Elinikäiset traumat paksusuolen tähystyksestä
Jouduin tähystykseen hankalien vatsaoireiden, laihtumisen ym vuoksi. Soitin jo viikkoa ennen paikkaan, että tuleva tähystys pelottaa, ja haluan rauhottavat ja kipulääkkeet ennen tutkimusta.
No tutkimuspäivänä menin puolta tuntia ennen hakemaan esilääkkeet. Sain vaan rauhottavaa. Mietin että no ehkä kipulääke annetaan suoneen jos tähystyksestä tulee kipua. No rauhottava ei vaikuttanut lainkaan, ja kipu mitä koin hetken päästä mennessä tähystimellä pidemmälle, oli jotain ihan sairasta!!! Huusin ja anelin että lopettakaa, en kestä tätä enää. Tuntui siltä kuin mua ois viillelty sisältäpäin kuumalla puukolla.. se oli ihan sairasta. Jatkoin anelua että lopettakaa nyt että en kestä enää, tuskanhiki vaan valui otsalta ja toivoin ihan tosissani, että kuolisin siihen tutkimuspedille. Ei ollut pyörtyminen hirveän kaukana. Melkeen toivoin että oisin pyörtynyt, etten olisi tajunnut tähystyksestä mitään. Tähystäjät vaan oli että ihan just lopetellaan että pitää vielä käyä tuolla ja tuolla tähystimen kans ja ottaa koepalat.. Siis en tiedä onko se mahdollista, mutta tuntui siltä niinkuin oisin tuntenut sen koepalojen ottamisen, kun siinä kävi kaikista kipeimpää. Hoitaja sano että painele mahaa niin helpottaa.. miten painelen mahaa, kun oon ihan sekasi ja huudan että lopettakaa etten kestä enää.. Hirveät traumat jäi. Ja uudelleen en oo tähystettäväksi menossa. Lääkäri vielä kysyi tähystyksen loputtua oikein ilosesti, että no millaiset kokemukset sulle jäi tästä? Sanoin että no ihan kauheet.. Menin taksilla kotiin ja itkin koko päivän kun tuntui niin sietämättömän pahalta.
Mitä nyt sitten jälkeenpäin oon lukenu kolonoskopiasta, niin joissain paikoissa siihen saa kunnon mömmöt ja myös nukutuksenki tarvittaessa, mutta ei multa kysytty ees että sattuuko, tai tarvitsenko kipulääkettä yms. Joissain paikoissa myös on erikseen hoitaja ollut painelemassa mahaa, ja jopa pitämässä kädestä kiinni ja on kyselty kokoajan sattuuko ja pidetäänkö taukoa ym... Minkähän ihmeen takia sitten kaikkialla ei haluta tuoda kolonoskopiasta hyvää kokemusta, ei kysellä tarvitseeko lääkettä tai sattuuko liikaa, rynnitään vaan täysillä sen tähystimen kans sisään ja vedetään operaatio täysillä loppuun asti...
Oon myös lukenut, ja puhunut joidenkin ihmisten kanssa ketkä ovat olleet kolonoskopiassa, ja moni on ollu että "no ei se mukavaa ollut, lähinnä epämiellyttävää"... Myös ne, jotka on käyny saman paikkakunnan terveyskeskuksessa tähystettävänä. Voiko olla, että mun mahassa on jotain vikaa, jonka vuoksi tuo sattui niiiiiin s**tanasti? Vai olivatko tähystäjät liian ronskeja?
En kyllä koskaan enää mene hereillä ollessa tuohon, vaan jos koskaan enää tulee kutsua takaisin, niin mun pitää olla niin syvässä unessa, etten tajua siitä mitään... en tiedä, nukuttavatko ne ees ketään niin.
Oon myös ymmärtänyt, että mitä pienempi ihminen on, sen pahempi tähystys ois. Ja mä oon ihan hurjan pieni, vaikka oonkin aikuinen.
Oon myös miettinyt, pitäisikö tuosta tehdä jokin valitus, vai onko ihan normaalia että haluaako tosissaan kuolla kesken kolonoskopian..?
Voisin sanoa niille, jotka odottavat aikaa kyseiseen operaatioon, että vaatikaa KAIKKI lääkkeet operaatiota varten, ja kaikista parhaimman kokemuksen siitä saa varmasti nukutuksessa..
Btw, tähystäjä sanoi että suoli näyttää haavaiselta, joten meinaako se yleensä sitä, että kyseessä olisi haavainen paksusuolentulehdus yms muu sairaus?
Millaisia kokemuksia muilla on kolonoskopiasta? Kertokaa kaikki risut ja ruusut!
Kommentit (201)
Kuvitelkaa entisajan kirurgisia leikkauksia. Ei ollut mitään nukutusta, puhumattakaan edes kunnon kipulääkkeistä. Jossain annettiin viinaa, vaan tuskin siitä mitään apua. Kapula suuhun ja käsky, pure kapulaa. Sahattiin luita poikki ym.
Ihminen oppii kestämään jonkinasteista kipua, kun päättää että kestää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi ottaa noin kipeää. Suomen tähystyspolitiikka on eri kuin muualla maailmassa.
Tiukat suolimutkat ja kiinnikkeet niin varmasti sattuu. Olen kuullut kun äitiäni tutkittiin ja hän huusi kuin hyeena kivusta. Sai sitten kipulääkkeen ja lisää rauhoittavaa. Itse kuulin miten hoitaja vähätteli ja torui huutamisesta mutta tutkimuksen suorittaja ojenti hoitsua ja sanoi noista mutkista ja että hankaloittavat etenemistä. Yksilöllistä on ja en vähättelisi kenekään kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
varmaan liki 20 kertaa käynyt, tai ehkä enemmänkin. Eipä tunnu missään, maksanmutka tekee tiukkaa, mutta siinä vaiheessa saa lisää humausta, eli hetkellistä kipulääkitystä. Se täytyy erikseen ennen tähystystä sanoa jos sitä haluaa toimenpiteen aikana.
Katselen aina monitorista suolistoni sisäpuolta samalla kun lääkärikin,... kyselen myös mikä tuo tai tuo on, jos jokin pistää silmään. Sitten kun maksanmutka tuloillaan, niin huomaavat kyllä ähkymisestäni lisätä aineita ja sekin menee hetkessä ohi.
Pahinta on se litkun juonti, lähettävät aina sen jauheen jonka käyn vaihtamassa phosphoral liuokseen. Olen sanonut että lähettäisivät sitä, mutta aina jauheet tulee. Sairala on lähellä joten helppo nakki vaihto, jos olisi pitkä matka niin ostaisin apteekista itse.
Viimeksi syyskuussa kävin ja seuraava on 3v. kuluttua jollei mitään välillä ilmene.
miksi käyt noin usein? Maksat varmaan itse koko lystin
CU on alkanut v. 1995 ja silloin ekan kerran, jouduin sairaalaan tiputukseen en saanut syödä kk aikana mitään suunkautta, sitten tähystys miten suoneen annetut lääkket vaikutti ja sain alkaa syödä, siitä 3 kk kuluttua tähystys. Sitten 6 kk kuluttua ja niin mentiin useita vuosia, Jonka jälkeen vuosittain taas useita vuosia ja sitten 2 v. välein, nykyisin 3v. välein.,
Tuohon väliin mahtuu myös pariin kertaan aktivoituminen, joka osaltaan lisää taas niitä tähystyksien kertoja. Eli se todetaan aina tähystyksellä ja sen laantuminen todetaan tähystyksellä, sitä en sano että 'parantuminen' todetaan, koska siitä ei parannuta ikinä, se vain on uinumassa välillä pidempiä, välillä lyhyempiä aikoja. Onneksi on mennyt nyt niitä pidempiä, joten 3v. välein on menty.
Julkisella maksaa sen poliklinikkamaksun. Kutsu tulee automaattisesti kun sovittu aika on käsillä.Se sovitaan edellisen tähystyskäynnin päätteeksi, joten tiedossa on taas uusi reissu.
Aika hurjaa kyllä silloin ysärillä, jos noin kauan tiputuksessa eikä saanut kuukauteen syödä muuta! Mulla todettiin v. 2019 CU, tuota edeltävästi olin osastolla tiputuksessa viikonlopun yli. Antibioottia ja nestetippaa sain sekä alotettiin kortisonit. Sen jälkeen tyhjentelin suolta päivän ajan kotona litkun kanssa, sitten tehtiin tähystys ja sain virallisen diagnoosin sekä lääkereseptin. Koko tämän ajan paitsi yhden tähystystä edeltävän päivän sain syödä normaalisti. Ja mulla oli kyllä niin paha tulehdustila kuin melkeen voi ollakaan. Onkohan näin paljon tosiaan toimenpiteet muuttuneet?
Minulle tehtiin kolonoskopia v. 2016. Olin silloin 54-vuotias nainen. En pyytänyt enkä saanut kipulääkitystä ennen sitä. Se oli epämiellyttävää ja sattui yhdessä kohdassa hiukan, mutta muuten tilanne oli ok, juttelin lääkärin kanssa meneillään olevista urheilukisoista.
Ei ole kiinni kipukynnyksestä, vaan suolen muodosta. Toisilla ei vain saada tähystintä kulkemaan, voi jopa rikkoa suolen seinämän jos väkisin edetään. Itselläni jouduttiin tutkimus keskeyttämään siitä syystä.
Sain jotain rauhoittavaa ja oli kivuton, todella helppo toimenpide. Olen käynyt useasti tähystyksissä. Kyllä nuo tähystykset on ihan pikkujuttu verrattuna siihen kaikkeen mitä on tullut käytyä läpi paksusuolen poiston myötä. Jotenkin huvittavaa, että joku tekee tuommoisen numeron asiasta, hetkenhän se vain kirpaisee. Itse sinun pitää vaatia rauhoittava lääke suoneen ja pitää huoli että se sulle annetaan.
Itse sain haavaisen paksusuolen diagnoosin 5 luokalla. On tullut käytyä kolonoskopiassa kerran vuodessa. Ensimmäinen oli pahin, en tosin voi verrata että kipu olisi ollut yhtä kova kuin sinulla. Mutkat on ollut ikävempiä mutta painelu auttaa. Itse tyhjennyslitkujen juonti on pahempaa, niitä pitää juoda niin paljon eikä pysy sisällä kun sen verran pahaa.
Jälkeenpäin tutkimukset ollut tosi positiivisia, ymmärtävä henkilökunta, kyselevät pitääkö ottaa rauhallisemmin. En ole tarvinnut kuin ekalla kerralla kipulääkettä, sujunut muuten hyvin ilman. Ja tosi mielenkiintoista kun voi monitorista seurata toimenpidettä. Itsekin olen aika pienikokoinen (161 cm) joten en tiedä vaikuttaako pituus.
Mutta tsemppiä tosiaan jatkoon, kannattaa varmaan jos pystyy niin vaihtaa hoitajaa. Mun eka kerta oli mieslääkärin kanssa joten vähän kovakouraisempaa käsittelyä. Muutoin olen ollut naislääkäreillä.
Vierailija kirjoitti:
Oletan että kipu on yksilöllistä, samoin tekijän taitotaso. Kipulääkityksen antamattomuuteen voisi perusteluna käyttää juuri sitä, että jos tähystäjä tekee vahingossa jotain vahinkoa niin sen tunnistaa kivusta. Mutta eihän se toimi jos ei reagoida lainkaan siihen kipuun kuin ap:n tapauksessa. En oikein ymmärrä tällaista. Nukuttamattomuus on ihan selvä juttu, se on aina riski ja vaatii lisäresursseja (heräämö käytössä myös toimenpiteen yhteydessä).
En osaa sanoa muista pohjoismaista, mutta ainakin Suomessa ollaan todella nukutuskriittisiä. Jopa naurettavuuksiin asti. Kumma, että täällä se nukutus on niin hirvittävän vaarallinen ja mielettömiä resursseja vaativa. Mitenhän ne tuolla muualla maailmassa selviävät oikein hengissä?
Pelko tällaisia toimenpiteitä kohtaan voi olla niin voimakasta, että jättää mieluummin menemättä. Sekö on sitten parempi, että jättää hampaat pelon takia hoitamatta tai ei uskalla käydä tärkeissä tutkimuksissa? Ai niin, mutta täällä Suomessahan on tunnetusti kärvisteltävä hamaan tappiin. Kouluun hiihdetään kymmenen kilsaa kesät talvet ja ruuaksi syödään kaarnaa ja läskisoossia. Pääasia, ettei vain ole liian helppoa.
yenn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt. En tunnista kertomustasi omastani. Kyllä se vähän sattui. OIskohan kipukynnyksessä sitten eroa?
Kipukynnys on kyllä aika korkealla. Oon murtanut luita sun muuta hauskaa, eikä nekään oo ollu mitään verrattuna tähän kokemukseen. Oon myös jo pitkään kärsiny monenlaisista kivuista, että kyllä tässä aika siedättyny on kaikenlaisille kivuille.
Luulempa ettei tähystys tunnu paljoa missään, jos suoli on terve. Mulle sanottiin sen näyttävän haavaiselta. Niin, onko se sitten ihmekkään jos sattuu, kun muutenkin on haavoilla ja vuotaa verta ja sinne vielä pusketaan jotain ylimäärästä...
Suoli on tunnoton. Tulehdus suolessa ei vaikuta kivun kokemukseen. Oma suoleni on tähystetty kun se on ollut erittäin tulehtunut (täynnä haavoja) ja puhkeamispisteessä. Ei sattunut yhtään.
Kun minulle tähystys tehtiin, ilman mitään rauhoittavia tai kipulääkkeitä, katselin monitorista miltä sisällä näytti. Ihan puhtaat olivat suolen seinämät.
Ei kipuja ei tuntemuksia.
Mulle ei oo tehty kolonoskopiaa mutta gastrokopia 2 kertaa ja enää en mee jos ei nukuteta. Ihan hirveetä kidutusta. Sain paniikkikohtauksen viimeisellä kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vai niin. Omassa asuinmaassani keski-ikäiset pääsevät halutessaan seulontatutkimuksiin (tähystys ala- ja yläkautta), ja ne tehdään molemmat samalla kerralla lyhyessä nukutuksessa. Nukutusta ei siis tarvitse pyytää vaan sitä jopa suositellaan.
Suomalaiset antautuvat tuollaisiin kidutustutkimuksiin vieläpä silloin, kun suoli on haavainen, jolloin tutkimus tasan tarkkaan on todella tuskallinen. Lääkärit ja hoitajat ilmeisesti myös sadisteja.
Siis nimenomaan näin. Ei tällaisia toimenpiteitä varten todellakaan tarvita mitään raskasta anestesiaa, vaan pelkkä humautus riittää. Pelkkiä tekosyitä ja niitähän riittää. Itsehän en moiseen toimenpiteeseen selvin päin menisi.
Olen käynyt elämäni aikana syntymästä saakka todella usein kolonoskopiassa.
Kipu riippuu TÄYSIN tekijästä. Ilmaa pumpataan suoleen, jotta päästään eteenpäin. Jos tulee kipua, peruutetaan hieman, vähennetään ilmaa ja edetään h i t a a s t i eteenpäin. On minulle myös sattunut tälläinen pikaliippari, huusin suoraa huutoa, mutta välinpitämätön lääkäri senkun riehui. Koko tähystys kesti 1/10 osan siitä, mitä kivuton vastaava toimenpide.
Sain seuraavalla kerralla kanyylin valmiiksi, jos tulisi pahoja kipuja, vaan eipä tullut Laakson sairaalassa, jossa oli uudemmat laitteet.
Parhaimmillaan ei ole mitään tuntemuksia, ehkä pientä venymistä, joka ei satu liikaa.
Mulle kans sanottiin, että kivuton toimenpide, mutta alkoi sattumaan niin helvetisti. En tiedä sitten johtuuko siitä, että en arastele sanoa mielipidettäni, mutta karjaisin kesken tähystyksen että nyt loppu, et jatka enää hetkeäkään. Lääkäri sanoi että ok, pyysi sairaanhoitajan paikalle ja antoivat 10 sekunnissa kipulääkkeen suoneen, joka tod vaikutti. Loppu meni hyvin ja mukavasti keinuttu kun kävelin ulos sairaalasta. Ap, miksi annoit toimenpiteen jatkua?
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat täyttä soopaa. Olen ollut useammankin kerran kolonoskopiassa, kaksi kertaa haavaisena. Ei tuntunut yhtään miltään. Eihän se kivaa ole, mutta ei myöskään tuskallista.
Niin että ku sulla ei tuntunu missään nii ei voi kellään muullakaan tuntua? Ai että jos voisin siirtää mun kokemuksen sulle, nii sää rukoilisit tippa linssissä että se loppuis :') Tekisin sen kyllä enemmän ku mielelläni teille kaikille typerille kommentoijille, joilla ei oo mitään empatiaa tai pienintäkään ymmärrystä toisia ja toisten kokemuksia kohtaan.
Mun mielestä se tyhjennysoperaatio oli 100 kertaa kauheempaa kuin tähystys.
Järkyttävin kokemus tähän asti sairaanhoidon suhteen.
Pyörryin ja en hevin menisi takaisin. Onneksi ei ollut syöpää!
Eräs nuori nainen tyyppi 20 vee sai tietää että oli syöpä!
Tosi pahoillani kaikkien puolesta jolla se on ollu kamala kokemus :( Jos jollekin on tulossa niin haluan sanoa se ei todellakaan ole aina kamala kokemus, että pitäisi olla kivuissaan. Musta kaikista tympein on tyhjennys ja meen siinä yllättävän heikkoon kuntoon, mutta itse tähystykset on ollut mulla "helppoja". *kopkop*
Meidän kaupungilla tähystys tehdään yksityisellä puolella, joten oon saanu kyllä tosi hyvää palvelua. Oon saanut suonen kautta lääkityksen ja kipu on aina ollu maksimissaan ykkösestä kymppiin, ehkä kolme? Tosi lievää kipua tuntuu aina alussa, mutta muuten mennyt tosi helposti. Mulla myös lääkärit olleet tosi mukavia ja ymmärtäväisiä.
VAATIKAA suonen kautta kipulääke/rauhoittava.
Vierailija kirjoitti:
Tosi pahoillani kaikkien puolesta jolla se on ollu kamala kokemus :( Jos jollekin on tulossa niin haluan sanoa se ei todellakaan ole aina kamala kokemus, että pitäisi olla kivuissaan. Musta kaikista tympein on tyhjennys ja meen siinä yllättävän heikkoon kuntoon, mutta itse tähystykset on ollut mulla "helppoja". *kopkop*
Meidän kaupungilla tähystys tehdään yksityisellä puolella, joten oon saanu kyllä tosi hyvää palvelua. Oon saanut suonen kautta lääkityksen ja kipu on aina ollu maksimissaan ykkösestä kymppiin, ehkä kolme? Tosi lievää kipua tuntuu aina alussa, mutta muuten mennyt tosi helposti. Mulla myös lääkärit olleet tosi mukavia ja ymmärtäväisiä.
VAATIKAA suonen kautta kipulääke/rauhoittava.
Ja lisään vielä, että mulla lääkärit on aina olleet myös selvästi kokeneempia +50vuotiaita. ja itseasiassa miehiä, sillä tuskin väliä. Kyllä varmasti kokemus ratkasee, osaavat tehdä toimenpiteen. Mutta sitähän ei saa valita kelle menee :(
On se nyt kumma, että kivusta ei saisi edes huutaa.. menisivät itse tähystettäväksi niin, että se tehään nopeasti alta pois, potilasta mitenkään kuuntelematta ja auttamatta, niin tietäisivät miltä se tuntuu!!!
Ja kyllä, oon itse nainen ja lääkäri oli mies ja hoitaja/mikälie avustaja oli nainen.