En tule koskaan ymmärtämään tämän palstan totaalista vihaa sitä kohtaan jos mies toivoo naisen joka tykkää laittaa ruokaa ja hoitaa kotia

Täytyy sanoa että harvinaisen tyhmää porukkaa näillä palstoilla aina.. halutaan väkisin ymmärtää väärin toisen sanoja ja kuvitellaan itse olevansa niin valtavan suvaitsevaisia ja tasapuolisia vaikka ei lainkaan kunnioiteta toisenlaista tapaa ajatella. On täysin ookoo että elää elämäänsä täysin tasa-arvoisen mies/naisroolien kanssa, yhtä ookoo on haluta elää perinteisten naisroolien kanssa. Perinteinen naisrooli ei useastikaan ole alisteista tai hyväksikäyttöä ja harvoin nämä roolien kannattajat asuvatkaan missään kerrostalossa kaupungin sykkeessä vaan pariskunnan miesrooli yleensä painaa töitä siinä missä nainenkin. Ja harvoin tänäpäivänä enää nainen kotirouvana on, voi hyvin tehdä työpäivän jossain muualla. Toki on sitten heitäkin, jossa nainen hoitaa töiden lisäksi kodin ja mies ei tee mitään. Samoin on toisinpäin, että nainen ei tee mitään. Tällöin ei kyllä puhuta perinteisistä sukupuolirooleista vaan yleensä joko mielenterveysongelmista tms. joka tähän on ajanut.

Lapsen kasvattaminen tänä päivänä on hyvin haasteellista ulkopuolelta tulevien vaateiden vuoksi. Lapset tulee kasvattaa henkilöinä ja ulkopuolella olevat arvostelevat teetpä niin tai näin. Mitään ei oikeastaan saisi sanoa, ei pojasta että ”isä sai kalakaveri ” eikä tytöstä että ”äitin pikku apuri”.

Nainen haluaa tulla kohdelluksi tasa-arvoisena ihmisenä jota kunnioitetaan. Silti haluaa samalla esineellistää itseään vaikka suuttuukin, kun on sitä mieltä että ei esineellistä. Esimerkiksi nyt vaikka somekuvat, ylähuuli tulee nostaa täysin luonnottomaan kohoasentoon kasvojen lihaksiston avulla jonka jälkeen käytetään ainakin 2-3 filtteriä päällekäin ja sitten istutaan puhelin kädessä pohtimassa kuinka monta tykkäystä tulee. Ja vastataan kommentoijille ”itte oot kuuma”. Sama salikuvat. Pitäis tehdä reeniä ni seisotaan peilin edessä ottamassa kuvia liskokuosein verhoilluista pakaroista. Siis kehomme lihaksista joiden välistä tulee p*skaa. Niinku miksi? Miksei miehet tee näin? En oo nähnyt yhtään miestä ottamassa pakarakuvia salilla. Onko miehen pakarat jotenkin huonommat? Vai onko miehen itsetunto niin paljon parempi, että ei tarvita niitä tykkäyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on pointtia tuossa tasapäisen tasa-arvon tavoittelun riskeistä ja keinojen vaikutuksesta yksilötasolla, mutta en usko uhkakuvan olevan todellisuudessa niin massiivinen kuin luulet.

Huomauttaisin, että joissakin kohdissa vähemmistöjen oikeuksien vain on mentävä jossain määrin enemmistön oikeuksien edelle, ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että vähemmistön asema on lähtökohtaisesti heikompi kuin enemmistön. Jokin ryhmä tarvitsee enemmän päästäkseen samaan kuin missä toiset jo ovat. Se ei ole "edemmällä" olevien oikeuksista pois, vaikka sitä hirveästi pelätäänkin.

En keksi itse yhtään tilannetta, jossa esim.sukupuolivähemmistön oikeuksien toteutumisen saaminen samalla tasolle kuin enemmistön, voisi aiheuttaa yhteiskunnan muuttumisen toimimattomaksi.

Kaltaiseni ihminen edistää tietenkin omien arvojeni mukaisia asioita, sellaisia jotka koen itselleni merkittäviksi. Mutta nämä minulle merkittävät asiat ja arvot sattuvat olemaan nimenomaan sellaisia, jotka hyödyttävät myös muitakin.

Nyt on erittäin tärkeää huomauttaa tähän kirjoitukseen liittyvistä epäkohdista. Tuo, mitä kirjoitat, noin ei voi koskaan tapahtua missään luonnonmukaisessa yhteiskunnassa, se lamauttaa saman tien kaiken toimivuuden. Kirjoitat, että vähemmistön asema on aina heikompi kuin enemmistön. Tuo ei pidä paikkaansa. Ei vähemmistö ole itseisarvoisesti missään heikossa asemassa, mistä olet tuollaista keksinyt? Lisäksi tuollainen näkemys, että vähemmistön pitäisi päästä jollain tavalla samaan asemaan kuin enemmistön, ei tuohon ole mitään perustetta. Mikä on se sama asema?

Niinikään, jos minulla on vaikka hörökorvat, tai olen 220cm pitkä, mikä estää minua alkaa vaatimasta oikeuksia itselleni? Tai entä jos yhtäkkiä syntyy valtavasti instansseja ja tahoja, jotka alkavat ajamaan minun oikeuksia? Kuka tahansa voi yhtäkkiä keksiä olevansa joku "vähemmistö". Aivan samoin kun jo vuosia sitten eräs keskustelija totesi, että on yhtä monta määritelmää r--asis-mis--ta kuin mitä on määrittelijöitä. Näin ei tietenkään ole, silloin meillä on Suomessa 5 miljoonaa eri käsitystä siitä mitä se on ja mikään maailma ei toimi näin. Asiat ovat jo objektiivisesti määritelty ajat sitten ja se on palvellut yhteiskuntia ja ihmisiä loistavasti. Mitään vähemmistön ongelmia ei ollut 80 tai 90 tai 00 luvuilla, vaan kaikki nämä ovat ulkopuolelta julistettuja ja keskiluokkaan istutettuja. Se tekee myös ilmiöstä myrkyllisen.

Tällä hetkellä on useita vähemmistöryhmiä, joille osoitetaan enemmän tukea ja energiaa kuin enemmistölle. Heidän asema on jo parempi. Lisäksi on maita, kuten USA, jossa vähemmistöillä on paremmat edellytykset ja asema kuin missään muualla maailmassa. Mutta joillekin henkilöille tämä on ns. kulttuurisota, jolloin uhriutuminen ei koskaan lopu, se on ns ikiliikkuja. Siihen liberalismi juuri perustuu, kun haluta nähdä todellisia ongelmia niin niitä luodaan ja kehitetään koko ajan lisää, jotta niistä voidaan sitten vapautua ja saada jotain kicksejä. Japanissa ideaali on se paras ja korkein, tai ainakin oli ennen. Suomessa ideaali on ollut perinteisesti se keskiverto, jopa heikompi. Se on ns. asettanut sen standardin. Jokaisessa koulussa tai vaikka armeijassa on menty heikoimman mukaan. Tämä on mennyt viimeisen 20 vuoden aikana aivan överiksi, se vaikuttaa kaikkeen tuloksiin ja pisa-menestykseen yms. yms.

Ne arvot, joista sinä puhut, niiden ajaminen ei hyödytä edes vähemmistöjä, mutta eivät varsinkaan enemmistöä, vaan ne nimenomaan saavat koko yhteiskunnan huonoon ja lamaantuneeseen tilaan. En ymmärrä, millä tavalla nämä arvot mistä puhut, pitäisi hyödyttää vähemmistöä tai enemmistöä, ei tasapäistäminen nimenomaan hyödytä ketään. Lisäksi mikään yhteiskunta ei ole koskaan kehittynyt tai ylipäätään ylläpitänyt itseään tuolla tavoin. Vähemmistöihin on satsattu jo patriarkaalisessa yhteiskunnassa paljon, silloin kaikki ovat voineet hyvin, nykyään alkaa olla tilanne ettei kukaan voi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä näe tuossa mitään pahaa. Edelleen on naisia, jotka oikeasti haaveilevat kotiäitiydestä, tykkäävät olla kodinhengettäriä ja nauttivat siitä oikeasti. Mutta silloin se vaatii sen, että mies käy töissä eikä nainen joudu kokopäivätyön lisäksi hoitamaan kotia. Minusta jokaisella saa olla toiveita eikä mielestäni perinteisen parisuhteen toivomisessa ole mitään pahaa. Se on jotenkin hassua, miten se herättää vihaa, jos joku kehtaa sellaisesta haaveilla. Totta kai sen pitää silloin olla molemmille täysin okei. Silloin vain pitää löytää sopiva kumppani, joka haaveilee kotiäitiydestä.

Ja en siis itse ole naisena mikään kodinhengetär, inhoan kotitöitä enkä ole erityisen kiinnostunut kodin laittamisesta, mutta minusta jokainen sukupuolesta riippumatta saa valita ja unelmoida just sellaisesta arjesta kuin haluaa.

Samaa mieltä, minulle on ihan sama miten muut työnsä jakavat ja millaisia toiveita puolison suhteen on, vaikka itse en missään nimessä suostuisi "perinteiseen työnjakoon". Tuttavapiirissä on muutamia tämmöisiä kodinhengettäriä ja ihan tuntuvat olevan tyytyväisiä osaansa. Jos joku mies sanoo haluavansa semmoisen naisen, toivotan vaan onnea etsintöihin. Ja toivon että hän on sitten myös valmis maksamaan enemmän, koska vapaamatkustajaa tuskin kukaan haluaa.

Se, mikä herättää vihaa, tai no ainakin ärtymystä, on ne miehet jotka lupaa ensin ummet ja lammet, ja yrittää sitten käytännössä vierittää vastuun naiselle, viimeistään kun tulee lapsia. Ap:n kaltainen on sentään rehellinen jo heti valmiiksi. Ainakin kunhan tosissaan sitten myös ilman kitinöitä suostuu myös tarvittaessa maksajan rooliin.

Sama täällä. Olen se, joka on eilisen mittaan osallistunut keskusteluun useammallakin kommentilla ja keronut mm. maksavansa mieluummin kerran kuussa käyvän siivoojan kuin siivoavansa, koska se on niin vastenmielistä ja käytän aikani mieluummin muuhun. (Eilen kehtasin lisäksi tilata ruuaksi pizzaa ja tässä kun on rinnastettu sähköautoilu soijamiehuuteen niin mainitaan nyt, että yhteinen automme on hybridi ja mies sen on aikoinaan valinnut ;-))

Minulle ei ole ongelma, jos joku minulle ventovieras mies haluaa "perinteisen" naisen, ei millään tavalla. Ei olisi, vaikka olisin edelleen sinkku. Se ei olisi minulta millään tavalla pois, koska hän ei missään tapauksessa olisi minulle potentiaalinen elämänkumppani. Mutta näille miespuolisille keskustelijoille se ei tunnu riittävän, vaan heillä on tarve yrittää todistella, että tuo on ainoa oikea naiseuden muoto. Että minä olen väärässä nauttiessani siitä, että nykyisin olen vapaa naisena tekemään mieluummin töitä ja osallistumaan politiikkaan kuin laittamaan ruokaa ja hoitamaan kotia (tälläkin viikolla menee kahtena iltana klo 21 saakka kokouksissa ja mieluummin todellakin istun niissä kuin hoidan kotia). Ja kun sitten keskustellaan jostain myyttisestä miehestä ja myyttisestä naisesta sen sijaan, että puhuttaisiin minä-muodossa henkilökohtaisista ajatuksista, toiveista, tarpeista, peloista jne, niin ketjut toistuvat samanlaisena jankutuksena aina siihen saakka, että ne joko kuihtuvat kasaan tai joku kiihtyy siinä määrin, että ne poistetaan. Ja hetken kuluttua sama alkaa alusta; joku kirjoittaa taas kuinka "mies haluaa perinteisen naisen" kertomatta meille, kenestä miehestä hän puhuu, itsestään kolmannessa persoonassa? Miksi? Miksi ei yksikön ensimmäisessä?

Etkö osaa AP hyödyntää kotisiivoojia, robotti-imureita ja take-away palveluita kuten Wolt/ResQ? ResQ on muuten kaikista edullisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä näe tuossa mitään pahaa. Edelleen on naisia, jotka oikeasti haaveilevat kotiäitiydestä, tykkäävät olla kodinhengettäriä ja nauttivat siitä oikeasti. Mutta silloin se vaatii sen, että mies käy töissä eikä nainen joudu kokopäivätyön lisäksi hoitamaan kotia. Minusta jokaisella saa olla toiveita eikä mielestäni perinteisen parisuhteen toivomisessa ole mitään pahaa. Se on jotenkin hassua, miten se herättää vihaa, jos joku kehtaa sellaisesta haaveilla. Totta kai sen pitää silloin olla molemmille täysin okei. Silloin vain pitää löytää sopiva kumppani, joka haaveilee kotiäitiydestä.

Ja en siis itse ole naisena mikään kodinhengetär, inhoan kotitöitä enkä ole erityisen kiinnostunut kodin laittamisesta, mutta minusta jokainen sukupuolesta riippumatta saa valita ja unelmoida just sellaisesta arjesta kuin haluaa.

Samaa mieltä, minulle on ihan sama miten muut työnsä jakavat ja millaisia toiveita puolison suhteen on, vaikka itse en missään nimessä suostuisi "perinteiseen työnjakoon". Tuttavapiirissä on muutamia tämmöisiä kodinhengettäriä ja ihan tuntuvat olevan tyytyväisiä osaansa. Jos joku mies sanoo haluavansa semmoisen naisen, toivotan vaan onnea etsintöihin. Ja toivon että hän on sitten myös valmis maksamaan enemmän, koska vapaamatkustajaa tuskin kukaan haluaa.

Se, mikä herättää vihaa, tai no ainakin ärtymystä, on ne miehet jotka lupaa ensin ummet ja lammet, ja yrittää sitten käytännössä vierittää vastuun naiselle, viimeistään kun tulee lapsia. Ap:n kaltainen on sentään rehellinen jo heti valmiiksi. Ainakin kunhan tosissaan sitten myös ilman kitinöitä suostuu myös tarvittaessa maksajan rooliin.

Sama täällä. Olen se, joka on eilisen mittaan osallistunut keskusteluun useammallakin kommentilla ja keronut mm. maksavansa mieluummin kerran kuussa käyvän siivoojan kuin siivoavansa, koska se on niin vastenmielistä ja käytän aikani mieluummin muuhun. (Eilen kehtasin lisäksi tilata ruuaksi pizzaa ja tässä kun on rinnastettu sähköautoilu soijamiehuuteen niin mainitaan nyt, että yhteinen automme on hybridi ja mies sen on aikoinaan valinnut ;-))

Minulle ei ole ongelma, jos joku minulle ventovieras mies haluaa "perinteisen" naisen, ei millään tavalla. Ei olisi, vaikka olisin edelleen sinkku. Se ei olisi minulta millään tavalla pois, koska hän ei missään tapauksessa olisi minulle potentiaalinen elämänkumppani. Mutta näille miespuolisille keskustelijoille se ei tunnu riittävän, vaan heillä on tarve yrittää todistella, että tuo on ainoa oikea naiseuden muoto. Että minä olen väärässä nauttiessani siitä, että nykyisin olen vapaa naisena tekemään mieluummin töitä ja osallistumaan politiikkaan kuin laittamaan ruokaa ja hoitamaan kotia (tälläkin viikolla menee kahtena iltana klo 21 saakka kokouksissa ja mieluummin todellakin istun niissä kuin hoidan kotia). Ja kun sitten keskustellaan jostain myyttisestä miehestä ja myyttisestä naisesta sen sijaan, että puhuttaisiin minä-muodossa henkilökohtaisista ajatuksista, toiveista, tarpeista, peloista jne, niin ketjut toistuvat samanlaisena jankutuksena aina siihen saakka, että ne joko kuihtuvat kasaan tai joku kiihtyy siinä määrin, että ne poistetaan. Ja hetken kuluttua sama alkaa alusta; joku kirjoittaa taas kuinka "mies haluaa perinteisen naisen" kertomatta meille, kenestä miehestä hän puhuu, itsestään kolmannessa persoonassa? Miksi? Miksi ei yksikön ensimmäisessä?

No miten käy heille, jotka puhuvat itsestään? ”Sinä puhut itsestäsi ikäänkuin se olisi muka joku yleinen totuus” 😂 Päättäkää jo miten teidän mielestänne pitäisi puhua kun koskaan ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä näe tuossa mitään pahaa. Edelleen on naisia, jotka oikeasti haaveilevat kotiäitiydestä, tykkäävät olla kodinhengettäriä ja nauttivat siitä oikeasti. Mutta silloin se vaatii sen, että mies käy töissä eikä nainen joudu kokopäivätyön lisäksi hoitamaan kotia. Minusta jokaisella saa olla toiveita eikä mielestäni perinteisen parisuhteen toivomisessa ole mitään pahaa. Se on jotenkin hassua, miten se herättää vihaa, jos joku kehtaa sellaisesta haaveilla. Totta kai sen pitää silloin olla molemmille täysin okei. Silloin vain pitää löytää sopiva kumppani, joka haaveilee kotiäitiydestä.

Ja en siis itse ole naisena mikään kodinhengetär, inhoan kotitöitä enkä ole erityisen kiinnostunut kodin laittamisesta, mutta minusta jokainen sukupuolesta riippumatta saa valita ja unelmoida just sellaisesta arjesta kuin haluaa.

Samaa mieltä, minulle on ihan sama miten muut työnsä jakavat ja millaisia toiveita puolison suhteen on, vaikka itse en missään nimessä suostuisi "perinteiseen työnjakoon". Tuttavapiirissä on muutamia tämmöisiä kodinhengettäriä ja ihan tuntuvat olevan tyytyväisiä osaansa. Jos joku mies sanoo haluavansa semmoisen naisen, toivotan vaan onnea etsintöihin. Ja toivon että hän on sitten myös valmis maksamaan enemmän, koska vapaamatkustajaa tuskin kukaan haluaa.

Se, mikä herättää vihaa, tai no ainakin ärtymystä, on ne miehet jotka lupaa ensin ummet ja lammet, ja yrittää sitten käytännössä vierittää vastuun naiselle, viimeistään kun tulee lapsia. Ap:n kaltainen on sentään rehellinen jo heti valmiiksi. Ainakin kunhan tosissaan sitten myös ilman kitinöitä suostuu myös tarvittaessa maksajan rooliin.

Sama täällä. Olen se, joka on eilisen mittaan osallistunut keskusteluun useammallakin kommentilla ja keronut mm. maksavansa mieluummin kerran kuussa käyvän siivoojan kuin siivoavansa, koska se on niin vastenmielistä ja käytän aikani mieluummin muuhun. (Eilen kehtasin lisäksi tilata ruuaksi pizzaa ja tässä kun on rinnastettu sähköautoilu soijamiehuuteen niin mainitaan nyt, että yhteinen automme on hybridi ja mies sen on aikoinaan valinnut ;-))

Minulle ei ole ongelma, jos joku minulle ventovieras mies haluaa "perinteisen" naisen, ei millään tavalla. Ei olisi, vaikka olisin edelleen sinkku. Se ei olisi minulta millään tavalla pois, koska hän ei missään tapauksessa olisi minulle potentiaalinen elämänkumppani. Mutta näille miespuolisille keskustelijoille se ei tunnu riittävän, vaan heillä on tarve yrittää todistella, että tuo on ainoa oikea naiseuden muoto. Että minä olen väärässä nauttiessani siitä, että nykyisin olen vapaa naisena tekemään mieluummin töitä ja osallistumaan politiikkaan kuin laittamaan ruokaa ja hoitamaan kotia (tälläkin viikolla menee kahtena iltana klo 21 saakka kokouksissa ja mieluummin todellakin istun niissä kuin hoidan kotia). Ja kun sitten keskustellaan jostain myyttisestä miehestä ja myyttisestä naisesta sen sijaan, että puhuttaisiin minä-muodossa henkilökohtaisista ajatuksista, toiveista, tarpeista, peloista jne, niin ketjut toistuvat samanlaisena jankutuksena aina siihen saakka, että ne joko kuihtuvat kasaan tai joku kiihtyy siinä määrin, että ne poistetaan. Ja hetken kuluttua sama alkaa alusta; joku kirjoittaa taas kuinka "mies haluaa perinteisen naisen" kertomatta meille, kenestä miehestä hän puhuu, itsestään kolmannessa persoonassa? Miksi? Miksi ei yksikön ensimmäisessä?

No miten käy heille, jotka puhuvat itsestään? ”Sinä puhut itsestäsi ikäänkuin se olisi muka joku yleinen totuus” 😂 Päättäkää jo miten teidän mielestänne pitäisi puhua kun koskaan ole hyvä.

Missä kohtaa minä teen omasta todellisuudestani yleisen totuuden? Minä olen aina peräänkuuluttanut minä-puhetta. Silloin, jos tarvitaan faktoja (itse käyn sellaiset keskustelut kyllä muilla foorumeilla, niillä missä oikeasti pyritään edistämään asioita ja keskustellaan omalla nimellä), laitetaan lähteet. Ei puhuta "miehestä" eikä "naisesta", ei edes monikossa, ellei perässä ole tietoa, mihin tutkimukseen tai tilastoon tämä väite viittaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo hameväki halua että nyt heidän salaisinta ja perinteisintä unelmaa nyt ääneen huudellaan.

Jokainen nainen haluaa olla sisimässään oikea nainen, äiti ja hyvä kodin hengetär. <3

Meillä käy viikottain siivooja. Kumpikin osallistuu siivoojan kuluihin. Kumpikaan meistä ei halua lapsia. Niin että oliko jotain muita yleisiä totuuksia?

Vierailija kirjoitti:

Nykynaiset turhanpäivyyksien perässä botoksit ym täytöt ja tekojutut eikä viittitä ja osata laittaa edes ruokaa.

Opettele ite.

Kun tätä ketjua olen lukenut, niin olen tullut siihen lopputulokseen, että olen epäonnistunut miesvalinnassani surkeasti. Me asutaan nyt kerrostalossa, koska minua ei kiinnosta mitkään pihatyöt tai talon hoitaminen. Hitsi, miksen vaatinut miestä hankkimaan meille uutta omakotitaloa, jossa on upea keittiö, enemmän kuin tarpeeksi säilytystilaa ja helppohoitoiset materiaalit? Olisin sisällä puuhaillut kaikenlaista, kun mies olisi pitänyt huolen ihan kaikesta seinien ulkopuolella. Kyllä nyt harmittaa, että en valinnut tarpeeksi rikasta miestä. Äh, päivä on pilalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo hameväki halua että nyt heidän salaisinta ja perinteisintä unelmaa nyt ääneen huudellaan.

Jokainen nainen haluaa olla sisimässään oikea nainen, äiti ja hyvä kodin hengetär. <3

Meillä käy viikottain siivooja. Kumpikin osallistuu siivoojan kuluihin. Kumpikaan meistä ei halua lapsia. Niin että oliko jotain muita yleisiä totuuksia?

Kaksi aikuista sotkevat kotinsa, niin että siivooja käy viikottain?

Ette ehdi siivota, mutta ehditte sotkea?

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa että harvinaisen tyhmää porukkaa näillä palstoilla aina.. halutaan väkisin ymmärtää väärin toisen sanoja ja kuvitellaan itse olevansa niin valtavan suvaitsevaisia ja tasapuolisia vaikka ei lainkaan kunnioiteta toisenlaista tapaa ajatella. On täysin ookoo että elää elämäänsä täysin tasa-arvoisen mies/naisroolien kanssa, yhtä ookoo on haluta elää perinteisten naisroolien kanssa. Perinteinen naisrooli ei useastikaan ole alisteista tai hyväksikäyttöä ja harvoin nämä roolien kannattajat asuvatkaan missään kerrostalossa kaupungin sykkeessä vaan pariskunnan miesrooli yleensä painaa töitä siinä missä nainenkin. Ja harvoin tänäpäivänä enää nainen kotirouvana on, voi hyvin tehdä työpäivän jossain muualla. Toki on sitten heitäkin, jossa nainen hoitaa töiden lisäksi kodin ja mies ei tee mitään. Samoin on toisinpäin, että nainen ei tee mitään. Tällöin ei kyllä puhuta perinteisistä sukupuolirooleista vaan yleensä joko mielenterveysongelmista tms. joka tähän on ajanut.

Lapsen kasvattaminen tänä päivänä on hyvin haasteellista ulkopuolelta tulevien vaateiden vuoksi. Lapset tulee kasvattaa henkilöinä ja ulkopuolella olevat arvostelevat teetpä niin tai näin. Mitään ei oikeastaan saisi sanoa, ei pojasta että ”isä sai kalakaveri ” eikä tytöstä että ”äitin pikku apuri”.

Nainen haluaa tulla kohdelluksi tasa-arvoisena ihmisenä jota kunnioitetaan. Silti haluaa samalla esineellistää itseään vaikka suuttuukin, kun on sitä mieltä että ei esineellistä. Esimerkiksi nyt vaikka somekuvat, ylähuuli tulee nostaa täysin luonnottomaan kohoasentoon kasvojen lihaksiston avulla jonka jälkeen käytetään ainakin 2-3 filtteriä päällekäin ja sitten istutaan puhelin kädessä pohtimassa kuinka monta tykkäystä tulee. Ja vastataan kommentoijille ”itte oot kuuma”. Sama salikuvat. Pitäis tehdä reeniä ni seisotaan peilin edessä ottamassa kuvia liskokuosein verhoilluista pakaroista. Siis kehomme lihaksista joiden välistä tulee p*skaa. Niinku miksi? Miksei miehet tee näin? En oo nähnyt yhtään miestä ottamassa pakarakuvia salilla. Onko miehen pakarat jotenkin huonommat? Vai onko miehen itsetunto niin paljon parempi, että ei tarvita niitä tykkäyksiä?

Alkuosasta tykkäsin kovasti, juuri näin!

Mutta miksi aloit mollaamaan naisia loppukappaleessa? Epäreilulta ja ikävältä tuntuu :( Myöskin epätodelta. Minulla on reilu 900 kaveria Facessa, ja töröhuulikuvia laittaa vain yksi, jonka olenkin piilottanut. Miksi sinulla on ankkahuuli-kavereita ylipäätänsäkin?

N52

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua olen lukenut, niin olen tullut siihen lopputulokseen, että olen epäonnistunut miesvalinnassani surkeasti. Me asutaan nyt kerrostalossa, koska minua ei kiinnosta mitkään pihatyöt tai talon hoitaminen. Hitsi, miksen vaatinut miestä hankkimaan meille uutta omakotitaloa, jossa on upea keittiö, enemmän kuin tarpeeksi säilytystilaa ja helppohoitoiset materiaalit? Olisin sisällä puuhaillut kaikenlaista, kun mies olisi pitänyt huolen ihan kaikesta seinien ulkopuolella. Kyllä nyt harmittaa, että en valinnut tarpeeksi rikasta miestä. Äh, päivä on pilalla.

Vaikka olikin varmaan läpällä heitetty. Seurustelin 25:sena rikkaan miehen kanssa ja tajusin tuolloin etten tulisi onnelliseksi kullalla valetussa häkissä. Mieluiten ostan kirpparilta käytettyjä koreja sekä laatikoita saadakseni lisää tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo hameväki halua että nyt heidän salaisinta ja perinteisintä unelmaa nyt ääneen huudellaan.

Jokainen nainen haluaa olla sisimässään oikea nainen, äiti ja hyvä kodin hengetär. <3

Meillä käy viikottain siivooja. Kumpikin osallistuu siivoojan kuluihin. Kumpikaan meistä ei halua lapsia. Niin että oliko jotain muita yleisiä totuuksia?

Kaksi aikuista sotkevat kotinsa, niin että siivooja käy viikottain?

Ette ehdi siivota, mutta ehditte sotkea?

Ootko kateellinen? Meitä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta siivoaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo hameväki halua että nyt heidän salaisinta ja perinteisintä unelmaa nyt ääneen huudellaan.

Jokainen nainen haluaa olla sisimässään oikea nainen, äiti ja hyvä kodin hengetär. <3

Meillä käy viikottain siivooja. Kumpikin osallistuu siivoojan kuluihin. Kumpikaan meistä ei halua lapsia. Niin että oliko jotain muita yleisiä totuuksia?

Kaksi aikuista sotkevat kotinsa, niin että siivooja käy viikottain?

Ette ehdi siivota, mutta ehditte sotkea?

Jos olisit joskus siivonnut, niin tietäisit, että siivota pitää ennen kuin lika on pinttynyt. Sillä tavoin pysyy pinnat puhtaana ja kunnossa. Pinttyneen lian siivoaminen on työlästä ja siihen tarvitaan tujut aineet. Ei siivooja siivoa sotkuja, ne kuuluu asukkaalle, sillä harva haluaa maksaa siitä, että siivooja kerää ensin tavarat paikoilleen. En ymmärrä sitäkään, miksi sinua raivostuttaa se, kun hyvin toimeentuleva perhe ostaa palveluja yrityksiltä ja niin ollen työllistää.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua olen lukenut, niin olen tullut siihen lopputulokseen, että olen epäonnistunut miesvalinnassani surkeasti. Me asutaan nyt kerrostalossa, koska minua ei kiinnosta mitkään pihatyöt tai talon hoitaminen. Hitsi, miksen vaatinut miestä hankkimaan meille uutta omakotitaloa, jossa on upea keittiö, enemmän kuin tarpeeksi säilytystilaa ja helppohoitoiset materiaalit? Olisin sisällä puuhaillut kaikenlaista, kun mies olisi pitänyt huolen ihan kaikesta seinien ulkopuolella. Kyllä nyt harmittaa, että en valinnut tarpeeksi rikasta miestä. Äh, päivä on pilalla.

Vaikka olikin varmaan läpällä heitetty. Seurustelin 25:sena rikkaan miehen kanssa ja tajusin tuolloin etten tulisi onnelliseksi kullalla valetussa häkissä. Mieluiten ostan kirpparilta käytettyjä koreja sekä laatikoita saadakseni lisää tilaa.

Ei niillä koreilla ja laatikoilla tule lisää tilaa, ne vaan vähentää tilaa entisestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua olen lukenut, niin olen tullut siihen lopputulokseen, että olen epäonnistunut miesvalinnassani surkeasti. Me asutaan nyt kerrostalossa, koska minua ei kiinnosta mitkään pihatyöt tai talon hoitaminen. Hitsi, miksen vaatinut miestä hankkimaan meille uutta omakotitaloa, jossa on upea keittiö, enemmän kuin tarpeeksi säilytystilaa ja helppohoitoiset materiaalit? Olisin sisällä puuhaillut kaikenlaista, kun mies olisi pitänyt huolen ihan kaikesta seinien ulkopuolella. Kyllä nyt harmittaa, että en valinnut tarpeeksi rikasta miestä. Äh, päivä on pilalla.

Vaikka olikin varmaan läpällä heitetty. Seurustelin 25:sena rikkaan miehen kanssa ja tajusin tuolloin etten tulisi onnelliseksi kullalla valetussa häkissä. Mieluiten ostan kirpparilta käytettyjä koreja sekä laatikoita saadakseni lisää tilaa.

Ei niillä koreilla ja laatikoilla tule lisää tilaa, ne vaan vähentää tilaa entisestään.

Siinä tapauksessa pitää katsoa tilavampi asunto. Kerrostalo kämpissäkin on eroja.

Vierailija kirjoitti:

Ootko kateellinen? Meitä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta siivoaminen.

Mitäs jos ketään ihmisiä ei vaan kiinnostaisi siivota? Ei edes niitä siivoajia. Kun ei se siivoaminen, kuten ei monet muutkaan asiat ole kiinni kiinnostuksesta. Ne ovat velvollisuuksia. Onko tuo kirosana tuo velvollisuus ja vastuu? Kun on niin ihkua olla vapaa ja nauttia oikeuksista eiks jeah? Ei se ole mikään yksinkertainen asia jos ei kiinnosta, se on silloin laiskuuden ja yltäkylläisyyden sekä hedonismin mukana tuoma ongelma. Toki tuo siivous on vain yksi esimerkki, nykyään on näitä ensimmäisen maailman ongelmia vaikka kuinka paljon ja ne johtuvat pelkästään laiskuudesta ja prioriteettien muuttumisesta. Mutta jotkuthan kutsuvat tätä "kehitykseksi" ja "positiiviseksi muutokseksi".

Oletko koskaan miettinyt, miten tähän tilanteeseen ollaan päädytty, ettei teidän perheessä tarvitse siivota? Siksi, koska aiemmat sukupolvet loivat uhrautumisella (ei uhriutumisella) ja helvetin kovalla raskaalla työllä ja priorisoinnilla yhteiskunnan, jossa ihmisillä on varaa olla tekemättä mitään. En tässä esimerkissä kohdista tätä teidän perheeseen, köyhätkin voivat nykyään olla ja käyttää siivoojaa jos haluavat. Kyse on arvojen muuttumisesta ja ylläpitävien voimien murtumisesta.

t. Se alt-right

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo hameväki halua että nyt heidän salaisinta ja perinteisintä unelmaa nyt ääneen huudellaan.

Jokainen nainen haluaa olla sisimässään oikea nainen, äiti ja hyvä kodin hengetär. <3

Meillä käy viikottain siivooja. Kumpikin osallistuu siivoojan kuluihin. Kumpikaan meistä ei halua lapsia. Niin että oliko jotain muita yleisiä totuuksia?

Kaksi aikuista sotkevat kotinsa, niin että siivooja käy viikottain?

Ette ehdi siivota, mutta ehditte sotkea?

Jos olisit joskus siivonnut, niin tietäisit, että siivota pitää ennen kuin lika on pinttynyt. Sillä tavoin pysyy pinnat puhtaana ja kunnossa. Pinttyneen lian siivoaminen on työlästä ja siihen tarvitaan tujut aineet. Ei siivooja siivoa sotkuja, ne kuuluu asukkaalle, sillä harva haluaa maksaa siitä, että siivooja kerää ensin tavarat paikoilleen. En ymmärrä sitäkään, miksi sinua raivostuttaa se, kun hyvin toimeentuleva perhe ostaa palveluja yrityksiltä ja niin ollen työllistää.

eri

Tietenkin joku voi halutessaan päästää kämppänsä kaatopaikka kuntoon. Nähtävästi ainakin yksi firma hoitaa biohasardi kämppiä n. 400e hintaan. Mut joo, useimmat siistii ennen siivoojan tuloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua olen lukenut, niin olen tullut siihen lopputulokseen, että olen epäonnistunut miesvalinnassani surkeasti. Me asutaan nyt kerrostalossa, koska minua ei kiinnosta mitkään pihatyöt tai talon hoitaminen. Hitsi, miksen vaatinut miestä hankkimaan meille uutta omakotitaloa, jossa on upea keittiö, enemmän kuin tarpeeksi säilytystilaa ja helppohoitoiset materiaalit? Olisin sisällä puuhaillut kaikenlaista, kun mies olisi pitänyt huolen ihan kaikesta seinien ulkopuolella. Kyllä nyt harmittaa, että en valinnut tarpeeksi rikasta miestä. Äh, päivä on pilalla.

Vaikka olikin varmaan läpällä heitetty. Seurustelin 25:sena rikkaan miehen kanssa ja tajusin tuolloin etten tulisi onnelliseksi kullalla valetussa häkissä. Mieluiten ostan kirpparilta käytettyjä koreja sekä laatikoita saadakseni lisää tilaa.

Ei niillä koreilla ja laatikoilla tule lisää tilaa, ne vaan vähentää tilaa entisestään.

Siinä tapauksessa pitää katsoa tilavampi asunto. Kerrostalo kämpissäkin on eroja.

Ei onnistu, kun mies ei hanki isompaa asuntoa. Tässähän on kyse siitä perinteisistä sukupuolirooleista, joten asumisen puitteet kuuluu miehen hommiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy

sanoa että harvinaisen tyhmää porukkaa näillä palstoilla aina.. halutaan väkisin ymmärtää väärin toisen sanoja ja kuvitellaan itse olevansa niin valtavan suvaitsevaisia ja tasapuolisia vaikka ei lainkaan kunnioiteta toisenlaista tapaa ajatella. On täysin ookoo että elää elämäänsä täysin tasa-arvoisen mies/naisroolien kanssa, yhtä ookoo on haluta elää perinteisten naisroolien kanssa. Perinteinen naisrooli ei useastikaan ole alisteista tai hyväksikäyttöä ja harvoin nämä roolien kannattajat asuvatkaan missään kerrostalossa kaupungin sykkeessä vaan pariskunnan miesrooli yleensä painaa töitä siinä missä nainenkin. Ja harvoin tänäpäivänä enää nainen kotirouvana on, voi hyvin tehdä työpäivän jossain muualla. Toki on sitten heitäkin, jossa nainen hoitaa töiden lisäksi kodin ja mies ei tee mitään. Samoin on toisinpäin, että nainen ei tee mitään. Tällöin ei kyllä puhuta perinteisistä sukupuolirooleista vaan yleensä joko mielenterveysongelmista tms. joka tähän on ajanut.

Lapsen kasvattaminen tänä päivänä on hyvin haasteellista ulkopuolelta tulevien vaateiden vuoksi. Lapset tulee kasvattaa henkilöinä ja ulkopuolella olevat arvostelevat teetpä niin tai näin. Mitään ei oikeastaan saisi sanoa, ei pojasta että ”isä sai kalakaveri ” eikä tytöstä että ”äitin pikku apuri”.

Nainen haluaa tulla kohdelluksi tasa-arvoisena ihmisenä jota kunnioitetaan. Silti haluaa samalla esineellistää itseään vaikka suuttuukin, kun on sitä mieltä että ei esineellistä. Esimerkiksi nyt vaikka somekuvat, ylähuuli tulee nostaa täysin luonnottomaan kohoasentoon kasvojen lihaksiston avulla jonka jälkeen käytetään ainakin 2-3 filtteriä päällekäin ja sitten istutaan puhelin kädessä pohtimassa kuinka monta tykkäystä tulee. Ja vastataan kommentoijille ”itte oot kuuma”. Sama salikuvat. Pitäis tehdä reeniä ni seisotaan peilin edessä ottamassa kuvia liskokuosein verhoilluista pakaroista. Siis kehomme lihaksista joiden välistä tulee p*skaa. Niinku miksi? Miksei miehet tee näin? En oo nähnyt yhtään miestä ottamassa pakarakuvia salilla. Onko miehen pakarat jotenkin huonommat? Vai onko miehen itsetunto niin paljon parempi, että ei tarvita niitä tykkäyksiä?

Alkuosasta tykkäsin kovasti, juuri näin!

Mutta miksi aloit mollaamaan naisia loppukappaleessa? Epäreilulta ja ikävältä tuntuu :( Myöskin epätodelta. Minulla on reilu 900 kaveria Facessa, ja töröhuulikuvia laittaa vain yksi, jonka olenkin piilottanut. Miksi sinulla on ankkahuuli-kavereita ylipäätänsäkin?

N52

Varmaan koska olen sinua 12 vuotta nuorempi? Minäkin olen piilottanut ankanhuulet. Ja pakarat. Ystäväni ovat somen ulkopuolella ja kaukana näistä somenaisista. Mollasin siksi, että minua ärsyttää tämä minkälaisena nainen halutaan nähdä ja tuoda esille. Minua loukkaa se paljon enemmän kuin se, kannattaako joku perinteisiä arvoja vai modernimpaa elämää.