Lue keskustelun säännöt.
Hei te viiskymppisten ukkojen kanssa lapsia hankkivat!
24.06.2015 |
Aivan sama minkä ikäisiä itse olette, mutta minkä ihmeen takia hankitte viisikymppisen puolison kanssa lapsia? Tajuatteko, ettei lapsen isä ole lapsen elämässä kuin hyvällä tuurilla 20-30 vuotta? Viisikymppisten elinajanodote ei tänä päivänä yllä kovin korkeisiin lukemiin. Huonolla tuurilla olet yksinhuoltaja, kun lapset ovat juuri ja juuri teini-ikäisiä. Tai joudut hoitamaan sekä lapset että eläkeläisukon kymmenen vuoden päästä. Miksi?
Tämä tuli mieleeni, kun naapuriin muutti pariskunta, jossa äiti on 29-vuotias ja isä 51-vuotias. Parina ihan nuorekkaan oloinen ja lapsella hyvä olla NYT, mutta luontoa ei voi huijata. Isukki jää eläkkeelle, kun lapsi on vielä ala-asteikäinen. Auta armias, jos meinaavat toisenkin vielä hankkia.
Ettekö te nuoret naiset mieti tulevaisuuttanne yhtään!?!
Kommentit (112)
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 08:54"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 08:16"]Niinpä. En ole koskaan tavannut appiukkoani eikä lapsemme toista isoisäänsä. Kuoli hieman päälle 6-kymppisenä mieheni ollessa yläkouluikäinen. Miestä tämä on aina surettanut paljon ja jättänyt tiettyjä traumoja. [/quote] Mites ne, jotka eivät ole nähneet isovanhempaansa just siksi, että on kuollut nuorempana jo sairauteen tai onnettomuudessa? Sen lisäksi, että oma isä meni onnetromuudessa, kun olin 13-vuotias niin isosiskoni, joka on mua reilut 12-vuotta vanhenpi on meistä sisaruksista ainut, joka muistaa isän isän, joka kuoli keuhkosyöpään kauan ennen kuin mä olin edes syntynyt. Kyllä musta ihan tasapainoinen nuori kasvoi ihan kolmellakin isovanhemmalla, joista enää tänä päivänä on äidin vanhemmat elossa, kun isän äuti kuoli muutama vuosi isän jälkeen syöpään. Ei lapsi osaa kaivata, jotain sellaista, mitä ei ole ikinä ollutkaan joten ei se ole lapselle miekestäni kovin suuri menetys, jos kaikki isovanhemmat ei ole elossa. Siskonikin lapsi kasvaa ilman toista isoisää ja hänelle on (3v) papasta kerrottu, että istuu pilven päällä ja katselee sieltä.
[/quote]
Onko tämä totta? Jos kaikilla kavereilla on, niin kyllä lapsi alkanee kaivata itselleenkin.
[/quote]
Mutta jos on edes roiset isovanhemmat elossa niin pärjää varain hyvin, otin nyt kantaa siihen kun sanottiin, että lapsilta yksi pappa puuttuu, en siihen, etä ei olisi yhtään isovanhempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 08:55"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 08:16"]Niinpä. En ole koskaan tavannut appiukkoani eikä lapsemme toista isoisäänsä. Kuoli hieman päälle 6-kymppisenä mieheni ollessa yläkouluikäinen. Miestä tämä on aina surettanut paljon ja jättänyt tiettyjä traumoja. [/quote] Mites ne, jotka eivät ole nähneet isovanhempaansa just siksi, että on kuollut nuorempana jo sairauteen tai onnettomuudessa? Sen lisäksi, että oma isä meni onnetromuudessa, kun olin 13-vuotias niin isosiskoni, joka on mua reilut 12-vuotta vanhenpi on meistä sisaruksista ainut, joka muistaa isän isän, joka kuoli keuhkosyöpään kauan ennen kuin mä olin edes syntynyt. Kyllä musta ihan tasapainoinen nuori kasvoi ihan kolmellakin isovanhemmalla, joista enää tänä päivänä on äidin vanhemmat elossa, kun isän äuti kuoli muutama vuosi isän jälkeen syöpään. Ei lapsi osaa kaivata, jotain sellaista, mitä ei ole ikinä ollutkaan joten ei se ole lapselle miekestäni kovin suuri menetys, jos kaikki isovanhemmat ei ole elossa. Siskonikin lapsi kasvaa ilman toista isoisää ja hänelle on (3v) papasta kerrottu, että istuu pilven päällä ja katselee sieltä.
[/quote]
Miehelläni oli isä 14 vuotta, joten kyllä sitä isää osaa kaivata. Mieheni myös puhuu lapsillemme paljon isästään, joten kyllä heillä uteliaisuutta on isoisäänsä kohtaan ja olisivat halunneet hänet tuntea.
Normaali mies miehestäni on tullut, mutta piuhat kävi poikkaisemassa 30-vuotiaana kun lapsilukumme oli täysi.
[/quote]
Niin ja itselläni oli isä 13 vuotta :) Kyllähän tottakai omaa isäänsä kaipaa ja ketä tahansa kuollutta läheistä, mutta tiedän, että jos nyt ei mitään onnettomuuksia enää käy niin omilla lapsillani tulee olemaan sekä miehen vanhemmat isovanhempina ja oma äitini sekä äidin nykyinen mies "varapappana", mutta ihan varmastihan omille lapaillenikin kerron oikeasta papasta ja siitä millainen ihminen ja isä hän oli.
Kyllä isää osaa kaivata, jos sellainen on ollut. Eikä kuolema ole se ainoa ongelma.
"menetin" isäni aivoverenvuodolle, kun olin 19. Isä oli silloin vasta kuudenkymmenen. Isä elää edelleen, mutta hoivasuhde kääntyi ja kommunikaatiota ei ole.
Aikuinenkin voi tarvita isää, jonka kanssa voi puhua, kuten lapsenikin tarvitsisivat isoisää, jonka kanssa voi tehdä jotain.
Hei, ootteko ajatelleet, että ehkä se mies ei ole löytänyt ennen tätä naista, jonka kanssa haluaisi lapsia?? Eikö hänellä saisi olla oikeutta lapsiin lainkaan, kun ei ole nuorempana lykästänyt??
Taas tämä sama aloitus, huoh! Justhan tää oli täällä viikko sitten. Varmaankin sama ap asialla. Onkohan joku miehensä nuoremmalle menettänyt katkera keski-ikäinen av-mamma? Vastailee myös pitkillä viesteillä omaan ketjuunsa muka toisens henkilönä. Viimekerralla esiintyi mm nuorena nsisena tai tyttönä, jonka usä ei vanhana ollut muka jaksanut yhtään osallistua lapsensa elämään. Myös muita erilaisia tulokulmia aloittaja harrastaa, mutta ajatus on aina sama. Provo siis kyseessä, älkää vastatko ketjuun ja ruokkiko trollia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 08:23"]
Viisikymppisten ukkojen kanssa lapsia hankkivien naisten pitäisi ymmärtää, ettei lapsenlapsilla tule koskaan olemaan isoisää. Tai jos on, sen kanssa ei todellakaan potkita palloa tai käydä huvipuistoissa.
[/quote]
Minulla ei ole koskaan ollut isoisää, vaikka vanhempani saivat minut nuorina. Äidinisä kuoli omankäden kautta alle 50-vuotiaana, isänisä kuoli sydäntautiin alle kuusikymppisenä. Ihan hyvä elämä mulla silti on ollut. Isoäideistäkään en muista kuin sen, joka kuoli kun olin kuuden vanha (toinen kuoli kun olin 3), pikkuveljelläni ei ole niitäkään vähiä muistoja. Ja ihan hyvin meille kävi. Enemmän tämä tuntuu muita kuin meitä vaivaavan. Kiitos sinullekin, kun arvostelet meidän perhettä.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:04"]Kyllä isää osaa kaivata, jos sellainen on ollut. Eikä kuolema ole se ainoa ongelma.
"menetin" isäni aivoverenvuodolle, kun olin 19. Isä oli silloin vasta kuudenkymmenen. Isä elää edelleen, mutta hoivasuhde kääntyi ja kommunikaatiota ei ole.
Aikuinenkin voi tarvita isää, jonka kanssa voi puhua, kuten lapsenikin tarvitsisivat isoisää, jonka kanssa voi tehdä jotain.
[/quote]
Mä en okekaan missään vaiheessa sanonut, että OMAA ISÄÄ tai äitiä, joka on kuollut tai muuten vihanneksen tasolla sairauden vuoksi ei kaipaisia, koska edelleen mun isä kuoli onnettomuudessa, kun olin kolmetoista, mutta sanoinkin tuon "lapsi ei osaa kaivata sellaista, mitä ei ole KOSKAAN ollutkaan" siksi, että jos lapai ei ole sitä yhtä taikka kahta isovanhempaa ikinä nähnyt ja toiset iaovanhemmat on kuitenkin vielä elossa niin ei lapsi osaa niitä kaivata joita ei ole nähnyt. Toki lapsi voi reagoida omien vanhempiensa tunteiden kautta, jos hänelle kerrotaan kuolleesta isovanhemmasta paljon ja kaivaten ja sanoa sitten, että kaipaa sitä pappaa/mummoa, jota ei ikinä ole edes nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:09"]
Hei, ootteko ajatelleet, että ehkä se mies ei ole löytänyt ennen tätä naista, jonka kanssa haluaisi lapsia?? Eikö hänellä saisi olla oikeutta lapsiin lainkaan, kun ei ole nuorempana lykästänyt??
[/quote]
Olen ajatellut, ja mielestäni se on ok, ihan eri asia kuin alkaa vääntämään lapsia miehelle jolla niitä (aikuisia lapsia) jo on.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:15"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:04"]Kyllä isää osaa kaivata, jos sellainen on ollut. Eikä kuolema ole se ainoa ongelma.
"menetin" isäni aivoverenvuodolle, kun olin 19. Isä oli silloin vasta kuudenkymmenen. Isä elää edelleen, mutta hoivasuhde kääntyi ja kommunikaatiota ei ole.
Aikuinenkin voi tarvita isää, jonka kanssa voi puhua, kuten lapsenikin tarvitsisivat isoisää, jonka kanssa voi tehdä jotain.
[/quote]
Mä en okekaan missään vaiheessa sanonut, että OMAA ISÄÄ tai äitiä, joka on kuollut tai muuten vihanneksen tasolla sairauden vuoksi ei kaipaisia, koska edelleen mun isä kuoli onnettomuudessa, kun olin kolmetoista, mutta sanoinkin tuon "lapsi ei osaa kaivata sellaista, mitä ei ole KOSKAAN ollutkaan" siksi, että jos lapai ei ole sitä yhtä taikka kahta isovanhempaa ikinä nähnyt ja toiset iaovanhemmat on kuitenkin vielä elossa niin ei lapsi osaa niitä kaivata joita ei ole nähnyt. Toki lapsi voi reagoida omien vanhempiensa tunteiden kautta, jos hänelle kerrotaan kuolleesta isovanhemmasta paljon ja kaivaten ja sanoa sitten, että kaipaa sitä pappaa/mummoa, jota ei ikinä ole edes nähnyt.
[/quote]
Kovin monella teistä ei vissiin ole luetunymmärtäminen ihan kunnossa, kun luin vielä äsken aiemmat tekstini läpi enkä missään niistä sanonut, että minä tai joku muu ei kaipaisi kuollutta vanhempaansa, jonka olemassaolon muistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpö höpö, nyt puhutaan todennäköisyyksistä. Teknologisen kehityksen ansioista elinajanodote pitenee kokoajan. Meillä on satavuotiaita enemmän kuin koskaan. Elämä on arvaamatonta. Ukolla ehtii sataa vuoteen asti olemaan lapsen lapsia ja jopa niiden lapsia, jos 50 vuotiaana muksun(muksuja) saa.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 07:59"]Viisikymppisten elinajanodote ei tänä päivänä yllä kovin korkeisiin lukemiin.
[/quote]
Niin, kyllä se oli toista ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ainakaan uskaltaisi alkaa vääntää lapsia kaksikymppiselle.
Täytyy myöntää etten viisikymppisen muehen kanssa menisi tekemään lapsia ihan siitäkin syystä että niin vanha ukko ällöttää seksuaalisesti.
En pystyisi tuollaisen vanhuksen kanssa mihinkään. Nuori kolli kiihottaa ja tuo tyydytystä. Näin minulla.
Ymmärrän että jos nainen ei vain kelpaa ikäiselleen miehelle. Silloin ehkä ottaa vanhan ukon kun ei muutakaan saa. Sääli lapsia joita pappa kuljettaa kouluun ja harrastuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:48"]Täytyy myöntää etten viisikymppisen muehen kanssa menisi tekemään lapsia ihan siitäkin syystä että niin vanha ukko ällöttää seksuaalisesti.
En pystyisi tuollaisen vanhuksen kanssa mihinkään. Nuori kolli kiihottaa ja tuo tyydytystä. Näin minulla.
Ymmärrän että jos nainen ei vain kelpaa ikäiselleen miehelle. Silloin ehkä ottaa vanhan ukon kun ei muutakaan saa. Sääli lapsia joita pappa kuljettaa kouluun ja harrastuksiin.
[/quote]
Miehen siis :)
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:41"]
Mä en ainakaan uskaltaisi alkaa vääntää lapsia kaksikymppiselle.
[/quote]
Muita vaihtoehtojahan ei ole kuin 20 tai 50.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 08:06"]
Mitä erikoista on, jos lapsi on 30-vuotias kun vanhempi kuolee? Tuota tapahtuu koko ajan.
[/quote]
Kyllä se minun mielestäni on erikoista, jos vanhemmat ovat niin iäkkäitä että lapsen ollessa 30-vuotias heittävät henkensä.
Summasummaarum, 25 - 45 v. on siis suunnilleen se optimi lapsenhankintaikä miehelle.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:49"][quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 09:48"]Täytyy myöntää etten viisikymppisen muehen kanssa menisi tekemään lapsia ihan siitäkin syystä että niin vanha ukko ällöttää seksuaalisesti.
En pystyisi tuollaisen vanhuksen kanssa mihinkään. Nuori kolli kiihottaa ja tuo tyydytystä. Näin minulla.
Ymmärrän että jos nainen ei vain kelpaa ikäiselleen miehelle. Silloin ehkä ottaa vanhan ukon kun ei muutakaan saa. Sääli lapsia joita pappa kuljettaa kouluun ja harrastuksiin.
[/quote]
Miehen siis :)
[/quote]
Just tämä! Ei vanha papparainen jaksais kiihottaa. Jäisi sekstailu väliin niin ei mitään lapsiakaan. Rahat kelpais papparaiselta kyllä!
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 07:59"]Aivan sama minkä ikäisiä itse olette, mutta minkä ihmeen takia hankitte viisikymppisen puolison kanssa lapsia? Tajuatteko, ettei lapsen isä ole lapsen elämässä kuin hyvällä tuurilla 20-30 vuotta? Viisikymppisten elinajanodote ei tänä päivänä yllä kovin korkeisiin lukemiin. Huonolla tuurilla olet yksinhuoltaja, kun lapset ovat juuri ja juuri teini-ikäisiä. Tai joudut hoitamaan sekä lapset että eläkeläisukon kymmenen vuoden päästä. Miksi?
Tämä tuli mieleeni, kun naapuriin muutti pariskunta, jossa äiti on 29-vuotias ja isä 51-vuotias. Parina ihan nuorekkaan oloinen ja lapsella hyvä olla NYT, mutta luontoa ei voi huijata. Isukki jää eläkkeelle, kun lapsi on vielä ala-asteikäinen. Auta armias, jos meinaavat toisenkin vielä hankkia.
Ettekö te nuoret naiset mieti tulevaisuuttanne yhtään!?!
[/quote]
Mietin tulevaisuuttani. Se vain on niiin, että aikamme ja rahamme menevät puolison ja hänen eksänsä lasten hyvän elämän ylläpitoon. Ko. Ex hankki itse omat lapsensa aloittaen alle kolmekymppisenä hoidot suoraan maksimoidakseen onnistumisen lapsenteossa. Nyt hänen sekavasta elämäntilanteestaan johtuen lapset tulee ja menee meillä - ei ole köyhän mahd hoidoilla lasta hankkia ja kun on jo ennestään nämä uraäidin lapset. Ettäniin.
Lipposen iässä...