Heitin eilen vedet lapsen naamalle
Kamala olo. 4-vuotias nukkui eilen autossa kun tulimme juhannusreissulta kotiin, joten vielä puoli 11 yöllä huuteli vettä. Olin juuri saanut pikkusisaruksen alapedillä hiljenemään. otin suutuspäissäni vesilasin ja heitin lapsen naamalle. Lapsi haukkoi henkeä ja oli ihan tyrmistynyt. Nyt ihan hirveä syyllisyys, että miten lapsi voi oppia rauhalliseksi kun äiti reagoi noin tilnateessa. Olen aika tulinen kyllä ja pari ylilyöntiä tullut, mutta tämä oli kyllä ikävin. Onko kellään mitään lohdutuksen sanaa tarjota?
Kommentit (141)
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:16"]
No hei. Mun rakas äite pieksi mut remmillä jos läikytin mehua lasista, että jos toi nyt oli pahinta sulta, niin älä ittees hirteen vedä siitä.
[/quote]
Koska sinun äiti teki jotakin tuollaista niin tämän äidin pitää hyväksyä oma huonokäytöksensä vain siksi, että joillakin asiat on huonommin?!
Pyydät anteeksi. Selität, että se mitä teit oli todella väärin etkä ikinä enää tule tekemään mitään sellaista. Halaat ja sanot, että hän on tärkeintä koko maailmassa. Ja sitten pidät lupauksesi, eli et tee mitään sellaista enää ikinä.
Vihanhallintaongelmia? Ei nelivuotias todellakaan ole ansainnut tuollaista kohtelua. Lapsella voi tosiaan olla jano vielä "puoli 11 yöllä", kuten asian ilmaisit. Ota tästä opiksesi ja hillitse itsesi ensikerralla. On paikallaan, että pyydät lapselta anteeksi kertoen, että olit itse hieman väsynyt ja sanot, ettei äiti enää suutu niin. Lapsi hyväksyy selityksen ja unohtaa asian. On toki normaalia, että vanhemmat hermostuvat lapsiinsa, mutta aikuisen tehtävä on ottaa tilanne haltuunsa sanoin.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:18"]
Mikä on tapahtunut, on tapahtunut. Nyt vaan ehdottomasti keskustelet asian auki lapsen kanssa ja toistat toistamistasi että "äiti teki väärin". Pyydät anteeksi ja varmistat että lapsi ymmärtää että äidilläkään ei ole oikeutta tehdä noin. Jatkossa jos tulee kiivastumistilanne, muistelepa lapsen ilmettä kun olit heittänyt vedet, sekä omaa oloasi juuri nyt. Äläkä sääli itseäsi. Teit väärin, kuten jo tiedätkin, nyt sinun tehtäväsi on auttaa lastasi ymmärtämään mitä tapahtui.
[/quote]
Miten noin pienen kanssa keskustellaan asia auki?! Onko neljävuotiaan ajattelukyky jo niin kehittynyt, että tuosta selviää puhumalla?!
Ei oo tosi näitä jeesusteluvastauksia... Hienoa että olette valmiita kivittämään ap:n, mutta oliko kellään (paria vastaajaa lukuunottamatta) mitään kehittävää neuvoa tilanteeseen?
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:20"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:18"]
Mikä on tapahtunut, on tapahtunut. Nyt vaan ehdottomasti keskustelet asian auki lapsen kanssa ja toistat toistamistasi että "äiti teki väärin". Pyydät anteeksi ja varmistat että lapsi ymmärtää että äidilläkään ei ole oikeutta tehdä noin. Jatkossa jos tulee kiivastumistilanne, muistelepa lapsen ilmettä kun olit heittänyt vedet, sekä omaa oloasi juuri nyt. Äläkä sääli itseäsi. Teit väärin, kuten jo tiedätkin, nyt sinun tehtäväsi on auttaa lastasi ymmärtämään mitä tapahtui.
[/quote]
Miten noin pienen kanssa keskustellaan asia auki?! Onko neljävuotiaan ajattelukyky jo niin kehittynyt, että tuosta selviää puhumalla?!
[/quote]
Eli ihan turha edes yrittää puhua? Mikä on sinun ehdotuksesi?
Et ole hirviö. Ikävä teko mutta kadut kovasti. En usko että uudelleen teet niin. Sinä joka olet virheetön ihminen, heitä sinä ensimmäinen kivi. Kasvatin kolme lasta, kaikki nyt n20- kymppisiä, ihania, meillä hyvät välit ja paljon rakkautta. Muistan muutaman kerran tukistaneeni tai läpsäisseeni väsyneenä. Se on inhimillistä, eikä lapset sitä muistele. En minäkään.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:20"]
Ei oo tosi näitä jeesusteluvastauksia... Hienoa että olette valmiita kivittämään ap:n, mutta oliko kellään (paria vastaajaa lukuunottamatta) mitään kehittävää neuvoa tilanteeseen?
[/quote]
Olla heittämättä vettä lapsen naamalle?!
Lapsi on varmaan jo unohtanut koko tapahtuneen.
Hei vettä naamalle? Voi kamala sentään. Kyllä ihan karseat traumat varmasti nyt lapsesi sai. No ei. Et satuttanut lastasi, lyönyt tms joten anna olla. Pari pvää niin ei edes muista koko tapahtumaa. :) Kunhan et tavaksi ota.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:20"]
Ei oo tosi näitä jeesusteluvastauksia... Hienoa että olette valmiita kivittämään ap:n, mutta oliko kellään (paria vastaajaa lukuunottamatta) mitään kehittävää neuvoa tilanteeseen?
[/quote]
Lasten kannalta sijaisperhe olisi se paras vaihtoehto, koska kuten sinä ei ap:kaan ymmärrä, että vika on hänen päässään, ei lapsissa. Veden heittäminen päin janoisen lapsen naamaa ei ole tervepäisen aikuisen teko eikä sitä voi puolustella temperamentilla - tai siis voi toki, mutta silloin oikeuttaa kaikki pahat tekonsa ja lasten kidutuksen samalla tavalla.
Tuo oli vain jäävuoren huippu siitä, mitä ap:n lapset on joutuneet ja vielä joutuvat kokemaan.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:21"]
Et ole hirviö. Ikävä teko mutta kadut kovasti. En usko että uudelleen teet niin. Sinä joka olet virheetön ihminen, heitä sinä ensimmäinen kivi. Kasvatin kolme lasta, kaikki nyt n20- kymppisiä, ihania, meillä hyvät välit ja paljon rakkautta. Muistan muutaman kerran tukistaneeni tai läpsäisseeni väsyneenä. Se on inhimillistä, eikä lapset sitä muistele. En minäkään.
[/quote]
Tiedätkö sinä mitä tarkoittaa inhimillinen? Tukistaminen ja lyöminen on EPÄinhimillistä, vaikka kuinka muuta sössötät.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:21"]Et ole hirviö. Ikävä teko mutta kadut kovasti. En usko että uudelleen teet niin. Sinä joka olet virheetön ihminen, heitä sinä ensimmäinen kivi. Kasvatin kolme lasta, kaikki nyt n20- kymppisiä, ihania, meillä hyvät välit ja paljon rakkautta. Muistan muutaman kerran tukistaneeni tai läpsäisseeni väsyneenä. Se on inhimillistä, eikä lapset sitä muistele. En minäkään.
[/quote]
Jaa mistä tiedät..
Mutta ap:lle, pyydä lapselta anteeksi.
Ihan turha on mammojen itkeä teitä huonosti kohtelevista ukoistanne, ei se lasten huono kohtelukaan näytä osalle mikään ongelma olevan. Vähän jos mies tukistaa, läppäsee tai heittää vettä naamallenne, se on inhimillistä vaan....
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:26"]
Hei vettä naamalle? Voi kamala sentään. Kyllä ihan karseat traumat varmasti nyt lapsesi sai. No ei. Et satuttanut lastasi, lyönyt tms joten anna olla. Pari pvää niin ei edes muista koko tapahtumaa. :) Kunhan et tavaksi ota.
[/quote]
Jos lapsi on kerhossa tai päivähoidossa, niin siellä se kertoo syksyllä takuuvarmasti.
Huh, hetken luulin että tämä on isän kirjoittama...
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:32"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:26"]
Hei vettä naamalle? Voi kamala sentään. Kyllä ihan karseat traumat varmasti nyt lapsesi sai. No ei. Et satuttanut lastasi, lyönyt tms joten anna olla. Pari pvää niin ei edes muista koko tapahtumaa. :) Kunhan et tavaksi ota.
[/quote]
Jos lapsi on kerhossa tai päivähoidossa, niin siellä se kertoo syksyllä takuuvarmasti.
[/quote]
Niin mitä sitten? :D Meinaatko, että päiväkodintäti tekee lasun? :D
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:21"]
Et ole hirviö. Ikävä teko mutta kadut kovasti. En usko että uudelleen teet niin. Sinä joka olet virheetön ihminen, heitä sinä ensimmäinen kivi. Kasvatin kolme lasta, kaikki nyt n20- kymppisiä, ihania, meillä hyvät välit ja paljon rakkautta. Muistan muutaman kerran tukistaneeni tai läpsäisseeni väsyneenä. Se on inhimillistä, eikä lapset sitä muistele. En minäkään.
[/quote]Kyllä minä muistan oman äitini satunnaisia äkillisiä raivonpurkauksia - en tietenkään niistä hänelle kerro, mutta kyllä ne mieleen ovat jääneet. Välillä vaan pulpahtaa mieleen ja tulee vieläkin jotenkin outo olo tapahtumasta. Saunan jälkeen kesken leppoisan telkkarinkatsomistuokion äiti yhtäkkiä riuhtaisee yöpuvun kauluksesta niin kovaa että se repeää ja sen jälkeen raahaa kuin kauppakassia sänkyyn. Olin silloin 5-vuotias enkä tiennyt edes tehneeni mitään väärää, joten rakastavan äidin käytös aiheutti ihmetystä minussa ja outoja tuntemuksia.
Aina välillä menee kuppi nurin kun ollut raskas päivä..ei toi nyt kuolemaksi ole..toivottavasti pyysit anteeksi,itsellä meinaa aina unohtua kun oiken tekee jotain tyhmää.
Itse heitin lasten rakkaaan ja kalliin trukkilelun seinään tuhannen paskaksi just toissa iltana kun meni hermo kun raahasivat leluja sänkyyn kun piti rauhottua lukeen iltasatu..että näin..
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 12:30"]
Ihan turha on mammojen itkeä teitä huonosti kohtelevista ukoistanne, ei se lasten huono kohtelukaan näytä osalle mikään ongelma olevan. Vähän jos mies tukistaa, läppäsee tai heittää vettä naamallenne, se on inhimillistä vaan....
[/quote]
Miehellä on vaan ollut raskaspäiviä, jolloin voi mennä kuppi nurin jokaisella. Mies pyytää kiltisti anteeksi, asiasta keskustellaan ja niin asian voikin unohtaa, koska mies lupaa ettei enää koskaan.
Mikä on tapahtunut, on tapahtunut. Nyt vaan ehdottomasti keskustelet asian auki lapsen kanssa ja toistat toistamistasi että "äiti teki väärin". Pyydät anteeksi ja varmistat että lapsi ymmärtää että äidilläkään ei ole oikeutta tehdä noin.
Jatkossa jos tulee kiivastumistilanne, muistelepa lapsen ilmettä kun olit heittänyt vedet, sekä omaa oloasi juuri nyt.
Äläkä sääli itseäsi. Teit väärin, kuten jo tiedätkin, nyt sinun tehtäväsi on auttaa lastasi ymmärtämään mitä tapahtui.