En tule koskaan ymmärtämään tämän palstan totaalista vihaa sitä kohtaan jos mies toivoo naisen joka tykkää laittaa ruokaa ja hoitaa kotia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpöhöpö. Mä teen nuorten ja nuorten aikuisten kanssa töitä ja kyllä se vaan on niin, että vähenemään päin ihan huolestuttavissa määrin on tavalliset elämäntaidot ruuanlaittoineen, pyykkäyksineen ym. Yhteiskunnan ja somen asettamat ulkonäköpaineet aiheuttavat molemmille sukupuolille, mutta enemmän tytöille ahdistusta, masennusta ja itsetunnon heikkenemistä. Tarve vastata paineeseen näkyy myös holtittomana rahankäyttönä koska kuvissa PITÄÄ olla ne superkalliit vaatteet ym. Opetussuunnitelmaan toivon mukaan saadaan lisää elämäntaitoja.

Hullumpaan suuntaan mennään ja nyt on tulossa tarjolle sukupolvi naisehdokkaita jotka osaavat olla tyrkyllä. Ja siinä se sitten onkin, mitä osaavat.

Minulla on ollut paljon naisia. Olen huomannut, että nykyään tosiaan nuo arvot ja käytös on muuttunut aivan älyttömästi 20 vuoden aikana. Nykyään naiset eivät tykkää tai osaa tehdä ruokaa, ja ovat koko ajan väsyneitä tai masentuneita siivoamaan. Vaikka asiat ja puitteet ovat kuinka hyvin niin ollaan helvetin masentuneita ja huolissaan jostain ilmastosta tai koronasta. Ihan hullua.

Mielummin masentuu yksin kuin miehen järjestämässä sinkkiarkussa. Naisella on suurempi riski kuolla suhteessa vs. sinkkuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpöhöpö. Mä teen nuorten ja nuorten aikuisten kanssa töitä ja kyllä se vaan on niin, että vähenemään päin ihan huolestuttavissa määrin on tavalliset elämäntaidot ruuanlaittoineen, pyykkäyksineen ym. Yhteiskunnan ja somen asettamat ulkonäköpaineet aiheuttavat molemmille sukupuolille, mutta enemmän tytöille ahdistusta, masennusta ja itsetunnon heikkenemistä. Tarve vastata paineeseen näkyy myös holtittomana rahankäyttönä koska kuvissa PITÄÄ olla ne superkalliit vaatteet ym. Opetussuunnitelmaan toivon mukaan saadaan lisää elämäntaitoja.

Hullumpaan suuntaan mennään ja nyt on tulossa tarjolle sukupolvi naisehdokkaita jotka osaavat olla tyrkyllä. Ja siinä se sitten onkin, mitä osaavat.

Minulla on ollut paljon naisia. Olen huomannut, että nykyään tosiaan nuo arvot ja käytös on muuttunut aivan älyttömästi 20 vuoden aikana. Nykyään naiset eivät tykkää tai osaa tehdä ruokaa, ja ovat koko ajan väsyneitä tai masentuneita siivoamaan. Vaikka asiat ja puitteet ovat kuinka hyvin niin ollaan helvetin masentuneita ja huolissaan jostain ilmastosta tai koronasta. Ihan hullua.

Sinulla on ollut paljon naisia ja naiset ovat masentuneita ja väsyneitä. Hmm... ne taitaa väsyä ja masentua sinun seurassa. Kummasti kukaan ei ole halunnut mitään pysyvää sinun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieskö ei ole mies jos se on tasavertainen aikuinen perheessä ja kotityöt ja vastuu jakautuu tasa-arvoisesti? 😂😂

No ei kukaan itseään miehenä pitävä tai kunnioittava puhu tuolla tavalla, tasavertainen yksilö perheessä ja puhu vastuista ja tasa-arvosta. Teille tuo tasa-arvo on joku ultimaattinen pakkomielle, vaikka ette kykene ymmärtämään ettei sellaista ole olemassa missään luonnossa. Tasapaino on, mutta ei tasa-arvoa. Eikä pitäisikään olla, koska sellaisella leikkiminen saa naiset ihan pöpiksi ja miehet soijaisiksi hissimusiikkipojiksi...

t. eri

Tasa-arvo on olemassa, mutta siinä olet oikeassa, että Suomessa yhä vielä tasa-arvis rakennetaan niin, että yhden ryhmän oikeudet on joltakulta muulta pois eikä todellista tasa-arvoa ja tasavertaisuutta synny.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kyllä mun täytyy naisena sanoa, että kannatan minäkin tiettyyn asti perinteisiä rooleja ja mulla on siihen oikeis eikä se ole keneltäkään muulta pois jos minä olen löytänyt sellaisen puolison. Että jos tälläkin kelillä liukastelisin töiden jälkeen kauppakassit kädessä hiekottamatonta pihapolkua pitkin nälkäiset mukulat perässä vinkuen ja mies istuisi kotona pakuritee kädessä tietokoneen edessä ja naputtelisi rakkaudesta blogipostauksia kuin sami minkkinen konsanaan niin lähtisin. Niin lähtisin.

Ihan rehellisestikö te lisineet haluatte siirtää perinteiset eli ketjun kommenttien mukaan työnjaoltaan hyvit epäreilut roolimallit myös niille lapsille? Vihaatteko tyttäriänne?

Ei voi ymmärtää.

Tiettyyn pisteeseen kyllä. Minä käyn töissä jossa pukeudutaan jakkupukuun. Saa valita ihan, että käyttääkö housuja vai hametta. Miehillä on myös puku. Ei meillä siellä kukaan ole siitä suuttunut. Ainakaan tietääkseni.

Mieheni käy töissä kaivinkoneurakoitsijana. On fyysisesti iso ja vahva, pukeutuu huomiotyövaatteisiin ja turvakenkiin. Ja kun minä sipsutan niissä koroissani kotiin ja olen työmatkallani käynyt kaupassa JA hakemassa lapset (en siksi, että olen nainen vaan siksi että sekä kauppa että päiväkoti sijaitsevat minun työmatkani varrella ja puolisolla puolestaan matkaa kertyisi yli 10 km ilman sitä henkilöautoa, joka sattuu olemaan mulla) niin kyllä se puoliso saa luvan hiekottaa sen pihan mulle valmiiksi ennen, kuin leikkiä sitä minkkistä. Ei, en vihaa tytärtäni.

Mitä jos se miehesi ei olekaan ennen sinua kotona hiekoittamassa? Vai pitääkö sen kesken työpäivän tulla hiekoittamaan arvon rouvalle pihan valmiiksi?

Mä en tajua miten näitä pitäisi selittää, että ymmärrettäisiin eikä yritettäisi lukea rivienvälistä omiaan 🥱

Eihän kukaan toisen elämäntilannetta tiedä! Minä käyn töissä 8 tuntia plus matkat. Puoliso käy töissä 8 tuntia plus matkat. Plus oman yrityksensä kaluston huollot, laskutukset, kirjanpidot, yhteydenpito asiakkaisiin. Minä hoidan kotityöt, ruuanlaitot, lapset. En kokonaan, mutta suurimmaksi osaksi. Mies kyllä osaa, mutta jos työpäivän jälkeen tulisi sisälle pilkkomaan salaattia niin menisi ne huoltotyöt sitten iltayöhön. Viikonloppuisin tehdään ruokaa yhdessä monesti, otetaan lapset mukaan kokkaamaan ja nautitaan pitkän kaavan mukaan jostain uudesta reseptistä ja viinistä.

Mies tekee laskennallisesti ehkä 1,5 tuntia enemmän töitä kuin minä niin kompensoin hoitamalla kotia. En koe olevani alisteisessa asemassa. Iltaisin kun kaikki on tehty, voidaan rentoutua kainalokkain telkkarin ääressä tai pulahtaa porekylpyyn.

Mies hankkii mulle usein kukkia, ihan muuten vaan. Minusta se on romanttista. En ole hänelle ostanut ruusuja mutta leivoin juuri laskiaispullia.

Aamuisin mies käy ulkona käynnistämässä niitä jotain koneitaan. Käynnistää myös mun auton ja skrapaa ikkunat, sekin on mun mielestä tosi ihana ele. Minä puolestaan oon aamut sisällä ja koitan laittaa itteni työkuntoon. Siinä samalla laitan vähän enemmän kahvia, että saa mieskin eväskahvit termariin ja teen monesti hänelle leivät valmiiksi, että pääsee sujuvasti sitten lähtemään. Usein lähdetäänkin samaan aikaan, mies suukottelee lapset siinä ja ajetaan pihatie sitten peräkkäin ja vilkutetaan vielä postilaatikolla josta tiet erkanee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kyllä mun täytyy naisena sanoa, että kannatan minäkin tiettyyn asti perinteisiä rooleja ja mulla on siihen oikeis eikä se ole keneltäkään muulta pois jos minä olen löytänyt sellaisen puolison. Että jos tälläkin kelillä liukastelisin töiden jälkeen kauppakassit kädessä hiekottamatonta pihapolkua pitkin nälkäiset mukulat perässä vinkuen ja mies istuisi kotona pakuritee kädessä tietokoneen edessä ja naputtelisi rakkaudesta blogipostauksia kuin sami minkkinen konsanaan niin lähtisin. Niin lähtisin.

Ihan rehellisestikö te lisineet haluatte siirtää perinteiset eli ketjun kommenttien mukaan työnjaoltaan hyvit epäreilut roolimallit myös niille lapsille? Vihaatteko tyttäriänne?

Ei voi ymmärtää.

Tiettyyn pisteeseen kyllä. Minä käyn töissä jossa pukeudutaan jakkupukuun. Saa valita ihan, että käyttääkö housuja vai hametta. Miehillä on myös puku. Ei meillä siellä kukaan ole siitä suuttunut. Ainakaan tietääkseni.

Mieheni käy töissä kaivinkoneurakoitsijana. On fyysisesti iso ja vahva, pukeutuu huomiotyövaatteisiin ja turvakenkiin. Ja kun minä sipsutan niissä koroissani kotiin ja olen työmatkallani käynyt kaupassa JA hakemassa lapset (en siksi, että olen nainen vaan siksi että sekä kauppa että päiväkoti sijaitsevat minun työmatkani varrella ja puolisolla puolestaan matkaa kertyisi yli 10 km ilman sitä henkilöautoa, joka sattuu olemaan mulla) niin kyllä se puoliso saa luvan hiekottaa sen pihan mulle valmiiksi ennen, kuin leikkiä sitä minkkistä. Ei, en vihaa tytärtäni.

Mitä jos se miehesi ei olekaan ennen sinua kotona hiekoittamassa? Vai pitääkö sen kesken työpäivän tulla hiekoittamaan arvon rouvalle pihan valmiiksi?

No jos ei ole niin sitten tietenkin hiekoitan itse. Taivas! 😂 miten vaikeaa on ymmärtää luettua tekstiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurimmat syyt siihen, miksi asiat vääristyvät ovat ne, että asiat tulisi kertoa täysin yksityiskohtaisesti muistaen, että lukijalla on kova tarve haluta ymmärtää väärin ja saivarrella. Ei meillä voipaketin laitto takaisin jääkaappiin leivänteon jälkeen ole siivoamista. Se on omien jälkien korjaamista. Samoin omien jälkien korjaamista on oman sängyn petaus aamuisin, tiskien laitto koneeseen ja pyykkien vienti pyykkikoriin sekä tavaroiden laittaminen paikoilleen käytön jälkeen. Tätä ei moni ymmärrä että tämä ei ole siivoamista!! Meillä on aina perussiistiä juuri tästä syystä. Itse sitten nautiskelen kun saan pyyhkiä hyvän tuoksuisella pesuaineella pintoja, asetella sitten uudet leikkokukat maljakkoon, pörhistellä sohvatyynyt ja mopata tolulla lattiat. Tykkään. Ei oo mitään tekemistä sen asian kanssa ettei mun mieheni tai lapseni osaisi laittaa roskia roskiin tai eläisi muutoin kuin siat pellossa.

Ajatteletko sinä itse, että tavaroiden poislaitto on siivoamista? Jos nostat maidon pöydälle aamulla kun keität kahvia niin laitatko sen itse takaisin jääkaappiin? Käsketkö puolisosi laittaa puolestasi koska ”siivoaminen” kuuluu kaikille vai odotatko siivouspäivään asti ja sitten arvotte kenelle se kuuluu?

Tällaista kommenttia on saanutkin odottaa sen 50 sivua. Amen ja halaus upeasta kirjoituksesta.

Helluntailaispiireistä löytynee aloittajalle passaaja. Onhan aloittaja uskovainen?

Helluntaipiireistä? For real!? Aloittaja ei etsi passaajaa vaan naista, joka on perinteisen sukupuoliroolin nainen. Ei passaaja, ei alistuva. Vaan nainen joka osaa siivota, laittaa ruokaa, leipoa, olla lempeä ja pussata. Ei aloittaja myöskään sano ettei hänkin näin voisi tehdä. Aloittaja vaan ei halua sellaista naista, joka pahastuu joka helkkarin asiasta ja saivartelee, kuvaa persustaan someen ja painelee miesten puvun takissa juhlatilaisuuksiin koska voi.

Ja tuollaista naista on sitten ihan mahdotonta löytää? Siis tavista joka tekee kotiruokaa ja siivoaa, eikä kuvaa pyrstöään someen. Sellaisia suurin osa naisista on.

Höpöhöpö. Mä teen nuorten ja nuorten aikuisten kanssa töitä ja kyllä se vaan on niin, että vähenemään päin ihan huolestuttavissa määrin on tavalliset elämäntaidot ruuanlaittoineen, pyykkäyksineen ym. Yhteiskunnan ja somen asettamat ulkonäköpaineet aiheuttavat molemmille sukupuolille, mutta enemmän tytöille ahdistusta, masennusta ja itsetunnon heikkenemistä. Tarve vastata paineeseen näkyy myös holtittomana rahankäyttönä koska kuvissa PITÄÄ olla ne superkalliit vaatteet ym. Opetussuunnitelmaan toivon mukaan saadaan lisää elämäntaitoja.

Hullumpaan suuntaan mennään ja nyt on tulossa tarjolle sukupolvi naisehdokkaita jotka osaavat olla tyrkyllä. Ja siinä se sitten onkin, mitä osaavat.

Sunko mielestä on huono juttu ettei nuoret halua paapoa puolisoaan? Ihan tiedoksi. Muutin 16 vuotiaana omaan kämppään vuonna 2006 enkä mä osannut käynnistää pyykkikonetta. Opin kumminkin käyttämään konetta.

(Äiti ei ikinä antanut laittaa pyykkejä)

Nykynuorilla on käytössään Tiktok ja Youtube mistä voi hakea siivousklippejä.

No en näin todellakaan sanonut. Kyllä noi elämäntaidon vaikeudet ja puutteet on molemmilla sukupuolilla esillä. Surullista, jos sun mielestä on ookoo että etsii tiktokista klippejä miten siivotaan?! 😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan työelämä on voimakkaasti sukupuolittunut, mutta ei pidä olla siinä luulossa, että näin olisi myös muissa läntisen Euroopan maissa. Jos esimerkiksi ottaa vaikkapa lennonjohtajan työn, niin Suomessa naisia heistä on vuonna 2020 ollut 16 prosenttia kun taas esimerkiksi Ruotsissa 2/3 on naisia. Suomi on edelleen takamatkalla mitä tulee sukupuolten segregaatioon työelämässä.

Kuvion pystyy siis rikkomaan, mutta se vaatii tietoista ponnistelua. Minulla on sattumoisin kaksi nyt jo aikuista tytärtä ja monta kertaa vuosien aikana olen ollut purra kieleeni, kun olen ollut vähällä ohjeistaa heitä suuntaumaan sukupuolensa mukaiseen toimintaan tai olemaan enemmän sitä ja vähemmän tätä. Olen siis saanut itseni nalkkiin tällaisesta minuun ohjelmoidusta ajattelusta.

Toinen tytöistä on aina ollut riehakas ja vilkas ja hän on erityisesti saanut osakseen karsastavaa kohtelua ihan päiväkotiajoista lähtien. Tällaisella pienellä palautteella, kun sitä tulee vähitellen eri suunnista, kerrotaan lapsille millaisia heidän toivotaan olevan. Ongelma on rakenteellinen ja sukupolvia ylittävä.

Tytöt pärjäävät elämässä ja maailmassa paljon paremmin olemalla "tyttömäisiä" ja pojat pärjäävät paljon paremmin olemalla "poikamaisia". Samoin naiset naisellisia ja miehet miehekkäitä. Kyse on siitä mikä on kenellekin hyväksi.

Lähde?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurimmat syyt siihen, miksi asiat vääristyvät ovat ne, että asiat tulisi kertoa täysin yksityiskohtaisesti muistaen, että lukijalla on kova tarve haluta ymmärtää väärin ja saivarrella. Ei meillä voipaketin laitto takaisin jääkaappiin leivänteon jälkeen ole siivoamista. Se on omien jälkien korjaamista. Samoin omien jälkien korjaamista on oman sängyn petaus aamuisin, tiskien laitto koneeseen ja pyykkien vienti pyykkikoriin sekä tavaroiden laittaminen paikoilleen käytön jälkeen. Tätä ei moni ymmärrä että tämä ei ole siivoamista!! Meillä on aina perussiistiä juuri tästä syystä. Itse sitten nautiskelen kun saan pyyhkiä hyvän tuoksuisella pesuaineella pintoja, asetella sitten uudet leikkokukat maljakkoon, pörhistellä sohvatyynyt ja mopata tolulla lattiat. Tykkään. Ei oo mitään tekemistä sen asian kanssa ettei mun mieheni tai lapseni osaisi laittaa roskia roskiin tai eläisi muutoin kuin siat pellossa.

Ajatteletko sinä itse, että tavaroiden poislaitto on siivoamista? Jos nostat maidon pöydälle aamulla kun keität kahvia niin laitatko sen itse takaisin jääkaappiin? Käsketkö puolisosi laittaa puolestasi koska ”siivoaminen” kuuluu kaikille vai odotatko siivouspäivään asti ja sitten arvotte kenelle se kuuluu?

Tällaista kommenttia on saanutkin odottaa sen 50 sivua. Amen ja halaus upeasta kirjoituksesta.

Helluntailaispiireistä löytynee aloittajalle passaaja. Onhan aloittaja uskovainen?

Helluntaipiireistä? For real!? Aloittaja ei etsi passaajaa vaan naista, joka on perinteisen sukupuoliroolin nainen. Ei passaaja, ei alistuva. Vaan nainen joka osaa siivota, laittaa ruokaa, leipoa, olla lempeä ja pussata. Ei aloittaja myöskään sano ettei hänkin näin voisi tehdä. Aloittaja vaan ei halua sellaista naista, joka pahastuu joka helkkarin asiasta ja saivartelee, kuvaa persustaan someen ja painelee miesten puvun takissa juhlatilaisuuksiin koska voi.

Arviolta 90 % tuntemistani naisista on tuollaisia. Kaikkein nuorimmat eivät ehkä leivo ja ruoanlaittotaitoakaan en tiedä, mutta tässä kohtaa puhunkin 16-21 -vuotiaista sukulaistytöistäni, jotka tuskin vielä olisivat avo- tai avioliittoon halukkaitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua miten näitä pitäisi selittää, että ymmärrettäisiin eikä yritettäisi lukea rivienvälistä omiaan 🥱

Eihän kukaan toisen elämäntilannetta tiedä! Minä käyn töissä 8 tuntia plus matkat. Puoliso käy töissä 8 tuntia plus matkat. Plus oman yrityksensä kaluston huollot, laskutukset, kirjanpidot, yhteydenpito asiakkaisiin. Minä hoidan kotityöt, ruuanlaitot, lapset. En kokonaan, mutta suurimmaksi osaksi. Mies kyllä osaa, mutta jos työpäivän jälkeen tulisi sisälle pilkkomaan salaattia niin menisi ne huoltotyöt sitten iltayöhön. Viikonloppuisin tehdään ruokaa yhdessä monesti, otetaan lapset mukaan kokkaamaan ja nautitaan pitkän kaavan mukaan jostain uudesta reseptistä ja viinistä.

Mies tekee laskennallisesti ehkä 1,5 tuntia enemmän töitä kuin minä niin kompensoin hoitamalla kotia. En koe olevani alisteisessa asemassa. Iltaisin kun kaikki on tehty, voidaan rentoutua kainalokkain telkkarin ääressä tai pulahtaa porekylpyyn.

Mies hankkii mulle usein kukkia, ihan muuten vaan. Minusta se on romanttista. En ole hänelle ostanut ruusuja mutta leivoin juuri laskiaispullia.

Aamuisin mies käy ulkona käynnistämässä niitä jotain koneitaan. Käynnistää myös mun auton ja skrapaa ikkunat, sekin on mun mielestä tosi ihana ele. Minä puolestaan oon aamut sisällä ja koitan laittaa itteni työkuntoon. Siinä samalla laitan vähän enemmän kahvia, että saa mieskin eväskahvit termariin ja teen monesti hänelle leivät valmiiksi, että pääsee sujuvasti sitten lähtemään. Usein lähdetäänkin samaan aikaan, mies suukottelee lapset siinä ja ajetaan pihatie sitten peräkkäin ja vilkutetaan vielä postilaatikolla josta tiet erkanee.

Niin, ihmisillä on erilaisia ammatteja. Minun mieheni on insinööri ja tekee osittain töitä myös etänä. Minä olen 3-vuorotyötä tekevä sairaanhoitaja. Meillä ei vaan arki pyörisi mitenkään, jos olisi erikseen lueteltuna miesten ja naisten työt.

Vierailija kirjoitti:

Miehet eivät puhu tasa-arvosta, koska se ei ole heille koskaan ollut mikään kynnyskysymys. Ei tietenkään ole ollut, koska he ovat yleensä tottuneet olemaan sillä paremmalla puolella. Nykyisin miehet kyllä puhuvat paljon taloudellisen vastuun tasa-arvosta perheissä. Kotitöiden jaossa tasa-arvo ei kuitenkaan kelpaa, vaan halutaan perinteistä roolia, Eihän se oikein ole, jos tasa-arvoa toteutetaan vain itselle sopivissa asioissa. 

-eri

Olen tätä meinannut kysyä jo kauan aikaa mutta tähän se sopii hyvin. Kertokaahan naiset, mitä moderni nainen tuo parisuhteeseen? Mitä te annatte sille yhteiselle elämälle, nyt ihan konkreettisesti? Muuta kuin seksiä. Miksi miesten tulisi olla teidän kanssa? Ja ennen kun vedätte herneen nenään, niin miettikää tätä ihan oikeasti. Useat vastaavat jotain seuraavaa:

- no onneksi ei tarvitse ollakaan miesten kanssa kun ne on tuollaisia

- tasa-arvoista keskustelukumppania

- seksiä

- no ihan vaan sitä olemista, ei sen tarvitse sen enempää olla.....

Aika harva nainen jaksaa kuunnella miesten asioita, ja ne ovat usein todella syvällisiä, siksi kavereiden kanssa on parempi pohtia maailmaa ja yhteiskuntaa. Seksiä saa jos haluaa keneltä tahansa nykyään, siihen ei tarvita suhdetta. Mitä se oleminen on, katsotaan netflixiä ja ollaan vaan, ilman mitään syvempää yhteistä yhteyttä. Tietääkö nainen enää mikä on tie miehen sydämeen?

Minä tiedän, mitä haluaisin naisen tuovan parisuhteeseen. Samalla tavalla miehenä annan naiselle paljon sellaista mitä hän ei yksin tule koskaan saamaan, enkä tarkoita rahaa tai mitään materiaalista.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua miten näitä pitäisi selittää, että ymmärrettäisiin eikä yritettäisi lukea rivienvälistä omiaan 🥱

Eihän kukaan toisen elämäntilannetta tiedä! Minä käyn töissä 8 tuntia plus matkat. Puoliso käy töissä 8 tuntia plus matkat. Plus oman yrityksensä kaluston huollot, laskutukset, kirjanpidot, yhteydenpito asiakkaisiin. Minä hoidan kotityöt, ruuanlaitot, lapset. En kokonaan, mutta suurimmaksi osaksi. Mies kyllä osaa, mutta jos työpäivän jälkeen tulisi sisälle pilkkomaan salaattia niin menisi ne huoltotyöt sitten iltayöhön. Viikonloppuisin tehdään ruokaa yhdessä monesti, otetaan lapset mukaan kokkaamaan ja nautitaan pitkän kaavan mukaan jostain uudesta reseptistä ja viinistä.

Mies tekee laskennallisesti ehkä 1,5 tuntia enemmän töitä kuin minä niin kompensoin hoitamalla kotia. En koe olevani alisteisessa asemassa. Iltaisin kun kaikki on tehty, voidaan rentoutua kainalokkain telkkarin ääressä tai pulahtaa porekylpyyn.

Mies hankkii mulle usein kukkia, ihan muuten vaan. Minusta se on romanttista. En ole hänelle ostanut ruusuja mutta leivoin juuri laskiaispullia.

Aamuisin mies käy ulkona käynnistämässä niitä jotain koneitaan. Käynnistää myös mun auton ja skrapaa ikkunat, sekin on mun mielestä tosi ihana ele. Minä puolestaan oon aamut sisällä ja koitan laittaa itteni työkuntoon. Siinä samalla laitan vähän enemmän kahvia, että saa mieskin eväskahvit termariin ja teen monesti hänelle leivät valmiiksi, että pääsee sujuvasti sitten lähtemään. Usein lähdetäänkin samaan aikaan, mies suukottelee lapset siinä ja ajetaan pihatie sitten peräkkäin ja vilkutetaan vielä postilaatikolla josta tiet erkanee.

Kuulostatte ihanilta. Onko tällaista oikeasti olemassa?? <3

Vierailija kirjoitti:

Surullista, jos sun mielestä on ookoo että etsii tiktokista klippejä miten siivotaan?! 😂😂

Tuo sattui silmään minullakin. Mutta tätähän se on, ollaan niin älyttömän riippuvaisia kaikesta tietoyhteiskunnan härpäkkeestä että ei osata enää elää ilman ja omillaan. Siksi on niin kiva kun muut siivoavat, vaihtavat renkaat, tekevät kaiken jotta itse ei tarvitse enää tehdä mitään. Ja jos joskus tarvitsee niin sitten jostain helvetin älypuhelimesta googlataan. Ja tämä on monen mielestä normaali ja terve tila :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnosti ku kilo 💩. Tässähän ketjussa joku kertoi tyyliin jossain Serbiassa naisten kokkaavan ja siivoavan miesten ollessa töissä. Tökkääkö tämä nyt tuohon sanaan työssäkäynti? Mulla on suht vauraana naisena vapaus valita, siksi valitsen vapaa-ajan.

Ei se tökkää mihinkään työssäkäymiseen, ei se liity millään tavalla siihen. Vaan se tökkää jälleen kerran kerta toisensa jälkeen tuohon yltiövapauteen sekä arvovalintojen murrokseen ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Mistään muusta ei nykyään puhuta tai kirjoiteta kuin vapaudesta. Siivoushan on parasta vapaa-aikaa ;)

Entä jos antaisit meidän itsekunkin määritellä, mikä meille on parasta vapaa-aikaa? Minulle se on hyvällä säällä pitkä lenkki koiran kanssa, sen jälkeen kirjan kanssa sohvannurkkaan käpertyminen teekupin kera. Päivällisen valmistaminen ja illan päätteeksi elokuva puolison kanssa. Tai saunailta. Tai pizzaa ja leffa (täällä landella ei valitettavasti voi woltata, tarjolla on vain pizzaa tai kebabia). Ei siivoaminen, ei todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu.. Nainen saa toivoa nikkaroivaa ja korjailevaa miestä kuitenkin.

Nikkarointi on harrastus siinä kuin muutkin käsityöt. Vähän vaikea verrata jokapäiväiseen ruuanlaittoon, pyykkäämiseen ja siivoamiseen.

Mene pihoille katsomaan ketkä suurimmaksi osaksi lumityötkin hoitaa. Ei niitä "miestentöitä" huomaa, jos on tottunut, että joku muu ne hoitaa. Kyllä niitä hommia on aika paljon enemmän kuin vähän "pientä harrastelua".

Naiset tekee ainakin täällä meilläpäin todella paljon lumitöitä. Vähintään yhtä monessa pihassa on nainen lumitöissä, kuin mitä mieskin. 

Samoin tuo ruohonleikkuu kesällä, naiset tekee sitä ihan samalla lailla, kuin miehetkin. Usein vain sen päältäajettavan päällä istuu mies ja naiset työntää ruohonleikkureita. Ja pihan haravointi näyttää ylivoimaisesti enemmän olevan naisten hommaa. Useammin on nainen kuin mies haravan varressa, kuin mies.

Nainen meilläkin tekee lumityöt. Paikallinen yrittäjä traktorillaan. Jonkin verran tietysti joutuu heiluttamaan lapiotakin sen lisäksi ja se tehdään useimmiten yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua miten näitä pitäisi selittää, että ymmärrettäisiin eikä yritettäisi lukea rivienvälistä omiaan 🥱

Eihän kukaan toisen elämäntilannetta tiedä! Minä käyn töissä 8 tuntia plus matkat. Puoliso käy töissä 8 tuntia plus matkat. Plus oman yrityksensä kaluston huollot, laskutukset, kirjanpidot, yhteydenpito asiakkaisiin. Minä hoidan kotityöt, ruuanlaitot, lapset. En kokonaan, mutta suurimmaksi osaksi. Mies kyllä osaa, mutta jos työpäivän jälkeen tulisi sisälle pilkkomaan salaattia niin menisi ne huoltotyöt sitten iltayöhön. Viikonloppuisin tehdään ruokaa yhdessä monesti, otetaan lapset mukaan kokkaamaan ja nautitaan pitkän kaavan mukaan jostain uudesta reseptistä ja viinistä.

Mies tekee laskennallisesti ehkä 1,5 tuntia enemmän töitä kuin minä niin kompensoin hoitamalla kotia. En koe olevani alisteisessa asemassa. Iltaisin kun kaikki on tehty, voidaan rentoutua kainalokkain telkkarin ääressä tai pulahtaa porekylpyyn.

Mies hankkii mulle usein kukkia, ihan muuten vaan. Minusta se on romanttista. En ole hänelle ostanut ruusuja mutta leivoin juuri laskiaispullia.

Aamuisin mies käy ulkona käynnistämässä niitä jotain koneitaan. Käynnistää myös mun auton ja skrapaa ikkunat, sekin on mun mielestä tosi ihana ele. Minä puolestaan oon aamut sisällä ja koitan laittaa itteni työkuntoon. Siinä samalla laitan vähän enemmän kahvia, että saa mieskin eväskahvit termariin ja teen monesti hänelle leivät valmiiksi, että pääsee sujuvasti sitten lähtemään. Usein lähdetäänkin samaan aikaan, mies suukottelee lapset siinä ja ajetaan pihatie sitten peräkkäin ja vilkutetaan vielä postilaatikolla josta tiet erkanee.

Niin, ihmisillä on erilaisia ammatteja. Minun mieheni on insinööri ja tekee osittain töitä myös etänä. Minä olen 3-vuorotyötä tekevä sairaanhoitaja. Meillä ei vaan arki pyörisi mitenkään, jos olisi erikseen lueteltuna miesten ja naisten työt.

No sitähän mä tässä olen koittanut selittää, että jokaisen elämäntilanne on erilainen! Mutta se, että meidän elämäntilanne on tällainen ja ajanut meidät perinteisiin rooleihin, joihin kumpikin on tällä hetkellä tyytyväinen eikä ole mitään, mitä toinen ei osaisi tehdä (paitsi minä en osaa niitä kaivinkoneita ajaa enkä huoltaa). Se ei tarkoita että meidän perheessä kasvaisi jotenkin kieroon lapsia, kun näkevät tämmöistä elämää tai että tässä kumpikaan olisi mitenkään alisteisessa asemassa.

Me ollaan siitä hyvin toimeentuleva pariskunta, että voidaan myös ihan puhua ystävällisesti toisillemme jos jotain muutoksia haluaa.

Eikä toisen huomioiminen, toiselle tekeminen tai toisen puolesta tekeminen ole tuntunut koskaan työltä, alistamiselta tai tasa-arvon riistolta kun se on molemmin puolista huomiointia ja tekemistä ja sitä toista rakastaa niin lujaa vieläkin näiden vuosien jälkeen, että olisi valmis vaikka pers edellä puuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet eivät puhu tasa-arvosta, koska se ei ole heille koskaan ollut mikään kynnyskysymys. Ei tietenkään ole ollut, koska he ovat yleensä tottuneet olemaan sillä paremmalla puolella. Nykyisin miehet kyllä puhuvat paljon taloudellisen vastuun tasa-arvosta perheissä. Kotitöiden jaossa tasa-arvo ei kuitenkaan kelpaa, vaan halutaan perinteistä roolia, Eihän se oikein ole, jos tasa-arvoa toteutetaan vain itselle sopivissa asioissa. 

-eri

Olen tätä meinannut kysyä jo kauan aikaa mutta tähän se sopii hyvin. Kertokaahan naiset, mitä moderni nainen tuo parisuhteeseen? Mitä te annatte sille yhteiselle elämälle, nyt ihan konkreettisesti? Muuta kuin seksiä. Miksi miesten tulisi olla teidän kanssa? Ja ennen kun vedätte herneen nenään, niin miettikää tätä ihan oikeasti. Useat vastaavat jotain seuraavaa:

- no onneksi ei tarvitse ollakaan miesten kanssa kun ne on tuollaisia

- tasa-arvoista keskustelukumppania

- seksiä

- no ihan vaan sitä olemista, ei sen tarvitse sen enempää olla.....

Aika harva nainen jaksaa kuunnella miesten asioita, ja ne ovat usein todella syvällisiä, siksi kavereiden kanssa on parempi pohtia maailmaa ja yhteiskuntaa. Seksiä saa jos haluaa keneltä tahansa nykyään, siihen ei tarvita suhdetta. Mitä se oleminen on, katsotaan netflixiä ja ollaan vaan, ilman mitään syvempää yhteistä yhteyttä. Tietääkö nainen enää mikä on tie miehen sydämeen?

Minä tiedän, mitä haluaisin naisen tuovan parisuhteeseen. Samalla tavalla miehenä annan naiselle paljon sellaista mitä hän ei yksin tule koskaan saamaan, enkä tarkoita rahaa tai mitään materiaalista.

En tiedä, mikä on tie miehen sydämeen, mutta minun tapauksessa se ei ole imurointi, tiskaaminen eikä pyykkäys. Toistaiseksi olen hyvin kelvannut miehelleni, joka osaa tehdä kaikkia edellä mainittuja asioita yhtä hyvin ellei paremmin kuin minä. En ikinä halua miestä, joka näkee arvoni olevan kotipiian tehtävässä.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut paljon naisia ja naiset ovat masentuneita ja väsyneitä. Hmm... ne taitaa väsyä ja masentua sinun seurassa. Kummasti kukaan ei ole halunnut mitään pysyvää sinun kanssa.

Nuorempana oli erittäin hyvännäköisiä ja itseään kunnioittavia naisia, heidän hymystään näki kuinka onnellisia olivat. Älykkäitä, korkeasti koulutettuja, eivät uhriutuneet, terveitä ja normaaleja naisia. Nauttivat siitä kun mies on mies ja nainen saa olla nainen. Tulivat raskaaksi. Mutta ei tällaisen rentun kanssa kukaan loputtomiin jaksa, mutta se ei johtunut koskaan siitä etten olisi osallistunut töihin tai muuhun, päinvastoin. Vaan levottomat jalat ja seikkailumieli veti aina kohti uusia maita ja mantuja...kauan fiksukin konservatiivinen nainen jaksaa hyvää miestä, mutta jossain vaiheessa rajat tulevat vastaan ja näin sen kuuluukin olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua miten näitä pitäisi selittää, että ymmärrettäisiin eikä yritettäisi lukea rivienvälistä omiaan 🥱

Eihän kukaan toisen elämäntilannetta tiedä! Minä käyn töissä 8 tuntia plus matkat. Puoliso käy töissä 8 tuntia plus matkat. Plus oman yrityksensä kaluston huollot, laskutukset, kirjanpidot, yhteydenpito asiakkaisiin. Minä hoidan kotityöt, ruuanlaitot, lapset. En kokonaan, mutta suurimmaksi osaksi. Mies kyllä osaa, mutta jos työpäivän jälkeen tulisi sisälle pilkkomaan salaattia niin menisi ne huoltotyöt sitten iltayöhön. Viikonloppuisin tehdään ruokaa yhdessä monesti, otetaan lapset mukaan kokkaamaan ja nautitaan pitkän kaavan mukaan jostain uudesta reseptistä ja viinistä.

Mies tekee laskennallisesti ehkä 1,5 tuntia enemmän töitä kuin minä niin kompensoin hoitamalla kotia. En koe olevani alisteisessa asemassa. Iltaisin kun kaikki on tehty, voidaan rentoutua kainalokkain telkkarin ääressä tai pulahtaa porekylpyyn.

Mies hankkii mulle usein kukkia, ihan muuten vaan. Minusta se on romanttista. En ole hänelle ostanut ruusuja mutta leivoin juuri laskiaispullia.

Aamuisin mies käy ulkona käynnistämässä niitä jotain koneitaan. Käynnistää myös mun auton ja skrapaa ikkunat, sekin on mun mielestä tosi ihana ele. Minä puolestaan oon aamut sisällä ja koitan laittaa itteni työkuntoon. Siinä samalla laitan vähän enemmän kahvia, että saa mieskin eväskahvit termariin ja teen monesti hänelle leivät valmiiksi, että pääsee sujuvasti sitten lähtemään. Usein lähdetäänkin samaan aikaan, mies suukottelee lapset siinä ja ajetaan pihatie sitten peräkkäin ja vilkutetaan vielä postilaatikolla josta tiet erkanee.

Niin, ihmisillä on erilaisia ammatteja. Minun mieheni on insinööri ja tekee osittain töitä myös etänä. Minä olen 3-vuorotyötä tekevä sairaanhoitaja. Meillä ei vaan arki pyörisi mitenkään, jos olisi erikseen lueteltuna miesten ja naisten työt.

No sitähän mä tässä olen koittanut selittää, että jokaisen elämäntilanne on erilainen! Mutta se, että meidän elämäntilanne on tällainen ja ajanut meidät perinteisiin rooleihin, joihin kumpikin on tällä hetkellä tyytyväinen eikä ole mitään, mitä toinen ei osaisi tehdä (paitsi minä en osaa niitä kaivinkoneita ajaa enkä huoltaa). Se ei tarkoita että meidän perheessä kasvaisi jotenkin kieroon lapsia, kun näkevät tämmöistä elämää tai että tässä kumpikaan olisi mitenkään alisteisessa asemassa.

Me ollaan siitä hyvin toimeentuleva pariskunta, että voidaan myös ihan puhua ystävällisesti toisillemme jos jotain muutoksia haluaa.

Eikä toisen huomioiminen, toiselle tekeminen tai toisen puolesta tekeminen ole tuntunut koskaan työltä, alistamiselta tai tasa-arvon riistolta kun se on molemmin puolista huomiointia ja tekemistä ja sitä toista rakastaa niin lujaa vieläkin näiden vuosien jälkeen, että olisi valmis vaikka pers edellä puuhun.

Mutta oletko sinä sama, joka kirjoitti näistä hissimusiikkipojista ja arvostat sitä, että MIES ON MIES ainoastaan silloin, jos tekee raavasta fyysistä työtä?

Vierailija kirjoitti:

Tytöt pärjäävät elämässä ja maailmassa paljon paremmin olemalla "tyttömäisiä" ja pojat pärjäävät paljon paremmin olemalla "poikamaisia". Samoin naiset naisellisia ja miehet miehekkäitä. Kyse on siitä mikä on kenellekin hyväksi.

Lähde?

Sinun tässä pitäisi todistaa että näin ei ole. Tuohan on itsestään selvyys. Koko maailma ja ihmiselo on perustunut tuolle. Se, että nyt maailma on yhtäkkiä 20 vuodessa muuttunut ulkoa ohjatun kautta radikaalisti, ei poista elämän tosiasioita.