäin tuo ap.
Kaikkeen tekin uskotte, mitä netissä ja etenkin tällä palstalla luette.
Johan tuosta aloituksesta heti näkee, ettei se ole tervejärkisen naisen kirjoittamaa tekstiä.
Mikä siinä on väärää, jos ap pohtii asiaa ja haluaa mielipiteitä anonyymisti? Ap sanoi muistaakseni että kaikki on ollut muuten hyvin tähän asti ja on hämmentynyt.
Dracula kirjoitti:
Lasten käytös ja olemus kertoo paljon heidän vanhemmistaan.
Saatat olla oikeassa siinä, että mies ei ole se, miltä hän antaa ymmärtää.
Sinua voi tulla koskemaan samat säännöt, ennen pitkää. Mutta ei vielä.
Samaa mieltä. Ja kannattaa muistaa, että manipuloida voi "hienovaraisestikin", etenkin aikuisten välisissä suhteissa se manipulointi voi olla hyvinkin naamioitua, eikä sitä aina hoksaa jos luulee että kaikki kaltoinkohtelu on aina joko fyysistä tai huutamista ja haukkumista.
Pidä vaan silmät ja korvat auki. Hyvä että olet alkanut havainnoimaan.
Mun serkut olivat tuollaisia. Heillä sairaanhoitaja äiti piti aivan järjetöntä jöötä. Myös enoni oli siinä marssirivissä lasten kanssa.
Niillä kun käytiin kylässä se oli todella spookya ja raskastakin, kun tuntui, että kaikki menee nyt pieleen. Se nainen tuhahteli ja toru tuon tuosta. Mäkin kilttityttö kuitenkin, käytöstavat hallussa.
Sitten kun tulivat yläasteikään, niin se äiti osti mökin viereisestä kaupungista. Muutti sinne huhti-lokakuu, eikä muu perhe saannut tulla käymään siellä. Hän hoiti duuninsa sieltä ja kävi toisinaan piipahtamassa "kotona".
Erosta ei puhuttu, ei edes asumuserosta, kun rouva nyt mökkeilee. Hän on innokas mökkeilijä.
Nyt ei ole pariin vuoteen nähty. Tuskin siellä mikään on muuttunut. Eno kasvattelee lapsia ja rouva innokkaasti mökkeilee. Tai nythän se on kaupungissa taas.. vai olisko hankkinut keskusta asunnon. Ylppäreitä odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta terveeltä.
Niin ei kuulostakaan terveeltä, nimittäin tuo ap.
Kaikkeen tekin uskotte, mitä netissä ja etenkin tällä palstalla luette.
Johan tuosta aloituksesta heti näkee, ettei se ole tervejärkisen naisen kirjoittamaa tekstiä.
Kyllä niitä tuollaisia isiä ja perheitä on. Ei se poistu kieltämällä asia ja leimaamalla aloittaja valehtelijaksi. Eihän täällä kukaan voi tietää mikä aloitus on totta ja mikä ei. Et sinäkään. Harvemmalla sellainen selvännäkökyky on.
Juttelevatko lapset isänsä kanssa? Kyseleekö isä isomman koulusta, kuulumisia lapsilta jne? Tapaako viikonloppuisin lapsiaan? Onko mitenkään lasten arjessa mukana? Seuraisin kyllä aika tarkkaan. Kuuntelisin myös melko herkällä korvalla, miten puhuu lasten äidistä. Miten kommunikointi lasten asioista sujuu.
Itselläni ei siis ole lapsia. Ennen tuota yöllistä tapahtumaa ajattelin vain että onpas mukavat ja helpot lapset.
Eksästä en tiedä muuta kuin että tapasivat nuorina, liitto oli lähinnä kaverillinen ja kasvoivat erilleen. Mies kertoi ikäänkuin ajautuneensa naimisiin ja isäksi. Puhuu kyllä lapsistaan paljon esim kun ovat äidillään tai kun puhutaan puhelimessa. Pelkistä puheista saa ihan toisen kuvan kuin mitä käytäntö on.
Tapailusta sen verran, että ollaan viikon päästä menossa tapaamaan hänen vanhempia,mutta nyt en tiedä haluanko.
Ap