Lue keskustelun säännöt.
Kimurantti tilanne -- koira otettiin pois!
22.06.2015 |
Koira on ollut minulla "hoidossa" viitisen vuotta. Käytännössä täysin oma, koska omistaja on ollut kyvytön hoitamaan.
Nyt riitaannuin koiranomistajan kanssa ja on hankkinut sille uuden kodin. Omistusoikeus on hänellä paperilla, mutta todella julmaa meitä kohtaan. Hyvän hyvyyttäni otin ja niin minä kuin lapset olemme kiintyneitä koiraan paljon.
Olisi pitänyt olla kaukaa viisas ja vaihtaa omistajaa ihan virallisesti. Mutta kaikki meni hyvin tähän asti. Ei paljon koiran etua nyt ajattele tämä ihminen. Koira ei mielestäni ole tavara, jota omistusoikeuden nimissä heitellään paikasta toiseen, kun sattuu kiukuttamaan.
Lapset eivät vielä tiedä, lauantaina luovutus. Miten tämän nyt heillekin selittää.. huoh?
Kommentit (190)
Tässähän on vaikka mitä vaihtoehtoja: sanot että teillä oli naapurin kanssa sopimus, että koira on teidän, suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin. Paperit eivät ole puolellanne, mutta ne viisi vuotta ovat. Helppoa siis myös todistaa. Kerrot vain että tämä ex-omistaja laiminlöi paperityöt. Sitten voit yrittää tuota laskutusta, mojova lasku hillitsee koiran myyntihaluja. Sitten voi uhkailla jonkin sorttisella eläinsuojelurikkomushaasteella: käytöshäiriöisen vanhan koiran repiminen kodistaan on rääkkäystä. Tästä haet asiantuntijalausunnon ja uhkailet kaiken moisilla oikeustoimilla. Alan kyllä epäillä tätä provoksi. Ei kukaan anna perheenjäsentään eteenpäin taisteluitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano että annoit koiran minulle ja jos ongelmia haluavat niin tulkoot tänne.Olen iso hullu mies ja voin vaikka pahoinpidellä kuoliaaksi jos se on koiran etu.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 14:34"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:36"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:31"] [quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:23"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:19"] [quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:04"] Vetoa ap uuden ostajaperheen tunteisiin. Itse jos olisin lemmikkiä hankkimassa niin en todellakaan haluaisi riistää kenenkään toisen perheenjäsentä itselleni lemmikiksi. Tosin kaikki ihmiset eivät tietenkään ajattele kuten minä, mutta tunteisiin vetoaminen voi auttaa. [/quote] Yritän.. teen kaikkeni, kun nähdään lauantaina. Liika tunteilu voi kuitenkin olla pahksi. En missään nimessä aiko vuodattaa kyyneliä ja parkua lapsen lailla: mä kun niin haluuuuuuuun! Olen periaatteessa hyvä käännyttämään ihmiset puolelleni, mutta nähtäväksi jää. ap [/quote] Ostajana huomauttaisin, että juridisesti minä omistan koiran, joten se lähtee nyt meille ja kaikista mahdollisista aikaisemmista kuluista vastaa se entinen omistaja. Tässä ketjussa on ihan hurja määrä vääriä tietoja ja olettamuksia. Jos koirasta ei ole hoitosopimusta, ei perheellä ole mitään oikeuksia siihen koiraan, vaikka miten kauniisti laumasta ja lapsista puhuisitte. Suurin osa ostajista onneksi tuntee oikeutensa, joten jos koira ei lähde matkaan hyvällä, lähtee se seuraavaksi poliisin hakemana ja se maksaa ap:lle aika paljon. [/quote] Oikeus saattaa hyvinkin todeta, että omistajuus on näiden vuosien aikana siirtynyt ap:lle, joka on koirasta huolehtinut ja hoitanut sitä viimeiset viisi vuotta. Eli se siitä, sinun kannaltasi. [/quote] Kuule, omistus ei siirry vuokra-asunnossakaan, vaikka joku siinä asuisi 10 vuotta. Koiran kanssa sama asia, ei hoitaminen ja omistaminen liity toisiinsa. [/quote] Jos maksan kuluja sinun asunnostasi vuosikausia, itse asiassa niin paljon, että asunnon todellinen arvo moninkertaisesti ylittyy? Ja meillä ei ole (vuokra)sopimusta, joka minut tähän velvoittaisi. Hyvällä syyllä voisin esittää sinulle vaateita oikeudessa :)
[/quote]
Höpö höpö. Väitteitä tai jopa vaatimuksia saat toki esittää, mutta ei niillä mitään perustetta ole. Tällaisessa tilanteessa teidän katsottaisiin sopineen asunnon vuokraamisesta, vaikka siitä ei paperilla lukisikaan.
[/quote]
Kyllä, ja apn tilanteessa todennäköisesti katsottaisiin koira luovutetuksi aplle de facto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:33"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 15:05"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:23"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:04"]
Vetoa ap uuden ostajaperheen tunteisiin.
Itse jos olisin lemmikkiä hankkimassa niin en todellakaan haluaisi riistää kenenkään toisen perheenjäsentä itselleni lemmikiksi. Tosin kaikki ihmiset eivät tietenkään ajattele kuten minä, mutta tunteisiin vetoaminen voi auttaa.
[/quote]
Yritän.. teen kaikkeni, kun nähdään lauantaina. Liika tunteilu voi kuitenkin olla pahksi. En missään nimessä aiko vuodattaa kyyneliä ja parkua lapsen lailla: mä kun niin haluuuuuuuun!
Olen periaatteessa hyvä käännyttämään ihmiset puolelleni, mutta nähtäväksi jää.
ap
[/quote]
Ostajana huomauttaisin, että juridisesti minä omistan koiran, joten se lähtee nyt meille ja kaikista mahdollisista aikaisemmista kuluista vastaa se entinen omistaja.
Tässä ketjussa on ihan hurja määrä vääriä tietoja ja olettamuksia. Jos koirasta ei ole hoitosopimusta, ei perheellä ole mitään oikeuksia siihen koiraan, vaikka miten kauniisti laumasta ja lapsista puhuisitte. Suurin osa ostajista onneksi tuntee oikeutensa, joten jos koira ei lähde matkaan hyvällä, lähtee se seuraavaksi poliisin hakemana ja se maksaa ap:lle aika paljon.
[/quote]
Kyllä oikeus tällaisessa tilanteessa katsoo, että ei kyseessä ole mikään hoitosuhde, vaan entinen omistaja on käytännössä antanut koiran pois. Se siis on ap:n perheen omistuksessa, eikä hoitosuhteessa.
Eiköhän koiran elossaolo todista sen, että sitä on ruokittu, eläinlääkäristä saa hoitohistorian+ laskutiedot ja todistajia päälle, niin ei tarvitse mitään kuitteja näytellä.
Etkä ap odota lauantaihin, vaan toimit heti. Lauantaina on jo liian myöhäistä.
[/quote]
Ajatteletko samoin muistakin asioista? Saat isältäsi lainaan auton - kas, se onkin omasi, koska käytit sen huollossa. Tuttava pyytää, että otat pihavarastoosi hänen tavaransa ulkomaankomennuksen ajaksi - hieno juttu, vuoden kuluttua pidät niitä ominasi, koska olet niistä huolehtinut. Käytätte anopin kesämökkiä joka vuosi - eikö se siis oikeastaan ole teidän?
Tutki vähän oikeustapauksia, koira on esine eikä esineellä ole tunnearvoa kuin omistajalleen.
[/quote]
Olet oikeassa, että tunnearvolla ei juuri käräjillä ole merkitystä. Katson nyt kuitenkin, mitä porsaanreikiä voisi olla tässä. Koira kuitenkin mahdollisesti arvioidaan tunnearvoltaan arvokkaammaksi kuin isoäidin piironki.
Näin toivon!
Oteetaanko eläisuojelulain piirissä yhtään huomioon eläimen psyykkistä hyvinvointia?
Toisaalta oikeusprosessit ovat niin hitaita, että jos käräjille päädytään, niin koira ehtii jo kuolla :(
[/quote]
No mutta eikö se hidas käräjöintiprosessi olisi tässä asiassa hyvä juttu? Sinä pidät tietysti koirasta kiinni loppuun asti. Alkup. omistaja saa sitten käräjöidä jos haluaa.
Yksinkertaisesti KIELTÄYDYT luovuttamasta koiraa. Mikä tässä on niin kamalaa? Sekö, että tuntematon lääkäriperhe vähän pettyy? Vai se, että selkeästi vittumainen ex-ystäväsi suuttuu entisestään? Pahimmillaan joudut joskus maksamaan jotain korvauksia. (Luultavasti et sitäkään.) Eikö se ole pieni hinta rakkaasta koirasta?
[/quote]
Poliisi hakee sen koiran pois tällä viikolla, jos koiraa ei luovuteta. Omistajalla on paperit siitä, että hän omistaa koiran. Ilmoittaa sen varastetuksi ja että koira on todennäköisesti ap:lla. Poliisi hakee koiran ja antaa sen omistajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:22"]
Ap, älä luovuta! Minä en ainakaan luopuisi koirasta, en koskaan. Mikä on oikeasti pahinta, mitä voisi tapahtua? Alkuperäinen omistaja tekee rikosilmoituksen "esineen" varastamisesta? Minusta se on pientä sen rinnalla, että joutuisi luopumaan rakkaasta perheenjäsenestä.
Todennäköisimmin tuollainen juttu ei edes etenisi syyteharkintaan. Yhdeltä äitini tutulta varastettiin ihan oikeasti koira. Varas oli tiedossa. Koira oli ihan selvästi sama koira. Silti poliisi ei puuttunut asiaan, koska koiralla ei ollut tunnistusmerkintää eikä sitä voinut mitenkään todistaa samaksi koiraksi. (Koira saatiin lopulta takaisin varastamalla se takaisin, mutta se onkin sitten jo toinen stoori :D)
Paperit ovat papereita, mutta käytännössä eläimen haltijaksi katsotaan kuitenkin se, jonka hallussa eläin on ollut.
[/quote]
Paperit on papereita ja omistajaksi katsotaan se, jolla on osoittaa omistajuus. Jos haltijalla ei ole mitään todisteita siitä, että hän on haltija, niin koira palautetaan omistajalle.
Ap:han voi vaikka sanoa niille poliiseille, että koiran omistajuudesta on suullinen sopimus, että koira on heidän koira ja asunut heillä jo 5 v. heidän omanaan. Keksii vaikka että oli sovittu kulukorvauksista joita omistaja ei maksanut ja sovittiin että koira siirtyi heille. Ei poliisit ihan helposti hae niitä elukoita toisilta pois edes ilmiselvissä tapauksissa ja ihan hyvin voi olla ettei sillä "oikealla omistajalla" ole tallessa sen parempaa todistetta koiran omistajuudesta. Esim. omistajatieto SKL:ssä ei ole sellainen. Kauppasopimus olisi, mutta suullinen sopimus on sopimus siinä missä kirjallinenkin, vaikeampi tietysti osoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:33"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 15:05"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:23"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:04"]
Vetoa ap uuden ostajaperheen tunteisiin.
Itse jos olisin lemmikkiä hankkimassa niin en todellakaan haluaisi riistää kenenkään toisen perheenjäsentä itselleni lemmikiksi. Tosin kaikki ihmiset eivät tietenkään ajattele kuten minä, mutta tunteisiin vetoaminen voi auttaa.
[/quote]
Yritän.. teen kaikkeni, kun nähdään lauantaina. Liika tunteilu voi kuitenkin olla pahksi. En missään nimessä aiko vuodattaa kyyneliä ja parkua lapsen lailla: mä kun niin haluuuuuuuun!
Olen periaatteessa hyvä käännyttämään ihmiset puolelleni, mutta nähtäväksi jää.
ap
[/quote]
Ostajana huomauttaisin, että juridisesti minä omistan koiran, joten se lähtee nyt meille ja kaikista mahdollisista aikaisemmista kuluista vastaa se entinen omistaja.
Tässä ketjussa on ihan hurja määrä vääriä tietoja ja olettamuksia. Jos koirasta ei ole hoitosopimusta, ei perheellä ole mitään oikeuksia siihen koiraan, vaikka miten kauniisti laumasta ja lapsista puhuisitte. Suurin osa ostajista onneksi tuntee oikeutensa, joten jos koira ei lähde matkaan hyvällä, lähtee se seuraavaksi poliisin hakemana ja se maksaa ap:lle aika paljon.
[/quote]
Kyllä oikeus tällaisessa tilanteessa katsoo, että ei kyseessä ole mikään hoitosuhde, vaan entinen omistaja on käytännössä antanut koiran pois. Se siis on ap:n perheen omistuksessa, eikä hoitosuhteessa.
Eiköhän koiran elossaolo todista sen, että sitä on ruokittu, eläinlääkäristä saa hoitohistorian+ laskutiedot ja todistajia päälle, niin ei tarvitse mitään kuitteja näytellä.
Etkä ap odota lauantaihin, vaan toimit heti. Lauantaina on jo liian myöhäistä.
[/quote]
Ajatteletko samoin muistakin asioista? Saat isältäsi lainaan auton - kas, se onkin omasi, koska käytit sen huollossa. Tuttava pyytää, että otat pihavarastoosi hänen tavaransa ulkomaankomennuksen ajaksi - hieno juttu, vuoden kuluttua pidät niitä ominasi, koska olet niistä huolehtinut. Käytätte anopin kesämökkiä joka vuosi - eikö se siis oikeastaan ole teidän?
Tutki vähän oikeustapauksia, koira on esine eikä esineellä ole tunnearvoa kuin omistajalleen.
[/quote]
Olet oikeassa, että tunnearvolla ei juuri käräjillä ole merkitystä. Katson nyt kuitenkin, mitä porsaanreikiä voisi olla tässä. Koira kuitenkin mahdollisesti arvioidaan tunnearvoltaan arvokkaammaksi kuin isoäidin piironki.
Näin toivon!
Oteetaanko eläisuojelulain piirissä yhtään huomioon eläimen psyykkistä hyvinvointia?
Toisaalta oikeusprosessit ovat niin hitaita, että jos käräjille päädytään, niin koira ehtii jo kuolla :(
[/quote]
No mutta eikö se hidas käräjöintiprosessi olisi tässä asiassa hyvä juttu? Sinä pidät tietysti koirasta kiinni loppuun asti. Alkup. omistaja saa sitten käräjöidä jos haluaa.
Yksinkertaisesti KIELTÄYDYT luovuttamasta koiraa. Mikä tässä on niin kamalaa? Sekö, että tuntematon lääkäriperhe vähän pettyy? Vai se, että selkeästi vittumainen ex-ystäväsi suuttuu entisestään? Pahimmillaan joudut joskus maksamaan jotain korvauksia. (Luultavasti et sitäkään.) Eikö se ole pieni hinta rakkaasta koirasta?
[/quote]
Jos koirassa on siru ja koira ilmoitataan varastetuksi, poliisi hakee koiran pois ja omistaja voi viedä sen eläinlääkärille lopetettavaksi. Minusta se olisi paras vaihtoehto. Ap on varastanut koiran eikä tajua, että se oli heillä vain hoidossa.
[/quote] Hahahaa. Salli mun nauraa. Ap ei ole varastanut koiraa. Taisi sulla nyt mennä oman elämän koirariita sekaisin tämän ketjun kanssa. :D
Jos koira on ollut yli puoli vuotta uudessa paikassa, katsotaan koiran olevan sen talon omaisuutta. Koira on lainsilmissä verrattavissa tavaraksi. Entisellä omistajalla ei ole minkään näköistä oikeutta koiraan jos sulla on todistajia, että koira on ollut teillä jo 5vuotta!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kaverilleni kävi hieman samalla tavalla. Otti tuttaviltaan koiran hoitoon, kun heillä ei ollut aikaa koiralle ja se oli liian hankala pitää lapsiperheessä. Tilanne oli kuulemma se, että jos ei olisi ottanut, niin olisivat vieneet koiran piikille. Täysin terve koira ja hyväluonteinen, mutta todella isokokoinen. Minäkin koiraa ulkoilutin jokusen kerran ja ihmettelin, miten joku voi antaa niin kiltin koiran pois, kun se kuulemma oli tosi hankala lenkeilläkin, eikä tullut vieraiden kanssa toimeen. Minä en huomannut kyllä mitään ongelmia koirassa. Taisi vaan johtua siitä, ettei koiraa koskaan lenkitetty, eikä sen kanssa tehty muutakaan.
Koira oli kaverillani reilun vuoden, kun kuulin, että perhe oli hakenut sen takaisin. Olivat kuulleet, miten hyvin koiran kanssa menee ja miten sosiaalinen ja kiltti se on, niin muuttivat sitten mielensä. Kaverini oli tosi harmissaan, kun oli jo kiintynyt koiraan ja epäili, että näinköhän perhe pitää siitä yhtä hyvää huolta. Mutta ei voinut asialle mitään, kun eivät olleet tehneet omistajanmuutosta. Minä ainakin opin siitä, että vastaavassa tilanteessa vaadin ehdottomasti omistajanmuutoksen ja ostan koiran jollain summalla itselleni.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:21"]Jos koira on ollut yli puoli vuotta uudessa paikassa, katsotaan koiran olevan sen talon omaisuutta. Koira on lainsilmissä verrattavissa tavaraksi. Entisellä omistajalla ei ole minkään näköistä oikeutta koiraan jos sulla on todistajia, että koira on ollut teillä jo 5vuotta!!!
[/quote]
Ja perustat väitteesi mihin? Linkkiä kiitod
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 11:48"]
Jos kulukorvauksista yms ei ole mitään sovittu kirjallisesti, millä pyydät yhtään mitään. Vaikea niitä on kuule jälkikäteen vaatia. Oikeudessa ainakin ilman mitään papereita sinut nauretaan pihalle. Sopimukset tehdään ennakkoon.
[/quote]
Tuskinpa asia mihinkään oikeuteen asti menee. Mutta voisi hyvinkiin pelästys tuo omistaja kun listaisi esim. ruokakulut viideltä vuodelta ja vaatisi että on varmasti oikeus ja kohtuus että jotain minulle korvataan näin pitkästä koiran hoidosta.
[/quote]
Omistajalla on oikeus vaatia kuitit kaikista kuluista sekä esim. eläinlääkärikäynneistä hänen kirjallinen suostumuksensa, jotta syntyy maksuvelvollisuus. Voihan omistaja näyttää kuitit, että on ostanut sille koiralle ruokaa 1000 eurolla ja todistaja, jonka mukaan ruoka tuoto ap:lle.
[/quote]
Näin se nyt ikävä kyllä menee. Sinulla ei ole omistajuutta. Ihan samalla tavalla, kun lapseni on opiskelujensa ajan ajanut autolla, joka minun nimissä. Ei se hänen siltikään ole. Tsemppiä ap. Tosi inhottava tilanne ja oikeudessa et saa koiraa mitenkään, koska omistajuus on entisellä, mutta korvauksia varmasti saat, vaikkei rahasta kyse. Minua huolestuttaa, että omistajallakaan ei ole rahasta kyse ja kun sitä on ylimääräistä. Oikeudessa menään lain mukaan, eikä sen mukaan, mikä "tuntuisi oikealta". Ikävä kyllä.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:33"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2015 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 15:05"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:23"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 13:04"]
Vetoa ap uuden ostajaperheen tunteisiin.
Itse jos olisin lemmikkiä hankkimassa niin en todellakaan haluaisi riistää kenenkään toisen perheenjäsentä itselleni lemmikiksi. Tosin kaikki ihmiset eivät tietenkään ajattele kuten minä, mutta tunteisiin vetoaminen voi auttaa.
[/quote]
Yritän.. teen kaikkeni, kun nähdään lauantaina. Liika tunteilu voi kuitenkin olla pahksi. En missään nimessä aiko vuodattaa kyyneliä ja parkua lapsen lailla: mä kun niin haluuuuuuuun!
Olen periaatteessa hyvä käännyttämään ihmiset puolelleni, mutta nähtäväksi jää.
ap
[/quote]
Ostajana huomauttaisin, että juridisesti minä omistan koiran, joten se lähtee nyt meille ja kaikista mahdollisista aikaisemmista kuluista vastaa se entinen omistaja.
Tässä ketjussa on ihan hurja määrä vääriä tietoja ja olettamuksia. Jos koirasta ei ole hoitosopimusta, ei perheellä ole mitään oikeuksia siihen koiraan, vaikka miten kauniisti laumasta ja lapsista puhuisitte. Suurin osa ostajista onneksi tuntee oikeutensa, joten jos koira ei lähde matkaan hyvällä, lähtee se seuraavaksi poliisin hakemana ja se maksaa ap:lle aika paljon.
[/quote]
Kyllä oikeus tällaisessa tilanteessa katsoo, että ei kyseessä ole mikään hoitosuhde, vaan entinen omistaja on käytännössä antanut koiran pois. Se siis on ap:n perheen omistuksessa, eikä hoitosuhteessa.
Eiköhän koiran elossaolo todista sen, että sitä on ruokittu, eläinlääkäristä saa hoitohistorian+ laskutiedot ja todistajia päälle, niin ei tarvitse mitään kuitteja näytellä.
Etkä ap odota lauantaihin, vaan toimit heti. Lauantaina on jo liian myöhäistä.
[/quote]
Ajatteletko samoin muistakin asioista? Saat isältäsi lainaan auton - kas, se onkin omasi, koska käytit sen huollossa. Tuttava pyytää, että otat pihavarastoosi hänen tavaransa ulkomaankomennuksen ajaksi - hieno juttu, vuoden kuluttua pidät niitä ominasi, koska olet niistä huolehtinut. Käytätte anopin kesämökkiä joka vuosi - eikö se siis oikeastaan ole teidän?
Tutki vähän oikeustapauksia, koira on esine eikä esineellä ole tunnearvoa kuin omistajalleen.
[/quote]
Olet oikeassa, että tunnearvolla ei juuri käräjillä ole merkitystä. Katson nyt kuitenkin, mitä porsaanreikiä voisi olla tässä. Koira kuitenkin mahdollisesti arvioidaan tunnearvoltaan arvokkaammaksi kuin isoäidin piironki.
Näin toivon!
Oteetaanko eläisuojelulain piirissä yhtään huomioon eläimen psyykkistä hyvinvointia?
Toisaalta oikeusprosessit ovat niin hitaita, että jos käräjille päädytään, niin koira ehtii jo kuolla :(
[/quote]
No mutta eikö se hidas käräjöintiprosessi olisi tässä asiassa hyvä juttu? Sinä pidät tietysti koirasta kiinni loppuun asti. Alkup. omistaja saa sitten käräjöidä jos haluaa.
Yksinkertaisesti KIELTÄYDYT luovuttamasta koiraa. Mikä tässä on niin kamalaa? Sekö, että tuntematon lääkäriperhe vähän pettyy? Vai se, että selkeästi vittumainen ex-ystäväsi suuttuu entisestään? Pahimmillaan joudut joskus maksamaan jotain korvauksia. (Luultavasti et sitäkään.) Eikö se ole pieni hinta rakkaasta koirasta?
[/quote]
Jos koirassa on siru ja koira ilmoitataan varastetuksi, poliisi hakee koiran pois ja omistaja voi viedä sen eläinlääkärille lopetettavaksi. Minusta se olisi paras vaihtoehto. Ap on varastanut koiran eikä tajua, että se oli heillä vain hoidossa.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:21"]Jos koira on ollut yli puoli vuotta uudessa paikassa, katsotaan koiran olevan sen talon omaisuutta. Koira on lainsilmissä verrattavissa tavaraksi. Entisellä omistajalla ei ole minkään näköistä oikeutta koiraan jos sulla on todistajia, että koira on ollut teillä jo 5vuotta!!! [/quote] Ja perustat väitteesi mihin? Linkkiä kiitod
[/quote] Suomen lakiin. Googleta.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="22.06.2015 klo 11:43"]Katsotaan, jos edes jonkin pehmeän laskun saisin sovittua, että koira olisi täällä silloin tällöin. Sata kilsaa on välimatka eli ei mahdotonta, jos vain uudet omistajat suostuvat.
[/quote]
Sinähän kirjoitit 8. viestissä "Nyt on niin, että asumme sen verran lähekkäin, että ei voi mennä läpi. Näkisi minut koiran kanssa useinkin ja meillä on myös yhteistä tuttavapiiriä. "
Päätä nyt, onko se uusi omistaja lähellä vai 100 km:n päässä.
Olkoon provo, mutta meneehän ainakin varoittavana esimerkkinä muille.
[/quote]Tässähän puhutaan siitä jolla koira oli (häiriintyen) ensmmäiset viisi vuotta.